Vihdin Kuvataidekoulun opetussuunnitelma

Vihdin Kuvataidekoulun opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteet 2 1.1 Arviointi 3 2. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän järjestäminen 3 3. Opinnot Vihdin Kuvataidekoulussa 4 3.1 Perusopintojen opetussisältö 5 3.1.1 Varhaisiän opinnot 5 3.1.2 Peruskurssit 1-4 6 3.1.2.1 Peruskurssi 5 6 3.1.3 Erityisryhmän opinnot 7 3.2 Syventävät opinnot 7 3.2.1 Sarjakuva ja animaatio 8 3.2.2 Grafiikka 8 3.2.3 Keramiikka 8 3.2.4 Piirustus ja maalaus 9 3.2.5 Moderni tekstiilitaide 9 3.2.6 Valokuvaus 10 3.3 Päättötyö 10 3.3.1 Päättötyön laajuus 11 3.3.2 Päättötyösuunnitelma 12 3.3.3 Päättötyön arviointi 12 3.3.4 Päättötyöesittely 14 4. Opiskeluaika 14 5. Kurssit 15 6. Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat 15 7. Todistukset 15 8. Oppilasvalinta 16 9. Kulttuuritoimintaan osallistuminen 17 10. Oppilaitoksen itsearviointi 17 1

1. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän tavoitteet Opetussuunnitelma on kuvataiteen valtakunnallisen taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän perusteiden mukainen (2002). Opetus on tavoitteellista ja vuosittain etenevää. Opetussisällöt ja -metodit suunnitellaan oppilaiden ikä ja kehitysvaihe huomioiden. Tiedolliset, taidolliset ja elämykselliset tavoitteet liittyvät kiinteästi toisiinsa. Oppimisprosesseissa tutkitaan maailmaa kuvataiteiden kautta, ilmaistaan sisäisiä tuntoja, ajatuksia ja mielikuvia havaintoja ja tietoja hyödyntäen. Luonteenomaista on tutkiva asenne oppimiseen, opetukseen ja ilmaisuun. Opetuksessa kehitetään eri aistien havainnointikykyä, autetaan havaintojen jäsentämisessä ja tutustutaan laajasti eri taidemuotoihin. Taidehistoriaa käsitellään kunakin opintovuonna opetustehtävien ohessa. Opetuksessa tuetaan oppilaan minäkuvan ja itsetuntemuksen kehitystä sekä laajennetaan kuvaa maailmasta. Ryhmässä työskentely kehittää keskittymiskykyä, itseluottamusta ja ryhmässä toimimisen taitoja. Tärkeä osa opetusta on myös kuvan analysointi, oman ja toisten teoksien tarkastelu ja arvostaminen. Opetuksessa kehitetään kuvallista ilmaisukykyä ja harjoitellaan ilmaisuun vaadittavia taitoja: hallitsemaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä, tekniikoita ja kuvan rakentamisen keinoja. Käsiteltäviä asioita ovat mm. muoto, väri, tila, sommittelu, rakenne, rytmi, liike, valo ja varjo ja ihminen. Visuaalisen kielen käsitteet ja termit toistuvat vuodesta toiseen laajentuen ja syventyen. Kuvataideopetus on elämyksellistä. Tekemisen ja kokemisen ilo ovat oleellisessa asemassa; on monta tapaa ratkaista asioita oikein. Opetuksessa korostetaan prosessia, ei vain valmista tulosta. Tunneilla tapahtuvat oivallukset, havainnot, tiedot ja taidot ovat tärkeitä. Valmis työ on aina vuorovaikutuksen tulos. Oleellisena osana opetukseen liittyy kuvataidenäyttelyissä käynti ja omien oppilastöiden näyttelyt. Oppilaalle syntyy ymmärrys taidetta ja kulttuuria kohtaan ja halu sekä edellytykset vaikuttaa kulttuuriin yhteiskunnassa. Opetuksessa pyritään yhtä asiaa tutkimalla ja tekemällä moneen tavoitteeseen. Opetus etenee kokonaisuuksittain, joissa teemoja voidaan hyödyntää. Vuosittain oppilaalle annetaan yksi ohjattu kotitehtävä johonkin tehtäväkokonaisuuteen liittyen. 2

Koulu tekee yhteistyötä muiden koulujen, organisaatioiden ja yhdistysten kanssa projektikohtaisesti. Osallistuminen erillisiin projekteihin merkitään oppilaskortistoon. Opiskeluja voi täydentää vapaaehtoisilla ja maksullisilla lyhytkursseilla sekä taideleireillä. 1.1 Arviointi Arviointia annetaan sekä peruskursseilla että työpajoissa. Jatkuvaa suullista palautetta annetaan oppitunneilla. Palautteen luonne on kannustava ja ohjaava. Lisäksi tunneilla käydään yhteisiä keskusteluja koko ryhmän valmiista teoksista. Vuosittain oppilas arvioi itseään, työskentelyään ja töitään. Kukin saa lyhyen positiivisen palautteen opettajalta kirjallisena. Vuosittain oppilas tekee portfoliosivun, jossa hän kertoo itsestään, suhteestaan kuvataiteeseen ja sen tekemiseen. Lisäksi portfoliosivulle tehdään vuosittain vaihtelevilla tekniikoilla omakuva. Sivut säilytetään koululla. Ne luovutetaan oppilaalle hänen lopettaessaan opintonsa. Peruskurssi 5:llä portfoliotyö tehdään kokoamalla vuoden aikana olleiden jaksojen kuvaus kirjaksi. Itsearvioinnissa oppilas asettaa itselleen tavoitteita ja arvioi niiden toteutumista. 2. Kuvataiteen perusopetuksen laajan oppimäärän järjestäminen Vihdin Kuvataidekoulu antaa kuvataiteen laajan oppimäärän mukaista opetusta 5-20 vuotiaille lapsille ja nuorille. Opetusta annetaan 34 opintoviikkoa vuodessa, oppilasta kohden 2-3 opetustuntia viikossa. Oppitunnin pituus on 45 minuuttia. Varhaisiän opinnoissa, peruskursseilla ja erityisryhmässä tutustutaan kuvataiteisiin mahdollisimman laajasti. Työpajoissa työskennellään yhden kuvataiteen alueen piirissä. 3

Varhaisiän opinnot aloitetaan Vihdin Kuvataidekoulussa 5-6 vuoden ikäisenä. Opintojen kesto on 1-2 vuotta opintojen aloitusiästä riippuen. Oppitunteja kullekin ryhmälle annetaan 2h viikossa, 68h vuodessa. Alkuopinnot eivät kuulu laajan oppimäärän mukaiseen opetukseen. Perusopintoihin kuuluvat peruskurssit 1-5. Peruskurssit 1-4 aloitetaan pääsääntöisesti 7 - vuotiaana. Opinnot kestävät 4 vuotta. Oppitunteja annetaan peruskurssi 1:lle 2h viikossa, peruskurssi 2-4:lle 3h. Peruskurssi 1 saa vuodessa 68 h opetusta, peruskurssit 2-4 102h. Peruskurssi 5 on periodimainen työpaja. Opinnot kestävät 1-2 vuotta. Periodien aikana tutustutaan eri työpajojen työmenetelmiin. Oppitunteja kullekin ryhmälle annetaan 3h viikossa, 102h vuodessa. Vuoden aikana oppilas valmistaa portfolion omista töistään kirjan muodossa. Syventävät opinnot voidaan aloittaa 12 -vuotiaana. Opintoja voi jatkaa 20 -vuotiaaksi asti, pääsääntöisesti 3 vuotta kussakin työpajassa. Oppitunteja kullekin ryhmälle annetaan 3h viikossa, 102h vuodessa. Päättötyö on mahdollista suorittaa syventävien opintojen loppuvaiheessa. Lopputyö koostuu kirjallisesta ja taiteellisesta osuudesta, 34 ov. Opintoviikon laajuus on 3 x 45min. Opetussuunnitelma sisältää erilliset ohjeet päättötyöstä. Erityisryhmien opinnoissa ei ole ikärajoja eikä rajoitusta opintojen kestolle. Pääosin kehitysvammaisista koostuva ryhmä saa opetusta 2h viikossa, 68 h vuodessa. Erityisryhmän opinnot eivät kuulu laajan oppimäärän piiriin. 3. Opinnot Vihdin Kuvataidekoulussa Vihdin Kuvataidekoulu on yksityinen kannatusyhdistyksen ylläpitämä koulu. Oppilaat valitaan arpomalla. Oppilaan lopettaessa opinnot hänelle annetaan todistus suoritetuista opinnoista ja koulussa kerätty portfoliokokonaisuus. Opettajina toimivat ammattitaiteilijat ja kuvataideammattilaiset. Kannatusyhdistyksellä on vuosittain valittava johtokunta. Rehtori toimii taiteellispedagogisena ja hallinnollisena johtajana. Kuvataiteen perusopetuksen 4

laajan oppimäärän opetuksen lisäksi koulussa järjestetään lyhytkursseja ja koulutuspäiviä lukuvuoden aikana ja kesäisin. Näitä kursseja järjestetään niin lapsille kuin aikuisille. Perusopetuksessa opiskelevalla oppilaalle kurssisuoritukset lasketaan mukaan kuvataiteen laajan oppimäärän suorituksiin. 3.1 Perusopintojen opetussisältö Perusopintoihin kuuluvat varhaisiän opinnot, perusopinnot ja erityisryhmien opinnot. Niissä kuvataiteeseen tutustutaan mahdollisimman laajasti oppisisältöjä ja -tekniikoita vuosi vuodelta syventäen ja tarkentaen. Tavoitteita ovat havaintokyvyn kehittäminen, erilaisiin materiaaleihin ja työvälineisiin tutustuminen, oikeat työskentelytavat sekä kuvataidesanaston kehittyminen. Lisäksi sosiaalisten taitojen kehittyminen, ryhmässä työskentely ja itsenäisyyden tukeminen ovat opetuksessa tärkeitä seikkoja. Oman ja muiden työskentelyn, teosten, työvälineiden sekä työrauhan kunnioittaminen ovat olennainen osa opetustuntia. 3.1.1 Varhaisiän opinnot Varhaisiän opinnoissa pyritään turvallisen ja rohkaisevan työilmapiirin luomiseen. Lähtökohtana on oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Opetus on leikinomaista, elämyksellistä ja mielikuvitusta rikastavaa sekä ajattelua kehittävää työskentelyä. Lapsen oma kehitys, näkemys ja luovuus pyritään huomioimaan. Materiaaleihin ja tekniikoihin tutustumien aloitetaan perusasioista (lyijykynä, hiili, savi, villa, luonnon materiaalit ). Eri aistien antamat havainnot, näyttelykäynnit, omien ja muiden kuvien katselu kuuluvat opetukseen. 5

3.1.2 Peruskurssit 1-4 Peruskursseilla syvennetään ja laajennetaan kuvataiteen tietoja ja taitoja sekä opitaan kuvataiteen käsitteitä. Kuvallista kieltä harjoitellaan tutustumalla kuvataiteen eri aloihin, katselemalla, kuuntelemalla, pohtimalla ja itse tekemällä. Kuhunkin taiteenalaan perehdytään vuosittain vaikeutuvin tekniikoin ja materiaalein ryhmän kehitysvaiheen mukaisesti. Pääpaino on yksilötehtävillä, ryhmätöitä on jonkun verran. Peruskursseilla pyritään tutustumaan piirustuksen, maalauksen, grafiikan, keramiikan, plastisen sommittelun, arkkitehtuurin, sarjakuvan, ympäristötaiteen ja tekstiilin keinoin. Taidenäyttelykäynnit ja taidekuvan tarkastelu ovat oleellinen osa opetusta. Kukin opettaja ja opetettava ryhmä vaikuttavat siihen, missä laajuudessa asiat painottuvat ja minkälaisia asioita käsitellään opintovuoden aikana. Materiaaleina käytetään mm. lyijykyniä, hiiltä, liituja (pastelli-, rasva-, stabilo), juoksevaa tussia ja musteita (sivellin, hiusterä, tikut), erilaisia paperilaatuja, värikyniä, vesi- ja peitevärejä. Käsiteltäviä asioita ovat mm. ääriviiva- ja valööripiirustus, kulööri, ihmisen kuvaaminen, groquis, sommittelu, luonnos, pelkistäminen, valo-varjo, valo-väri, tila-muoto, pinta-aineenmukaisuus, viivan luonne, mittasuhteet, kokonaisuus, perspektiivi, väri perspektiivissä, kylmä-lämmin, päävärit, välivärit ja murretut-kirkkaat värit. Tekniikan ja materiaalien hallitsemisen lisäksi tekemisen ja onnistumisen ilo ovat tärkeitä elementtejä opetuksessa. 3.1.2.1 Peruskurssi 5 Peruskurssi 5 tutustuttaa työpajaopintoihin. Aiemmin opittuja tietoja ja taitoja syvennetään. Opintovuoden aikana eri työpajojen opettajat opettavat jakson oman työpajansa erikoisalaa. Opiskeluvuodesta kootaan portfolio, jossa oppilas arvioi omaa tekemistään ja kertoo opituista tekniikoista. Oppilaalla on vuoden jälkeen enemmän tietoa kustakin työpajasta ja paremmat edellytykset valita se. 6

3.1.3 Erityisryhmän opinnot Erityisryhmää kutsutaan Kokeilevaksi työpajaksi. Erityisryhmä koostuu pääsääntöisesti kehitysvammaisista. Tavoitteena ryhmässä on persoonallisuuden tukeminen, sosiaalisten taitojen kehittyminen, yhdessä työskentely sekä tekniikan käyttäminen ilmaisukielen välineenä. Opetus ja tavoitteet eriytetään kunkin oppilaan kehitysvaihetta vastaavaksi. Oleellista on ennakkoluulottoman ja avoimen työilmapiirin luominen ilon ja onnistumisen riemun kokemiseksi. Opetuksessa tutustutaan eri taiteenaloihin, taiteilijoihin mm. näyttelykäyntien avulla. Kokemukset, näkemykset ja havainnot työstetään esiin kuvataiteellisin keinoin. 3.2 Syventävät opinnot Syventävissä opinnoissa oppilailla on mahdollisuus valita koulussa olevista työpajoista oma syventymisalueensa. Opinnot pohjautuvat peruskursseilla ja alkuopinnoissa saatuihin taitoihin. Vihdin Kuvataidekoulussa on piirustus ja maalaus-, keramiikka-, grafiikka-, valokuvaus-, sarjakuva ja animaatio- sekä modernin tekstiilitaiteen työpaja. Syventävien opintojen aikana laajennetaan edelleen kuvallisen kielen peruskäsitteitä oman työpajan menetelmin. Oppilasta kannustetaan omatoimiseen, aktiiviseen ja itsenäiseen työskentelyyn. Työpajoissa oppilaalle tulisi muodostua käsitys niin kuvataiteen historiasta kuin nykypäivän ilmiöistä, erityisesti oman työpajan alalta. Opiskelussa painotetaan oman ilmaisukielen löytämistä ja tekniikan käyttämistä oman ilmaisun välineenä. Piirtäminen ja luonnostelu kuuluvat jokaisen työpajan työskentelymuotoihin. 7

3.2.1 Sarjakuva ja animaatio Sarjakuva- ja animaatio työpaja tutustuttaa sarjakuvan eri tekotapoihin ja tekniikoihin. Työpajassa perehdytään sarjakuvan kerrontaan aina käsikirjoituksen laatimisesta, kuvalliseen ideointiin ja toteutukseen. Käsiteltäviä asioita ovat mm. idean työstäminen ja luonnostelu kuviksi, kuvan ja tekstin yhteispeli, puhtaaksipiirtäminen, animaatio ja tekstaus. Animaatiotekniikoissa tutustutaan pala-animaatio-, läpipiirros-, selluloidi- ja vahaanimaatiotekniikkaan sekä istopmotion - tietokoneohjelmalla. Painotus erilaisiin tekniikoihin vaihtelee vuosittain. 3.2.2 Grafiikka Grafiikan työpajassa syvennetään jo opittuja taitoja ja tutustutaan laajasti erilaisiin painomenetelmiin. Peruskursseilla on usein jo kokeiltu monotypiaa, hierrevedosta, solumuovipainoa, kohopainosta pahvipainoa ja linokaiverrusta. Uusia tekniikoita ovat mm. akvatinta, sokeriakvatinta, serigrafia, etsaus, kuivaneula, muovi/pleksi, monivärilino, puupiirros, carborundum, pehmeäpohja, väritela, itsetehty paperi ja luonnonmateriaalit painotöissä. Painotus erilaisiin tekniikoihin vaihtelee vuosittain. Käsiteltäviä asioita ovat mm. luonnos, sommittelu, positiivi-negatiivi, painopohjan merkitys, vedostaminen, vedosmerkinnät, kehystämisen merkitys, erilaisten painomenetelmien tunnistaminen, erilaisten vedostamistapojen hallitseminen. 3.2.3 Keramiikka Keramiikan työpajassa tutkitaan keraamisille esineille soveltuvaa muotokieltä eri tekniikoilla ja materiaaleilla. Opetus on laaja-alaista ulottuen käyttökeramiikasta vapaisiin keraamisiin veistoksiin ja kokeiluihin. Opetuksen materiaaleina käytetään mm. matala- ja korkeapolttoista savea, kivitavaraa, engobeja, alilasitusvärejä ja oksideja. Peruskursseilla jo käytettyjä tekniikoita ovat pallo-, 8

makkara-, levytekniikat. Työpajassa käsitellään käsin rakentamista, dreijaamista, savu- ja rakupolttoa, vapaata veistosta, kipsimuottia, sarjallisuutta, uunin latominen ja poltto sekä lasittamista. Painotus erilaisiin tekniikoihin vaihtelee vuosittain. 3.2.4 Piirustus ja maalaus Piirustuksen ja maalauksen työpajassa tutustutaan tarkemmin kuvan rakentamisen keinoihin, värioppiin sekä väline- ja materiaalitietouteen. Käytettäviä tekniikoita ovat mm. akvarelli, akryylivärit, öljyvärit, nestemäinen tussi, guassi, tempera, luonnonpigmentit, luonnonmateriaalit, hiili, mustaliitu, kehyksen merkitys, kollaasi, painomenetelmien ja maalauksen yhdistäminen. Painotus erilaisiin tekniikoihin vaihtelee vuosittain. 3.2.5 Moderni tekstiilitaide Modernin tekstiilitaiteen työpajassa opitaan uusia tekstiilitekniikoita ja syvennetään peruskursseilla opittuja taitoja. Sovellettuja tekniikoita ovat mm. leimasinpainanta, solmuja vahabatiikki, kankaan maalaus, luonnonväreillä värjääminen, painokangaskaavion valmistus (paperi-, lakka-, muovi) ja sillä painaminen, perinteinen ja neulahuovutus, reliefi, kankaan kudonta kehikossa, tekstiilirakentelu, punonta, kirjonta, ompelukonekirjonta, applikaatio, silkinmaalaus ja ryijy. Tekstiilityöpajassa kokeillaan moniulotteisten kappaleiden ja pintojen rakentamista sekä kovilla (mosaiikki, metalliverkot ja -langat) että pehmeällä materiaalilla (kangas, langat, kuidut). Tutkitaan uniikkiteoksen ja metritavaran eroavaisuutta, rytmin merkitystä ja kokeilevaa materiaalien käyttöä. Painotus erilaisiin tekniikoihin vaihtelee vuosittain. 9

3.2.6 Valokuvaus Valokuvauksen työpajassa tutustutaan valokuvaukseen ja sen mahdollisuuksiin ilmaisun välineenä. Työpajassa käsitellään mm. neulansilmäkamera, kameralla kuvaaminen, valon merkitys, valoherkät materiaalit, kuvaussuunnitelma, filmin kehittäminen, kuvan tarkastelu, valaisutekniikat, arkistointi, kuvamateriaalin käsittely, digikuvaus ja kuvankäsittely. 3.3 Päättötyö Päättötyön voi tehdä syventävien opintojen loppuvaiheessa oleva oppilas siinä työpajassa mihin on keväällä ilmoittautunut. Sen voi toteuttaa vain sillä tekniikalla minkä osaa, sillä opettajat eivät opeta uusia työtapoja päättötyötä ohjatessaan. Päättötyön suorittaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Mikäli oppilas haluaa päättötodistuksen, pitää hänen tehdä myös päättötyö. Kaikki oppilaat saavat opinnoistaan osallistumistodistuksen. Päättötyöohjeet ovat valtakunnallisten päättötyöohjeiden mukaiset. Päättötyö on oppilaan itsenäisesti toteuttama opinnäytetyö. Työssä tulee osoittaa visuaalisen ajattelun taitoa ja kypsyyttä. Oppilas itse valitsee päättötyönsä aiheen ja tekniikat, joilla työ toteutetaan. Päättötyö edellyttää sitoutumista vähintään lukuvuoden mittaiseen, pitkäjänteiseen työskentelyyn. Pisimmillään päättötyö voi kestää kolme lukukautta. Päättötöiden palautuspäivät ovat 30.4. ja 30.11. Mikäli oppilas on suorittanut syventävät opinnot toisessa oppilaitoksessa, pitää niiden korvaavuudesta sopia hyvissä ajoin etukäteen rehtorin kanssa. Päättötyön ohjaa oppilaan oma työpajaopettaja. Ohjaavan opettajan lisäksi voidaan käyttää asiantuntija-apua, mikäli katsotaan siihen olevan välttämätöntä tarvetta. Lisäohjaus sovitaan etukäteen rehtorin kanssa. Ohjaajan rooli on tukea ja kannustaa oppilasta työprosessin ajan. Päättötyö on oppilaan itsenäisesti suunnittelema ja toteuttama kokonaisuus. Se ilmentää tekijänsä taiteellisia vahvuuksia ja ilmaisuvoimaa sekä osoittaa omatoimisen työskentelyn valmiuksia. 10

Koulu kustantaa normaalit työpajamateriaalit. Erikoismateriaalien hankinnasta on neuvoteltava ohjaavan opettajan kanssa erikseen. Päättötyö koostuu taiteellisesta työstä, kirjallisesta osuudesta portfolion muodossa sekä lopputyön esittelystä ja osallistumisesta lopputyönäyttelyyn, lisäksi mahdollinen osallistuminen lopputyöseminaariin. Lopputyöseminaari järjestetään Vihdin Kuvataidekoulussa vain jos päättötyön tekijöitä on yhtä aikaa kolme tai enemmän. Muulloin pyritään tekemään yhteistyötä lähiseudun kuvataidekoulujen kanssa. Olennainen osa päättötyön suorittamista on itsearviointi. Itsearvioinnin pohjana on työkirja, joka sisältää työsuunnitelman ja siihen liittyvän työskentelyaikataulun, työprosessin aikana syntyneet muistiinpanot, prosessikuvaus teoksen valmistumisesta, runsaasti kuva-, luonnos- ja havaintomateriaalia työprosessin eri vaiheista ja teoksesta. Työkirjan pohjalta muodostuu prosessin portfolio. Koulu antaa joko materiaalit tai opin kirjansidontaan. Työkirjan voi rakentaa valitsemaansa kokoon. Erilaisia sivumateriaaleja saa käyttää. Sivut pitää numeroida. Työkirjan pitäisi olla persoonallinen työprosessin kuvaus. Kirjallinen osuus on taiteellista työtä täydentävä ja kokoava sekä omaa ajattelua selkiyttävä ja eteenpäin vievä osio. 3.3.1 Päättötyön laajuus Päättötyön laajuus on 34 opintoviikkoa (opintoviikko on 3 x 45 min) eli 102 tuntia. Lukukausimaksu on sama kuin työpajoissa. Tuntimäärä sisältää itsenäistä työskentelyä luokassa ohjaajan läsnäollessa, välipalaverit ohjaavan opettajan kanssa, omalla ajalla tapahtuvan työskentelyn sekä mahdollisesti yhteis- ja erikoisasiantuntija tapaamisia. Päättötyötä voi tehdä enintään kolmen lukukauden ajan. Tätä pidempään tehtyjä päättötöitä ei oteta arvioitavaksi. 11

3.3.2 Päättötyösuunnitelma Oppilas laatii alustavan työsuunnitelman heti lukukauden aluksi. Varsinaisen työsuunnitelman sekä aikataulun työn toteuttamiseksi oppilas suunnittelee ohjaavan opettajan avustuksella. Saamiensa ohjeiden pohjalta oppilas laatii tarkan työsuunnitelman, johon sisältyy työn toteuttamisaikataulu. Kopio työsuunnitelmasta annetaan ohjaavalle opettajalle. Opettajakokous vahvistaa suunnitelmat ja koulu arkistoi ne. Työsuunnitelma tukee työprosessin toteutumista. Sen pituus on noin 1-2 A4 sivua ja sen tulisi sisältää seuraavat asiat: Koulun nimi Oma nimi ja yhteystiedot Työskentelyn lähtökohta Perusteet tehtävävalinnalle Tavoitteet: Henkilökohtaiset Yleiset Visuaaliset ja materiaaliset toteutuskeinot Aikataulu Muuta huomioitavaa 3.3.3 Päättötyön arviointi Päättötyössä arvioidaan valmis taiteellinen, visuaalinen teos tai kokonaisuus, osallistuminen päättötyönäyttelyyn, työprosessi ja siitä tehty työkirja. Työkirjassa tarkastellaan oppilaan kykyä arvioida itse päättötyötään sanallisesti ja kirjan ulkoasua. Arviointi annetaan asteikolla 1-5. Arvosana muodostuu pääasiallisesti kuvallisesta teoksesta, mutta myös kirjallisesta osuudesta ja työn esittelystä. Taiteellinen työ arvioidaan taiteellisen vaikuttavuuden ja suunnittelu- ja työskentelyprosessin hallinnan perusteella. Arvioinnin suorittaa ohjaava opettaja ja ulkopuolinen arvioija. Päättötyön arviointi kirjataan päättötodistukseen. 12

Päättötyön numeroarviointi 1-5 5 Erinomainen Työ on hallittu kokonaisuus, josta ilmenee tekijän itsenäinen ajattelu, luovuus ja ilmaisuvoima. Oppilas osaa ilmaista ajatuksiaan kuvallisin keinoin ja hallitsee käyttämänsä materiaalit erinomaisesti. Hän näyttää vakuuttavasti oman näkökulmansa ja uskaltaa rikkoa tai vahvistaa työskentelyssään myös omia rajojaan. Oppilas on sitoutunut työskentelyprosessiin ja pitää aktiivisesti työpäiväkirjaa. Oppilas kykenee analysoimaan ja arvioimaan omaa työtään ja asettamaan selkeät tavoitteet itselleen. Suunnittelu- ja työskentelyprosessin hallinta on vakuuttavaa ja aiheen käsittely on syvällistä. 4 Kiitettävä tai 3 Hyvä Työ on ehjä taiteellinen kokonaisuus. Kuvailmaisu on selkeää ja siitä välittyy pyrkimys persoonalliseen ilmaisuun, mutta omakohtaisuus ei välity tarpeeksi työstä. Oppilaalla on ideoita, mutta niiden kehittely jää keskeneräiseksi. Tekijä hallitsee käyttämänsä materiaalit ja tekniikat. Kuvalliset ratkaisut ovat tarkoituksenmukaiset. Oppilas kykenee yhteistyöhön ja ottaa vastuun työskentelystään ja pysyy aikataulussa. Hän pitää prosessistaan säännöllistä työpäiväkirjaa ja pystyy arvioimaan omaa työskentelyään. Suunnittelutyöskentelyprosessi sekä materiaalien ja tekniikoiden käyttö ovat onnistuneessa suhteessa aiheen valintaan. 2 Tyydyttävä tai 1 Hyväksytty Päättötyön aiheen sisältö on suppea. Oppilaan omat tavoitteet eivät riittävän selkeästi välity työstä ja työ on rakenteeltaan hajanainen. Käytetyt materiaalit ja tekniikat eivät ole kaikilta osin työn kannalta tarkoituksenmukaisia. Kuvallisten keinojen käyttö on kaavamaista ja tekniikka rajoittunutta. Oppilas on sitoutunut heikosti suunnittelu- ja työskentelyprosessiin, työpäiväkirjan pito on satunnaista ja yhteistyö ohjaavan opettajan kanssa vähäistä. Työssä on kuitenkin hyviä 13

omakohtaisia havaintoja ja näkökulmia, joiden yhdistely ja vertailu olisi syventänyt aiheen käsittelyä. 3.3.4 Päättötyöesittely Päättötyöesittelyssä on paikalla ohjaava opettaja ja ulkopuoliset arvioijat sekä mahdollisesti muita koulun opettajia. Oppilas kertoo omista valinnoistaan (teoksen koko, muoto ) arvioiden samalla omaa onnistumistaan, portfoliota referoiden. Samalla tulisi kertoa missä päättötyönäyttely pidetään tai onko se esillä jossakin muualla. Päättötyöesittelyn kesto on noin 10-15 minuuttia, palautekeskustelu saman verran. 4. Opiskeluaika Oppilaaksi voidaan ottaa 5-19 -vuotiaita lapsia ja nuoria. Enimmillään oppilas voi opiskella 16 vuotta Vihdin Kuvataidekoulussa. Opinnot jakautuvat tunneittain seuraavasti. Erityisryhmä 2h/34ov 68h/vuosi Leikkikoulu 2h/34ov 68h/vuosi Peruskurssi 1 2h/34ov 68h/vuosi Peruskurssit 2-5 3h/34ov 102h/vuosi Työpajat 3h/34ov 102h/vuosi Päättötyö 102h Laaja oppimäärän 1300 tuntia koostuu peruskurssien 540:stä ja syventävien 760:stä tunnista. Laajan oppimäärän edellyttämät tunnit voi koota seuraavista elementeistä. Peruskurssit 1-5 476h Työpajaopinnot 4v 408h Päättötyö 102h Ohjatut kotitehtävät 5h/opintovuosi 45h Ohjatut näyttelykäynnit 10h/vuosi 90h Lyhytkurssit 10h/vuosi 90h Projektit 10h/vuosi 90h 14

Omaehtoinen työskentely esim. näyttelykäynnit 60h Laajan kuvataiteen perusopetus koostuu 1300 tunnista. Laskennallisesti laajan opetussuunnitelman mukainen tuntimäärä kertyy peruskurssi 1-5:n ja neljän työpajavuoden (884h), päättötyön (102h), kurssien, projektien, kotitehtävien ja näyttelykäyntien tunneista (314). 5. Kurssit Kursseja järjestetään useita vuosittain Vihdin Kuvataidekoulussa. Kurssit pidetään pääsääntöisesti viikonloppuisin ja loma-aikoina. Kurssitunnit lasketaan mukaan kuvataiteen laajan oppimäärän päättötodistuksiin. 6. Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat Henkilökohtainen opetussuunnitelma laaditaan tarvittaessa oppilaalle esim. vammaisuuden perusteella. Opetussuunnitelman laativat yhdessä opettava opettaja ja rehtori, tarvittaessa muu asiantuntija. Henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika, opetuksen toteuttamistapa ja tarvittavat tukitoimet. 7. Todistukset Todistuksia annetaan perusopetuksen, opiskelujen ja päättötyön päätyttyä. Perusopetuksen päätyttyä todistus annetaan vain sen haluaville, arviointi todistuksen pohjaksi tehdään kaikille. Todistuksessa on oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaan nimi ja henkilötunnus, opiskeluaika, opiskeluala, päättösuoritus, sanallinen arvio, suorituksen ajankohta, osallistuminen kursseihin, näyttely- ja muihin projekteihin, rehtorin allekirjoitus, oppilaitoksen leima, koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä, koulutuksen perustana oleva lainsäädäntö, maininta Opetushallituksen vahvistuksesta koulutukselle ja 15

maininta perusopetuksen ja syventävien opintojen sisältymisestä visuaalisten taiteiden oppimäärään. Visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän syventävien opintojen päättötodistuksessa on perusopetuksen päättötodistuksessa olevien asioiden lisäksi oppilaan päättösuoritus, numeroarvosana, arviointiasteikko ja päättötyöhön käytetty aika. 8. Oppilasvalinta Oppilaaksi voidaan valita 5-19 -vuotias lapsi tai nuori. Oppilasvalinta suoritetaan arpomalla. Arvonnan suorittaa Vihdin Kuvataidekoulun Kannatusyhdistyksen johtokunta. Oppilaspaikan saatuaan oppilas on oikeutettu opiskelupaikkaan 20 vuoden ikään saakka. Muussa kuvataide-, arkkitehtuuri- tai muotoilukoulussa suoritetut aiemmat opinnot korvaavat täysin Vihdin Kuvataidekoulussa suoritetut opinnot. Muussa kuin edellä mainituissa kouluissa suoritettujen opintojen osalta harkitaan korvaavuutta tapauskohtaisesti. 9. Kulttuuritoimintaan osallistuminen Vihdin Kuvataidekoulu osallistuu Vihdin kulttuuritoimintaan ja pyrkii ylläpitämään ja luomaan uutta yhteistyötä muiden kulttuurilaitosten, taiteen perusopetuksen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa. Koulu osallistuu visuaalisten taiteiden koti- ja ulkomaisiin näyttelyihin ja projekteihin. Kansainvälistä tieto, taitoa ja yhteyksiä ylläpidetään ja kehitetään edelleen. 10. Oppilaitoksen itsearviointi Oppilaitoksen itsearviointia suoritetaan oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien toimesta kahden vuoden välein, kukin osa-alue kerrallaan. Oppilaat arvioivat koulua myös 16

itsearvioinnin yhteydessä vuosittain. Yhteistyötä ja yhteyttä huoltajien kanssa pidetään yllä kaikille jaettavilla yhteisillä tiedotteilla ja tarvittaessa opettavan opettajan henkilökohtaisin yhteydenotoin. 17