Viiden sote-alueen malli - palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Hallituksen kokous 7.5.2014 varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen
Viiden sote-alueen mallin tavoitteet Yhdenvertaiset palvelut riippumatta asuinkunnasta Toimivat palveluketjut, joissa asiakasta ei pompotella Purkaa hallintoa ja hallinnon raja-aitoja sekä vähentää palvelujen päällekkäisyyttä Turvata varhainen puuttuminen, siirtää painopistettä ehkäiseviin ja oikea-aikaisiin palveluihin Kaventaa väestön hyvinvointi- ja terveyseroja Varmistaa palvelujen rahoitus Turvata osaavan henkilöstön saatavuus, osaaminen ja työhyvinvointi. 2
Sosiaali- ja terveystoimen, pl. päivähoidon, käyttökustannukset v. 2012, kunnat ja kuntayhtymät Muu sosiaali- ja terveystoimi 11,1 %, 2,23 mrd. Erikoissairaanhoito 33,9 %, 6,79 mrd. Hallinto 3,0 %, 0,59 mrd. Lastensuojelun laitos- ja perhe- hoito + muut lasten ja perheiden palvelut 5,6 %, 1,12 mrd. Vanhusten laitospalvelut 4,6 %, 0,92 mrd. Kotipalvelu 4,2 %, 0,84 mrd. Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 2,0 %, 0,39 mrd. Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 14,8 %, 2,96 mrd. Perusterveydenhuolto 21,0 %, 4,20 mrd. Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,06 mrd. (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät) 3 Tuula Haatainen Lähde: Tilastokeskus
4
Palvelut kuntalaisen näkökulmasta Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpäkeskus, hengityslaitepotilaat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori 5 Tuula Haatainen 5
Mahdollistaako hankinta- ja kilpailulainsäädäntö kuntalähtöisen sote-uudistuksen?
Hankinta- ja kilpailulainsäädäntö järjestämisvastuun siirtyessä sotealueelle Asetelma on erilainen kuin järjestämislain luonnoksessa: kunta on tuottajan roolissa ja samalla omistajana sotealueen kuntayhtymässä Sovelletaanko sote-alueen ja kunnan tai kuntayhtymän väliseen sopimussuhteeseen hankintalainsäädäntöä?» Asiasta on säädettävä» Otettava huomioon myös hankintalain uudistamisessa Voiko kunta tuottaa palveluja ilman yhtiöittämisvelvoitetta (KuntaL 2a )? Kunnan osallistuminen tarjouskilpailuun johtaisi todennäköisesti yhtiöittämisvelvollisuuteen. 7
Tietohallinto ja IT-ratkaisut sote-uudistuksessa
IT-ratkaisut ja tietohallinto avainasemassa muutoksen toimeenpanossa Sote-uudistuksen toteuttaminen vaatii» yhteentoimivia tietojärjestelmiä» nykyistä laajempaa tietojen yhteiskäyttöä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa Yhteistyö tietohallinnon ja IT-ratkaisujen hyödyntämisessä on saatava käyntiin mahdollisimman nopeasti, jotta uudistuksen toimeenpano ei viivästy 9
Yhteistyö ja siihen liittyvät toimenpiteet Sote-uudistuksen yhteydessä mahdollisuus uudistaa tiedonhallinnan ohjausmalli ja rakenteet» lisää yhteistyötä ohjauksessa ja alueille omaa päätösvaltaa joustavamman toiminnan mahdollistamiseksi.» nykyisten kansallisen ohjauksen jäykkyyksien poistaminen ja ohjaustoimenpiteiden tehostaminen Viiden sote-alueen keskinäisestä tietohallintoyhteistyöstä tehtävä velvoittavaa» sisältö ja toimenpiteet pääosin alueiden päätettävissä» alueiden välisen yhteistyön koordinointi vakinaistettava (tehtävä Kuntaliitolla 2014 2015 / AKUSTI-foorumi) Alueellisen yhteistyörakenteen käyttäminen alueellisen muutoksen toimenpanossa» alueellinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyön malli on suunniteltu Pohjois-Suomen alueelle» mallin levittämisestä muille alueille 2014-2015 sovittu ja sen suunnittelu on käynnistetty (AKUSTI-foorumi) 10
Tietohallintotehtävien organisointi sote-alueilla Monituottajaympäristössä asiakastietojen yhteiskäyttö on välttämätöntä palvelujen ammatilliselle ja alueelliselle integraatiolle» sote-alueen voitava ohjata alueellista kokonaisarkkitehtuuria ja sen yhteensopivuutta kansallisen KA:n kanssa.» sote-alueelle asiakastietojen rekisterinpito Tietohallinto on suunniteltava osana kuntayhtymän toimintamallia» tuotantoyksiköiden rooli ja osallistuminen määriteltävä ja taattava niille riittävät vaikutusmahdollisuudet» organisoinnissa huomioitava kunnille jäävät tehtävät ja niiden yhteydet sosiaali- ja terveydenhuoltoon Tietohallintotoimintojen johtamisen tulee olla sote-kuntayhtymän vastuulla» tietohallinnon organisoinnin tuettava kuntayhtymän toiminta- ja päätöksentekomallia» päätettävä keskitettävien tehtävien hoitamisesta, organisoinnista ja resursoinnista Tietohallinnon tukitehtävien hoitaminen suunniteltava osana kokonaisuutta 11
IT-ratkaisut Tietojärjestelmien yhtenäistämisen ja uusien ratkaisujen hankinnan pitää rakentua valtakunnalliseen ja alueelliseen sote-kokonaisarkkitehtuuriin» erityisesti Kanta-palvelujen käyttöönottosuunnitelma pitää arvioida ja päivittää se tukemaan sote-uudistusta Myös yhteiset IT-ratkaisut, mm. tietoliikenneyhteydet, tunnistamisratkaisut, käyttövaltuushallinta, toimikortit, perus-it-palvelut, ja niiden hoitaminen uudessa tilanteessa tulee huomioida.» päällekkäiset investoinnit vältettävä huolellisella suunnittelulla ja riittävän pitkillä siirtymäajoilla 12
IT-ratkaisut Sote-rakenneuudistus ei onnistu ilman uusia IT-ratkaisuja» nyt suurin osa IT-kustannuksista menee olemassa olevien, ja jo monin osin vanhentuneiden, tietojärjestelmien ylläpitoon eikä kehittämiseen ole juurikaan varaa» varauduttava uusien ja parempien IT-ratkaisujen hankkimisen vaatimaan rahoitukseen» IT-kustannukset voivat jopa nousta varsinkin siirtymävaiheessa kun joudutaan ylläpitämään vanhoja ja uusia tietojärjestelmiä yhtäaikaisesti IT-investointien hyödyt ja kustannussäästöt tulevat palvelutoiminnan tehostumisesta» voimavarat pitää kohdistaa IT-ratkaisujen kautta saatavien toiminnallisten hyötyjen suunnitteluun ja toimeenpanoon, joka on toiminnan johdon vastuulla» hyötyjen toteutumisaikataulu on pitkä, vähintään 5 vuotta Valtion osoitettava IT-muutostukirahoitusta viisivuotiseksi kehittämis-ohjelmaksi» rahoitusohjelman käynnistyttävä vuonna 2015 Muutoksen siirtymäajaksi pidättäydyttävä uusista, laajoista kehittämishankkeista, jos ne eivät ole osa muutoksen toteuttamista 13
Kuntaliiton sote-linjaukset
Uudistuksen tavoitteet 1. Perustason vahvistaminen 2. Erityistason hoidon tarkoituksenmukainen järjestäminen 3. Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden lisääminen 4. Asiakaslähtöisyys ja palvelujen käyttäjien kuuleminen 15
Sote-alueet järjestävät palvelut alueen asukkaille Kuntayhtymiä, joilla kuntayhtymän hallintorakenteet ja -elimet Ei omaa tuotantoa Ei palvelutuotantoon liittyvää henkilöstöä Sopimuspohjainen järjestelmä tuotannossa sote-alueen ja kuntien tai palveluita tuottavien alueiden kesken ei hankintalain pohjalta, vaan sopimustuotantoa sote-lain perusteella» Säännökset järjestämislakiin ja hankintalakiin 16
Palveluiden tuottaminen Sote-alueilla mahdollisuus sopia palvelujen tuotannosta alueelliset olosuhteet huomioonottaen Palvelut tuottavat ensisijaisesti kunnat, kuntayhtymät ja vastuukunnat» Ne hankkivat täydentäviä palveluita tarvittaessa yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoilta.» Erityistapauksissa sote-alueella mahdollisuus hankkia palveluita suoraan markkinoilta. 17
Rahoitus Sote-alueille ei lisää uusia tehtäviä Rahoitus» kuntien rahoitus sote-alueelle painotetulla kapitaatiolla vos-perusteita käyttäen,» tuotannosta maksettava korvaus vos-periaatteilla kunnille ja muille tuottajille,» ei jälkimaksuvelvoitetta kunnille sote-kustannuksiin,» kunnille ei alijäämän kattamisvelvoitetta sote-alueiden osalta. Yliopistollinen opetus ja tutkimus oltava kokonaan suoraan valtion rahoitusvastuulla 18