Ristiriidasta kius Ristiriidasta aamiseen kiusaamiseen

Transkriptio

1 Ristiriidasta kiusaamiseen työkaluja käsitellä erilaisia työyhteisökonflikteja Valtiokonttori, Kaiku - työhyvinvointipalvelut Timo Pehrman Sopuinfo/pehrman 1

2 Luennon aiheet Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa Restoratiivinen sovittelu työpaikoilla; mikä edistää, mikä estää Restoratiivisen sovittelun nuotit Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin Esimiesten rooli sovittelutilanteissa Sopuinfo/pehrman 2

3 Sovittelun ja työyhteisösovittelun tilanne Suomessa Sopuinfo/pehrman 3

4 Visio: Suomen sovittelufoorumi ry Sovittelu juurtuu suomalaiseen yhteiskuntaan niin, että yksilöt ja yhteisöt käyttävät sovittelua yleisenä konfliktin ratkaisumenetelmänä. Strategia: Päämääräänsä SSF edistää vaikuttamalla, tiedottamalla ja kokoamalla yhteen sovittelun asiantuntemusta ja toteuttamalla sitä tukevia hankkeita ja toimintoja. SSF/2013/pehrman 4

5 Sovittelun osa-alueet 1. Perhesovittelu 2. Sovittelu päiväkodeissa (alkanut) 3. Koulusovittelu (vertaissovittelu) 4. Työyhteisösovittelu 5. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu 6. Tuomioistuinsovittelu 7. Suomen Asianajajaliiton sovittelu 8. Monikulttuurinen sovittelu ja naapuruussovittelu 9. Ympäristöasioiden sovittelu 10. Kansainvälinen sovittelu eli rauhansovittelu Sopuinfo/pehrman 5

6 Työyhteisösovittelun tilanne Suomessa ) Työyhteisösovittelun toteutus jatkuu yrityksissä ja laajenee: Sovittelu on vakiintunut Turun-, Helsingin- ja Aalto yliopistossa osaksi henkilöstöhallinnon toimintoja Muita sovittelua käyttäviä yrityksiä: Valio Oy, Lindström Oy, Kuusamon kunta, Valtion toimipaikkoja, sairaalat ym. yksittäisiä tapauksia. Ammattiyhdistysliikkeet harkitsevat työyhteisösovittelun käyttöä toiminnassaan. 2) Sovitteluvalmennusta toteutetaan jatkuvasti: Informaatiovalmennukset yrityksissä ja yliopistoissa Sovittelijan perusvalmennus 2-4 pv (yht. 31 kurssia/288 sovittelijaa) Vuonna 2012 käynnistyi vuoden mittainen työyhteisösovittelijan Erityisosaajavalmennus (30op) Helsingin-, Itä-Suomen-, Oulun- ja Lapin yliopistossa Myös kaikki muut Suomen yliopistot ovat kouluttautuneet sovittelun käyttöön toiminnassaan ( Jyväskylä, Tampere, Åbo Akademi, Hanken, Itä-Suomi, Oulu, Vaasa) Työyhteisösovittelu on käynnistymässä myös koulutuskuntayhtymissä (ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutoiminta, kesäyliopistot). SSF/2013/pehrman 6

7 Restoratiivinen sovittelu työpaikoilla Sopuinfo/pehrman 7

8 Sopuinfo/pehrman 8

9 Sopuinfo/pehrman 9

10 Ihmiskeskeisyys / Emansipaatio Emansipaatiolla tarkoitetaan vapautumista holhouksesta tai muusta eriarvoisuudesta. Se tarkoittaa myös tasa-arvon saavuttamista. (Nurmi ym. 2001) Ihmiskeskeisessä sovittelussa ihmisen tulee kokea olevansa vapautettu byrokraattisista kahleista ja olevansa vapaa ilmaisemaan itseään omana itsenään. (Pehrman 2013) SSF/2013/pehrman 10

11 Sopuinfo/pehrman 11

12 Sopuinfo/pehrman 12

13 Sovittelu on nykyaikainen tapa hoitaa asioita. Siinä pyritään keskustelemaan, sovittelemaan ja löytämään ratkaisuja. (Katusovittelu/Aseman lapset ry. Reponen&Turkka 2014) Sopuinfo/pehrman 13

14 Sovittelun haasteita yhteiskunnassa Yhteisöllisyys, yksilöllisyys, erilaisuus / byrokratia ja taloudellinen yliote politiikasta Ympäristön suunnalta tuleva varovaisuus sovittelutoimintaa kohtaan Vakavat väkivaltaiset rikostapaukset (3 liikettä) tekijät/ heidän kuntoutuksensa uhrit / heidän oikeutensa ja etunsa sovitteluliike / toivoo osapuolten tapaamista ja keskustelua tapahtuneesta (Hareide 2006) Sopu/2013/pehrman 14

15 Oppivan sovittelun vaiheet, teoriatausta, sekä lähestymis- ja ohjaustapa (Pehrman 2010) TEORIA Restoratiivisuus - osallistava konfliktinratkaisu - arvon ja aseman säilyttäminen Oppiminen Emansipaatio (empowering) Transformaatio - empowerment/recognition LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Narratiivisuus Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus: -osapuolilla aktiivinen rooli ratkaisun määrittelyssä -sovittelijalla puolueeton ja kannustava rooli ohjauksessa Ei ratkaisua Uusi sovittelu Aloitus Informaatio Sovittelutapaaminen 5/2 5/3 Tiedottaminen Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen, Sopiminen ja oppiminen Lopetus Seuranta SSF/2013/pehrman 15

16 Restoratiivisen sovittelun nuotit Sopuinfo/pehrman 16

17 Restoratiivisen sovittelun nuotit a) Konfliktin omistajuus. Nils Cristien mukaan valtio sekä lakimiehet, sosiaalityöntekijät ja psykologit ovat anastaneet ihmisten riitoja itselleen. Restoratiivisen sovittelun ideana on kuitenkin osallistaa ihmiset itse ratkaisemaan konfliktinsa. Sovittelussa osapuolet otetaan mukaan omien asioidensa käsittelyyn ja vältetään ulossulkemista, leimaamista ja vieraantumista. Pahinta konfliktin ja riidan anastamisessa on se, että osapuolilta anastetaan samalla oppimismahdollisuus omassa asiassaan. Sopuinfo/pehrman 17

18 Restoratiivisen sovittelun nuotit b) Sovittelijan puolueettomuus. Sovittelija suhtautuu puolueettomasti kaikkiin osapuoliin ja rakentaa samalla luottamusta kuuntelemalla ja tasapainottamalla osapuolten voimasuhteita. c) Ratkaisun etsiminen osapuolten ehdoilla. Joskus osapuolet haluaisivat, että sovittelija esittää ratkaisun konfliktitilanteessa. Fasilitatiivisessa ohjauksessa sovittelija ei esitä ratkaisuja vaan luottaa osapuolten kykyyn ratkaista erimielisyytensä itse. Sopuinfo/pehrman 18

19 Restoratiivisen sovittelun nuotit d) Kommunikaation mahdollistaminen. Konfliktilanteissa vallitsee usein puhumattomuus. Osapuolet ovat jopa tottuneet puhumattomuuteen. Sovittelijan tehtävänä on aktivoida osapuolia avoimeen kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksen perustana on dialogi, jolloin keskustelu etenee pääasiassa osapuolten ehdoilla. e) Näkökulmien avartaminen. Sovittelijan tehtävänä on ohjata keskustelua avoimien ja tilannekohtaisten kysymysten avulla niin, että osapuolet saavat mahdollisuuden ajatella asioita aivan uusista näkökulmista joka auttaa heitä ratkaisun löytämisessä. Sopuinfo/pehrman 19

20 Restoratiivisen sovittelun nuotit f) Erilaisten tulkintojen käsittely. Konfliktien taustalla on usein tulkintoja, jotka johtuvat puhumattomuudesta. Tulkinnat perustuvat useimmiten osapuolten subjektiivisiin näkemyksiin ja perustuvat harvoin todellisuuteen. Sovittelijan tehtävänä on puuttua tulkintoihin ja tarkentaa niitä tekemällä avoimia kysymyksiä. Tulkintojen tarkentaminen johtaa ymmärrykseen ja ymmärryksen kautta sovintohalun lisääntymiseen. Sopuinfo/pehrman 20

21 Restoratiivisen sovittelun nuotit g) Tunteiden käsittelyn mahdollistaminen. Restoratiivisessa sovittelussa on tärkeää, että osapuolet kertovat avoimesti omat tunteensa ja tarpeensa, joka on perustana yhteisymmärryksen lisääntymiselle ja voimaantumiselle. Yhteisymmärryksen lisääntyessä tapahtuu samalla yhteistoiminnallista (voimaantumista) oppimista kun osapuolet oppivat itsestään ja toisistaan uusia asioita. Sopuinfo/pehrman 21

22 Restoratiivisen sovittelun nuotit h) Sovinnon tekemisen mahdollistaminen. Sovittelija tehtävänä on ohjata sovittelua niin, että perusteellisen keskustelun jälkeen edetään vielä ratkaisuun, jolla muutetaan työyhteisön henkilösuhteita ja ilmapiiriä paremmaksi. Sopimuksen sisältö laaditaan myös osallistavalla periaatteella niin, että kaikki osapuolet voivat sen hyväksyä. Eli osapuolten tulee kokea sopimuksen sisältö oikeudenmukaiseksi. Tavoitellaan niin sanottua reilua sopimusta. anteeksi antamisen ja saamisen merkitys. Sopuinfo/pehrman 22

23 Restoratiivisen sovittelun nuotit i) Yhteisvastuun korostaminen sopimuksen toteutumisessa. Kun osapuolet määrittelevät sopimuksen sisällön yhteisesti, syntyy niin sanottu kollektiivinen sopimus. Kollektiivisessa sopimuksessa jokaisella osapuolella eli työyhteisön jäsenellä on vastuu sopimuksessa sovittujen muutosten toteutumisessa. Sovittelijan tehtävänä on varmistaa sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä, että osapuolet ymmärtävät kollektiivisen vastuun merkityksen. On vaarana, että osapuolet eivät muuta omaa käyttäytymistään, eivätkä tue toisiaan muutoksissa, vaan odottavat muutoksia vain toisten käyttäytymiseen. Rostoratiivinen sovittelu muuttaa työyhteisöjä ja niiden toimintoja yhteisvastuullisempaan suuntaan, jolloin työyhteisöt muuttuvat omatoimisimmaksi konfliktilanteissa. Sopuinfo/pehrman 23

24 Restoratiivisen sovittelun nuotit j) Muutosten seurannasta huolehtiminen. Sopimuksissa sovitaan useimmiten erilaisista käyttäytymisen muutoksista. Koska käyttäytymisen muutokset ovat käytännössä hitaita, ahdistavia ja vaativat usein luottamuksen uudelleen rakentumista, niin sopimuksen yhteydessä sovittelijan on huolehdittava siitä, että sovitaan myös riittävistä tukitoimista muutosten aikaansaamiseksi. Sopuinfo/pehrman 24

25 Restoratiivisen sovittelun 11. käsky Älä anasta lähimmäisesi riitaa, tai muutakaan ihmissuhdeongelmaa itsellesi, äläkä edes himoitse sitä! Sen sijaan pyri siihen, että kaikilla mahdollisilla keinoilla avustat häntä niin, että hän voi oppia itse ratkaisemaan omat ongelmansa! (Pehrman 2007). Sopuinfo/pehrman 25

26 Oppivan sovittelun vaiheet, teoriatausta, sekä lähestymis- ja ohjaustapa (Pehrman 2010) TEORIA Restoratiivisuus - osallistava konfliktinratkaisu - arvon ja aseman säilyttäminen Oppiminen Emansipaatio (empowering) Transformaatio - empowerment/recognition LÄHESTYMISTAPA Ihmiskeskeisyys Ratkaisukeskeisyys Ymmärryksen lisääminen Kohtaaminen Narratiivisuus Demokraattinen dialogi Totuuden tuntu OHJAUSTAPA Fasilitatiivinen ohjaus: -osapuolilla aktiivinen rooli ratkaisun määrittelyssä -sovittelijalla puolueeton ja kannustava rooli ohjauksessa Uusi sovittelu Ei ratkaisua Aloitus Informaatio Sovittelutapaaminen 5/2 5/3 Tiedottaminen Valmistautuminen, erillistapaamiset Konfliktin ratkaiseminen, Sopiminen ja oppiminen Lopetus Seuranta Sopuinfo/pehrman 26

27 Sovittelun soveltuvuus työyhteisön konfliktitilanteisiin Sopuinfo/pehrman 27

28 Miksi sovittelu on hyvä valinta? Se on tieteellisesti tutkittu, nopea ja tehokas prosessi Taloudellinen hyöty on ilmeinen; ihmisten energia vapautuu olennaiseen Terveydelliset ja voimaannuttavat edut Auttaa luomaan konflikteja ehkäisevää toimintakulttuuria Sitoutuminen yhteisiin haasteisiin lisääntyy Sopuinfo/pehrman 28

29 Millaisia tilanteita on soviteltu? Kiusaamiset Organisaation muutokseen liittyvät konfliktitilanteet Esimiehen ja alaisen väliset konfliktit Esimiesvallan väärin käyttö; esim. suosiminen, uhkailu, epäasiallinen kommunikointi Piilojohtaminen ja / tai johtajuuden menetyksen aiheuttamat tilanteet Stressi- ja uupumustilanteet Työajan käyttö Sopuinfo/pehrman 29

30 Millaisia tilanteita on soviteltu? Varoitukset ja /tai irtisanomistilanteet Yhteistyön kehittämisen haasteet Työstä kieltäytymiset, töiden valikointi ja uusien työtapojen vastustaminen Jatkuvien poissaolojen aiheuttamat tilanteet Työtehtävien jakoon, rooleihin ja pelisääntöihin liittyvät epäselvyydet Monikansallisten tiimien yhteistyön ongelmat Kuppikunnat, juorut, puhumattomuus ja pahan puhuminen Sopuinfo/pehrman 30

31 Johtajuuskonfliktien kehittyminen työyhteisössä 1. Esimiehen vaihtuminen (johtajuuskuilun syntyminen) Aikaisempi johtajuustyyli esim. autoritaarisuus tai demokraattinen johtaminen: - johtamistyylin rutinoituminen Muutos 4. Johtajuuskriisi / johtajuuden menetys taustaryhmille 2. Esimiehen voimakas reagointi työkulttuuriin (vrt. työnteon hämärtyminen) 3. Henkilöstön tyytymättömyys vallitsevaan johtamistyyliin (autoritaarisuus, epärehellisyys, puolueellisuus) Sopuinfo/pehrman 31

32 Millaisia tuloksia sovittelulla on saavutettu: Sopu- prosessi on koettu toimivaksi ja sovittelu on tuonut kestävän ratkaisun Ihmiset ovat saaneet työrauhan Esimiehen työ ja rooli ovat selkeytyneet Sovittelu on esimiehelle vahva esimiestyön oppimiskokemus On vältytty ikäviltä irtisanomisilta ja jälkipuheilta Avoimuus ja yhteistyökyky ovat parantuneet Sopuinfo/pehrman 32

33 Millaisia tuloksia on saavutettu: Ilmapiiri on selvästi parantunut ja iloisuus lisääntynyt Erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen on lisääntynyt Vastuu omasta käyttäytymisestä on lisääntynyt Sitoutuminen yhteisiin päätöksiin on parantunut Vuorovaikutustaidot ja kyky keskustella myös vaikeista asioista ovat parantuneet Usko muutokseen ja parempaan tulevaisuuteen on lisääntynyt Sopuinfo/pehrman 33

34 Sopuinfo/pehrman 34

35 Sopuinfo/pehrman 35

36 Sopuinfo/pehrman 36

37 Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Sovittelu soveltuu hyvin kaikille: Naisille ja miehille, eri henkilöstöryhmille, kaiken ikäisille, eri koulutustaustojen omaaville, kiusaamista kokeville ja kiusaajiksi syytetyille. 14 tapauksesta 11 saatiin aikaan sopimus (Pehrman 2009) Sopuinfo/pehrman 37

38 Sovittelun soveltuvuus työyhteisöön Usein sovittelu koetaan hyödylliseksi myös silloin kun varsinaista sopimusta ei saada aikaan. Ristiriitojen maadoitus tuntuu parantaneen työilmapiiriä, ainakin tässä suhteessa sovittelu on ollut toimiva keino. (Pehrman 2009) Sopuinfo/pehrman 38

39 Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun. (Pehrman 2010) Sopu//2013/pehrman 39

40 Sovittelu ei toimi seuraavissa tilanteissa: Jos joku osapuolista ei ole aidosti sitoutunut sovinnon etsimiseen. Rauha on tahdon asia. (Peace is a question of will) Ahtisaari 2008). Pelko voi estää osallistumisen sovitteluun. (Pehrman 2010) Sopu//2013/pehrman 40

41 Lopuksi: Vain ihmiset, jotka voivat rakentaa rauhan, voivat olla konfliktin osapuolia. Ja juuri he ovat vastuussa konfliktista ja sen seurauksista. Heidän pitäisi olla kantamassa vastuuta ja tunnustamassa rauhaa. (Ahtisaari 2008.) On hyvä muistaa, että Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa (All conflicts can be resolved). (Ahtisaari 2008.) Sopu//2013/pehrman 41

42 VIE SOPUA ETEENPÄIN, NIIN SOPU VIE ETEENPÄIN! YHTEISPELILLÄ NÄIN, SOPU VIE ETEENPÄIN! Sopuinfo/pehrman 42