Mistä miljardisäästöt tulevat?

Transkriptio

1 Mistä miljardisäästöt tulevat? Raija Volk Johtaja, STM XIV Terveydenhuollon laatupäivä , Helsinki Etunimi Sukunimi

2 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa 2. Palvelujen integraatio Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi oikea hoito ja palvelu sekä sen edellyttämä osaaminen oikeaan aikaan sujuva hoito ja palveluketju väestön ja asiakkaiden tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus tuki asiakaslähtöisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja kilpailun hyödyntämiselle 4. Kustannusten kasvun hillintä kasvun taittuminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä oikeaaikainen palvelu parhaiden käytännöt ja vaikuttavimmat palvelu ja hoitomuodot 5. Digitalisaatio Arki on digitalisoitu Tieto kulkee ja tietojärjestelmät ovat yhteentoimivia Tiedolla johdetaan

3 Kustannusten kasvun hillintä Maakunnille siirtyvät sotetehtävien nettomenot ovat vuoden 2017 tasossa noin 17,0 miljardia euroa Sotemenot kasvavat mm. ikääntymisestä johtuvan kasvavan palvelutarpeen takia Soten uudistuksen yhtenä tavoitteena on kustannusten kasvun hillintä 3 miljardilla eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä Tämä tarkoittaa, että sotemenojen kasvuvauhti hidastuu ennakoidusta nimellisestä 4,5 prosentin kasvusta noin 3 prosentin vuosikasvuun 2020luvulla >> kyse ei siis ole leikkauksesta, vaan kustannuskehityksen hillinnästä Etunimi Sukunimi

4 Mrd. euroa 29 Nimellisten sotemenojen kehitys eri skenaarioissa Maakuntaindeksin ennuste 2,6 % (painot: ATI = 45 %, sotumaksut = 15 %, KHI = 40%) mrd. säästö nykyrahass a = nimellisesti n. 3,6 mrd Perusura: 1,5 % palvelutarve + 1 % reaalipalkat + 2 % inflaatio Lakiesitys (säästö 2,8 mrd.): Maakuntaindeksi + 1 % v ; + 0,5 % v Tavoiteura (3 mrd. säästötavoite): Maakuntaindeksi + 0,5 % v

5 Miten kustannuskasvua hillitään? Valtion rahoituksen taso määräytyy väestömäärän ja palvelutarpeen perusteella Parempi tuottavuus ja vaikuttavuus; avainasemassa toimintakäytäntöjen muutokset: oikeaaikainen apu varhainen tuki perheille uudenlaiset sotekeskukset ikääntyvien toimintakyvyn ylläpito laitoshoidon vähentäminen sairaaloiden uusi työnjako paljon tukea tarvitsevien palveluohjaus digipalvelut.

6 Nykyjärjestelmään sisältyvä tehostamispotentiaali Nordic Healthcare Group arvioi, että sosiaali ja terveydenhuollon toimintaan sisältyy noin 3 miljardin euron tehostamispotentiaali Tämä edellyttää ns. parhaiden nykykäytäntöjen omaksumista ja käyttöönottoa Merkittävimmät tehostamispotentiaalit kohdentuvat terveydenhuoltoon (1,4 mrd ), vanhuspalveluihin (900 milj. ), vammaispalveluihin (200 milj. ) sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin (400 milj. ) Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa uusien kustannustehokkaampien toimintatapojen käytön Sairaalaverkon uudistamisen ansiosta saavutetaan kustannusten kasvun hillintää jo ennen vuotta 2019

7 Valtion ohjaus vahvistuu Valtion talousohjauksen keskeiset välineet ovat julkisen talouden suunnitelma, valtion talousarvio ja maakuntia koskeva lainsäädäntö. Julkisen talouden suunnitelmassa yhdistetään maakuntien tehtävät ja rahoitus. Valtion ohjausta sosiaali ja terveydenhuollossa vahvistetaan. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet. Valtioneuvosto voi päättää maakuntia sitovasti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisestä, laajakantoisista investoinneista ja tietojärjestelmäpalveluista. Maakunnan on laadittava sosiaali ja terveydenhuollon palvelustrategia osana maakuntastrategiaa. VM voi käynnistää maakunnan arviointimenettelyn, jos maakunnan kyky järjestää lakisääteisiä palveluja on vaarantunut

8 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakasja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sotepalvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. 8 Vuosina valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein

9 Rahoitus uudistuu merkittävästi Valtio rahoittaa maakuntien sotepalvelut 89% Tarveperusteinen rahoitus 87% Ikärakenne ja tarve 85,687 % ikärakenne ja palvelutarve 1,500 % asukastiheys 1,400 % vieraskielisyys 0,300 % kaksikielisyys 0,113 % saaristoisuus Maakunta päättää rahoituksensa käytöstä. Nykyistä kustannusten siirtoa toiselle toimijalle ei voi tehdä. Asukasluku 10% perusteinen rahoitus 1% Hyterahoitus

10 Maakuntien rahoituslaki on tiukka Maakuntien kustannustason muutos määräytyy uuden maakuntaindeksin mukaisesti, joka on painotettu keskiarvo yleisestä ansiotaso (45 %) ja kuluttajahintaindeksistä (40 %) sekä maakuntatyönantajien sosiaalivakuutusmaksuista (15 %). Valtion rahoitusta maakunnille tarkistetaan vuosittain siten, että maakuntien toteutuneista kustannuksista huomioidaan enintään maakuntaindeksin mukainen kustannustason nousu lisättynä 1 prosenttiyksiköllä vuosina ja vuodesta 2022 alkaen 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtio voi kuitenkin tarvittaessa myöntää maakunnalle lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia sekä harkinnanvaraista lisärahoitusta Etunimi Sukunimi