Tampere Kouluttaja Ulla Sara-aho

Samankaltaiset tiedostot
Muokkaa perustyyl. napsautt. TYÖYHTEISÖSOVITTELU

RISTIRIIDAT ON MAHDOLLISUUS UUTEEN- Jos ymmärtää mistä. ristiriidat syntyvät, on niitä. helpompi ratkaista

Sovittelun käyttöalueet Suomessa

Sovittelu koulujen hyvinvoinnin rakentajana

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilaillasi / lapsillasi olevan kun he pääsevät koulusta?

Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu koulussa

"Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)

Ympäristöasioiden sovittelu

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu oppilaitoksissa

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät 2014 Lapin yliopisto

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

REILUN YHDISTYSTOIMINNAN PELISÄÄNNÖT

Mirva Salonen Työyhteisösovittelija, varatuomari, OTM, työnohjaaja STOry

Sovittelu kouluissa ja oppilaitoksissa. Asuntoloissa?

Työyhteisösovittelun info

Parempi työpaikka Työhyvinvointi 2014 seminaari STTK Helsingin messukeskus

Tulevaisuuden muistelo. Mitä taitoja (muita kuin tiedollisia) toivoisit oppilailla olevan kun opinnot koulussa tai oppilaitoksessa loppuvat?

SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA

Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista

Ristiriidasta kius Ristiriidasta aamiseen kiusaamiseen

EN JAKSA MUN NAAPURIA. VOITKO SANOO SILLE, ETTÄ MUUTTAA POIS?

TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman

LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA

Sovitteluseminaari Tutkittua tietoa konfliktinhallinnasta yhteisöissä

TYÖYHTEISÖ- SOVITTELIJAVALMENNUS

Sovittelu kouluissa. "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois.

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Rysän päältä kiinni- putkareissun sijaan katusovittelua. Johanna Seppälä, toiminnanjohtaja Heikki Turkka, hankepäällikkö Aseman Lapset ry

Johdanto. Ajattelun taidot ja oppiminen

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Kiusaamisen vastainen toiminta Kasavuoren koulussa lukuvuonna

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Sovi&elu kouluissa. "Konflik*t eivät väl0ämä0ä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi hei0ää pois.

Työyhteisösovittelun toimintaohje opetushenkilöstön ja opiskelijoiden tarpeisiin

MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?

KOULUSOVITTELU. Yhteisöllinen sovittelumenetelmä kouluille - Vertaissovittelu - Aikuisjohtoinen sovittelu - Restoratiivinen koulu

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

KAKE Kasvatuskeskustelu Nilakan yhtenäiskoulussa

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Työyhteisösovittelu Ristiriidoista ja puhumattomuudesta hedelmälliseen yhteistyöhön

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Restora(iviset ja sovi-elevat oppimisyhteisöt

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Mitä osallisuus voisi olla?

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Yhteistyöllä työterveyttä ja turvallisuutta

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Yhteisiä asioita

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Musiikki oppimisympäristönä

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot

Sovittelu Suomessa Kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo, THL

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

Kohtaamisen kolme E:tä

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Toimintakulttuuri kehittyy opetussuunnitelman uudistumisen kautta yhteisin tavoittein ja yhdessä toimien

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

Sovittelu teoriassa ja käytännössä Kaijus Ervasti

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Dialogia edistävät, restoratiiviset ja konfliktin ratkaisuun tähtäävät menetelmät

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

KATUSOVITTELU. Heikki Turkka, hankepäällikkö, Virpi Roponen, kouluttaja,

SOVITTELUN TULEVAISUUS: KOHTI PROFESSIOTA? Sovittelijapäivät Kehittämispäällikkö Henrik Elonheimo, THL

Muutos on mahdollisuus Yhteispeli ratkaisee

GLOBAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESS A

J e n n i K a l l i o / h y p e d. f i

Turun yliopiston työyhteisösovittelumenettely varhaisen tuen toimintamuotona Ismo Saario. Henry ry Henkilöstöteko kilpailu

OSALLISUUDEN JOHTAMINEN. Marianna Kokko Varhaiskasvatuspäällikkö

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

Transkriptio:

KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA T Y Ö K A LU J A K I U S A A M I S E N J A KO N F L I K T I E N E H K Ä I S Y Y N J A R AT K A I S E M I S E E N Tampere 23.-24.1.2017 Kouluttaja Ulla Sara-aho www.sara-aho.com

Oppiva yhteisö kehittyy dialogin avulla Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. (OPS 2014)

TO RESTORE Palauttaa ennalleen Eheyttää Korjata Restauroida Elvyttää Uudelleen varastoida Uudelleen rakentaa

RESTORATIIVINEN PUHEPIIRI RESTORATIVE CIRCLE Asetetaan tuolit rinkiin. Jokaisella on oma tuoli ja näköyhteys toisiin. Puhepiirin vetäjä toimii fasilitaattorina ja osallistuu itsekin piirin työskentelyyn. Puhekapula (engl. talking piece) ilmaisee kenellä on oikeus puhua. Puhekapula siirretään järjestyksessä puhujalta toiselle. Ei heitetä. Toiset ovat hiljaa ja kuuntelevat puhekapulan haltijaa. Jos joku ei halua sanoa mitään, voi hän antaa puhekapulan seuraavalle sanomalla ohi. Lopuksi, kun puhekapula on kiertänyt kaikilla, ohjaaja tarjoaa kapulan ohittaneille mahdollisuuden puhua. Ohjaaja huolehtii, että puhujaa kuunnellaan kommentoimatta. Ohjaaja voi tarkentaa kysymystään/tehtävänantoa tarvittaessa.

Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa

ODOTUKSET Vuorovaikutuksen nelikenttä Suuri TO Autoritäärinen WITH Korjaava/ kunnioittava NOT Välinpitämätön FOR Salliva / liian lempeä Alhainen TUKI/ROHKAISU/HOIVA Suuri (McCold & Wachtel 2003; Vaandering 2013) 2015 www.sara-aho.com

SOVITTELU JA RISTIRIITOJEN RATKAISEMINEN Sivistykseen kuuluu taito käsitellä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään rakentavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. (OPS-perusteet 2014)

Kasvatuskeskustelu Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tarkoituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla oppilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi. Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin parantamiseksi. (OPS- perusteet 2014) 2015 www.sara-aho.com

KONFLIKTI ON PROSESSI

Konfliktin syntyminen, kasvaminen ja eläminen yhteisössä (Pehrmannia (2008) mukaellen, Sara-aho 2015) KONFLIKTIN SYNTYMINEN KONFLIKTIN ELÄMINEN JA KASVAMINEN KONFLIKTIN SEURAUKSET Tilanne Tulkinta Tunteet Uusi tulkinta Väärinymmärrykset ja juorut MIELIPAHA- KERTYMIEN KASVAMINEN Konflikti alkaa Väärän tulkinnan kehän muodostuminen ja kasvaminen Toiminta Puhumattomuuden kehän muodostuminen ja kasvaminen Puhumattomuus Eristäytyminen Liittoutuminen Kontrolli Masentuminen Haluttomuus käydä koulua Unettomuus Sairaudet Poissaolot Lintsaaminen Alisuoriutuminen Drop out

ONGELMA KONFLIKTI KESKIÖSSÄ Tuotantohäiriö, laatuongelma, työmenetelmät RATKAISUT tunnistaminen, määrittely syiden erittely, testaaminen ja todentaminen tarkka analyysi -> ehdoton totuus poistetaan ongelma KESKIÖSSÄ Ihminen RATKAISUT totuuden muodostavat osapuolten näkemykset (riittävä yhteinen ymmärrys) osapuolet kertovat omia ajatuksiaan, käsityksiään, tarpeitaan ja toiveitaan vastuu ja sitoutuminen oman käytöksen muutoksesta

KOHTI KONFLIKTIEN HALLINTAA 1. Konfliktien tunnustaminen meidän koulussamme voi olla konflikteja 2. Konfliktien tunnistaminen osaan lukea konflikteja, pystyn erottamaan leikin konfliktista, ymmärrän nuorten vuorovaikutusta 3. Konfliktien ratkaiseminen pyritään ratkomaan konflikteja 4. Sovittelun kulttuuriin siirtyminen nähdään sovittelu varteenotettavana vaihtoehtona konfliktien kanssa toimimiseen (Tomi Kiilakoski, 2009)

SOVITTELUN KÄYTTÖALUEET SUOMESSA Rikos- ja riita-asioiden sovittelu (lakisääteistä) Koulu- ja oppilaitossovittelu Päiväkotisovittelu Työyhteisösovittelu Naapuruussovittelu Perheasioiden sovittelu (lakisääteistä) Ympäristöasioiden sovittelu Tuomioistuinsovittelu Suomen Asianajajaliiton sovittelu Kansainvälinen sovittelu Katusovittelu Suomessa sovittelua koordinoi Suomen sovittelufoorumi ry.

RESTORATIIVINEN ELI KORJAAVA OIKEUS RESTORATIVE JUSTICE FORMAALI OIKEUS RESTORATIIVINEN OIKEUS Lakeihin perustuvien seuraamuskäytäntöjen toteuttamista oikeusprosessin kautta. Rikos on loukkaus lakia kohtaan Määritetään syyllisyys ja rangaistus Fokus: tekojen mukainen rangaistus Rikos on loukkaus ihmisten välisiä suhteita kohtaan Osapuolten yhteisen toiminnan kautta palautetaan asiat oikeudenmukaiseen tilanteeseen Fokus: rikoksentekijän vastuunotto teoista ja uhrin vahinkojen korjaaminen hänen tarpeiden mukaisesti

SOVITTELU OPPILAITOKSESSA JA PÄIVÄKODISSA "Konfliktit eivät välttämättä ole jotakin kauheaa. Ne voidaan myös nähdä arvona, resurssina, jota ei tulisi heittää pois. (Nils Christie 1983)

SANAT VOIVAT OLLA IKKUNOITA SANAT VOIVAT OLLA MUUREJA M.B.Rosenberg

MITÄ SOVITTELU ON? Vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä Ydin on dialogissa, oppimisessa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä Puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina Asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen Sovittelu on tulevaisuussuuntaista Käsitellään tekoja, tunteita, tarpeita ja ratkaisuja Käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla

SOVITTELU ON OPPIMISPROSESSI Sovittelussa opitaan: luovaa ongelmanratkaisutaitoa kokonaisvaltaista ajattelua erilaisuuden ymmärrystä sovitteluprosessin johtamista ryhmätyöskentelyä rohkeutta objektiivisuutta kuuntelutaitoa (Pehrman 2006)

SOVITTELUPROSESSI 1. SOVITTELUN PELISÄÄNNÖT 2. ERILLISTAPAAMISET 3. YHTEISTAPAAMINEN 4. SEURANTA

RESTORATIIVISUUS Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet vaikuttavat tekoihin Empatia ja toisten huomioiminen Tarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen luo pohjan ratkaisuille Luottamus ja voimaantuminen (Belinda Hopkins)

SOVITTELUN PELISÄÄNNÖT - puolueettomuus, sovittelijan neutraalius - luottamuksellisuus - etsitään ratkaisuja - ei rangaistuksia -kuunteleminen ja oman näkökulman kertominen - vapaaehtoisuus

Restoratiiviset teemat ja sovitteluprosessi 1. Jokaisella on ainutlaatuinen ja arvokas näkökulmansa 2. Ajatukset vaikuttavat tunteisiin ja tunteet vaikuttavat tekoihin 3. Empatia ja toisten huomioiminen 4. Tarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen luo pohjan ratkaisuille 5. Luottamus ja voimaantuminen 1. Tervehtiminen ja pelisäännöt 2. Tarinat ja tunteet 3. Tarpeet 4. Ratkaisut 5. Sopiminen ja seuranta

2015 www.sara-aho.com Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia. (OPS- perusteet 2014)