TALOUSARVIO 2015. Taloussuunnitelma 2015-2017

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017

Talousarvio 2015 1 Sisällys 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT... 2 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA... 2 1.2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE... 5 1.3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.4. TALOUSARVION SITOVUUS... 12 2. TULOSLASKELMAOSA... 14 Verotulot... 17 Valtionosuudet... 19 3. RAHOITUSOSA... 25 4. KÄYTTÖTALOUSOSA... 28 4.1. KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 28 Vaalit... 29 4.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 30 Tarkastustoimi... 31 4.3. KAUPUNGINHALLITUS... 32 Hallintopalvelut... 37 Elinkeinopalvelut... 39 Tilaajapalvelut... 42 4.4. SIVISTYSPALVELUIDEN LAUTAKUNTA... 45 Varhaiskasvatuspalvelut... 47 Opetuspalvelut... 49 Vapaa-ajan palvelut... 51 4.5. TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA... 54 Kiinteistö- ja huoltopalvelut... 56 Yhdyskuntapalvelut... 58 Viranomaispalvelut... 60 5. INVESTOINTIOSA... 64 6. LIITTEET... 70 Henkilöstösuunnitelma... 70 Ratkaisuvalta... 80

Talousarvio 2015 2 1. TALOUSARVION YLEISPERUSTELUT 1.1. KANNUKSEN KAUPUNGIN STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS Kannus huolehtii asukkaidensa hyvinvoinnista yksin ja yhdessä toisten kuntien ja muiden palveluiden tuottajien kanssa: o Luomalla laadukkaat ja asukaslähtöiset palvelut, jotka toteutetaan laajassa yhteistyöverkostossa o Huolehtimalla elinkeinoelämän hyvistä toimintaedellytyksistä o Edistämällä viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä VISIO 2020 Kannus on monipuolisen elinkeinorakenteen, toimivien peruspalveluiden, hyvän talouden ja yhteistyön kaupunki. Kaupungin tulevaisuuden menestystekijät: o Vahva kuntatalous o Vetovoimainen ympäristö o Kilpailukykyinen yrityskanta o Osaaminen ja työvoiman saatavuus o Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020, tavoitteet 2015-2018, strategiset hankkeet Vahva kuntatalous Päämäärät 2020 Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti Monipuolinen ja menestyvä yritystoiminta luovat kestävän verotulopohjan Tavoitteet 2015 2018 Vuosikate kattaa poistot. Tulo- ja kiinteistöveroprosentit tasolla, jolla turvataan talouden tasapaino. Lainakanta korkeintaan valtakunnan keskitasoa Verotulojen positiivinen kehitys Strategiset hankkeet Talouden tasapainottamisohjelman noudattaminen ja päivittäminen Päättäjien keskinäinen sopimus talouden ylläpidosta (valtuustosopimus) Oikea-aikaiset palvelurakenteen uudistukset ja suunnitellut investoinnit Hankerahoituksen hyödyntäminen palveluiden kehittämisprosesseissa

Talousarvio 2015 3 Vetovoimainen ympäristö Päämäärä 2020 Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, monipuoliset tontti- ja asumisvaihtoehdot, hyvät peruspalvelut ja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut houkuttelevat uusia asukkaita Kitinkankaan alueesta on muodostunut tunnettu hyvinvointikeskus Tavoitteet 2015 2018 Monipuolinen tonttitarjonta Modernit ja kehittyneet vapaa-ajanpalvelut Kaupungin vetovoimaisuutta kehittävä hanketoiminta Strategiset hankkeet Kitinkankaan alueen kehittäminen Vapaa-aikapalveluiden monituottajamalli Kehittämisrahaston käyttö suuriin tie- ja katuhankkeisiin Panostaminen infraan Kilpailukykyinen yrityskanta Päämäärät 2020 Kannus tunnetaan menestyneistä yrityksistä ja innovatiivisista toimintatavoista Yritysten investointi- ja kehittämishankkeet luovat uusia työpaikkoja Luonnonvara-alan kehittämisympäristö (biolaakso) on vakiintunut Yksityiset hyvinvointipalvelut ovat aito vaihtoehto julkiselle palvelulle Tavoitteet 2015-2018 Luonnonvara-alan kehittämiskeskus: toiminta vakiintunut ja luonut lisää työpaikkoja ja hanketoimintaa Hyvinvointialan yrittäjyyden kasvu Kasvuyritysten toiminnan kehittämisen tukeminen, hanketoiminta Liikekeskushankkeen toteutuminen Rata-hankkeen mahdollisuuksien hyödyntäminen Strategiset hankkeet Oma yritysneuvonnan vakiinnuttaminen Yrityspalvelut Oy resurssien vahvistaminen Yritysten kasvua tukeva hanketoiminta Yhteistyön lisääminen oppilaitosten/tutkimuslaitosten, yritysten kanssa Hankerahoituksen hyödyntäminen ja omien kehittämishankkeiden käynnistäminen Osaaminen ja työvoiman saatavuus Päämäärät 2020 Palvelutuotannossa on motivoitunut, osaava ja osaamistaan jatkuvasti kehittävä, rakenteellisesti palvelutarvetta vastaava henkilöstö. Kannus toimii houkuttelevana työpaikkana ja pendelöintikeskuksena.

Talousarvio 2015 4 Tavoitteet 2015 2018 Johtamisjärjestelmät vastaavat palvelutuotannon muutostarpeisiin Henkilöstön ammattitaito ja muutosvalmius mahdollistavat uudentyyppisen palvelutuotannon kehittämisen muuttuvissa olosuhteissa Julkissektorin työn arvostus lisääntyy Strategiset hankkeet Palveluprosessien kehittäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa Muutoksen hallitsemisen ja työssä jaksamisen tukeminen työhyvinvointia edistämällä ja työkykyä aktiivisesti ylläpitämällä Henkilöstön eläköitymiseen ja rekrytointitarpeeseen varautuminen Esimiesten jaksamisen tukeminen Julkiset ja kaupalliset palvelut Päämäärät 2020 Toimiva palvelutuotannon kokonaisuus kuntakonsernissa. Kustannustehokkaat, laadukkaat ja asiakaslähtöiset palvelut. Yksityisen ja 3. sektorin palvelutuotanto on aito vaihtoehto asukkaalle ja kumppani kunnalliselle palvelutuotannolle. Tavoitteet 2015-2018 Toimiva ja tehokas palvelutuotanto. Jyta-liikelaitoksen tehokas ja tarvetta vastaava, kustannustehokas palvelurakenne ja -tuotanto. Yhteistyö 3. sektorin kanssa sosiaali- ja vapaa-ajanpalveluissa Monipuolinen ja toimiva valtion palveluiden yhteispalvelu Kannuksessa Strategiset hankkeet Sote- palveluiden laaja yhteistyö Yksityisten hyvinvointipalveluiden kasvun edistäminen Palvelusetelin käytön laajentaminen Keskustan ja liikekeskuksen kehittäminen

Talousarvio 2015 5 1.2. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Kuntalain 65 :n mukaan kaupunginvaltuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja - suunnitelmassa asetetaan myös toiminnalliset tavoitteet toimielimille sekä konserniin kuuluville tytäryhtiöille. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio jakautuu yleisperustelu-, käyttötalous-, tuloslaskelma-, rahoitus- ja investointiosiin ja se noudattaa rakenteeltaan Kuntaliiton vuonna 2011 antamaa suositusta. Suosituksessa käyttötalousosa jaetaan budjetti- ja kohderahoitteisiin tehtäviin. Budjettirahoitteisella tehtävällä tarkoitetaan tehtäviä, jotka rahoitetaan ensisijaisesti verorahoituksella eli verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kohderahoitteiset tehtävät vastaavasti rahoitetaan pääosin tulorahoituksella, joka saadaan pääosin palveluiden myynneistä ulkopuolisille tai kunnan omille yksiköille. Kannuksen kaupungin talousarviorakenteessa kohderahoitteinen tehtävä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue. Kaikki muut tulosalueet ovat budjettirahoitteisia. Tärkein ero näiden kahden tehtävän välillä on se, että kohderahoitteisen tehtävän budjetoinnissa sovelletaan nettoperiaatetta, eli lautakuntaan nähden sitova erä on tilikauden tulos, kun taas budjettirahoitteiselle tehtävälle budjetoidaan meno- ja tulomäärärahat erikseen. Suosituksessa on annettu ohjeistusta myös tavoitteiden laadintaa varten.

Talousarvio 2015 6 1.3. TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT 1.3.1. Yleinen taloudellinen kehitys 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos % Tuotanto 2,7-1,5-1,2 0,0 1,2 Palkkasumma 4,7 3,4 0,5 0,9 1,7 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,4 1,2 Inflaatio 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 Korkonoteeraukset Euribor 3 kk korko % 1,4 0,6 0,2 0,3 0,5 10 vuoden korko % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Vuoden 2014 aikana talouden ennusteet ovat koko ajan heikentyneet. Vielä alkuvuodesta vaikutti siltä, että tämän vuoden loppuun mennessä päästäisiin jo lievästi positiiviseen talouskasvuun ja ensi vuonna kasvua olisi jo selkeästi. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tämän hetken ennusteet vuodesta 2014 ovat enemmän tai vähemmän negatiivisia ja ensi vuodellekin ne povaavat vain pientä kasvua. Bruttokansantuotteen kasvun ennustelukuja, syyskuu 2014: 2014 2015 Nordea -0,5 % 0,3 % Handelsbanken -0,3 % 0,8 % Valtiovarainministeriö 0,0 % 1,2 % Palkansaajien tutkimuslaitos -0,3 % 1,0 % Vaimean talouskehityksen syynä lienee Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan tavaroiden ja palvelujen viennin arvioidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityinen kulutus ei kasva heikoista ostovoima- ja työllisyysnäkymistä johtuen. Myös investoinnit pysyvät alamaissa, koska asuinrakentaminen ja kone- ja laiteinvestointien kehitys on heikkoa. Mikäli bruttokansantuote tänä vuonna jää miinusmerkkiseksi, tulee vuosi 2014 olemaan jo kolmas pe-

Talousarvio 2015 7 1.3.2 Kunnallistalouden kehitys räkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Vastaava tilanne on koettu ainoastaan 1990 -alun lamavuosina. Vuonna 2015 on valtiovarainministeriön mukaan kasvuksi muodostumassa 1,2 %. Tämä perustuu yksityisen kulutuksen kääntymiseen hienoiseen kasvuun sekä viennin ja investointien piristymiseen. Työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyys pysyttelee entisellä, varsin korkealla tasollaan. Myöskään työllisyysasteen ei odoteta merkittävästi parantuvan. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan olevan 1,5 %:n luokkaa. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttajahintoja arviolta n. 0,5 % vuonna 2015. 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos % Kunta-alan ansiotasoindeksi 3,0 3,6 1,8 1,2 1,1 Kunta-alan palkkasumma 4,3 4,1 0,6-0,4 0,0 Toimintakulut 4,8 5,0 2,5 1,0 0,5 Verotulot 3,9 1,3 6,8 2,5 1,8 Valtionosuudet 3,1 5,4 2,6-2,3-1,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto Heikko talouskasvu heijastuu myös kuntatalouteen. Verotulot kasvavat hitaammin kuin aikaisempina vuosina. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttaa mm. työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, heikko talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Valtio säästää leikkaamalla kuntien valtionosuuksia, vuonna 2015 vuonna 2012 aloitettujen leikkausten yhteisvaikutus on jo yli 1,4 miljardia euroa. Valtionosuusleikkaukset jatkuvat vuoteen 2017 saakka.

Talousarvio 2015 8 Valtionosuusleikkaukset vuosina 2012 2017: Valtion vuoden 2014 budjettiesityksen yhteydessä laadittiin ns. rakennepoliittinen ohjelma, jossa on keskitytty kestävyysvajeen ratkaisemiseen. Rakennepoliittisen ohjelman ytimessä ovat kunnat, joiden harteille on muodossa tai toisessa laskettu suurin osa tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostoista. Noin 9,5 miljardin suuruisen kestävyysvajeen kattamisesta kuntien harteille tulee n. 4 miljardia. Tämä toteutetaan rakennepoliittisen ohjelman mukaan seuraavasti: - kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrän vähentäminen siten, että vuonna 2017 kuntien menot ovat miljardin alemmalla tasolla muuten toteutuvasta - kuntien omin toimenpitein aikaansaama miljardin euron tasapainotus, joka toteutettaneen veronkorotuksin ja pääosin henkilöstömenoihin kohdistuvin säästötoimin - kuntien tuottavuuden kehittäminen 0,5 % vuodessa, jonka arvioidaan pidemmällä aikavälillä pienentävän kestävyysvajetta kaksi miljardia euroa Kaikista em. rakennetoimista on kovimmat odotukset asetettu julkisten palveluiden tuottavuuden kehittymiselle. Hallitus olettaa, että kunta- ja sote-uudistus edesauttavat tavoitteen saavuttamista. Sote-lakiluonnos on ollut kuntien lausuntokierroksella. Sote-alueiden ja tuotantoalueiden toiminta on suunniteltu alkavaksi vuoden 2017 alusta.

Talousarvio 2015 9 1.3.3. Kannuksen kaupungin talouden kehitys Rakennepoliittisessa ohjelmassa kuntien tavoitteeksi asetettuja sopeuttamistoimia kunnat toteuttavat jo tänä vuonna sopeuttaen 400 miljoonaa veronkorotuksin ja 600 miljoonaa henkilöstömenoja vähentäen. Samalla kun kuntien tehtäviä ja velvoitteita on tarkoitus karsia, niitä kuitenkin lisätään. Esim.1.8.2014 alkaen toisen asteen koulutuksen oppilashuolto on siirtynyt sen kunnan kustannettavaksi, minkä alueella toisen asteen oppilaitos sijaitsee. Sijaintikunnalla on kuitenkin mahdollisuus laskuttaa kustannuksia oppilaiden kotikunnilta. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirto kunnille lisää kuntien velvoitteita ja menoja n. 150 milj. euroa. Kuntalain uudistus ja valtionosuusuudistus tulevat voimaan 1.1.2015. Kuntalain eräänä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja laajentaminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Valtionosuusuudistus on monen kunnan taloudelle kova paikka. Uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntalakia on muutettu vuonna 2013 siten, että kunnan hoitaessa tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen tulee antaa tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Yhtiöittämisillä on myös lukuisia vaikutuksia kuntatalouteen. Kaupungin pitkään jatkunut tasapainoinen talouskehitys kääntyi alijäämäiseksi vuosina 2011 ja 2012 pääosin sosiaali- ja terveysmenojen ennakoimattoman suuren kasvun vuoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2012 talouden tasapainottamisohjelman, jota päivitettiin kesäkuussa 2013. Taloustilanteen korjaamiseksi on tehty lukuisia toimenpiteitä, joista merkittävimpiä ovat olleet kiinteistöveroprosenttien nosto vuosille 2012, 2014 ja 2015, tuloveroprosentin nosto vuodelle 2013 sekä kouluverkkouudistus, joka toteutui syksyllä 2014. Myös sotepalveluita järjestävä Jyta on sopeuttanut toimintaansa monin tavoin. Toimenpiteiden tuloksena vuoden 2013 tilinpäätöksestä muodostui 853 000 euroa ylijäämäinen ja myös vuosikate kääntyi selvästi positiiviseksi. Myös vuodesta 2014 näyt-

Talousarvio 2015 10 tää olevan tulossa jonkin verran ylijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen. TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP-arvio TA 2015 2014 TOIMINTAKATE -28 615-29 767-29 111-29 499-29 853 Verotulot 15 648 15 958 17 515 17 900 17 972 Valtionosuudet 12 888 13 456 13 181 12 880 12 834 VUOSIKATE -107-372 1 578 1 302 943 YLI-/ALIJÄÄMÄ -687-1 024 853 378 0 Lainat /asukas 1 147 1 633 2 458 2 469 2 493 Kuntien km.lainakanta /asukas 2 037 2 261 2 553 2 800 3 100 1.3.4. Asukasmäärä ja työllisyys 2011 2012 2013 2014 2015 Asukasluku 5 697 5 736 5 675 5 647 5 647 Ikäjakauma: 0-6 -vuotiaat 469 481 480 495 495 7-15 -vuotiaat 691 684 671 651 651 16-18 -vuotiaat 261 279 266 235 235 19-64 -vuotiaat 3 249 3 208 3 140 3 114 3 114 65-74 -vuotiaat 520 579 616 640 640 75-84 -vuotiaat 348 353 344 357 357 yli 85 -vuotiaat 159 152 158 155 155 Työttömyysaste (syyskuun työllisyyskatsaus): - koko maa 9,7 8,9 10,9 12,0 - Keski-Pohjanmaa 8,7 7,9 8,4 9,8 - Kannus 8,3 7,4 8,7 9,6 Kaupungin asukasmäärä ja työttömyysaste ovat heikentynet tämän vuoden aikana verrattuna 31.12.2013 tilanteeseen. Lokakuun 2014 asukasmäärä oli 5 647 eli määrässä oli 28 asukkaan vähennys.

Talousarvio 2015 11 Asukasmäärän muutokset ikäjakaumittain tarkastellen: 2011 2012 2013 2014 Lapset ja nuoret 0-18 -vuotiaat 1 421 1 444 1 417 1 381 Muutos -28 23-27 -36 Eläkeläiset yli 65 -vuotiaat 1 027 1 084 1 118 1 152 Muutos 21 57 34 34 Lapset, nuoret ja eläkeläiset yht. 2 448 2 528 2 535 2 533 Muutos -7 80 7-2 Työikäiset 19-64 -vuotiaat 3 249 3 208 3 140 3 114 Muutos -49-41 -68-26 Asukasmäärä yhteensä 5 697 5 736 5 675 5 647 Muutos -56 39-61 -28 Väestöllinen huoltosuhde 0,75 0,79 0,81 0,81 1.3.5. Talousarvion laadinnan perusteet Vuoden 2014 ikäjakauma on väestörekisterin pohjalta arvioitu olettaen, että asukasmäärä vuoden vaihteessa olisi 5 647 asukasta. Työikäisten ja lasten määrässä tapahtuu edelleen laskua, mutta muutos on hidastunut edellisvuodesta. Eläkeläisten määrä on kasvanut saman verran kuin edellisenä vuonnakin. Väestöllinen huoltosuhde, joka kertoo kuinka monta lasta, nuorta ja vanhusta on yhtä työikäistä kohti, kasvaa jonkin verran. Kannuksen työttömyysaste on hyvä verrattuna koko maan tilanteeseen. Kaupungin suurimpien työllistäjien osalta ei ole odotettavissa isoja muutoksia. Kaupunginhallitus antoi 19.8.2014 talouden tasapainottamisohjelmaan perustuvan talousarvion laadintaohjeen, jonka mukaan vuoden 2015 talousarvion toimintakate saa nousta 1 % vuoden 2013 talousarviotasosta. Lisäksi vähennetään kouluverkkoratkaisun tuoma säästö sivistyspalveluiden lautakunnalta 125 000 euroa ja teknisten palveluiden lautakunnalta 60 000 euroa, eli yhteensä 185 000 euroa. Säästön on laskettu vuonna 2015 olevan kokonaisuudessaan 540 000 euroa, mutta tästä summasta 85 000 euroa toteutuu jo vuonna 2013 ja 270 000 euroa vuonna 2014, joten vuoden 2015 toimintakatteesta vähennettävä määräraha on näiden erotus, eli 185 000 euroa. Verotulot ja valtionosuudet on arvioitu käytettävissä olevien tuoreimpien ennusteiden mukaisesti. Talousarvion laadintaa ja tavoiteasettelua on ohjannut myös tämän asiakirjan alussa esitelty kaupungin strategia, jota on päivitetty valtuustoseminaarien linjausten pohjalta.

Talousarvio 2015 12 1.4. TALOUSARVION SITOVUUS 1.4.1. Käyttötalousosa Käyttötalousmäärärahojen osalta kaupunginvaltuusto päättää kokonaismeno- ja tuloarviot seuraaville toimielimille; keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta, kaupunginhallitus, sivistyspalveluiden lautakunta sekä teknisten palveluiden lautakunta. Toimielimet, eli lautakunnan ja kaupunginhallitus, päättävät kokonaismeno- ja tuloarviot omille tulosalueilleen. Poikkeuksena tästä on teknisten palveluiden lautakunnan alainen kiinteistö- ja huoltopalveluiden tulosalue, jonka määräraha on lautakuntaan nähden nettositova. Sitovat erät on esitetty vihreällä värillä korostaen. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu voimassaolevan talousarvioasetelman eli osastokartan mukaisesti. Osastokartta ratkaisuvaltoineen on tämän asiakirjan liitteenä. Ratkaisuvalta määrittelee, mikä toimielin tai viranhaltija päättää määrärahasta kullakin tasolla. Käyttötalousosassa esitetyt tavoitteet ovat sitovia samoin periaattein kuin määrärahat. Tässä talousarviossa esitetyt tavoitteet perustuvat valtuuston päivittämään strategiaan. Asetettujen tavoitteiden toteutumista tullaan seuraamaan osavuosiraporteissa ja tilinpäätöksessä. Toiminnan ja määrärahojen käytön muut tavoitteet esitetään perustelujen yhteydessä. 1.4.2. Investointiosa Investointiosa on valtuustoon nähden nettositova hankkeittain tai hankeryhmittäin. Valtuustoon nähden sitovat hankeryhmät ovat atkohjelmistot, koneet ja kalusto, osakkeet ja osuudet, maaalueet, pitkävaikutteiset menot, rakennukset ja kiinteät rakenteet ja laitteet. Sitovuus on hankekohtainen silloin kun se ylittää seuraavat rajat: Hankeryhmä Hankekohtainen esitysraja hankeryhmän sisällä Atk-ohjelmistot sekä koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet Maa-alueet Pitkävaikutteiset menot Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet 50.000 euroa 50.000 euroa 50.000 euroa 100.000 euroa 100.000 euroa 100.000 euroa

Talousarvio 2015 13 Aktivointirajan ylittävät/alittavat hankkeet Poistosuunnitelman mukaan investointien aktivointiraja on 10 000 euroa eli sitä pienemmät hankinnat kirjataan vuosikuluksi. Joskus saattaa käydä niin, että alun perin investointimenoksi budjetoidun hankkeen kokonaiskustannukset alittavatkin kyseisen 10 000 euron aktivointirajan, jolloin kustannukset kirjataan vuosikuluksi, vaikka niiden määräraha on investoinneissa. Tilanne voi olla myös päinvastoin, eli hankinta on budjetoitu vuosikuluksi, vaikka se pitääkin aktivoida ja kirjata investointimenona. Molemmissa tilanteissa määräraha siirretään kirjauksen mukana. Kyseessä on määrärahojen ns. tekninen muutos johon ei sisälly asian eikä sisällön muutosta. Nämä pienet määrärahasiirrot käyttötalouden ja investointien välillä tekee taloussihteeri.

Talousarvio 2015 14 2. TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten kaupungin tulorahoitus riittää kaupungin palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Virallinen tuloslaskelma ilman sisäisiä eriä kaupungin sisäisiä myyntejä ja ostoja: TULOSLASKELMA Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 ILMAN SISÄISIÄ ERIÄ Toimintatuotot Myyntituotot 1 137 709 1 123 895 954 847 Maksutuotot 462 939 484 103 488 944 Tuet ja avustukset 551 473 591 787 535 956 Muut tuotot 1 372 596 1 280 586 1 273 388 Toimintatuotot yhteensä 3 524 717 3 480 371 3 253 135 3 285 666 3 318 523 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 425 350-7 463 617-7 229 918 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 174 279-2 082 602-2 041 848 Muut henkilösivukulut -383 522-387 870-413 016 Palvelujen ostot -19 846 537-20 601 194-20 761 060 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 880 337-1 772 341-1 785 510 Avustukset -567 377-605 202-579 391 Muut menot -358 517-307 844-295 104 Toimintamenot yhteensä -32 635 919-33 220 670-33 105 847-33 436 905-33 771 275 Toimintakate -29 111 202-29 740 299-29 852 712-30 151 239-30 452 752 Verotulot 17 515 394 17 812 000 17 972 939 18 271 466 18 572 979 Valtionosuudet 13 180 971 12 768 800 12 834 000 12 834 000 12 834 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 945 45 500 10 000 Muut rahoitustuotot 11 016 12 500 16 000 Korkokulut -13 467-26 000-26 000 Muut rahoituskulut -10 942-11 000-11 000 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -7 448 21 000-11 000-11 000-11 000 Vuosikate 1 577 715 861 501 943 227 943 227 943 227 Poistot -826 267-992 036-1 073 762-1 073 762-1 073 762 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Satunnaiset erät yhteensä 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 751 448-130 535-130 535-130 535-130 535 Poistoeron muutos 101 813 100 535 100 535 100 535 100 535 Varausten muutos Rahastojen muutos 0 30 000 30 000 30 000 30 000 Tilikauden yli-/alijäämä 853 261 0 0 0 0

Talousarvio 2015 15 Tuloslaskelma, jossa mukana sisäiset erät eli kaupungin sisäiset myynnit ja ostot: TULOSLASKELMA Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 SISÄISET ERÄT MUKANA Toimintatuotot Myyntituotot 3 413 794 3 585 775 3 460 711 Maksutuotot 466 658 484 103 488 944 Tuet ja avustukset 551 473 591 787 535 956 Muut tuotot 2 338 872 2 424 489 2 579 103 Toimintatuotot yhteensä 6 770 797 7 086 154 7 064 714 7 135 361 7 206 715 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -7 424 950-7 463 617-7 229 918 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 174 279-2 082 602-2 041 848 Muut henkilösivukulut -383 522-387 870-413 016 Palvelujen ostot -22 123 882-23 063 074-23 266 924 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 879 742-1 772 341-1 785 510 Avustukset -567 377-605 202-579 391 Muut menot -1 328 246-1 451 747-1 600 819 Toimintamenot yhteensä -35 881 998-36 826 453-36 917 426-37 286 600-37 659 466 Toimintakate -29 111 200-29 740 299-29 852 712-30 151 239-30 452 752 Verotulot 17 515 394 17 812 000 17 972 939 18 271 466 18 572 979 Valtionosuudet 13 180 971 12 768 800 12 834 000 12 834 000 12 834 000 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 945 45 500 10 000 Muut rahoitustuotot 11 016 12 500 16 000 Korkokulut -13 467-26 000-26 000 Muut rahoituskulut -10 942-11 000-11 000 Rahoitustuotot ja -kulut yht. -7 448 21 000-11 000-11 000-11 000 Vuosikate 1 577 717 861 501 943 227 943 227 943 227 Poistot -826 267-992 036-1 073 762-1 073 762-1 073 762 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut 0 Satunnaiset erät yhteensä 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 751 450-130 535-130 535-130 535-130 535 Poistoeron muutos 101 813 100 535 100 535 100 535 100 535 Varausten muutos Rahastojen muutos 0 30 000 30 000 30 000 30 000 Tilikauden yli-/alijäämä 853 263 0 0 0 0

Talousarvio 2015 16 Toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate Toimintatuottojen ja kulujen arviointi vuodelle 2015 on tehty talousarvioraamia noudattaen. Talousarvion raami muodostui siten, että vuoden 2014 talousarviotasoa korotettiin 1 % niin toimintatuottojen kuin -kulujenkin osalta. Tämän lisäksi tehtiin 185 000 euron vähennys kouluverkkokarsinnan tuoman säästön vuoksi. Säästöstä kohdennettiin sivistyspalveluiden lautakunnalle 125 000 euroa ja teknisten palveluiden lautakunnalle 60 000 euroa. Tästä johtuen vuoden 2015 talousarviossa toiminnan nettokulut kasvavat vuoden 2014 talousarvioon verrattuna vain 112 000 euroa eli 0,4 %.

Talousarvio 2015 17 Verotulot VEROTULOT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 - tulovero 13 595 14 090 15 531 15 568 15 589 - yhteisövero 1 301 967 1 042 1 088 1 070 - kiinteistövero 752 901 942 1 156 1 314 Yhteensä 15 648 15 958 17 515 17 812 17 973 18 271 18 573 Muutos % 0 % 2 % 10 % 2 % 1 % 2 % 2 % Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kiinteistöveroprosentit - yleinen 0,84 0,92 0,92 1,00 1,15 1,15 1,15 - vakituinen asuinrakennus 0,33 0,42 0,42 0,50 0,55 0,55 0,55 - muu asuinrakennus 0,87 0,92 0,92 1,00 1,00 1,00 1,00 Kaupungin tuloveroprosentti on ollut 20,50 % vuodesta 2013 alkaen ja myös vuoden 2015 talousarvioehdotus rakentuu 20,50 %:n tuloveron varaan. Kiinteistöveroprosentteihin kaupunginvaltuusto päätti tehdä pienet korotukset ensi vuodelle. Tämän vuoden eli vuoden 2014 talousarviossa verotuloja arvioitiin kertyvän yhteensä 17 812 000 euroa. Kuntaliiton ja verohallinnon ennusteiden mukaan verotuloja kertyy jopa hieman arvioitua paremmin, eli n. 17 900 000 euroa.

Talousarvio 2015 18 Vuoden 2015 talousarvion verotulot on arvioitu edellisvuosien tapaan hyödyntäen Kuntaliiton veroennustemallia. Verotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna yhteensä n. 17 973 000 euroa eli 70 000 euroa/0,4 % tämän vuoden tasoa enemmän. Ilman kiinteistöveron korotusta verotulot olisivat laskeneet tämän vuoden tasosta. Verotukseen on tulossa ensi vuonna monia veroperustemuutoksia, jotka vaikuttavat verotuloihin. Näistä voi lukea tarkemmin Kuntaliiton Kuntatalous 3/2014 - julkaisusta: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/k untatalous-tilastot- julkaisut/kuntatalous/kuntataloustiedotteet- 2014/Documents/Liite%203_Kuntataloustiedote_3_2014. pdf Hallitusohjelman mukaisesti em. muutokset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti joko valtionosuusjärjestelmän kautta tai yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Ansiotuloverojen arvioidaan laskevan 0,7 % eli 110 000 euroa tämän vuoden tasosta. Muutoksessa ei ole vielä otettu huomioon sitä, että maatalouden verotettavat ansiotulot uhkaavat pienentyä merkittävästi ensi vuonna, mikäli tukimaksatusten siirto toteutuu ja maitotaloustuotteiden vientiin ja sitä kautta hintatasoon heijastuvat Venäjä -pakotteet edelleen jatkuvat. Yhteisöverojen arvioidaan nousevan 3,3 %, mutta euroissa nousu on vain 34 000 euroa. Yhteisöveron kautta on esitetty kompensoitavaksi kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Kiinteistöverot nousevat 146 000 euroa. Ilman yleisen ja vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttien korotusta kiinteistöverotulot olisivat ensi vuonna pysytelleet tämän vuoden tasolla. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien laissa määriteltyjä ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan niiltä kunnilta, joiden veroprosentit ovat alle uuden alarajan, tullaan perimään valtiolle vanhan veroprosentin ja uuden alarajan välinen

Talousarvio 2015 19 Valtionosuudet tuotto. Ylärajojen korotuksen sekä veropohjan kasvun laskennallinen tuotto peritään kaikilta kunnilta verotusarvojen suhteessa. VALTIONOSUUDET TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 - peruspalvelut 13 696 14 232 13 853 13 566 13 256 - muut valtionosuudet -808-776 -672-797 -422 Yhteensä 12 888 13 456 13 181 12 769 12 834 12 834 12 834 Muutos % 3 % 4 % -2 % -3 % 1 % 0 % 0 % Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusuudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Laskelmien mukaan Kannuksen kaupunki voittaa uudistuksessa n. 285 000 euroa verrattuna vanhaan valtionosuusjärjestelmään. Valtionosuus ei kuitenkaan ensi vuonnakaan juuri parane vuoden 2014 tasosta, koska asukasmäärässä ja ikärakenteessa tapahtuvat muutokset vähentävät valtionosuutta samoin kuin valtionosuusleikkaukset, jotka jatkuvat edelleen kestäen aina vuoteen 2017 saakka. Ilman valtionosuusuudistusta valtionosuuden vähentyminen olisi vielä voimakkaampaa. Valtionosuuksia arvioidaan vuonna 2015 kertyvän kaiken kaikkiaan 12 834 000 euroa eli 65 000 euroa vuoden 2014 talousarviotasoa enemmän. 1 000 TA 2014 V.osuus päätös 2014 TA 2015 Laskennalliset kustannukset: Sosiaali- ja terveydenhuolto 22 621 22 471 Esi- ja perusopetus 5 580 5 531 Kirjasto 365 362 Kulttuuritoimi 20 20 Taiteen perusopetus 8 8 Laskennalliset kustannukset yht. 28 594 28 392 28 492 Omarahoitusosuus -18 991-18 829-19 990 9 603 9 563 8 502 Yleinen osa 194 192 191 Lisäykset/vähennykset mm. veromenetyskompensaatio 1 049 1 095 1 116 Järjestelmämuutoksen tasaus -29-29 0 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 2 760 2 756 3 447 Peruspalvelujen valtionosuus 13 577 13 577 13 256

Talousarvio 2015 20 Peruspalvelujen valtionosuutta arvioidaan vuonna 2015 kertyvän n. 13 256 000 euroa eli n. 310 000 euroa vuoden 2014 talousarviotasoa vähemmän. Valtionosuuden perusteet muuttuvat uudistuksen myötä aikaisemmasta varsin merkittävästi. Uudistuksen myötä kaikkia peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys: 0 5 -vuotiaat 6 -vuotiaat 7 12 -vuotiaat 13 15 -vuotiaat 16 18 -vuotiaat 19 64 -vuotiaat 65 74 -vuotiaat 75 84 -vuotiaat yli 85 -vuotiaat Ikäryhmityksen lisäksi valtionosuuskriteereinä ovat sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta Valtionosuusuudistukseen ja yleensäkin valtionosuuksiin liittyvää yksityiskohtaista tietoa löytyy Kuntaliiton sivustolta linkistä: http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/v altionosuudet/sivut/default.aspx ja Valtiovarainministeriön valtionosuusuudistussivustolta linkistä: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/0107_kuntauudistus/ 07_vos/index.jsp Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 1 000 TA 2014 V.osuus päätös 2014 TA 2015 Perusopetus, vammaiset 304 353 357 Aamu- ja iltapäivätoiminta 44 44 44 Lukiokoulutus 736 808 720 Kansalaisopisto 140 143 172 Liikuntatoimi 20 20 20 Nuorisotyö 9 9 9 Omarahoitusosuus -2 050-2 000-1 744 Muut valtionosuudet -797-623 -422

Talousarvio 2015 21 Muiden valtionosuuksien summa jää lähes kaikissa kunnissa negatiiviseksi, koska omarahoitusosuus on suurempi kuin maksettava valtionosuus. Valtionosuuden arvioidaan vuonna 2015 olevan -422 000 euroa. Vuoden 2014 talousarviossa valtionosuudeksi on arvioitu -797 000 euroa, eli valtionosuus paranee 375 000 euroa. Parantuminen johtuu siitä, että kunnan omarahoitusosuus pienenee ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutoksesta johtuen. Omarahoitusosuus on 307,40 /asukas vuonna 2015, kun se vuonna 2014 on ollut 348,64 /asukas.

Talousarvio 2015 22 Rahoitustuotot ja -kulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 1 000 - korkotuotot 9 14 6 45 10 - muut rahoitustuotot 38 12 11 13 16 - korkokulut -67-40 -13-26 -26 - muut rahoituskulut -8-6 -11-11 -11 Yhteensä -28-20 -7 21-11 -11-11 Muutos % 87 % -29 % -65 % -400 % -152 % 0 % 0 % Korkotuottoja arvioidaan vuonna 2015 kertyvän 10 000 euroa. Korkotuotot muodostuvat antolainojen koroista sekä osuuspääomien koroista. Talletusten korkotuotot jäävät pieniksi, koska kaupungilla ei ole merkittäviä talletuksia. Muita rahoitustuottoja arvioidaan kertyvän 16 000 euroa. Muut rahoitustuotot koostuvat perintätuotoista, osinkotuotoista sekä verotilitysten koroista. Korkokuluja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 26 000 euroa. Korkokulut koostuvat lainojen koroista. Kaupungin lainanotto on hoidettu pääosin kuntatodistusrahoituksella, jonka korkotaso on tällä hetkellä erittäin matala, n. 0,15 %:n tasoa. Korkokulut on laskettu olettaen, että korkotaso pysyy matalalla ensi vuonnakin. Muita rahoituskuluja arvioidaan kertyvän 11 000 euroa. Nämä koostuvat perintäkuluista, viivästyskoroista ja luottoprovisioista. Vuosikate, poistot ja varausten ja rahastojen muutokset Positiivinen vuosikate tarkoittaa sitä, että tulorahoitus eli toiminta- ja rahoitustulot sekä verotulot ja valtionosuudet ovat riittäneet toiminta- ja rahoituskuluihin ja että sillä voidaan rahoittaa myös osa investoinneista ja/tai lainan lyhennyksistä. Vakaa kuntatalous edellyttää, että vuosikatteen tulisi olla tuloslaskelmaan kirjattujen poistojen suuruinen. Mikäli poistot ja vuosittaiset investoinnit ovat samaa suuruusluokkaa, tarkoittaa poistojen suuruinen vuosikate sitä, että investoinnit voidaan rahoittaa tulorahoituksella eikä niitä varten tarvitse ottaa lainaa.

Talousarvio 2015 23 Talousarvioesityksen vuosikate ei aivan riitä poistojen kattamiseen. Poistot ovat kasvaneet merkittävästi vapaaaikakeskuksen saneerauksen valmistuttua. Saneerauksen poistoaika on 30 vuotta eli vuosipoisto on 166 000 euroa. Tilannetta parantaa poistoeron muutoksena kirjattava terveyskeskuksen ja kotirannan saneerauksiin tehtyjen investointivarauksien purkaminen, joka pienentää saneerauksista aiheutunutta poistorasitusta n. 105 000 euroa vuosittain. Investointivaraukset on purettu kokonaan vuoteen 2019 mennessä. Tuloslaskelmaan kirjattu rahaston muutos 30 000 euroa, on vuosittainen tuloutus taseen kehittämisrahastosta. Kehittämisrahastosta myönnettävien avustusten menomäärärahat on varattu elinkeinotoimen avustuksiin ja syntyvä kustannusvaikutus eliminoidaan tulouttamalla vastaava summa kehittämisrahastosta. Näin avustuksen myöntämisestä ei synny tilikauden tulokseen vaikuttavaa kustannusta. 2000 1500 1000 500 0-500 VUOSIKATE JA POISTOT ( 1 000 ) TP 2011 TP 2012 TP 2013 TA 2014 Tp ennuste 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Poistot 666 769 826 992 1 025 1 074 1 074 1 074 Vuosikate -107-372 1 578 862 1 302 943 943 943

Talousarvio 2015 24 Tilikauden ylijäämä Talousarvioesitys on laadittu ns. nollatulokseen, eli tilikauden yli-/alijäämä on 0 euroa.

Talousarvio 2015 25 3. RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoituslaskelma osoittaa, riittääkö tulorahoitus eli vuosikate investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan. RAHOITUSLASKELMA TP 2013 TA 2014 TA ES 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate 1 577 717 861 501 943 227 943 227 943 227 Satunnaiset erät 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -113 496 0 0 0 0 TOIMINNAN RAHAVIRTA 1 464 221 861 501 943 227 943 227 943 227 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Käyttöomaisuusinvestoinnit -5 083 174-1 020 000-1 161 000-1 250 000-4 156 000 Rahoitusosuudet inv.menoihin 628 947 70 000 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 138 404 50 000 50 000 50 000 98 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -4 315 823-900 000-1 111 000-1 200 000-4 058 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 851 602-38 499-167 773-256 773-3 114 773 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset -889 500 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 32 400 32 400 32 400 32 400 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET -889 500 32 400 32 400 32 400 32 400 LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 316-526 300-526 300-526 300 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 100 000 532 399 661 673 750 673 3 082 373 LAINAKANNAN MUUTOKSET 4 573 684 6 099 135 373 224 373 3 082 373 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET 0 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 832 582 0 0 0 0 Rahoitusosasta nähdään, että vuonna 2015 kaupungin vuosikate on 943 227 euroa ja nettoinvestoinnit 1 111 000 euroa. Vuosikate ei siis aivan riitä investointien rahoittamiseen, vaan rahoittamiseen tarvitaan myös uutta lainaa 167 773 euroa. Lisäksi vuonna 2015 lyhennetään lainoja 526 300 eurolla ja saadaan myönnetystä antolainasta lyhennystuloja 32 400 euroa. Uutta lainaa tarvitaan vuonna 2015 siis n. 661 673 euroa.

Talousarvio 2015 26 Tulorahoitus Investoinnit Rahoituslaskelman vuosikate on sama kuin tuloslaskelman vuosikate. Vuosikate osoittaa paljonko toimintatuloista, verotuloista, valtionosuuksista ja rahoitustuloista jää, kun toimintamenot ja rahoitusmenot on vähennetty. Rahoituslaskelman käyttöomaisuusinvestoinnit ovat investointiosaan merkittyjen investointien menomäärärahat yhteensä. Investointeihin on varattu yhteensä 1 161 000 euroa vuodelle 2014. Määräraha kuluu investointiluonteisiin ylläpitokorjauksiin. Investointien tarkemmat erittelyt löytyvät sivulta 64. Suunnitelmakaudella myös vuoden 2016 investointiesitykset ovat maltilliset, joten kaupungin lainakanta pysynee vuoteen 2016 saakka suunnilleen samalla tasolla kuin tällä hetkellä, elin n. 2 500 /asukas. Vuonna 2017 on suunniteltu toteutettavaksi n. 3 000 000 euroa maksava koulukeskuksen auditorion rakentaminen ja vanhan osan korjaus. Toteutuessaan tämä nostaisi kaupungin lainakannan vuonna 2017 yli 3 000 euroon per asukas. Arvioiden mukaan kuitenkin myös kuntien keskimääräinen nousee vuosittain n. 10 %, joten investoinnista huolimatta kaupungin lainakanta pysyttelisi myös vuonna 2017 alle valtakunnan keskimääräisen tason. Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Antolainojen vähennyksiin on Kannuksen Vuokraasunnot Oy:lle Heinärivin rakentamiseen vuonna 2013 myönnetyn antolainan vuotuiset lyhennykset Pitkäaikaisten lainojen vähennyksiin on merkitty velkakirjalainan lyhennys lainaehtojen mukaisesti. Kaupungilla on tällä hetkellä ainoastaan yksi velkakirjalaina. Vuodesta 2010 alkaen tarvittava lainanotto on toteutettu kuntatodistusrahoituksella eli ns. bullet -lainoituksella. Tämä tarkoittaa sitä, että sovitun laina-ajan, esim. 1 kk päätyttyä, laina maksetaan kerralla pois ja otetaan uusi vastaava laina tilalle. Bullet-lainat ovat korkotasoltaan hyvin edullisia, n. 0,11 0,15 %, joten niiden korvaamista pitkäaikaisella velkakirjalainalla on syytä vielä lykätä kauemmaksi tulevaisuuteen. Vuoden 2015 talousarvioon on merkitty uutta lainan ottoa 661 673, joka käytetään velkakirjalainan lyhentämiseen ja investointien rahoittamiseen.

Talousarvio 2015 27 Kaupungin velkamäärä asukasta kohti vuonna 2015 tulee olemaan n. 2 493 euroa ja nousee vuoden 2013 tilinpäätöstasosta n. 35 euroa/asukas. Ennusteiden mukaan kuntien keskimääräinen lainamäärä vuonna 2015 on n. 3 100 euroa, eli kaupungin lainakanta jää selvästi sen alle. LAINAKANNAN MUUTOKSET TP 2013 TP-arvio 2014 TA ES 2015 TS 2016 TS 2017 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -526 316-526 300-526 300-526 300 0 Lyhytaikaisten lainojen muutos 5 100 000 526 300 661 673 750 673 3 082 373 = Lainakannan muutos 4 573 684 0 135 373 224 373 3 082 373 Lainakanta 13 942 105 13 942 105 14 077 478 14 301 851 17 384 224 Lainakanta /asukas 2 458 2 469 2 493 2 533 3 078 Kuntien keskim. lainakanta 2 553 2 800 3 100 3 200 3 300 Asukasluku 5 675 5 647 5 647 5 647 5 647