Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti 10.5.2004 Tästä loppuraportista on tehty tiivistelmä 10.5.2004

Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti 10.5.2004 Tästä loppuraportista on tehty tiivistelmä 10.5.2004

Sisältö 1 JOHDANTO 1 1.1 Yleissuunnitelman lähtökohta 1 1.2 Prosessin kulku 1 1.3 Työryhmät 3 1.4 Osallistuminen 4 1.5 Tiedottaminen 6 1.6 Viranomaiskeskustelu 21.4.2004 6 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE JA LÄHTÖTIEDOT 8 2.1 Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus 8 2.2 Laaditut erillisselvitykset 9 3 SEUDULLINEN MAANKÄYTÖN KEHITYS 10 3.1 Seutukaava ja kuntien maankäytön kehittyminen 10 3.2 Maakuntakaavasuunnittelu ja kuntien maankäytön kehittämisnäkemykset 11 4 ITÄISEN KAUPUNKISEUDUN KASVUN ALUEIDEN SEKTORITARKASTELUT 13 4.1 Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet 13 4.2 Sektorikohtaiset tarkastelut 14 4.3 Nurmin ja Saarenmaan alueiden erillisselvitykset 15 4.4 Vertailut alueiden välillä 15 4.5 Yhteenveto 23 5 OJALAN JA LAMMINRAHKAN RAKENNEMALLIT 25 5.1 Yleistä 25 5.2 Vaihtoehto 1 25 5.3 Vaihtoehto 2 26 5.4 Vaihtoehto 3 26 6 RAKENNEMALLIEN VERTAILU JA VAIKUTUSARVIOINTI 27 6.1 Vertailu ja vaikutusarviointi 27 6.2 Yhteenveto 46 6.2.1 Alueen toteuttamisedellytykset 46 6.2.2 Vaihtoehtojen vertailu 47 6.3 Johtopäätökset ja toimenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi 49 6.3.1 Johtopäätökset 49 6.3.2 Toimenpiteet haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi 49 7 LOPPUSANAT 53 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Yleispiirteiset rakennemallit Rakennemallit Vaikutusarviointikehikko Palveluiden saavutettavuus Lehtileikkeitä Avainbiotoopit Liito-oravaesiintymät P:\Kaupungit\tampere\C4154 O_L yleiskaavayhteistyö\c_suunnitelmat\tekstit\loppuraportti\raportti.doc

1 JOHDANTO 1.1 Yleissuunnitelman lähtökohta Tampereen kaupunki aloitti Ojalan osayleiskaavan laatimisen vuonna 1996. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan vuonna 2002. Hyväksymispäätöksen jälkeen tehdyt uudet liito-oravahavainnot johtivat siihen, että kaava palautettiin valmisteluun loppuvuodesta 2002. Vuonna 2002 Kangasalan kunta käynnisti Lamminrahkan osayleiskaavan laatimisen tarkoituksenaan selvittää alueen maankäytön linjaukset virkistyksen, asumisen ja työpaikkarakentamisen välillä. Lamminrahkan osayleiskaavatyön aluksi koottiin perusselvitykset ja laadittiin kehityskuvavaihtoehtojen tarkastelu. Seudullisen virkistysyhteyden lähtökohtien ja tavoitteiden selvittämiseksi Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki tilasivat :ltä virkistysselvityksen. Kunta neuvotteli Hämeen tiepiirin kanssa tieverkollisista kysymyksistä. Samanaikaisesti Tampereen kaupunkiseudulla laadittiin pikaraitiotieselvityksen ensimmäistä vaihetta. Sen maankäyttötarkasteluissa Ojalan ja Lamminrahkan alue nousi esille mahdollisena raideliikenteeseen tukeutuvana uutena rakentamisalueena. Koska kuntien osayleiskaavatyöt ovat olleet työn alla samaan aikaan ja kaava-alueet rajautuvat toisiinsa, on ollut tarkoituksenmukaista tutkia maankäytön vaihtoehtoja yhteistyössä ennen osayleiskaavatöiden jatkamista. Ojalan ja Lamminrahkan rakennesuunnitelmatyö käynnistettiin keväällä 2003. 1.2 Prosessin kulku Osayleiskaavoitusten samanaikaisuus molemmin puolin kuntarajaa, alueen houkuttelevuus kaupunkiseudun kehityksen kannalta ja yhdessä tehtävien selvitysten hyödyllisyys saivat aikaiseksi sen, että Tampereen kaupunki kaupunginjohtajan päätöksellä ja Kangasalan kunta kunnanhallituksen päätöksellä päättivät käynnistää yhteisen maankäytön suunnittelun ja kuntapalveluiden yhdessä tuottamisen selvittämisen. Kaupungin- ja kunnanhallitukset nimesivät työlle ohjausryhmän. Työlle perustettiin suunnitteluryhmä ja konsultiksi valittiin. Kuvassa 1 on esitetty prosessin kulku päävaiheittain. Yhteistyö alkoi erillisselvitysten tekemisellä ja ensimmäisten Ojalan ja Lamminrahkan rakennemallien suunnittelulla. Molemmin puolin kuntarajaa laaditut luontoselvitykset koottiin yhdeksi raportiksi, johon maastossa tutkittujen tietojen lisäksi laadittiin kartta-aineistoja. Liitteessä 3 ja 4 on esitetty luontoaiheisia karttoja em. raportista. Tampereen teknillinen yliopisto laati liikenneselvityksen vaikutusten arvioimisen pohjaksi. Alkusyksystä 2003 oli nähtävänä ja kunnissa lausunnoilla Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2020. Maakuntakaavaluonnoksessa Ojalan ja Lamminrahkan rakentamisalueet oli esitetty tuolloin suunnitteluryhmässä laadittuja rakennemallien aluevarauksia suppeammin. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta näkivät, että Ojalan ja Lamminrahkan yleiskaavallisen yhteistyön kautta synnytettäisiin ko. kuntien näkemys alueiden esittämisestä maakuntakaavassa. Ojalan ja Lamminrahkan selvitystyön aikataulu laadittiin tämän vuoksi nopeaksi. Ojalan ja Lamminrahkan alueen pohjoispuolella sijaitsee Tarastenjärven jätteenkäsittelyalue. Tarastenjärven jätteenkäsittelyaseman laajentamisen vuoksi on valmistunut YVA-selvitys. Tarastenjärven alueelle laaditaan osayleiskaava sekä Tampereen kaupungilla että Kangasalan kunnalla. Sitä ennen kunnat tutkivat yhteistyössä alueen rakennemallivaihtoehtoja. Syksyllä 2003 pidettiin viranomaiskeskustelu, johon kutsuttiin edustajat Pirkanmaan ympäristökeskuksesta, Pirkanmaan liitosta, Hämeen tiepiiristä. Neuvottelussa Ojalan ja Lamminrahkan suunnitteluryhmä esitteli selvitysten vaihetta ja alustavia rakennemalleja. Tuolloin sekä Pirkanmaan liitto että Pirkanmaan ympäristökeskus nostivat esille sen, että koska Ojala-Lamminrahka on merkittävä rakentamisalue, tulee sitä vertailla muihin itäisen Tampereen kaupunkiseudun mahdollisiin kasvun alueisiin. Tämän johdosta Ojala-Lamminrahkan työssä aloitettiin itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden vertailu, vertailta- 1

viksi kasvun alueiksi sovittiin: Nurmi, Saarenmaa ja Ojala- Lamminrahka. Suunnitteluryhmä näki, että Ojalan ja Lamminrahkan asukasmäärältään suurimman rakennemallin mukainen 12 000 asukkaan määrä olisi kattona itäisen kaupunkiseudun uusien suurten alueiden kasvulle vuoteen 2020 mennessä. Näin jotta kasvu kaupunkiseudulla olisi tasapainossa itäisen, läntisen ja eteläisen kaupunkiseudun osan välillä. Huhtikuussa 2004 suunnitteluryhmä järjesti osallistumis- ja tiedottamispäivän. Päivää kuvataan tämän raportin kappaleessa 1.4. Huhtikuussa 2004 suunnitteluryhmä järjesti viranomaiskeskustelun, jossa esitetyt kannanotot on kuvattu kappaleessa 1.6. 2 Seudullisten tarkastelujen käynnistämiseksi suunnitteluryhmä järjesti seudullisten tarkastelujen viranomaispäivän joulukuussa 2003. Viranomaispäivässä oli edustajat Pirkanmaan liitosta, Hämeen tiepiiristä, Kangasalan kunnan kaavoituksesta ja ympäristönsuojelusta sekä Tampereen kaupungin yleiskaavoituksesta, liikennesuunnittelusta, liikuntatoimesta ja puistoyksiköstä. Keskustelu oli vilkasta. Päivän lopuksi päädyttiin siihen, että seudullisia tarkasteluja vietäisiin eteenpäin sektorikohtaisten erillisselvitysten kautta. Sektorikohtaiset tarkastelut ohjelmoitiin suunnitteluryhmässä. Tarkastelusektoreiksi nostettiin seuraavat: yhdyskuntarakenne, liikenne, luonto, virkistys ja maisemarakenne, palvelut ja yhdyskuntarakentamisen kustannukset. Rakennemalleja suunniteltiin suunnitteluryhmän suunnittelupäivässä ja vuoroin Tampereen kaupungilla ja Kangasalan kunnassa. Sektorikohtaiset tarkastelut tehtiin sekä seudullisen kasvun vaihtoehtoalueista: Nurmi, Saarenmaa ja Ojala-Lamminrahka että Ojala- Lamminrahkan rakennemalleista VE 1, VE 2 ja VE 3. Kaikki keskeiset työvaiheet on käsitelty Ojala-Lamminrahkan ohjausryhmässä, joka on kokoontunut useaan otteeseen työn aikana. Tampereen kaupunginhallituksen suunnittelujaostolle ja Kangasalan kunnanhallitukselle järjestettiin huhtikuussa 2004 tiedotustilaisuus. Maaliskuussa 2004 Tampereen kaupunkiseudun yleiskaavallinen yhteistyöryhmä käsitteli maakuntakaavaehdotuksen sen hetkistä suunnitteluvaihetta. Maakuntakaavasuunnitelman ko. vaihe on esitetty kuvassa 5.

3 Kuva 1. Prosessikaavio suunnittelutyön vaiheista. 1.3 Työryhmät Työtä on ohjannut kunnanhallitusten nimeämistä edustajista koostuva ohjausryhmä: o Apulaiskaupunginjohtaja Esa Kotilahti, Tampereen kaupunki o Kiinteistöpäällikkö Matti Perämaa, Tampereen kaupunki o Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä, Kangasalan kunta o Kunnanhallituksen jäsen Kari Peltonen, Kangasalan kunta o Ympäristölautakunnan puh.joht. Raimo Kouhia, Kangasalan kunta o Kehittämispäällikkö Erkki Ottela, Kangasalan kunta Mainittujen lisäksi ohjausryhmän kokouksissa on ollut mukana suunnitteluryhmän jäseniä sekä erillistarkasteluista vastanneita henkilöitä. Suunnitteluryhmä on vastannut alueen rakennemallien suunnittelusta sekä tarkasteluiden ja arviointien tekemisestä. Suunnitteluryhmän kokouksissa ovat olleet mukana: o Kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä, Tampereen kaupunki o Arkkitehti Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki o Yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen, Tampereen kaupunki o Apulaisyleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi, Tampereen kaupunki o Ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, Tampereen kaupunki o Ympäristösuunnittelija Kari Korte, Tampereen kaupunki o Suunnittelupäällikkö Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki o Suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki o Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta o Suunnittelija Susanna Virjo, Kangasalan kunta o Ympäristönsuojelutarkastaja Anna-Maija Hallikas, Kangasalan kunta o Arkkitehti Auli Heinävä, Suunnitteluryhmän kokouksiin on osallistunut lisäksi erillistarkasteluista vastanneita henkilöitä mm. erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillisestä yliopistosta ja :n edustajia. Loppuraportin kokoaminen sekä seudullisten tarkastelujen ja rakennemallien vaikutusten arviointi on tehty konsulttityönä Suunnittelukes-

kus Oy:ssä. Konsultin työryhmään ovat kuuluneet: arkkitehti, kaavoituksen toimialapäällikkö Auli Heinävä, dipl.ins., toimistopäällikkö Markku Raimovaara, dipl.ins., vaikutusten arvioinnin ja ympäristötekniikan toimialapäällikkö Satu Lehtikangas ja projektipäälliköt FM, biologi Marja Nuottajärvi ja arkkitehti Helena Ylinen. Sektorikohtaisiin tarkasteluihin ovat ottaneet osaa seuraavat tahot ja henkilöt: Yhdyskuntarakenne: o Kaavoituspäällikkö Veikko Vänskä o Yleiskaava-arkkitehti Toivo Hankonen, Tampereen kaupunki o Arkkitehti Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki o Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta o Arkkitehti Auli Heinävä, Luonto, virkistys ja maisemarakenne: o Ympäristöarkkitehti Kaarina Kivimäki, Tampereen kaupunki o Ympäristösuunnittelija Kari Korte, Tampereen kaupunki o Suunnittelija Pirkko Huttunen, Tampereen kaupunki o Suunnittelija Susanna Virjo, Kangasalan kunta o Ympäristönsuojelutarkastaja Anna-Maija Hallikas, Kangasalan kunta o Suunnitteluarkkitehti Marita Palokoski, Pirkanmaan liitto o Biologi Marja Nuottajärvi, Liikenne: o Suunnittelupäällikkö Reijo Väliharju, Tampereen kaupunki o Suunnitteluinsinööri Jukka Kyrölä, Tampereen kaupunki o Erikoistutkija Hanna Kalenoja, Tampereen teknillinen yliopisto Koulu- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut: o Suunnittelujohtaja Seppo Prunnila, Tampereen kaupunki o Yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström, Tampereen kaupunki o Suunnittelija Sisko Hiltunen, Tampereen kaupunki o Perusturvajohtaja Raija Harju, Kangasalan kunta o Sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski, Kangasalan kunta o Päivähoidon johtaja Anneli Halkola, Kangasalan kunta o Talousjohtaja Oiva Viitanen, Kangasalan seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä o Arkkitehti Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki o Diplomi-insinööri Satu Lehtikangas, o Arkkitehti Helena Ylinen, Yhdyskuntarakentaminen: o Toimitusjohtaja Reijo Kuivamäki, Tampereen Vesi o Suunnittelupäällikkö Pekka Mettälä, Tampereen Sähkölaitos o Yleissuunnitteluinsinööri Hannu Vuorinen, Tampereen Sähkölaitos o Suunnitteluteknikko Pentti Putaja, Tampereen Sähkölaitos o Geotekniikkainsinööri Kari Hietala, Tampereen kaupunki o Suunnitteluteknikko Heikki Kujanpää, Tampereen kaupunki o Suunnitteluteknikko Turkka Sihvonen, Tampereen kaupunki o Tekninen johtaja Paavo Nikkanen, Kangasalan kunta o Arkkitehti Dani Kulonpää, Tampereen kaupunki o Diplomi-insinööri Markku Raimovaara, 1.4 Osallistuminen 1.4.1 Suunnittelun alkuvaihe Tampereella on tehty Ojalan osalta asukasyhteistyötä jo vuosien 2000 2001 aikana osayleiskaavatyön yhteydessä (aloituspäätös vuodelta 1996, suunnittelutyön käynnistys 1999). Suunnittelutyötä varten perustettiin lähialueiden asukkaista osallisryhmä, joka kokoontui kuusi kertaa tammikuun 2000 ja joulukuun 2001 välisenä aikana. Luonnosja ehdotusvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Atalan koululla touko- ja marraskuussa 2000. Pientalovaltaisessa suunnitelmassa oli yli 3000 asukasta ja alueelle ajateltiin rakennettavan oma päiväkoti, elintarvikekioski ja pallokenttä. Koulua tai omaa joukkoliikennereittiä alueelle ei pidetty todennäköisinä. Osallisryhmästä suunnitteluun välittyneitä kysymyksiä olivat mm. tielinjojen sijainnit, liikennemäärien ja melun kasvu nykyisillä asuinalueilla, nykyisten teiden parantaminen, meluesteiden ulkonäkö, ulkoilureitit, päiväkodin sopiva sijainti, ehdotettujen pienkerrostalojen tar- 4

peellisuus, teollisuusalueiden läheisyys, yläastelaisten bussiyhteydet, Kevätrinteen säilyminen, liito-oravahavainnot, soiden kuivatuksen vaikutus Olkahistenlahden vedenlaatuun ja uimarannalle menevän läpikulun lisääntyminen. Ryhmän kokouksissa kävi kuudesta kymmeneen asukasta sekä kahdesta neljään suunnittelijaa. Kokouksista kirjoitettiin muistiot ja lisäksi koottiin kirjallisia mielipiteitä. Kangasalla Lamminrahkan osalta on osallistuminen alkuvaiheessa toteutettu kuuluttamalla osayleiskaavatyö vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty alueen kiinteistönomistajille koteihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on saatu yksi mielipide. Suunnittelun aikana on järjestetty viranomaisten kesken keskustelutilaisuuksia ja yhteinen suunnittelupäivä. 1.4.2 Yleisötilaisuus 7.4.2004 Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta järjestivät yhteisen yleisötilaisuuden Ojalan ja Lamminrahkan suunnittelusta ja kuntien yhteisistä selvityksistä keskiviikkona 7.4.2004 Kangasalla Pitkäjärven koululla. Yleisön esiin nostamia keskustelun aiheita olivat suosituimmuusjärjestyksessä: liikenne, virkistys, liito-oravat, maanomistus, päätöksenteko ja aikataulut, sekä muina aiheina Hampun rakentaminen ja Tampereen tonttipolitiikka. Yleisöä oli paikalla 31 henkilöä ja ilmapiiri vaikutti rauhalliselta, kuuntelevalta ja myönteiseltä. Liikenne Yleisö kysyi selvennystä siihen, kuinka paljon pikaraitiotien lisäksi tulisi julkista bussiliikennettä. Muita kiinnostavia liikennekysymyksiä olivat mm. eritasoliittymät ja mahdolliset poikittaisyhteydet: mihin kohtaan alueelle tulee 9- ja 12 -tiet yhdistävä poikkitie ja onko ajatus eritasoristeyksestä Maurinkyläntielle hylätty. Muita kysymyksiä olivat mm. miten Lamminrahkan tieyhteyksien rakentaminen aloitetaan, tuleeko Lamminrahkan liittymä Aisakellontien kohdalle ja kuinka paljon Asemantielle tulisi lisää liikennettä. Yksi asukas puhui raideliikenteen välttämättömyydestä Tampereen kaupunkiseudulla: Monella kangasalalaisella on pitkä työmatka, esim. Ylöjärvelle ja nopea raideliikenne on tähän hyvä ratkaisu. Virkistys Virkistykseen liittyen kysyttiin, missä ovat alueen tai sitä lähimmät uimarannat. Joku ehdotti, että tehdään alueelle tekojärvi! Esitettiin toivomus, että ulkoilu- ja luontoaluetta jätettäisiin mahdollisimman paljon. Pientalojen sijaan pitäisi rakentaa mieluummin kerrostaloja, jotta vapaata luontoaluetta jäisi paljon mutta asukaspohjaa saataisiin riittävästi. Liito-oravat Tuotiin esiin, että liito-oravien vuoksi ei kaikkea ole syytä jättää rakentamatta: ne sopeutuvat myös meihin ja viihtyvät asutuksenkin lomassa. Maanomistus Kysyttiin mitkä ovat maanomistusolot, kuinka paljon kunnat omistavat, kuinka paljon yksityiset. Epäiltiin käyvän niin, että yksityinen maanomistaja joutuu virkistysalueiden maksajaksi: Alueet jätetään tässä suunnitelmassa viheralueeksi, kunta lunastaa ne halvalla ja muuttaa myöhemmin korttelialueiksi. Päätöksenteko ja aikataulut Kysyttiin, onko alueiden rakentamisesta päätökset valmiina. Kysyttiin myös, että jos Lamminrahka rakennetaan vasta seudun kasvualueista viimeisenä, niin milloin se on. Hamppu Yksi asukas ehdotti, että koska Hampun alueella palvelut ovat lähellä, se pitäisi rakentaa asunnoiksi eikä työpaikka-alueeksi niin kuin nyt on suunniteltu. Tampereen tonttipolitiikka Nuori tamperelainen kysyi, mitä Tampere aikoo tehdä pystyäkseen osoittamaan myyntiin omakotitontteja. Kaupunki menettää monta veronmaksajaa naapurikuntiin, jos tontteja ei saada. Eräs kangasalalai- 5

nen vastasi, että vaikka myisi yksityisiä maitaan, niin ei niihin välttämättä Kangasallakaan saa rakennuslupia. Kirjallisia mielipiteitä varten yleisölle jaettiin palautekaavakkeita, jotka saattoi jättää suunnittelijoille tilaisuuden päätteeksi tai postitse myöhemmin. Vastauksia saatiin kolme. Mielipiteenä seudullisen kasvun vaihtoehdoista yksi vastaaja sanoi, ettei kaikkia metsiä kannattaisi rakentaa, jottei ulkoilualueita menetettäisi. Toinen sanoi, että on hyvä, että luodaan uusia asuinalueita ja omakotialueita tarvittaisiin lisää. Myös kolmas sanoi, että omakoti- ja pientaloalueita tarvittaisiin lisää ja että Nurmi olisi tähän erityisen sopiva. Mielipiteenä Ojala-Lamminrahkasta yksi sanoi, että jos alue rakennetaan, menetetään lenkkeilymaastot ja ainakaan kerrostaloja ei pitäisi rakentaa. Toinen vastaaja toivoi, että hevosharrastuksen edellytykset turvataan, sillä alueella ja sen ympäristössä on useita hevostalleja. Yleisötilaisuudesta kirjoitettiin Aamulehdessä 8.4.2004 (kts. liite 5). 1.5 Tiedottaminen Ojalan osayleiskaavatyöstä kirjoitettiin Aamulehdessä suunnittelun edetessä nähtävillä olojen yhteydessä vuosina 2000 ja 2001. Kangasalan kunta on tiedottanut Lamminrahkan osayleiskaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta kunnan kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunta lähetti alueen maanomistajille kirjeinä. Kangasalan kunnan kaavoitustoimi järjesti kunnan hallintokunnille ja luottamushenkilöille tiedotustilaisuuden Ojalan ja Lamminrahkan maankäytön suunnittelun käynnistämisestä ennen kuin kunnanhallitus päätti lähteä mukaan suunnitteluun yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tampere ja Kangasala antoivat lehdistötiedotteen Ojalan ja Lamminrahkan yhteisen suunnittelu- ja selvitystyön käynnistymisestä kunnanhallitusten päätettyä yhteissuunnittelun käynnistämisestä. Aamulehti kirjoitti aiheesta lyhyehkön kirjoituksen. Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta järjestivät yhteisen tiedotustilaisuuden Ojala-Lamminrahkasta ja kuntien yhteisistä selvityksistä maankäytön pohjaksi keskiviikkona 7.4.2004 Pitkäjärven koululla. Tiedotusvälineiden edustajille jaettiin lehdistötiedote tilaisuudessa. Tuolloin Ojalan ja Lamminrahkan selvityksistä ja maankäytön suunnittelusta kerrottiin tiedotusvälineiden edustajille ja Tampereen ja Kangasalan hallintokunnille. Kaupunki oli lähettänyt lehdistötiedotteen myös kaupungin hallintokunnille. Samana iltana pidettiin edellä kuvattu yleisötilaisuus. Aiheesta kerrottiin paikallisradion ajankohtaisohjelmassa ja uutisissa. Lehtiartikkeleita ovat olleet mm. (kts. liite 5): o Aamulehti 8.4.2004 o Tamperelainen 10.4.2004 o Kangasalan Sanomat 8.4.2004. 1.6 Viranomaiskeskustelu 21.4.2004 Viranomaisneuvottelussa nousi esiin mm. seuraavaa: o Pirkanmaan liiton mukaan Ojala-Lamminrahka on mahdollista toteuttaa tulevan maakuntakaavan pohjalta. Pirkanmaan liiton mukaan Tampere ja Kangasala määrittelevät jatkossa osayleiskaavoituksensa kautta alueen asukasmäärät - maakuntakaavassa ei esitetä Ojala-Lamminrahkalle alueen väestömäärärajoja, kuten ei aseteta muillekaan maakuntakaavan uusille alueille. Liiton mukaan nyt laaditut selvitykset ovat riittävät Ojala-Lamminrahkan esittämiseksi tässä työssä esitettyjen aluerajausten mukaisesti maakuntakaavassa. o Hämeen tiepiirin mukaan keskeinen riski on se, saadaanko riittävät resurssit kehittää valtateiden 9 ja 12 liikenteen välityskykyä niin, ettei Ojalan ja Lamminrahkan rakentaminen lisää valtateiden ruuhkia ja kuormita alempaa tieverkkoa. Edellytyksenä alueen rakentamiselle on Holvastin eritasoliittymän rakentaminen, samoin Tasanteen eritasoliittymä tarvitaan. Hämeen tiepiirin mukaan alueen rakentamisessa on paljon hyviä puolia. o Pirkanmaan ympäristökeskus oli kiinnostunut siitä, mikä on Ojala- Lamminrahkan suhde maakuntakaavoituksen pohjaksi päätettyyn kuntakeskuksia tukevaan monikeskusmalliin ja, esittääkö maakuntakaava asukasmäärämitoituksen Ojalan ja Lamminrahkan alueelle. Keskusteltiin useaan otteeseen siitä, kuinka Ojala- 6

7 Lamminrahkan rakentaminen suhteutetaan Kangasalan yhdyskuntarakenteen muuhun kehitykseen ja sen ajoitukseen. Pirkanmaan ympäristökeskus toivoi, että ehdittäisiin saada Tampereen kaupunkiseudulla käynnissä olevasta liito-oravaselvityksestä tietoa liito-oravien suojelutavoista. Ojala-Lamminrahkan alueelle sijoittuu kaupunkiseudun mittapuussa merkittävät liito-oravaesiintymät. Viranomaiskeskusteluun oli kutsuttu myös Ratahallintokeskus, Etelä- Suomen lennonvarmistuskeskus, Satakunnan Lennosto ja Fingrid Oy, jotka kuitenkaan eivät olleet edustettuina. Ratahallintokeskus oli esittänyt halukkuutensa lausua asiasta. Samoin tiepiirin edustaja esitti tiepiirin halun lausua ja tutustua oman aihepiirinsä erillisselvityksiin tarkemmin.

8 OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA - LOPPURAPORTTI 2 2.1 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILANNE JA LÄHTÖTIEDOT Suunnittelualueen nykytilanteen kuvaus Ojalan ja Lamminrahkan uutta maankäyttöä on suunniteltu sijoitettavaksi Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan välisen rajan molemmille puolille siten, että aluetta rajaavat Aitolahdentien varren asutus, valtatie 9, Tampereen Olkahistenlahden ja Kangasalan Halimajärven välinen murroslaakso, Kangasalan Aseman asutus, Vatialantie sekä valtatie 12. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan välinen raja on selvitysalueella etelä-pohjoissuuntaisesti. Alueen kaakkoisosassa on Tampere-Jyväskylä rautatie. Suunniteltu rakentamisalue sekä alueiden väliin jäävät viher- ja virkistysalueet mukaan lukien on keskeisin suunnittelualue pinta-alaltaan noin 7 km2. Luonto- ym. selvitykset ovat ulottuneet kuitenkin tämän alueen ulkopuolellekin. Kuva 2. Rakennemalleissa alueelle ideoidun rakentamisen sijoittuminen. Suunnittelualue on nykyisellään valtaosin rakentamatonta metsäaluetta ja sen halki kulkee vain muutamia metsäteitä. Alueelle sijoittuu asuinrakentamista Tampereen Ojalassa ja Haapakorvessa. Kangasalla rautatien eteläpuolelle sijoittuneita toimintoja ovat moottori- ja ampumarata sekä maankaato- ja maankäsittelyalueet. Suunnittelualueen luonnonmaisemaa luonnehtivat laajahkot kallioiset ylänköalueet ja niiden välisissä notkelmissa sijaitsevat suot, joista laajimmat ovat Lamminrahka ja Petäjässuo. Suunnittelualueella on vain vähän peltoja, joista osa on jo umpeen kasvavia. Metsät ovat pääosin tavanomaisia käsiteltyjä talousmetsiä, joissa vaihtelevat avohakkuut, taimikot, nuoret metsät sekä vanhan metsän laikut. Alueen halki kulkee itälänsi -suuntainen seudullinen viher- ja virkistysyhteys sekä pohjoisetelä -suuntainen virkistysyhteys. Alueen halki kulkee suurjännitejohtolinjoja ja alueella sijaitse iso muuntoasema. Kuva 3. Ojalan ja Lamminrahkan maastonmuodot.

2.2 Laaditut erillisselvitykset Alueelta on laadittu seuraavat selvitykset, joita on hyödynnetty suunnittelussa ja vaikutusten arvioinneissa: o Ojala Lamminrahkan rakennemallit liikennemalliajojen tuloksia. Työraporttiluonnos 26.3.2004. Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. 9 o Ojalan alueen maisemaselvitys. 23.10.1996. Tampereen kaupunki. o Lamminrahkan alueen maisemaselvitys, karttamateriaali. 1998. Kangasalan kunta. o Liito-oravan esiintyminen ja suojelutoimenpiteet Tampereen kantakaupungin alueella. 1998. Martti Lagerström. o Tampereen Ojalan, Piiriniityn, Lahdesjärven ja Hervantajärven Makkarajärven Perä-Ruskon alueiden liito-oravainventointi. 2000. Martti Lagerström. o Tampereen Ojalan osayleiskaava-alueen liito-oravista. 2002. Martti Lagerström. o Aitovuori Holvasti tieyhteys, tarveselvitys. 1999. Tielaitos ja Hämeen tiepiiri. o Kantakaupungin yleiskaava, kartta 2, viherverkko ja suojelu. 27.5.1998.Tampereen kaupunki. o Ojalan osayleiskaavaehdotus. 26.3.2002. Tampereen kaupunki o Lemposenhaan Lamminrahkan osayleiskaava-alueen luontoselvitys. 2002. Kangasalan kunta. o Lamminrahkan osayleiskaava osaraportti 1, Kehityskuvat ja ohjelmointi. 17.12.2002.. o Lamminrahkan osayleiskaava raportti 2, Perusselvitykset. 4.4.2003.. o Lamminrahkan osayleiskaava-alueen virkistysselvitys. 16.12.2002.. o Tampereen Ojalan osayleiskaava-alueen pesimälinnusto v. 2003. Tampereen kaupungin ympäristövalvonta. o Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1. 26.2.2004. Suunnittelukeskus Oy. o Ojala Lamminrahkan maisemaselvitys. 26.4.2004. Suunnittelukeskus Oy. (kts. liitteet 7 ja 8)

OJALAN JA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA - LOPPURAPORTTI 3 3.1 SEUDULLINEN MAANKÄYTÖN KEHITYS Seutukaava ja kuntien maankäytön kehittyminen Oheisessa kuvassa on esitetty ote Pirkanmaan 3. seutukaavasta, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 6.6.1997. Ojala-Lamminrahkan suunnitellut rakentamisalueet on merkitty kuvaan sinisellä rajauksella. 10 na on esitetty Nurmi-Sorilan alue. Seutukaavan suunnittelun aikana 1980 ja 1990 lukujen vaihteessa Tampereen kaupunki tutki kantakaupungin yleiskaavalla täydennysrakentamiseen sopivia alueita ja oli suuntaamassa kasvuaan myös Nurmin ja Sorilan alueille. Kaupungin tekemät kaavataloudelliset selvitykset osoittivat Nurmi-Sorilan rakentamisen huomattavan kalliiksi suhteessa yleiskaavan täydennysrakentamisalueisiin. Kaupunki käynnisti mm. Finlaysonin ja Tampellan alueiden kaavoituksen ja 1990-luvun puolivälissä Tampellan alueen asuinrakentamisen jo ollessa käynnissä suuntasi kaavoitusta Vuoreksen alueelle. Tällä hetkellä Vuoreksen kaavoitus etenee jo asemakaavoituksella. Kaupungin yleiskaavallinen kasvun varanto on niukkaa suhteessa kaupungin ennustettuun kasvuun. Yleiskaavavaranto koostuu pienehköistä alueista. Kangasalan yhdyskuntarakenteen merkittävää kasvua seutukaavassa osoitetaan Asemantien varteen, Sorolan pelloille Kirkkoharjun pohjoispuolelle sekä Herttualan pelloille kirkonkylän kaakkoispuolelle. Asemantien varren osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus on edennyt 1990-luvulta tänne asti, alueelle on rakennettu asuinpientaloalueita. Suunnalla on edelleen alueita otettavaksi asuinrakentamiselle. Sorolan alueen kaavoitus käynnistyi 1990-luvun alussa, mutta kaavoitus on laaditun oikeusvaikutteisen osayleiskaavan jälkeen ollut seisahtuneena. Herttulan osalta Kirkkojärven Natura- alueeksi muodostuminen vähentää asumisen volyymiä alueella suhteessa kunnan toiveisiin kaavoituksen alkaessa 1990-luvun lopulla. Kuva 4. Ote Pirkanmaan 3. seutukaavasta - Ojala-Lamminrahkan rakennemallialueet kuvattuna päälle. Pirkanmaan 3. seutukaava on voimassa niin kauan, kunnes Pirkanmaan maakuntakaava astuu voimaan. Seutukaavassa Tampereen itäisellä kaupunkiseudulla suurena taajamatoimintojen kasvun aluee- Seutukaava osoittaa Ojalan asutuksen laajenemista ja teollisuustoimintojen alueen sijoittamista valtatien 12 varteen sekä Tampereen että Kangasalan puolelle. Seudullinen viher- ja virkistysyhteys Kangasalan Kirkkoharjulta Kaupin suuntaan on Ojala-Lamminrahkan kohdalla esitetty leveänä. Seutukaavan suunnittelun aikana oli käynnissä tieverkollinen selvitystyö valtateiden 12 ja 9 välisestä, kuntarajan kohdalla kulkevasta tieyhteydestä. Ko. selvityksessä ei ilmennyt tarvetta yhteydelle, sille ei liikenne-ennusteissa sijoittunut merkittävästi kulkijoita.

11 Kangasalan kunnalla ei ole ollut selkeää näkemystä Lamminrahkan alueen maankäytöstä, näkemyksen synnyttämiseksi kunta käynnisti Lamminrahkan osayleiskaavatyön v. 2002. Seutukaava osoittaa uutta taajamatoimintojen aluetta Tampereen Kaukajärvelle kuntarajaan kiinni ja tulevaisuuden taajamatoimintojen reservialuetta Kangasalan puolelle Saarenmaalle rajaan kiinni. Kaukajärvi on laajentunut kiinni rajaan, Saarenmaalla maankäyttö on syntynyt yksittäisinä poikkeusluparakentamisina Saarenmaantien varteen, alueelle sijoittuu myös maankäsittelyä ym. Kunta kokee Saarenmaan alueen nykykehityksen ongelmalliseksi; kaavaa vailla olevan alueen suunnittelematon rakentaminen ja muu maankäyttö sitoo tulevaisuuden suunnittelua, alueen asukkaat suuntautuvat Tampereen suuntaan eivätkä tue kunnan yhdyskuntarakenteen tervettä kehitystä. 3.2 Maakuntakaavasuunnittelu ja kuntien maankäytön kehittämisnäkemykset Kuvassa 5 on esitetty ote Pirkanmaan liiton valmistelemasta maakuntakaavaehdotuksesta maaliskuun 2004 tilanteessa. Tampereen ja Kangasalan Ojalaan ja Lamminrahkaan suunnittelemat rakentamisalueet on merkitty kuvaan sinisellä rajauksella. Maankäyttö- ja rakennuslain myötä seutukaavat jäävät pois ja uusi maakunnan maankäytön suunnittelutyökalu on maakuntakaava. Maakuntakaavoitus on parhaillaan käynnissä koko Suomessa. Maakuntakaavasta poikkeaminen tulee jatkossa vaatimaan maakuntakaavatason tarkasteluja poikkeavaan tähtäävän kaavan pohjaksi tai maakuntakaavan muutoksia. Toisaalta maakuntakaavan esitystapa on suuntaa-antavampi, kuin seutukaavan tarkka piirtotapa. Ojala- Lamminrahkan ja muiden Tampereen kaupunkiseudun itäosan kasvun alueiden saaminen maakuntakaavaan kuntien kehityskuvia vastaavasti koettiin tässä työssä tärkeäksi. Maakuntakaavan nopean suunnitteluaikataulun vuoksi myös tämän Ojala-Lamminrahkan yleiskaavallisen yhteistyön suunnittelu- ja selvitysaikataulu on ollut nopea. Tämä selvitys on osaltaan Tampereen ja Kangasalan näkemyksen muodostajana kuntien kommenteille itäisen kaupunkiseudun taajamatoimintojen kasvun alueiden merkitsemiseksi maakuntakaavaan. Kuva 5. Maakuntakaava, luonnos ehdotukseksi, maaliskuu 2004. Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos oli valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä nähtävänä ja kunnilla lausunnoilla syksyllä 2003. Maakuntakaavaluonnos esitti Ojala-Lamminrahkaan uutta taajamatoimintojen ja työpaikka-aluetta: Ojalaan oli esitetty laajalti uutta taajamatoimintojen laajenemisaluetta, mutta Lamminrahkan osalta kasvua oli osoitettu niukasti. Kaistaleena valtatien 12 varteen oli esitetty uutta työpaikkaaluetta. Tämän loppuraportin kirjoittamisvaiheessa, keväällä 2004, maakuntakaavaehdotus on valmistumassa. Suunnitelmassa on otettu

12 huomioon Ojalan ja Lamminrahkan rakennesuunnittelun tuomia näkemyksiä ja Lamminrahkankin alueelle on osoitettu merkittävästi uutta taajamatoimintojen aluetta. Seudullinen virkistys- ja viheryhteys on vastaavasti kaventunut, mutta on edelleen reilun levyinen. Maakuntakaavaluonnoksessa oli esitetty Saarenmaalle asumisen reservialue. Suunnitelman tämän hetkiset reservialueet Saarenmaalla ovat laajat, kuten tässä Ojalan ja Lamminrahkan yleiskaavallisen yhteistyön seudullisissa tarkasteluissa on esitetty. Saarenmaa ei maakuntakaavan tavoitevuoteen 2020 mennessä ole hyvä yhdyskuntarakentamisen kasvun alueeksi. Myöhemmin kaupunkiseudun Kehä ll:en valmistuttua alue tullee nousemaan houkuttelevaksi kaupunkiseudun tai Tampereen kaupungin kasvun alueeksi. Tulevaan maakuntakaavaehdotukseen on osoitettu laajat taajamatoimintojen kasvun alueet Nurmin ja Sorilan alueille. Kaupunki selvittää parhaillaan alueen kaavoitustavoitteita tulevan osayleiskaavatyön pohjaksi. Maakuntakaavaehdotus osoittaa merkittävimmät kasvun alueet Tampereen kaupungin alueella Vuorekseen, Ojalaan sekä Nurmin ja Sorilan alueille. Tampereen kaupungin alueella kaupungin yleiskaavavaranto uudelle asuinrakentamiselle koostuu Vuoreksen lisäksi pääosin pienistä alueista ja varanto on niukka suhteessa kaupungin ennustettuun kasvuun. Kangasalan alueella taajamatoimintojen kasvun alueita maakuntakaavaehdotus osoittaa Asemantien varteen, Suntinmäkeen (Ranta-Koivistosta Saarenmaalle päin oleva alue), Herttulan pelloille ja reservialuetta Saarenmaalle. Tampereen naapurikunnilla on rajalliset voimavarat ottaa vastaan uutta asutusta vuosittain kuntapalveluiden pitämiseksi riittävinä. Kasvun ja kehityksen edellytysten luominen kaupunkiseudulle on tärkeää kuntarajat eivät ohjaa enää niin voimakkaasti suunnittelua, kuin aiempina vuosina.

13 4 ITÄISEN KAUPUNKISEUDUN KASVUN ALUEIDEN SEKTORI- TARKASTELUT 4.1 Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueet Ojala-Lamminrahkan suunnitteluryhmä näki, että jotta säilytettäisiin tasapaino itäisen, läntisen ja eteläisen kaupunkiseudun kehityksen välillä, itäisen kaupunkiseudun uusille suurille alueille ei tulisi osoittaa asutuksen kasvua 11 000-12 000 asukasta enempää. Jos siis Ojala- Lamminrahka rakentuisi 12 000 asukkaan voimalla vuoteen 2020 mennessä, oletuksena on ollut, että Nurmin ja Saarenmaan alueiden mittava rakentaminen käynnistyisi vasta vuoden 2020 jälkeen. Kaupunki tutkii parhaillaan kaavoitustavoitteita Nurmin ja Sorilan alueille tulevan osayleiskaavatyön pohjaksi. Nurmin nykyinen asukasmäärä on 500 asukasta ja Sorilan 250 asukasta. Tässä tarkastelussa Nurmin asukasluku on arvioitu 5000 6000 asukkaaksi. Saarenmaan kasvuksi on oletettu tässä tarkastelussa samoin 5000-6000 asukasta, Ojala-Lamminrahkan asukasmääräksi on tässä arvioitu 8000-9000 asukasta. Ojala-Lamminrahkan rakennemallien asukasmäärät ovat: 5000, 8000-9000 ja 12 000 asukasta. Liikennetarkasteluissa on tutkittu usean erilaisen itäisen kaupunkiseudun kasvun yhdistelmävaihtoehdon kautta syntyviä liikennemääriä, teiden ruuhkautumisia ym. Yhtenä liikennetarkasteluissa mukana olleessa vaihtoehdossa Ojala-Lamminrahkan kasvu vuoteen 2020 mennessä olisi 1000 asukasta, kasvu suunnattiin tässä vaihtoehdossa Nurmiin ja Saarenmaalle. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2020, toisaalta maakuntakaava ohjaa vahvasti yhdyskuntarakentamisen kehitystä pitkällä tähtäimellä. Kuntien yleiskaavoituksen tulee edetä kauaskantoisesti, jotta saadaan varmistettua yhdyskuntarakentamisen edellytykset. Tämän vuoksi on syytä saada varattua myös vuoden 2020 jälkeen toteutuvia alueita mukaan maakuntakaavaan, reservialueina. Kuva 6. Nurmin, Saarenmaan ja Ojala-Lamminrahkan alueiden sijainti.

4.2 Sektorikohtaiset tarkastelut Viranomaisneuvottelussa 29.9.2003 Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ympäristökeskus edellyttivät seudullisten tarkastelujen tekemistä Tampereen itäisellä kaupunkiseudulla pohjaksi Ojala-Lamminrahkan rakennesuunnittelulle ja maakuntakaavoituksesta kommentoimiselle. Sovittiin, että itäisen kaupunkiseudun asutuksen kasvun vertailualueet ovat: Nurmi, Saarenmaa ja Ojala-Lamminrahka. Ojala-Lamminrahkan selvityksistä ja vaikutusten arvioinneista sekä seudullisten tarkastelujen käynnistämiseksi järjestettiin 1.12.2003 viranomaispäivä, jossa oli edustus Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan hallintokunnista sekä Pirkanmaan liitosta ja Hämeen tiepiiristä. Viranomaispäivässä päätettiin viedä seudullisia tarkasteluja sektorikohtaisesti eteenpäin. Sektorikokouksissa arvioitiin Nurmin, Saarenmaan ja Ojala-Lamminrahkan alueiden rakentamisen vaikutuksia keskenään. Samalla sektorikokouksissa arvioitiin myös Ojala- Lamminrahkan rakennemallien vaikutuksia ja vertailtiin rakennemallivaihtoehtojen vaikutuksia keskenään. Sektoriryhmät kokoontuivat yhdestä kahteen kertaan ja kokoukset ajoittuivat joulukuun 2003 ja maaliskuun 2004 väliselle ajalle. Julkisten palveluiden (päivähoito-, koulu- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut) järjestämisestä pidettiin kokous 10.3.2004. Kokouksessa olivat edustettuina Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan ao. palveluista vastaavat virkamiehet (kts. kappale 1.3). Kokouksessa keskusteltiin pääasiassa Ojala-Lamminrahkan rakennemalleista ja palveluiden järjestämisestä alueelle, mutta myös palveluiden järjestämisestä Nurmin ja Saarenmaan alueella. laitos (kts. kappale 1.3). Tarkasteluihin liittyviä työryhmän kokouksia pidettiin useita ja liikennetarkastelun teettäjät ja tekijät osallistuivat useaan otteeseen koko työn suunnitteluryhmän kokouksiin. Yhdyskuntarakenneryhmä osallistui liikennesektorin työn ohjelmointikokoukseen ja piti yhden oman kokouksen (osallistujat, kts. kohta 1.3). Ryhmä arvioi sen hetkisen näkemyksen pohjalta itäisen Tampereen kaupunkiseudun kasvun alueiden keskinäistä toteutusjärjestystä ja luonnosteli kasvun vaihtoehtoja ja niiden eri osa-alueille sijoittuvia asukasmääriä. Yhdyskuntarakentamisen kustannuksia käsitellyt sektorityöryhmä kokoontui kaksi kertaa (osallistujat, kts. kohta 1.3). Kokouksissa luotiin lyhyesti katsaus suunnitteluprosessin etenemiseen ja käsiteltiin teknis-taloudelliselta näkökulmalta katsoen yhdyskuntarakentamisen osa-alueita. Tarkastellut osa-alueet olivat seuraavat: vesihuoltoverkostot, kaukolämpö- ja maakaasuverkostot, sähkönjakelun verkostot sekä suunnittelualueiden geotekniset olosuhteet ja rakennettavuus. Kokouksissa vertailtiin itäisen kaupunkiseudun kasvun alueita yhdyskuntarakentamisen kannalta. Kokousten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden edustajat valmistelivat omilta osaalueiltaan mm. kustannuksiin liittyvää aineistoa. Luontoa, virkistystä ja maisemarakennetta käsiteltiin yhdessä kokouksessa. Kokoukseen osallistuivat Tampereen kaupungin, Kangasalan kunnan ja Pirkanmaan liiton edustajat (kts. kappale 1.3). Kokouksessa käsiteltiin maisemarakenteen asettamia rajoituksia ja mahdollisuuksia rakentamiselle, luontoarvojen priorisointia ja huomioon ottamista sekä viher- ja virkistysyhteyksien sijoittumista ja leveyksiä. 14 Liikennetarkasteluiden pääteemana oli arvioida tulevan maankäytön vaikutuksia katu- ja tieverkon liikennemääriin ennustevuonna sekä liikenneverkon toimivuutta ja tarvittavia parantamistoimenpiteitä. Tarkasteluissa hyödynnettiin Tampereen seudullista liikennemallia, TALLI mallia, jossa ennustevuotena on vuosi 2020. Tarkasteluista vastasivat Tampereen kaupungin kuntatekniikka- ja liikennesuunnitteluyksikkö sekä Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan

15 4.3 Nurmin ja Saarenmaan alueiden erillisselvitykset Ojala-Lamminrahkan alueesta on tuotettu runsaasti yksityiskohtaista lähtömateriaalia. Myös Nurmin aluetta on tutkittu paljon, mutta aineisto ei kaikilta osin ole yhteismitallista Ojalan ja Lamminrahkan alueen selvitysten kanssa. Saarenmaan aluetta on tutkittu melko vähän. Kaupunkiseudun itäosan kasvun alueiden vertailussa Nurmin ja Saarenmaan alueiden osalta hyödynnettiin seuraavia erillisselvityksiä: o Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan julkaisuja 4/2003. o Taajamien osayleiskaava-alueen luonnon yleisselvitys 2000. Kangasalan kunta. o Tampere. Nurmi, Sorila, Aitoniemi. Kaavatalousselvitys. 1993. Tampereen kaupunki,. Ojala-Lamminrahkan aluetta koskevat erillisselvitykset on esitetty kappaleessa 2.2. 4.4 Vertailut alueiden välillä Taulukoissa seuraavilla sivuilla on kuvattu itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden vertailu toteutettujen sektorikohtaisten tarkasteluiden tuloksena.

16 OJALA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden sektorikohtainen vertailu NURMI SAARENMAA OJALA - LAMMINRAHKA Tampereen kaupunkiseudun aluerakenne Jos Tampereen kaupunki yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa kuntarajoilla ei pysty kaavoittamaan kaupungin lisääntyvälle asukasmäärälle asuntoalueita, paine löytää uusia asuinalueita nykyistä laajemmin Tampereen ympäryskunnista kasvaa. Naapurikunnilla on rajalliset edellytykset kustantaa lisääntyville asukkailleen kuntapalvelut. Tällöin paine haja-asutuksen lisääntymiselle kasvaa Tampereen naapurikuntien maaseutualueilla. Tällä olisi hyvin epäedullinen vaikutus naapurikuntien yhdyskuntarakenteen ja palveluiden kehitykselle. Kaupunkiseudun aluerakenteessa Nurmi sijoittuu samalle etäisyydelle Tampereen keskustasta, kuin Suorama, Kulju ja Nokian itäosat. Kuitenkin Nurmi on uusi kasvusuunta em. muiden alueiden sijoittuessa olevaan rakennenauhaan. Nurmi on selvästi Ojala-Lamminrahkaa huonompi ja huonompi, kuin Saarenmaa. Tampereen kaupungin yhdyskuntarakenne Pohjoinen suunta on Vuoreksen rakennuttua ainoa näköpiirissä oleva kaupungin alueella oleva suuri kasvun alue pienemmistä kaupungin sisäisistä kasvun alueista ei yhdessä muodostu kaupungin pitkän tähtäimen kasvulle riittävästi aluevarantoa. Nurmin etuna on se, että päätökset sen kaavoittamisesta kaupunki voisi tehdä yksin ilman rajan ylittävää yhteistyötä. Alueen kaavoituksen käynnistäminen olisi ilmeisesti mahdollista nopeasti. Rakennettaessa Saarenmaalle 5000-6000 asukasta vuoteen 2020 mennessä, olisi ko. asutus liikenteellisesti hankalassa asemassa (Kehä ll:sta ei rakennettu, yhteys Kaukajärven suuntaan ei ole sujuva); alueella ei olisi edellytyksiä toimivalle kaupunginosalle. Kehä ll -väylän rakennettua alue olisi toimiva ja aluerakenteellisesti hyvin kaupunkiseudulla sijoittuva uusi kaupunginosa. Sille tulisi varata maakuntakaavaan reservialuetta maakuntakaavaluonnosta laajemmin, jotta alueesta aikanaan saataisiin oma, palveluita synnyttävä kokonaisuutensa. Vuoteen 2020 mennessä Saarenmaa kytkeytyy kaupungin yhdyskuntarakenteeseen muutoin hyvin, paitsi liikenteellisesti. Alue on kuitenkin Kangasalan puolta, kaupungilla ei ole rajaalueella juurikaan maata jäljellä rakentamiseen. Vesihuoltolinjan rakentaminen alueen halki tulee lisäämään alueelle kohdistuvia rakentamispaineita. Liikennejärjestelyiden rakennuttua alue olisi kaupungin yhdyskuntarakenteen kasvun hyvä suunta. Ojala-Lamminrahka sijoittuu tiiviisti kiinni olevaan aluerakenteeseen, se on nivottavissa yhteen viereisten rakennettujen alueiden kanssa. Edellytykset hyville liikenneyhteyksille ja oman palveluvarustuksen syntymiselle ovat olemassa. Ojala- Lamminrahka sijoittuu tällä hetkellä kaupunkiseudun aluerakenteen kannalta huomattavasti paremmin kuin Saarenmaa ja Nurmi. Ojalan ja Lamminrahkan alueen toteutuminen tukisi Tampereen kaupungin yhdeksi alakeskukseksi osoitetun Koilliskeskuksen kehittämistä. Ojala-Lamminrahkan alueesta alle puolet on Tampereen puolella. Laaja osa alueesta olisi Tampereen kaupungin asutuksen kasvun aluetta, alue sijoittuu niin tiiviisti kiinni kaupungin olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja matkat kaupungin keskustaan ovat lyhyehköt ja edellytykset hyville liikenneyhteyksille ovat olemassa. Alue on vuoteen 2020 mennessä edullinen ja hyvä kaupungin yhdyskuntarakenteen kasvun alue. Alueen väestömäärä tukee Koilliskeskuksen palvelukeskittymän kehittämistä.

17 OJALA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden sektorikohtainen vertailu Kangasalan kunnan yhdyskuntarakenne Nurmi ei tue tai tukeudu Kangasalan yhdyskuntarakenteeseen/palveluihin eikä tuo rasitusta eikä hyötyä Kangasalle. NURMI SAARENMAA OJALA - LAMMINRAHKA Saarenmaa on Kangasalan kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta erittäin huono kasvusuunta. Saarenmaa sijoittuu kiinni Tampereen Kaukajärveen ja lähelle Hervantaa, mutta etäälle Kangasalan yhdyskuntarakenteesta. Saarenmaan asukkaat eivät suuntautuisi Kangasalan työpaikoille eivätkä palveluille eivätkä näin tukisi kunnan kehitystä. Kangasalan näkökulmasta alue olisi Tampereen lähiö. Ennen päätöksiä alueen rakentamisesta on syytä pohtia kuntarajan siirtämistä. Alueen rakentaminen hajaannuttaisi Kangasalan kunnan yhdyskuntarakennetta, palveluita ja veisi voimavaroja muiden yhdyskuntarakenteellisesti parempien kunnan osien kehitykseltä. Alueella maanomistus on pirstaleista, alueella ei ole kunnan maanomistusta, suunnittelua haittaavia tekijöitä on runsaasti (maankäsittelyyhtiöiden toimet alueella, oleva haja-asutus). Alueen väestömäärä tukee Kangasalan puolella Vatialan ja Lentolan palvelukeskittymien kehittämistä. Ojala-Lamminrahkan alueesta yli puolet on Kangasalan puolella. Kangasalan kunnan edun mukaista ei ole ohjata kunnan asutuksen kasvusta liian suurta osaa Ojala- Lamminrahkaan, vaan kasvua tulee tapahtua muillakin alueilla. Kangasalan edun mukaista ei ole se, jos kaupunki ei pysty osoittamaan uudelle asutukselle alueita eikä kaupunkiseudulta kaikkiaan löydy hyviä kasvun alueita. Alueen maanomistus on suurista yksiköistä koostuvaa ja Kangasalan kunta omistaa merkittävän osan alueesta. Alueella on vähemmän suunnittelua häiritseviä tekijöitä, kuin Saarenmaalla.

18 OJALA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden sektorikohtainen vertailu Liikenne NURMI SAARENMAA OJALA - LAMMINRAHKA Liikenteellisesti kaupunkiseudun itäpuolella on tällä hetkellä paremmat kasvun edellytykset kuin seudun länsipuolella, jossa tieverkon välityskyky on ajoittain heikko. Kuitenkin jatkossa itäisen ja läntisen kaupunkiseudun kyky ottaa vastaan uusia asukkaita tasaantuu Paasikiven-Kekkosen tien ja läntisen ohikulkutien parantamisen ja mahdollisen pikaraitiotien rakentamisen myötä. Henkilöautomatkojen osuus on selvästi suurempi Nurmin ja Saarenmaan alueilla ja vastaavasti joukkoliikenteen kulkutapaosuus on pienempi kuin Ojalan-Lamminrahkan alueella. Asumisen keskittäminen Nurmin ja Saarenmaan alueille lisäisi henkilöautolla tehtävien matkojen suoritetta ja siten myös liikenteen päästöjä. Nurmin alueen kasvu lisää liikennettä valtatiellä 9 noin 3000-4000 ajoneuvolla/ vrk. Jo nykyisillä liikennemäärillä valtatiet 9 ja 12 ovat erittäin ruuhkautuneita. Valtateiden nelikaistaistaminen tulee toteuttaa liikennemäärien kasvun takia 15 vuoden kuluessa. Nurmin ja Ojalan alueiden rakentuminen aikaistaisivat valtatien 9 parannustarvetta. Riskinä on, että valtateiden parantaminen viivästyy, mikäli rahoitusta ei saada järjestymään. Tämä johtaisi myös katuverkon ruuhkautumiseen. Katuverkon ja erityisesti valtateiden ruuhkautuminen heikentävät myös väylien liikenneturvallisuustilannetta. Nurmin alueen maankäyttö lisää liikennettä Kaitavedentiellä ja edellyttää siten toimenpiteitä liikenteestä asumiselle kohdistuvien haittojen ehkäisemiseksi. Yksi keino on Kaitavedentien uudelleen linjaus asumisen sivuitse. Alueen toteutus 5000-6000 asukkaan uutena asuntoalueena edellyttää nk. Kehä II:n toteutusta Hervannan ja Lentolan välille, sillä Kaukajärven katuverkolla ei ole kapasiteettinsa puolesta eikä myöskään liikenteen haittojen johdosta edellytyksiä ottaa vastaan koko Saarenmaan alueen liikennemäärää. Liikennemäärien kasvu alueen rakentumisen myötä edellyttää todennäköisesti toimenpiteitä myös Juvankadulla. Nykynäkemyksen mukaan Kehä II:n tarve ajoittuisi useiden vuosikymmenten päähän tulevaisuuteen. Todennäköisesti kunnat joutuisivat rahoittamaan väylän rakentamisen. Alueen sijainti on joukkoliikenteen järjestämisen kannalta hyvä; joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus olisi korkeampi ja henkilöautoliikenteen matkanpituus lyhyempi kuin Nurmin ja Saarenmaan alueilla. Alue on kytkettävissä hyvin seudulliseen pääliikenneverkkoon. Ojala Lamminrahkan alue lisää liikennettä valtatiellä 12 noin 4800-5000 ajoneuvolla/vrk ja valtateillä 9 noin 4200-7000 ajoneuvolla/vrk. Jo nykyisillä liikennemäärillä valtatiet 9 ja 12 ovat kuormittuneita. Valtateiden nelikaistaistaminen tulee joka tapauksessa toteuttaa liikennemäärien yleisen kasvun takia 15 vuoden kuluessa. Nurmin ja Ojalan alueiden rakentuminen aikaistaisivat valtatien 9 parannustarvetta ja erityisesti Tasanteen eritasoliittymän tarvetta. Riskinä on, että valtateiden parantaminen viivästyy, mikäli rahoitusta ei saada järjestymään. Tämä johtaisi katuverkon ruuhkautumiseen erityisesti Aitolahdentiellä ja Kangasalantiellä. Katuverkon ja erityisesti valtateiden ruuhkautuminen heikentävät myös väylien liikenneturvallisuustilannetta.

19 OJALA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden sektorikohtainen vertailu Liikenne NURMI SAARENMAA OJALA - LAMMINRAHKA Ojalan ja Lamminrahkan alueelle suunniteltu maankäyttö ei edellytä valtateiden 9 ja 12 välistä yhteyttä. Yhteystarve riippuu Aitovuoren itäpuolen maankäytön kehittymisestä. Mikäli kaupunkiseudulle päätetään toteuttaa pikaraitiotie, olisi Ojala-Lamminrahkan alue yksi tärkeimmistä pikaraitiotiehen tukeutuvista uusista alueista. Alue sijoittuu kohtuulliselle etäisyydelle olevasta rataverkosta, jota hyödynnettäisiin pikaraitiotiehankkeessa. Pikaraitiotie vähentäisi tieverkon kuormitusta. Se vaikuttaisi suotuisasti myös mm. liikenteen päästöihin.

20 OJALA LAMMINRAHKAN YLEISSUUNNITELMA Itäisen kaupunkiseudun kasvun alueiden sektorikohtainen vertailu Yhdyskuntarakentamisen kustannukset Vesihuolto Nurmin vesihuollon järjestäminen tulee kalleimmaksi. Kynnyskustannukset ovat korkeammat kuin muilla vertailualueilla koska rakennettavat kytkentälinjat ovat pidemmät. Kaukolämpö Sähkönjakelu Rakennettavuus NURMI SAARENMAA OJALA - LAMMINRAHKA Nurmin alue on kytkentälinjoin liitettävissä Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon. Nurmin ja Ojala-Lamminrahkan alueiden keskinäinen edullisuus vaihtelee riippuen toteutusvaihtoehdosta. Saarenmaan liittäminen vesihuoltoon on helpointa, koska alueen halki tullaan joka tapauksessa rakentamaan Kangasala-Rusko - vesihuoltolinja. Saarenmaan alue on helposti ja lyhyin kytkentälinjoin liitettävissä Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöön. Saarenmaa olisi edullisin liittää kaukolämpöön. Alue sijoittuu otollisesti lähelle olevia vesihuollon verkostoja. Vesihuollon olevat verkostot Tampereen puolella pystynevät ottamaan alueen rakentamisen vastaan aina noin 8000 asukkaaseen asti. Tätä suuremmalla asutuksen määrällä olevat verkostokoot eivät riittäne, vaan jouduttaisiin rakentamaan pidemmälti uutta linjastoa. Kangasalan vesihuoltoverkostoihin liittyminen ei tulle kyseeseen. Alle 8000 asukkaan väestömäärällä alueen käyttöönoton vesihuollon kynnyskustannukset ovat varsin pienet, suuremmallakaan kasvulla eivät tavanomaista suuremmat. Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan, sitä on harjoitettu jo usean vuoden ajan kuntien välillä, kokemuksia ja käytäntöjä on. Ojala-Lamminrahka on lähes yhtä edullinen kuin Saarenmaa. Ojala-Lamminrahkan alue on kytkentälinjoin liitettävissä Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon. Ojala-Lamminrahkan ja Nurmin alueiden keskinäinen edullisuus vaihtelee riippuen toteutusvaihtoehdosta. Kaikkien alueiden liittäminen sähkönjakeluverkostoon on mahdollista normaalein kytkentätoimenpitein, eikä alueiden kesken ole merkittäviä eroja kytkentäkustannusten osalta. Tampereen puolella sähköverkon rakentajana on Tampereen Sähkölaitos ja Kangasalan puolella Vattenfall. Johtuen eri toimittajista edellyttää alueiden toteuttaminen hallinnollista yhteistyötä. Alueen suunnittelussa huomioitava olemassa olevat voimalinjat. Nurmi on helpoin rakennettavuuden puolesta (maaperän laatu ja topografia, isompia aluekokonaisuuksia). Saarenmaa ja Ojala-Lamminrahka ovat jonkin verran tavanomaista kalliimmat rakennettavuudeltaan johtuen keskimääräistä vaihtelevammasta maastosta ja maaperän laadusta.