Sensoroinnista hyötyvä potilas

Valtakunnallinen Diabetespäivä 2016 Sensoroinnista hyötyvä potilas Hannu Järveläinen TY ja SatKS

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerin seurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat

Glukoosihypoteesi Diabetekseen liittyvät komplikaatiot ovat seuraus glukoosiaineenvaihdunnan kroonisesta häiriöstä Ts., ilman verensokerin kroonista häiriötä ei kehity diabetekseen liittyviä komplikaatioita

Glukoosihypoteesi ja diabeteksen komplikaatiot totta vai tarua?

Glukoosihypoteesi ja diabeteksen hoito Diabeteksen hoidossa verensokerin mittaaminen ja seuranta avainasemassa Ts, jos ei tiedä, mikä potilaan verensokeritaso on/miten se käyttäytyy => potilaan diabetesta ei voi hoitaa => komplikaatioiden kehittymistä ei voi estää/niiden etenemistä ei voi hidastaa

Verensokeriseurannan kehitys (1) Seuranta virtsasta Vuosi 1945

Verensokeriseurannan kehitys (2) Seuranta verestä Alku Vuosi 1957

Verensokeriseurannan kehitys (3) Seuranta verestä Jatko

Verensokeriseurannan kehitys (4) Seuranta verestä CGMS In 1999, MiniMed received FDA approval for it's CGMS system in June of 1999 for 3-day use in a physician's office. Vuosi 1999 Suomessa ensimmäinen CGMS (Minimed) käyttöön 6/2000.

Jatkuvan sensoroinnin toimintaperiaate Vastaanotin -Erillinen lukulaite -Insuliinipumppu

Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit ipro2 FreeStyle Libre

Suomessa käytössä olevien glukoosisensorien tekniset tiedot (valmistajien ilmoittamana) Pulkkinen ja Tuomaala. Duodecim 2016;132:1899-1903

Sensoroinnista hyötyvä potilas

Veren glukoosipitoisuuden jatkuvaseuranta tyypin 1 diabeteksen hoidossa (TYKS 2000-2001) 43 potilasta, 3 vrk:n sensorointi Yleisimmät tutkimusindikaatiot: Huono hoitotasapaino Yölliset hypoglykemiat Korkea aamuverensokeritaso Suuret päivittäiset sokeriarvojen heilahtelut Virtanen, Laine, Rönnemaa, SLL 11/2004

Jatkuvatoimisen glukoosiseurantalaitteen käyttöaiheita (HALO-ryhmän katsaus v. 2009) (1) Suomen Lääkärilehti 34/2009

Jatkuvatoimisen glukoosiseurantalaitteen käyttöaiheita (HALO-ryhmän katsaus v. 2009) (2) Suomen Lääkärilehti 34/2009

Lyhytaikaisen/diagnostisen CGM:n aiheita (1) Yöaikaisen veren glukoosipitoisuuden vaihtelun selvittäminen Oireettomat hypoglykemiat tai hypoglykemian pelko Yöhypoglykemioiden selvittäminen HbA1c-pitoisuuden ja omamittausten epäsuhta Diabeteksen hoito raskauden aikana tai siinä vaiheessa, kun raskautta suunnitellaan

Lyhytaikaisen/diagnostisen CGM:n aiheita (2) Glukoositasapainon tavoitteita ei ole saavutettu ja vaihtelevat verenglukoosiarvot Runsaasti liikuntaa harrastavan diabeetikon insuliinihoidon optimointi Hoitomotivaation tukeminen nuorella, joka ei mittaa verengluukosiarvojaan

Pitkäaikaisen CGM:n aiheita Vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoitomuutoksista huolimatta Hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen

CGM:n muita aiheita Insuliiniannosten säätämiseksi 1-2 kertaa vuodessa Ennen vastaanottokäyntiä hoidon arvioinnissa

VSSHP:n alueellisen diabetestyöryhmän suositus uuden flash-sensorin käyttämiseksi (3.10.2016) 1. Raskautta suunnittelevat tai raskaana olevat tyypin 1 diabeetikot 2. Alle 16-vuotiaat tyypin 1 diabeetikot 3. Monipistoshoidossa olevat diabeetikot, joilla on nykyhoidon aikana vakavia hypoglykemioita tai ongelmallinen hypoglykemiataipumus, tai joilla on tarvetta jatkuvaan tai usein toistuvaan glukoosisensorointiin 4. Monipistoshoidossa olevat tyypin 1 diabeetikot, jotka joutuvat mittaamaan verensokeriaan kohtuuttoman usein (esim. yli 10-15 kertaa päivässä) saavuttaakseen hyvän hoitotasapainon 5. Monipistoshoidossa olevat insuliinihoitoiset diabeetikot, joilla työn tai jonkin muun syyn takia sormenpäämittauksien suorittaminen on vaikeaa. Ts. työ, jossa kädet likaantuvat tai tarvitaan herkkää sormenpäiden tuntoa (esim. maatalouslomittajat, autonasentajat, muusikot, ammattiautoilijat, näkövammaiset).

Potilastapaus: 39-vuotias autonasentaja Tyypin 1 diabetes vuodesta 1983 alkaen Hoitokomplianssi ollut huono Retinopatia ja nefropatia kehittyneet Muina sairauksina verenpainetauti, dyslipidemia ja hypotyreoosi Tupakoinut aiemmin

39-vuotias autonasentaja Ajaa liukkaalla edellä olleen auton perään Tilannetta selvitettäessä kehittyi vakava hypoglykemia (tarvitsi toisen apua syömisessä) Poliisi kutsuttiin paikalle Potilas puhalsi 0 promillea Potilaalla R2-ajokortti, jota tarvitsee työssään raskaiden ajoneuvojen siirrossa ja niiden lyhyissä koeajoissa

39-vuotias autonasentaja Lääkärin vastaanotolla potilaalla mukana poliisin päätös, että tarvitsee uuden lääkärinlausunnon ajo-oikeuden palauttamiseksi Ohjelmoidaan Autodiab-tutkimus hypotuntemusten selvittämiseksi Autodiab-tutkimus, katso SLL 33/2010

39-vuotias autonasentaja Kontrollikäynnillä Autodiab-tutkimuksen tulos käytettävissä Adrenergiset varoitusoireet puuttuivat täysin Neuroglygopeenisiä oireita ei tullut verensokeritasolla 2.45 mmol/l => potilaalla suuri alttius ajaa hypoglykemian aikana => Asetettiin tavoitteeksi hypoglykemian varoitusoireiden palauttaminen (glukoosiarvot yli 6 mmol/l kuuden viikon ajan) => Aloitettiin sensorointi glukoosiseurannan helpottamiseksi ja varattiin diabeteshoitajan vastaanotto 1-2 viikon välein Kuuden viikon jälkeen uusi Autodiab-tutkimus

39-vuotias autonasentaja Lääkärin vastaanotto kuuden viikon kuluttua Vointi hyvä, ei autettavia hypoglykemioita Sensoroinnista huolimatta kaikki glukoosiarvot eivät olleet pysyneet tavoitellulla > 6 mmol/l tasolla Hypoglykemian oireet osittain palautuneet kokee kylmänhikisyyttä glukoositasolla 4 mmol/l Uusitun Autodiab-tutkimuksen tulos Adrenergisiä varoitusoireita ilmaantunut, hypoglykemian selvä tunnistaminen tapahtuu 3 mmol/l glukoositasolla => riski ajaa hypoglykemian aikana kuitenkin vielä koholla Glukoosisensorointia jatkettiin

39-vuotias autonasentaja Seuraava kontrollikäynti lääkärillä Vakavia hypoja ei ollut ollut (edellisestä kulunut n. 1 vuosi kulunut) Lieviä hypoja 1/viikko, alkavat 3.5-4 mmol/l glukoositasolla Omaseurantavihkossa kaikki verensokerilukemat yli 4 mmol/l, HbA1c 63.9 mmol/mol / 8.0% Autodiab-tutkimus: arvioi hyvin oman verensokeritasonsa eikä ajaisi hypoglykemian aikana ilman verensokerin mittaamista. Hypooireiden todettiin palanneen. R2-ajokortin terveysedellytykset täyttyivät

HUOM! Hypot, ajo-oikeus ja CGM

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (1) Laitekokeiluun osallistuneet sairaalat TYKS, SatKS, HYKS, TAYS, KSKS, EPKS Laitekokeiluun otetut potilaat diabetespoliklinikoiden normaalissa seurannassa Kokeilujakson pituus 12 viikkoa

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (2) Laitekokeiluun alunperin sovitut kohderyhmät 1. potilaat, joiden HbA1c oli < 7.5% ja joilla oli ollut vähintään kaksi yöllistä hypoglykemiaa (oireinen ja/tai verensokeri 3.9 mmol/l) kuukaudessa ja tavoitteena hypoglykemioiden väheneminen 2. potilaat, joiden HbA1c oli korkea (8.5-11.0%) ja tavoitteena HbA1c:n laskeminen - Ensimmäiseen ryhmään tuli 8 potilasta - Jälkimmäiseen 24 potilasta - Loput muista syistä (sormenpääongelmat, näkövamma, sormien amputaatio, valmistautuminen haima-munuaissiirtoon, likainen työ, käsimurtuma, vuorotyö, urheilu, ammattikitaristin työ)

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (3) Potilasaineisto tarkemmin Yhteensä 52 tyypin 1 diabeetikkoa (28 miestä, 24 naista) 41 käytti monipistoshoitoa, 11 insuliinipumppua (ei-sensoroivaa) Keski-ikä 35.5 vuotta (vaihteluväli 16-65 vuotta) Diabeteksen kesto keskimäärin 19.7 vuotta (vaihteluväli 2-52 vuotta) Painoindeksi 25.0 kg/m² (vaihteluväli 18.7-35.0 kg/m²) Alkutilanteessa potilaiden keskimääräinen kokonaisinsuliiniannos 55.9 ky/vrk perusinsuliiniannos 28.1 ky/vrk lisäinsuliinin (bolusinsuliinin) kokonaisannos 27.9 ky/vrk boluskertojen määrä 4.7/vrk keskimääräinen bolusannos 6.5 ky

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (4) Tulokset: Yleistä Potilaista yksi ei käyttänyt flash-laitetta lainkaan, kaksi käytti 2 viikkoa, yksi 7 viikkoa, loput 49 käyttivät 12-13 viikkoa Potilaiden paino tai insuliiniannokset eivät muuttuneet merkitsevästi Sormenpäästä tehdyt verenglukoosimittaukset vähenivät 4.9x 0.8x/vrk Flash-glukoosimittauksia potilaat tekivät keskimäärin 12.1/vrk (SD 7.9; vaihteluväli 0-40/vrk) Alkutilanteen sormenpäämittausten määrä korreloi merkitsevästi flashmittausten määrään (r=0.68, p<0.001)

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (5) Tulokset: HbA1c HbA1c pieneni keskimäärin 0.51 %-yksikköä Muutos suurin niillä, joiden HbA1c alussa välillä 9.1-10.0 % Jos HbA1c alussa <7.5% tai >10%, muutos ei ollut merkitsevä Alkuperäisessä tavoiteryhmässä, jossa HbA1c alussa 8.5-11.0%, HbA1c laski 0.77%

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (6) Tulokset: Flash-mittausten määrän merkitys Flash-mittausten määrä yhteydessä HbA1c-muutokseen: alle 7 mittausta/vrk => HbA1c ei pienentynyt lainkaan suurin pienenemä 11-15 mittausta/vrk tehneillä Flash-mittausten määrä yhteydessä myös bolusinsuliinin annoskokoon: 11-15 kertaa/vrk mitanneet pienensivät kerralla otettavaa bolusannosta merkitsevästi

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (7) Tulokset: Yöhypot Yöhypojen lukumäärä edeltävän kuukauden aikana väheni, jos HbA1c < 7.5%, mutta suureni muutoin (muutos tilastollisesti merkitsevä ainoastaan potilailla, joiden HbA1c alussa 8.1-9.0%) Alkutilanteeseen suhteutettuna yöhypojen määrä lisääntyi, jos niitä alussa 0-1/kk pysyi ennallaan, jos niitä alussa 2-4/kk väheni 32%, jos niitä alussa yli 4/kk Jos yöhypoja alussa vähintään 2/kk ja HbA1c < 7.5%, niiden määrä väheni 43%

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (8) Tulokset: Iho-oireet 17 potilaalla (32%) ainakin kerran jokin iho-oire valtaosin kutiamista ja ihon punoitusta kolmella muutos ohimenevä ihottumaksi yhdellä irtosi sensorin vaihdossa ihon pintaepiteeliä kahdella potilaalla ihoinfektio ja heistä toisella sensori jouduttiin vaihtamaan kenelläkään ei lopetettu laitteen käyttöä iho-oireen vuoksi 4 potilaalla ensimmäinen sensori irtosi, yhdellä heistä myöhemmätkin sensorit irtosivat => laitteen käyttö lopetettiin

Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista (9) Yhteenveto: 1. Flash-sensori soveltuu hyvin ainakin epätyydyttävässä tasapainossa oleville, jotka ovat motivoituneet tekemään riittävästi mittauksia ja osaavat säätää hoitoaan (esim. bolusannokset) mittauksiin perustuen 2. Myös hypo-ongelmaiset, tiukassakin hoitotasapainossa olevat tyypin 1 diabeetikot hyötyvät laitteen käytöstä 3. Laitteesta hyötyvät myös ne erityisryhmät, joiden on mahdotonta tai erittäin hankalaa tehdä sormenpäämittauksia

Esityksen sisältö Glukoosihypoteesista Verensokerinseurannan kehityksestä Suomessa käytössä olevat glukoosisensorit Glukoosisensoroinnin indikaatiot Potilastapaus Käytännön kokemuksia uudesta flash-sensorista Loppusanat

Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (I)

Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (II) Kysymys? Jos olet/olisit diabetesta sairastava potilas, haluaisitko itsellesi sensorin ja jos, miksi

Sensoroinnista hyötyvä potilas Loppusanat (III)

Valtakunnallinen Diabetespäivä 2016 Sensoroinnista hyötyvä potilas Hannu Järveläinen TY ja SatKS Kiitos mielenkiinnosta!