Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Transkriptio

1 Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö

2 50-luku 60-luku 70-luku 1956: Sairaalalaki 1963: Sairausvakuutuslaki 1972: Kansanterveyslaki 80-luku 1978: Työterveyshuoltolaki 1986: Terveyttä kaikille vuoteen ohjelma 90-luku 1991: Erikoissairaanhoitolaki tuli voimaan 1991: Lääkintöhallitus lakkautettiin 2000-luku 2001: Kansallinen terveyshanke alkaa 2002: Koko väestö hammashuollon piiriin 2004: Hoitotakuu 2005: Kunta- ja palvelurakenneuudistus 2011: Terveydenhuoltolaki

3 30-luku 1936: Lastensuojelulaki 50-luku 1956: Huoltoapulaki 60-luku 1961: Laki päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjien huollosta 70-luku 1973: Laki lasten päivähoidosta 80-luku 1977: Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 1982: Sosiaalihuoltolaki 90-luku 1983: Lastensuojelulaki, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, Päihdehuoltolaki 2000-luku 1997: Laki toimeentulosta 2000: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2001: Laki kuntouttavasta työtoiminnasta Vanhus- ja vammaislainsäädännön uudistaminen 2007: Lastensuojelulaki 2013: Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Lähde: STM Kärkkäinen/ Kovasin / Erhola 2

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne Jatkovalmistelu

5 Tavoitteet

6 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(3) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

7 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(3) Mahdollisimman laaja integraatio sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Samalla kun järjestämisvastuuta keskitetään lähipalvelut varmistetaan ministeriöiden ja Kuntaliiton yhteinen Lähipalveluprojekti käynnistetty

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 3(3) Hallinnon ja rakenteiden tulee varmistaa hyvin toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto palvelujen laaja integraatio selkeä ja tehokas hallinto

9 Järjestämisvastuu Omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä eli Vastuu: väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannasta ja edistämisestä, julkisen vallan käytöstä sosiaali- ja terveyden-huollossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen selvittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisesta saatavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon saavutettavuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantotavasta päättämisestä tuotannon laadusta, seurannasta ja valvonnasta järjestämiseen liittyvästä rahoituksesta voimavarojen tehokkaasta kohdentamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä.

10 Integraatio ns. rakenteellinen integraatio: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun organisoimista mahdollisimman laajasti samalle järjestäjätaholle, horisontaalinen integraatio: perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen integraatiota, vertikaalinen integraatio: erityistason ja perustason toimimista yhtenä saumattomana kokonaisuutena

11 Lyhyt historia

12 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 1(2) Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke (2002) Hoitotakuut Sosiaalialan kehittämisohjelma (2003) Lastensuojelulain uudistaminen, sosiaalihuoltolain uudistaminen, sosiaalipäivystys Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (2007) Yksi ja yhtenäinen ohjelma sosiaali- ja terveydenhuoltoon

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen lyhyt historia 2(2) Paras-hanke Vähintään noin asukkaan asukaspohja Sosiaali- ja terveydenhuolto yhtenä kokonaisuutena Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien määrä 240:stä noin 140:een

14 Jatkovalmistelun toteutus Aiempi sote-valmistelu Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien sopimus Vn tiedote 114/2014 Parlamentaarinen ohjausryhmä Asiantuntijaryhmä Virkamiesvalmistelu

15 Parlamentaarinen ohjausryhmä Puheenjohtaja: peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd) Jäsenet: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ja puoluesihteeri Taru Tujunen (kok) kansanedustaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman (sd) kansanedustaja Hanna Mäntylä ja yleislääketieteen professori Mauno Vanhala (ps) kansanedustaja Juha Rehula ja kansanedustaja Tapani Tölli (kesk) kansanedustaja Erkki Virtanen (vas) kansanedustaja Ulla-Maj Wideroos (rkp) kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) kansanedustaja Leena Rauhala (kd)

16 Asiantuntijaryhmä professori, oikeustieteen tohtori Pentti Arajärvi professori Mats Brommels professori, valtiotieteiden ja filosofian tohtori Heikki Hiilamo professori Jussi Huttunen ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja emeritusprofessori Martti Kekomäki yhteiskuntatieteiden tohtori, professori Anneli Pohjola professori Päivi Åstedt-Kurki varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, Suomen Kuntaliitto ylijohtaja Marina Erhola, THL johtaja Anne Knaapi. SOSTE ry

17 Uusi palvelurakenne

18 Uusi sote-palvelurakenne 5 sote-aluetta Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Sote-alue Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus

19 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 1(4) (VN Tiedote 114/2014) Tarkoituksena on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin

20 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 2(4) (VN Tiedote 114/2014) Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin yksiportaisen ja selkeän hallinnon. Uusien järjestämisvastuussa olevien alueiden hallintomalli on kuntayhtymä. Niiden rahoitus tulee kunnilta ikärakenteella ja sairastavuudella painotetun asukasmäärään perustella (= painotettu kapitaatio)

21 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 3(4) (VN Tiedote 114/2014) Alueellisen tasa-arvon ja taloudellisen tehokkuuden varmistamiseksi kansallista ohjausta samalla vahvistetaan. Uudistuksen lähtökohta on täydellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla sekä riittävän suurilla väestöpohjilla on merkittävä myönteinen vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen

22 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle 4(4) (VN Tiedote 114/2014) Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Kunnat ovat jatkossakin mukana palvelujen tuottamisessa. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut säilyvät jatkossakin lähellä ihmistä

23 Luonnos SOTE-alueista Toimivat palvelut, vahvat yhteisöt KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS

24 Jatkovalmistelu

25 Jatkovalmistelussa selvitettävää Jatkovalmistelussa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin: Sote-alueiden muodostaminen palvelujen tuotanto integraatio varmistaminen ohjaus rahoitukseen liittyvät kysymykset henkilöstön asemaan, omaisuuteen ja sitoumuksiin liittyvät kysymykset

26 Uudistuksen eteneminen Parlamentaarisen ohjausryhmän johdolla laaditaan luonnos eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi (HE) HE luonnos lausunnoille kesäkuussa 2014 HE eduskuntaan syksyllä 2014 Laki voimaan 2015 Uudet alueet aloittavat toimintansa

27 Uudistuksen toimeenpano Uudistuksen toimeenpanolle varattu aika on tiukka Viimeistään HE:n eduskuntakäsittelyn aikana käynnistetään uudistuksen edellyttämien hallinnollisten toimenpiteiden valmistelu, mm: Sote-alueiden kuntayhtymien perustaminen Palvelutuotannon järjestäminen Henkilöstön asema ja omaisuus muutostilanteessa

28 Jatkovalmistelussa ratkaistavia asioita ja linjauksia Puitelaki Järjestäjä ja tuottaja erotettava Järjestämisvastuun määrittäminen Ketkä voivat toimia tuottajina Hankinnat/alihankintavaltuudet Monituottajamalli Tuottajien hartijoiden koko Päätöksentekojärjestelmän valmistelu Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluiden ominaispiirteet Valvontajärjestelmän läpikäynti Sote-integraation toteutuminen Sote-alue, ei erva-alue Tuotantolähtöisyys vai kuntalaisten hyvinvointilähtöisyys Hyvinvointipalveluiden kokonaisuus eli kunnan järjestämisvastuulle jäävien muiden kuin sote-palveluiden integraatio sote-palveluihin