Kuntien tuottavuuden parantaminen rakennepoliittisessa ohjelmassa - Tavoite - Soten vaikutus 8.5.2014 Martti Hetemäki 12.6.2014 Martti Hetemäki
Rakennepoliittinen ohjelma: - julkisten palvelujen tuottavuus kasvaa keskimäärin 0,5 % vuodessa Jos tuottavuus 0 %/v., sote-palvelutarpeen kasvun takia henkilöstö +3 000/v. Jos tuottavuus 0,5 %, henkilöstö +1 000/v. Keino 1: Sote-uudistus Keino 2: Kuntatalouden ohjausjärjestelmä ottaa huomioon tuottavuustavoitteen Keino 3: Valtion hallinnossa myös 0,5 %:in tuottavuusvaatimus
Henkilöstömäärä kunnallisissa palveluissa - eri oletukset työn tuottavuuden kehityksestä 2012-2025 520 510 500 490 480 470 460 450 0 %/v. 0,25 %/. 0.5 %/v. 1,0 %/v. 440 430 420 410 400 390 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Tuottavuus ei muutu Tuottavuus kasvaa 0,5 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 0,25 % vuodessa Tuottavuus kasvaa 1,0 % vuodessa
Kuntien käyttökustannusten jakautuminen eri toiminnoille 2012, % Lähde: Tilastokeskus
Julkisen sektorin kokonaistuottavuuden muutos, % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 3,6 0,1-3,4-0,8-0,1 1,4-0,7-1,4-1,1-0,8-0,5-2,1-0,8 Sote 0,0-5,2-3,5-2,2-2,8-0,3-2,5-2,1-1,8-1,9-1,4-0,9-1,7 Julkisen sektorin työn tuottavuuden indeksi, 1975=100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Koulutus Koulutus 97 97 94 93 93 95 94 93 92 92 91 89 88 Sote 104 99 95 94 91 91 89 87 85 84 83 82 81 Lähde: Tilastokeskus
Henkilöstön määrä Vuosina 1990-2010 sosiaalipalvelujen henkilöstön määrän kasvusta (76 000 uutta työllistä) lähes puolet (46 %) kohdentuu ikääntyneiden hoitoon (35 000 uutta työntekijää) 120 000 100 000 80 000 60 000 Muut sosiaalipalvelut Vanhusten sosiaalipalvelut 40 000 20 000 0 1 990 2 000 2 010 Lähde: THL 2013, Stakes 2007
Henkilöstön määrä Terveyspalvelujen henkilöstömäärä on kasvanut vuodesta 1990 noin 34 000 työntekijällä, puolet niistä on syntynyt julkiselle ja puolet yksityiselle sektorille 180000 175000 170000 165000 160000 155000 150000 145000 140000 135000 130000 125000 120000 1990 2000 2010 Terveyspalvelut, yksityinen Terveyspalvelut, kunnallinen Lähde: THL 2013 ja 2009
Sotepalvelujen tuottavuuskehityksestä Sotepalveluissa työskenteli 2012 lopussa 372 000 henkilöä 20 vuodessa (1990-2010) lisäystä 110 000 henkilöä eli 30 % - lisäyksestä 31 % terveys- ja 69 % sosiaalipalveluihin Suomen terveydenhuoltomenot/bkt olleet perinteisesti alle OECD:n keskitason - esim. v. 2003 Suomessa 7,4 %, kun OECD-maiden keskitaso oli 8,8% 2011 menot/bkt olivat Suomessa 9,0 % eli jo OECD-maiden 9,3 %:in keskitasolla
Soteuudistuksen kulmakivet - puolueiden 23.3. sopimus täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan.
Nordic Healthcare Groupin Oulun kaupungille tekemä tutkimus: -10 % asukkaista aiheuttaa 81 % sote-kustannuksista Kumulatiivinen jakauma asukaskohtaisista sote-palvelujen kustannuksista Osuus kokonaiskustannuksista, % Osuus asukkaista, % Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/2013. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto48_3.pdf
Kalleimpien asukkaiden (10 %) ja muiden oululaisten (90 %) käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuksien määrän jakauma, % Palvelukokonaisuuksien lukumäärä Muut kuin kalliiseen kymmenesosaan kuuluvat asukkaat käyttivät lähinnä terveyspalveluja, mutta sosiaalipalveluja hyvin vähän. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/2013. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto48_3.pdf
Sotepalvelujen tarve henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn mukaan Toimintakyky Normaali Terveydentila Normaali Heikentynyt Terveyspalveluja Heikentynyt Sosiaalipalveluja Paljon sekä sosiaaliettä terveyspalveluja Koska pieni osa väestöstä tuottaa valtaosan kustannuksista, tulisi palvelujärjestelmän keskittyä tämän ryhmän hallintaan ja kohdennetusti ehkäistä siihen joutumista. Tulosten luotettavuutta lisää se, että paljon palveluita käyttävien oululaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista vastaa aiempien tutkimusten tuloksia. kriittinen kysymys on palvelujen koordinaatio ja asiakastietojen integraatio. Lähde: Riikka-Leena Leskelä, Vesa Komssi, Saana Sandström, Sirkku Pikkujämsä, Anna Haverinen, Sirkka-Liisa Olli, Kirsti Ylitalo-Katajisto Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät asukkaat Oulussa. Suomen lääkärilehti 48/2013. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2013/nosto48_3.pdf
Tuottavuuden kasvun ja hoidon tarpeen myöhentymisen vaikutus julkisiin terveydenhuoltomenoihin, menot/bkt Perusura Tuottavuus kasvaa ½ %-yks. perusuraa nopeammin ja hoidon tarve myöhentyy 50 % elinajan pitenemisestä Lähde: Jan Klavus ja Jenni Pääkkönen (2014): Miksi kestävyysvajelaskelmat eroavat toisistaan? Hoito- ja hoivamenoista tehtyjen oletusten vaikutus tuloksiin. VATT Valmisteluraportit 20/2014
Lopuksi Kuntien tuottavuudella ratkaiseva vaikutus kestävyysvajeeseen Kuntien tuottavuuden kasvu ollut heikkoa Suuri potentiaali tuottavuuden kasvulle Soteuudistus avainasemassa