PARIKKALAN KUNTA Kehitysvammaisten asuntola, Petäjämäki Kuva: Jouko Makkonen TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Henkilöstöraportti Kunnanhallitus 31.3.2015
Kunnanvaltuusto 15.6.2015 2
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2014 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 6 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 6 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 8 1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 13 1.4. Kunnan henkilöstö 16 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 16 1.6. Ympäristötekijät 17 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 20 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 20 3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 21 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 22 5. KOKONAISTULOT JA MENOT 24 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 25 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 25 6.2. Konsernin toiminnan ohjaus 26 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 26 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 26 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 26 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 27 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely 27 7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet 27 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 27 8.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain 28 8.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 55 8.3. Investointien toteutuminen 57 8.4. Rahoitusosan toteutuminen 60 8.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 61 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 62 9.1. Tuloslaskelma 62 9.2. Rahoituslaskelma 63 9.3. Tase 31.12.2014 64 9.4. Konsernilaskelmat 66 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 70 10.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 70 10.2. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 70 10.3. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 71 10.4. Tasetta koskevat liitetiedot 74 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 82 11.1. Vesihuollon tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut 82 3
12. LUETTELOT JA SELVITYKSET 84 12.1.Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista 84 12.2. Selvitys kirjanpidon säilytyksestä 84 13. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT 85 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 87 4
Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta vilkas, eloisa, palveleva joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Kunnan päästrategia Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011 2015 Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella 7
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2014 Vuosi oli Parikkalan kunnan kannalta myönteinen. Kunnan toiminnot ja palvelut aina varhaiskasvatuksesta senioreiden sosiaali- ja terveyspalveluihin pystyttiin toteuttamaan laadukkaasti, taloudellisesti ja talousarvion puitteissa. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä tukevat maakuntien liitot ja Savonlinnan kaupunki sekä seudun elinkeinoelämä. Kunta on varautunut ylityspaikan kansainvälistymiseen kaavoituksen ohella hankkimalla maa-alueita. Edunvalvonnan painopiste on lähiaikoina tulevan hallitusohjelman valmistelussa ja näin valtioneuvoston tasolla. Hankkeen saaminen hallitusohjelman ohella raja-alueohjelmaan kaudelle 2016-2020 on erityisen tärkeää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, missä mahdollisuus valtion budjettirahoitukseen on rajallinen. Rajaviranomaisten henkilöstöresurssit on saatava joka tapauksessa valtion budjettikirjaan, mikä on valtion velkaantumisen jatkuessa haasteellista. Hankkeen toteuttamista aikataulun osalta varjostaa poliittisesti jännittyneen tilanteen aiheuttama ruplan arvon lasku ja siitä johtuva matkustajamäärien romahtaminen. Rakentaminen ja olemassa olevan kiinteistökannan korjaukset ovat toteutuneet suunnitelmallisesti. Kehitysvammaisten asuntolan harjakaisia pidettiin marraskuussa ja se on otettu käyttöön maaliskuussa. Lämpölaitoksen öljyn sijasta pellettiin perustuva ja siten kunnan ekologista brändia vahvistava varavoimajärjestelmä valmistuu huhtikuussa. Muutoin investointiohjelma sisälsi pääosin peruskorjauksia ja laitosten saneerauksia. Uuteen jätevedenpuhdistamoon liittyvä periaatteellinen ratkaisu tehtiin syksyllä. Hanke on käytettävän MBR-tekniikan osalta merkittävä ja laitos asettaa valmistuessaan uudenlaiset standardit päästöille erityisesti fosforijäämien osalta. On ilmeistä, ettei suunniteltua rahoitustukea laitoksen rakentamiselle saada ja hankkeen sitä edeltänyt budjetointi on tuotava uudestaan valtuuston käsiteltäväksi. Rakentaminen alkanee aikataulussa syksyllä 2015. Samanaikaisesti toteutettavat investoinnit ja kiinteistöjen korjausvelan lyhentäminen ovat haaste erityisesti teknisille palveluille. On arvioitava kriittisesti, voidaanko ja onko järkevää ylläpitää nykyistä kiinteistömassaa. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaki siirtyi lakiluonnoksen kuntien itsehallintoa koskevien perustuslaillisen ongelmien vuoksi seuraavalle hallitukselle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tulee jatkamaan toimintaansa suunnitelmallisesti taaten myös Parikkalan peruspalvelut. Imatran kaupunki on tulossa täysvaltaiseksi jäseneksi kuntayhtymään, minkä perussopimusta on tältä osin tarkennettava, joihin liittyvät neuvottelut ajoittunevat vuoden 2015 syksyyn. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys vaati voimavaroja sekä luottamushenkilöltä että kunnan viranhaltijoilta. Selvitys on laaja ja perusteellinen. Poliittiset realiteetit johtivat ratkaisuun, jossa maakunnan kuntarakenteessa ei tapahdu lähivuosina merkittäviä muutoksia. Kuntien rooli ja tehtävät sekä kuntarakenne ovat melkoisella varmuudella osa tulevan hallituksen ohjelmaa, mikä vaikuttanee kuntamme tulevaisuuteen, ja on ehkä keskeisin seikka arvioitaessa kunnan strategian päivitystä valtuustokauden puolessa välissä syksyllä 2015. Kunnanvaltuusto päätti syksyllä 2013 ennakkoluulottomasti kunnan organisaatiosta, joka ei noudattele perinteistä toimialajakoa ja eroaa merkittävästi vastaavista kuntaorganisaatioista. Perusrakenne on osoittautunut kohtuullisen toimivaksi, vaikka erityisesti teknisien palvelujen osalta jouduttaneen henkilöstörakennetta tarkistamaan. Edelleen viimeistään strategian laadinnan ja vuoden 2016 talousarvion käsittelyn 6
yhteydessä on päätettävä, mitä osia teknisistä palveluista pitää tai voidaan ja kannattaa yhtiöittää. Aloitin kunnanjohtajan tehtävässä heinäkuun alussa edeltäjäni Hans Olanderin irtisanouduttua vuoden alusta. Työnjako viranhaltijoiden, kunnan virkamies- ja poliittisen johdon välillä on toimiva. Kunnan keskeisiä viranhaltijoita on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 alusta, mikä edellyttää tehtävien sisällön huolellista arviointia ja suunnitelmallista työnantajan tarpeista lähtevää rekrytointia. Kaiken kaikkiaan kunnassa vallitsee positiivinen yhdessä tekemisen meininki. Vuoden 2014 tilinpäätös on talousarviota parempi ja ylijäämäinen. Valtiovarainministeriön oikaisu vuosien 2012-2014 valtionosuuksista antaa hieman liikkumavaraa ja vähentää velanottoa nähtävissä olevien investointien osalta. Nykyinen veropohja ja sen tuotto on rajallinen ja todennäköisesti laskeva, mikä asettaa paineita veroprosentin tarkistamiselle tai palvelujen keventämiselle. Pitkällä aikajänteellä valtion kunnille asettamat velvoitteet ja huoltosuhteen ennustettu muutos edellyttävät väistämättä veroasteen nostamista, mikä on kuitenkin edelleen jäämässä huomattavasti naapurikuntia alhaisemmalle tasolle. Parikkala seisoo vahvasti, ylpeänä omilla jaloillaan ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Parikkalassa 31.3.2015 Vesa Huuskonen, kunnanjohtaja 7
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa on valittu vaalikaudeksi 2013-2016 kunnan ylintä päätösvaltaa käyttämään 27 -jäseninen valtuusto, jonka poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: KESK. 13, UP sit 4, KOK 3, SDP 3, KD 2, PS 1 ja VIHR 1. Kunnanvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen vuoden 2014 kokouksiin: Nimi Ammatti Läsnä Anttonen Pekka SDP lähihoitaja 5 Berg Ari KESK toiminnanjohtaja, maa- ja metsät. yrittäjä 5 Heltimoinen Jouni KESK toimitusjohtaja 5 Hernesmaa Harri KD ensihoitaja AMK 4 Huotilainen Kari KESK isäntä 3 Hämäläinen Sakari KOK yrittäjä 5 Jantunen Timo PS yrittäjä 5 Kiviaho Jouni UP sit. vanhempi rajavartija 4 Koiso-Kanttila Pekka UP sit. toimittaja 5 Kontiokorpi Anniina VIHR DI, projektipäällikkö 5 Kosonen Leena KOK KM, opettaja 4 Kosunen Alpo KESK kunnallisneuvos 3 Kähkönen Matti KESK maaseutuyrittäjä 5 Niiranen Kari KOK rakennusinsinööri 5 Paajanen Antti KESK maaseutuyrittäjä 5 Paakkinen Sakari KESK maanviljelijä 5 Pekonen Kari KESK maaseutuyrittäjä 5 Poutanen Jussi UP sit rajavartija 4 Rissanen Varpu SDP käytöntarkkailija 5 Saikkonen Matti KESK maanviljelijä 2 Saukkonen Jouko KESK yrittäjä 4 Sinkkonen Sami UP sit YTM, lehtori 5 Tiainen Ilkka KESK opistoupseeri 3 Tiainen Sari KESK maatalousyrittäjä 3 Tynnilä Päivi SDP sosiaaliohjaaja 5 Valkeapää Pirjo KD työterveyslääkäri 5 Vilska Miia KESK metsätalousinsinööri, laadunvalvoja 5 Laukkanen Marjatta, va. 3 kunnanjohtaja, -30.6.2014 Huuskonen Vesa, 2 kunnanjohtaja, 1.7.2014- Laukkanen Marjatta, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä 5 Valtuuston kokouksia 5, joissa käsiteltiin 47 asiaa. 8
Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUST 32 TILINTARKASTAJ TARKASTUSLT 5 KUNNANHALLITUS Henkilöstöjaosto KESKUSVAALILT 5 MAASEUTUELINKEINOLT 7 J -SIVISTYSLT 97 SIVISTYSLT TEKNINEN 97 TEKNINEN RAKENNUSLT 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio 31.12.2014 9
Kunnan hallintoa ja palvelutuotantoa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtajan alaisena palveluista vastaavat tulosaluepäälliköt. Kunnassa toimii johtoryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja sovittaa yhteen hallintokuntien toimintaa ja taloutta niin, että kunnan toiminta-ajatuksen mukaiset kokonaistavoitteet ja taloudellisuus toteutuvat. Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja elinkeinojohtaja sekä laajennetussa muodossa kaikki tulosaluepäälliköt. Kunnanvaltuusto on 25.6.2013 hyväksynyt 1.10.2013 voimaan tulleen organisaatiouudistuksen. Organisaation toimivuutta ja kehittämistarpeita tarkastellaan vuoden 2015 aikana. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä taloussuunnitelmassa tulosalueiden tilivelvollisiksi nimetyt henkilöt. Kunnan vastuullisena tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä JHTT Eeva-Liisa Auvinen. 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkaisema ennuste pitää sisällään oletuksen hyvin maltillisesta kasvusta kuluvan vuoden neljännelle neljännekselle ja siten BKT:n vuosikasvuksi vuodelle 2014 ennustetaan 0,1 %. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Työt tö myy den ra ken ne on muut tu nut ai em paa vai ke am mak si. Vuo teen 2013 ver rat tu na pitkäaikais- ja ra ken ne työt tö mien luku mää rä on kas va nut voi mak kaas ti ja kas vu jat ku nee edel leen myös ensi vuon na. Loka kuus sa 2014 yli vuo den yhtä jak soi ses ti työt tö mä nä työn ha kija na ol lei ta pit kä ai kais työt tö miä oli kaik ki aan yli 93 000. Jul ki nen ta lous on v. 2014 ali jää mäi nen jo kuu det ta vuot ta pe räk käin. Ali jää mä pie ne nee v. 2015 so peu tus toi mien ja ta lou den hie noi sen el py mi sen an si os ta. Ali jää mä on kui ten kin edelleen tun tu va ja jul kis yh tei sö jen vel ka on ylit tä mäs sä 60 pro sen tin ra jan. Ko ti mai set ris kit liit ty vät edel leen re aa li ta lou den ke hi tyk seen. Jul ki sen ta lou den ti lan teen pa rane mi sen vält tä mä tön ehto on suo tui sa re aa li ta lou den ke hi tys. En nus te tul la kas vu-ural la ti lan ne ei tule it ses sään pa ra ne maan. Suo men koh dal la ra ken teel lis ten uu dis tus ten voi maan saat ta misel la on kii re, jot ta ta lous po liit ti nen us kot ta vuus säi lyy ja kas vu po ten ti aa lia saa daan kes ki pitkäl lä aika vä lil lä nos tet tua. 10
1.2.2 Oman talousalueen kehitys Väestö Parikkalan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5 373 henkeä. Väki väheni 138 henkilöllä, joka on edellisvuosiin nähden poikkeuksellisen suuri. Luonnollinen poistuma on 67 henkeä, joten muuttotappiota on 71 henkilöä. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (27) Joensuusta (11) sekä Lappeenrannasta ja Imatralta (10). Vastaavasti samoihin kuntiin kohdistuu muutot Parikkalasta; Savonlinnaan (42), Lappeenrantaan (33) ja Imatralle (19). Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois olivat tasapainossa eli noin 20 henkilön luokkaa, samoin nuorten alle 21 -vuotiaiden osalta, mutta työikäisten osalta n. 40 henkeä negatiivinen. Vuoden 2014 lopussa parikkalalaisten väestörakenne oli seuraava: Ikäluokka Miehiä Naisia Yhteensä lkm % lkm % lkm % 0-6 vuotta 132 2.46 % 115 2.14 % 247 4.60 % 7-15 vuotta 181 3.37 % 154 2.87 % 335 6.24 % 16-64 vuotta 1579 29.40 % 1356 25.25 % 2937 54.65 % 65-105 vuotta 817 15.19 % 1039 19.33 % 1856 34.52 % summa 2709 50.42 % 2664 49.58 % 5373 100.0 % Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2014 lopussa 67,1. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 80,6 ja 95,8 vuonna 2020. Luvut ovat yhteneväiset Etelä-Karjalan muiden maalaiskuntien kanssa. Työllisyys Työssäkäynti, pääasiallinen toiminta, Parikkala 2013 Ikäluokat yhteensä 0-17 18-64 65+ Koko väestö 5 509 741 2 969 1 799 Työvoima 2 219 1 2 188 30 Työlliset 1 858 0 1 828 30 Työttömät 361 1 360 0 Työvoiman ulkopuolella olevat 3 290 740 781 1 769 0-14 -vuotiaat 569 569 0 0 Opiskelijat, koululaiset 288 164 123 1 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 2 0 2 0 Eläkeläiset 2 285 1 519 1 765 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 146 6 137 3 Vuonna 2012 Parikkalassa oli työpaikkoja noin 1 600 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti: valtio 4 %, kunta 28 %, yksityinen sektori 38 % ja yrittäjät 29 %. Parikkalan työpaikkaomavaraisuus on n. 85 %:n luokkaa. 11
Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohden mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 1,89, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin naapurikunnissa. Työllisyystilanne parani kuukausittain vuoden alusta aina elokuulle saakka, mutta lähti syksyllä taas huononemaan. Työttömänä oli eniten tammikuussa 15,5 % ja vähiten toukokuussa 11,5 % työvoimasta. Vuoden 2014 keskiarvo oli 13,2 %, joka on lähes sama kuin vuonna 2013. Luvut ovat suunnilleen samansuuruiset kuin koko Etelä-Karjalassa. Parikkalassa oli yli vuoden työttömänä keskimäärin 80,7 henkilöä ja alle 25 -vuotiaita 26,8 henkilöä kuukaudessa. Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin 10 15 kappaletta. Parikkalassa kuten koko valtakunnassa työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen lähivuosina, työllisten määrän laskulla ei ole suoranaista vaikutusta työllisyysasteeseen. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain noin 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljoin kuin työikäistä väestöä. Toteutuakseen tämä aiheuttaa valtavat haasteet kunnan palveluiden järjestämiseen ja ennen kaikkea painopisteen siirtämistä edelleen päivähoidosta ja opetuksesta vanhusten hoitoon. Parikkalan työpaikkarakenne vuonna 2013: Maa- ja metsätalous 21 % Jalostus 17 % Palvelut 60 % Tuntematon 2 % Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus Parikkalassa on suurempi ja teollisten työpaikkojen määrä pienempi kuin seudun muissa kunnissa. Rakentamisen ja palveluiden osuus on samaa tasoa kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan palvelualojen työpaikkakatoa selittää useiden valtion palvelujen supistaminen viime vuosina, kuten poliisi, verotoimisto ja posti. Vuoden lopulla vuonna 2010 perustettu yhteispalvelutoimisto, josta sai myös verottajan ja maistraatin joitakin palveluja on TE-toimiston toimesta lakkautettu. Asuminen ja rakentaminen Parikkalassa oli vuoden 2013 lopussa 2 792 asuntokuntaa, joista 2 138 omistusasuntoa. Asuntokunnat ja väestö, Parikkala 2013 Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä 2013 2013 Kaikki talotyypit 2 792 5 400 Erillinen pientalo 1 924 4 178 Rivi- tai ketjutalo 449 598 Asuinkerrostalo 329 462 Muu rakennus 90 162 Ahtaasti asuvia asuntokuntia, lkm Ahtaasti asuvia henkilöitä, lkm Asunnon Asunnon pinta-ala/asun pinta-ala/henki to-kunta, m2 lö, m2 12
211 808 88,6 45,7 Vuoden 2013 lopussa tilastojen mukaan Parikkalassa oli 1 817 vapaa-ajan asuntoa. Asuntotuotanto oli kertomusvuonna hieman edellistä vilkkaampaa; uusia omakotitaloja valmistui 9 kpl (ed. vuonna 6 kpl) ja asuinrakennusten peruskorjauksia ja / tai laajennuksia 19 kpl (17 kpl). Uusia vapaa-ajan rakennuksia valmistui 16 kpl (11 kpl). Koko kunnan alueella valmistui 68 rakennusta (82). Rakennuslupia myönnettiin 99 kpl ja toimenpideilmoituksia hyväksyttiin 77 kpl. Vuonna 2014 kunnan keskustassa oli rakenteilla kaksi merkittävää rakennusta; kehitysvammaisten asuntola Petäjikköön ja pienkerrostalo alakylän alueelle. Talous Parikkalan kunnan tuloveroprosentti on vuodesta 2013 ollut 19,50, joka on vahvistettu myös vuodelle 2015. Koko maan vuoden 2015 keskiarvo on 19,84, Etelä-Karjalan 20,06 ja 2 000-6 000 asukkaan kuntien 20,69. Naapurikuntien vahvistetut tuloveroprosentit vuodelle 2015 ovat meitä korkeammat Rautjärvellä ja Ruokolahdella 20,50, Savonlinnassa 22,00 ja Kiteellä 22,50. Kiinteistöveroprosentit ovat vuodesta 2010 lähtien olleet seuraavat; yleinen 1,00, vakituisesta asunnosta 0,50 ja muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta 1,10. Vuodelle 2015 ei kiinteistöveroprosentteja korotettu. Etelä-Karjalan kuntien keskimääräiset prosentit vuonna 2015 ovat 1,28, 0,50 ja 1,08. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen ja avaaminen kansainväliselle liikenteelle on ollut vuosikymmeniä Parikkalan kunnan tärkein elinkeinojen kehittämistavoite ja keskeinen osa kunnan strategiaa. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki ovat esittäneet, että maan hallitus tekee keväällä 2015 periaatepäätöksen ja käynnistää Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun. Parikkalan kunnanhallitus on15.10.2013 asettanut Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmän rajanylityspaikkaan liittyvän kehittämis- ja edunvalvontatyön koordinointia varten. Seurantaryhmä kokoontui vuonna 2014 yhteensä kuusi kertaa. Seurantaryhmään kuuluvat organisaatiot ja henkilöt ovat tehneet merkittävää edunvalvontatyötä Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi. Seurantaryhmän jäsenet ovat Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Savon maakuntaliiton, Savonlinnan kaupungin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kauppakamarien edustajia. Parikkalan kuntaa edustavat kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka on seurantaryhmän puheenjohtaja ja kunnanjohtaja, sihteerinä toimi elinkeinojohtaja. EU:n nykyisellä ohjelmakaudella ovat maakunnat omalta osaltaan valmiita suuntaamaan Kaakkois-Suomi - Venäjä rajayhteistyöohjelman (CBC 2014-2020) varoja ylityspaikan kehittämiseen ja Kolmikannan sekä vt6 välisen liittymän ja Karjalanradan ylittävän rautatiesillan parantamiseen. Rajanylityspaikan kansainvälistämisen aluepoliittinen merkitys sekä Suomen että Venäjän puolella on kiistaton myös nyt valmistuneen TAKin selvityksen mukaan: pelkästään matkailutulo Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kasvaisi yli 50 miljoonaa euroa. Matkailullisesti vetovoimaisimmat mutta luonnoltaan erityyppiset Saimaa ja Laatokka yhdistyvät Parikkalan kautta. Parikkala Syväoro rajanylityspaikka mahdollistaa kestävän luonto- ja kiertomatkailun Euroopan suurimmalla järvellä, Laatokalla ja Saimaan vesistön 13
järvillä. Järviä erottaa Parikkalan rajanylityspaikan kautta 52 km leveä kannas. Myös aikaisemmat Parikkalaa ja Lahdenpohjaa koskevat toteutettavuusselvitykset vuosilta 2004 ja 2007 ovat osoittaneet rajanylityspaikan kansainvälistämisen olevan erittäin kannattavaa. Venäjän puolen tieyhteyksien valmistuminen välillä Syväoro Raivio Ihala ja tieyhteyden nopeutuminen Pietariin ja Petroskoihin federaatiotien A121 kautta luovat realistiset edellytykset rajanylityspaikan statuksen muuttamiseksi kansainväliseksi. Toimenpiteet Venäjän puolella kuvastavat myönteistä suhtautumista rajanylityspaikan kehittämiseen myös Venäjän puolella. Valtatie Sortavalaan saakka valmistuu 2016. Venäjän puolella välttämättömät teiden peruskorjaukset ja uudet linjaukset Syväoro Raivio Ihala ovat pääosin valmiit. Hankkeita osarahoitetaan Karjala ENPI- ja Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmista. Parikkalan kunta on partneri hankkeessa, jonka kohdistuu tieosuuteen Raivio Syväoro 14 28 km ja jota rahoitetaan Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmasta. Kunnan rahoitusosuus hankkeeseen on yhteensä 7 500 euroa. Todelliset kustannukset ovat olleet yhteensä 5 636 euroa ja ne kohdistuivat kunnan henkilöstön palkkamenoihin, matkakustannuksiin ja 21.3.2014 toteutetun Lahdenpohjan ja tiehankkeiden tutustumismatkan kuljetus- ja tulkkauskustannuksiin. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on hyväksytty Etelä-Karjalan maakuntakaavassa. Lisäksi Etelä-Karjalan vahvistettavassa vaihemaakuntakaavassa on otettu erityisesti huomioon rajanylityspaikan, liikenteen ja elinkeinojen kehittämistarpeet pitkällä aikavälillä. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on huomioitu Etelä-Karjalan toteuttamissuunnitelmassa 2014 2015 ja Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelmassa 2030. Parikkalan kunta on käynnistänyt syksyllä 2012 Kolmikanta Koirniemi alueen osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavassa on otettu tarkemmin huomioon rajanylityspaikan, liikenteen ja elinkeinojen kehittämistarpeet. Koirniemen valmistuvassa asemakaavassa on varauduttu yritystoiminnan kehittämistarpeisiin. Lisäksi Parikkalan kunta on ajantasaistanut keskustaajaman pohjoisen osan asemakaavan. Kansainvälinen Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on Savonlinnan ja ympäröivien maaseutualueiden ainoa näköpiirissä oleva konkreettinen elinkeinojen kehittymiseen merkittävästi vaikuttava tekijä. Jo kansainvälistämispäätös yksistään tulee vaikuttamaan elinkeinoja monipuolisesti aktivoivasti ilman yhteiskunnan muuta tukea. Aluekehitysnäkökulma hyödyttäisi myös Lahdenpohjan piiriä. Päivämatkailu käynnistyy ja tuo välittömästi tuloja eikä alkuvaiheessa vaadi suuria matkailuinvestointeja. Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat olleet ystävyyskuntia vuodesta 1990 alkaen. Liikenneverkko Helsinki Kajaani valtatie 6:n vuorokautinen keskimääräinen liikennemäärä Parikkalan kohdalla on 5 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 600. Särkisalmelta erkanevan valtatie 14:n liikenne Parikkalan kunnan alueella on 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 200. Läpikulkuliikennettä hyödynnetään kunnan matkailussa ja palveluissa. Raideliikenteen osalta Parikkalalla on hyvä tilanne; risteysasema on aivan kunnan keskustaajamassa, jossa matkustajajunat yhtä lukuun ottamatta kaikki pysähtyvät. 14
1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talous Kertaluonteisena, budjetoimattomana tuloeränä oli valtiovarainministeriön oikaisu vuonna 2014 Parikkalan valtionosuuksia vuosilta 2012-2014 yhteensä 5,5 milj. eurolla, mikä muutti huomattavasti käyttötalouden osalta talousarvion toteutumista. Talousarviossa tarkistamisen jälkeen tilikauden alijäämäksi oli vahvistettu 1,2 milj. euroa ja toteutuminen oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Käyttötalouden osalta toi min ta kat teen toteutuma oli 102,8 %, toimintatuottojen 90,8 %, ja menojen 99,4 %. Tuottojen alhainen toteutuma johtuu Eksotelta perittävien eläke- yms. vakuutusmaksujen kirjausmuutoksesta. Käyttötalousmenot sisältää budjetoimattoman 1,2 milj. euron suuruisen vuodelta 2010 kirjatun saatavan Eksotelta, koska perussopimusta oli tulkittu niin, että kunkin vuoden maksuosuus määräytyy käytön ja / tai kunnan osuuden mukaan. Asiasta oli tehty valitus, jonka hallinto-oikeus oli vuonna 2014 hylännyt. Valittaja on edelleen tehnyt jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei päätöstä ole vielä saatu. Kuitenkin on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tässä vaiheessa kirjata se taseesta vuoden 2014 menoksi. Verotulot toteutuvat 250 000 euroa budjetoitua paremmin. Valtionosuudet toteutuivat ilman em. oikaisua 105 000 euroa arvioitua enemmän. Verotulot kasvoivat 1,73 % edellisestä vuodesta eli reilut 275 000 euroa, mikä on inflaatiota enemmän. Verotulot olivat yhteensä 15,99 milj. euroa. Valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla ollen 16,3 milj. euroa ilman vuosien 2012-2014 oikaisua, jonka jälkeen valtionosuudet olivat 21,8 milj. euroa. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 32,4 milj. euroa kattaa kunnan kaikista menoista 75 % ja on 6 026 euroa /asukas ilman kertaluonteisia tuloja. Käyttötalouden toimintatuotot olivat 11,5 milj. euroa, joka on noin miljoona euroa pienempi kuin edellisvuonna johtuen Eksoten eläkevakuutusmaksun kirjauksen muutoksesta, jolla ei ole merkitystä tulokseen, toimintakulut olivat edellisvuoden tasolla ilman kertaluonteisia menoja eli 43,3 milj. euroa. Vuosikate oli ilman kertaluonteisia tuloja ja menoja oli 0,9 milj. euroa ja reilut 600 000 euroa budjetoitua enemmän. Tilikauden tulos kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Investointien menot olivat 2,5 milj. euroa, johon ulkopuolisia rahoitusosuuksia, tukia ja avustuksia on saatu 205 000 euroa ja omaisuuden myyntituloja lähes 192 000 eroa. Nettoinvestoinnit olivat 2,1 milj. euroa. Vuoden 2014 investoinnit painottuivat pääosin kiinteistöjen ja laitosten peruskorjauksiin, talonrakennukseen käytettiin 1,1 milj. euroa. Kertomusvuonna on pitkäaikaisia lainoja lyhennetty 350 000 eurolla ja uutta lainaa ei ole nostettu. Vuoden lopussa lainakanta oli 3,1 milj. euroa eli 580 euroa /asukas. 15
Toiminta Hallinto Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneuudistukseen liittyvä koko maakunnan kattava selvitystyö sekä sote- ja valtionosuusuudistukseen liittyvät kannanotot. Kunnanjohtajan viran täyttämisprosessi. Parikkalan yhteispalvelutoimiston lakkaaminen 31.12.2014. Saaren aluekeittiön muuttuminen palvelukeittiöksi kesällä 2014. Parikkalan messut. EU:n uusi ohjelmakausi. Sivistyspalvelut Liikkuva koulu -ohjelma sekä ala- että yläkoulussa. Oppilaskunta myös alakoulun puolelle. Maakunnallinen Heili-kimppa kuljetukset, kirjastojen tietokannat ja aineistot ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Nuorisotyöntekijän toimi täytetty 1.6.2014 alkaen. Kummun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminta loppui 31.5.2014 tarpeettomana. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävien uudelleenjärjestäminen Ruokolahden kunnan kanssa 1.8.2014 alkaen. Tekniset palvelut Rakentamispäällikkö aloitti virassaan 1.4.2014 ja rakennustarkastaja jäi eläkkeelle 1.9.2014 lukien. Useita merkittäviä kaavoitushankkeita samanaikaisesti vireillä. Uusi sammutusauto Parikkalaan. Uuden Särkisalmen paloaseman suunnittelu. Ympäristötoimelle uudet tilat Kannaksentie 4:stä. Vesi- ja viemäriverkostoon korjauksia. Uuden jätevedenpuhdistamon esisuunnittelu. Lämpölaitokselle uusi ohjauslogiikka ja varateholaitoksen hankinnan käynnistäminen. 1.3.1 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yleistä Vuoden 2014 tilinpäätös muodostui merkittävästi ennakoitua paremmaksi johtuen valtionosuuksien oikaisusta vuosilta 2012-2014. Tuloveroprosenttia ei vuodelle 2015 nostettu, talousarvio on 0,5 milj. euroa alijäämäinen. Tavoitteena on kuitenkin, että tilikauden tulos muodostuisi budjetoitua paremmaksi, mikä edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja toiminnan tehostamista. Helmikuussa 2015 julkaistun verokehysennusteen mukaan verotulot näyttäisivät jäävän jonkin verran budjetoitua pienemmiksi. Toisaalta valtionosuusuudistuksesta johtuen ei talousarviota tehtäessä ollut käytettävissä kaikkia tietoja ja lopulliset päätökset ovat arvioitua suuremmat. Talletusten korkotuotoilla ei ole nykyisin merkitystä toisaalta vähäisten talletusten määrän takia, koska aiemmat suuret investoinnit on rahoitettu kassavaroista ja toisaalta alhaisen korkotason vuoksi. Uusiin investointeihin ei ihan heti jouduta käyttämään ulkopuolista rahoitusta, mutta suunnitelmakauden aikana kuitenkin, koska kolmen 16
Toimialat vuoden investoinnit ovat yli 13 milj. euroa. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellään, ei lainojen hoitokulut tuota suurta ongelmaa. Tilikauden tulos 3,5 milj. euroa lisää edellisten kausien ylijäämää, joka on vuoden 2014 lopussa reilut 14 milj. euroa ja 2 600 euroa / asukas. Uudet investoinnit tulevat lisäämään käyttökustannuksia ja nostamaan poistojen määrää. Kun terveen talouden tunnusmerkki on, että vuosikate pysyy positiivisena niin tämä edellyttää tulorahoituksen kasvua vähintäänkin menojen suhteessa. Paljolti riippuu tulevan hallituksen hallitusohjelmasta, kuinka kuntalain kokonaisuudistus sekä kuntien tehtävien karsinta etenee. Vaarana on, että toimintamenojen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun, jolloin vaihtoehdoiksi jää lainoituksen lisääminen tai tuloveroprosentin nosto. Parikkalan osalta nämä molemmat tunnusluvut, lainamäärä asukasta kohden ja veroprosentti ovat vielä varsin kohtuulliset. Tuleville vuosille haasteita tuo rahoitukseen kiinteistöjen peruskorjaukset ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Lämpölaitoksen varavoimalan ja Särkisalmen paloaseman rahoitukset painottuvat kuluvalle vuodelle. Vuoden 2015 talousarvio on entistäkin tiukempi, käyttötalouspuolen tulot ja menot tulee saada tasapainoon. Hallinto Uusi kuntalaki voimaan 1.5.2015, ei kunnallisvaaleja 2016, valtuustokausi jatkuu 31.5.2017 saakka. Ns. sote-laki ja toisen asteen koulutusuudistus. Kuntastrategian päivitys 2015. Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön jatkuminen. Peruspalvelujen säilyttäminen, edunvalvonta. Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikka hankkeen eteenpäin vieminen. Maatalouslomituksen osalta valtakunnallisen selvityksen mahdollisesti aiheuttamat muutokset. Sivistyspalvelut Pienenevät opiskelijamäärät sekä lukiossa että perusopetuksessa ja kansalaisopistossa. Uudet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 2016. Kirjastopalvelut edelleen lähipalveluna, alueellinen yhteistyö. Lasten kotihoidontuen kuntalisästä päätös voimassa tälle valtuustokaudelle, lasten läsnäolopäivät vähenemään päin. Esiopetus muuttuu velvoittavaksi 1.8.2015. Tekniset palvelut Useita kaavoitushankkeita vireillä. Uudisrakennukset Särkisalmen paloasema ja jätevedenpuhdistamo 2015. Vesitornin ja asuinrakennusten peruskorjaukset, merkittävän suuri korjausvelka. Rakennusvalvonnan järjestäminen ylikunnallisena, valtakunnallinen selvitystyö käynnissä. 17
1.4. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2014 Vakituiset 2014 2013 Kaikki Tilapäiset yhteensä Vakituiset / Tilapäiset / työllistetyt Kaikki yhteensä työllistetyt Hallinto*) 99 29 128 100 31 131 Sivistys 90 32 122 88 42 130 Tekninen 13 3 16 14 5 19 Yhteensä 202 64 266 202 78 280 Maksetut palkat ja palkkiot 2014 2013 Maksetut palkat ja palkkiot 7 738 665 8 063 874 (palkkalaskennan tiedot) Sosiaaliturvan kustannukset - eläkevakuutusmaksut 2 217 723 3 086 054 - muut sosiaaliturvan kustannukset 501 899 482 092 Kustannukset yhteensä 10 458 287 11 632 020 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Parikkalan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön, mutta myös kuntalaisiin. Erilaisista varautumisista huolimatta aina voi esiin tulla niitä, joihin ei osattu varautua. Kuntien riskit jaetaan yleensä vahinkoriskeihin ja toiminnallisiin riskeihin, joissa kummassakin painopisteen tulee olla erityisesti riskien tunnistamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä. Kuntien riskienhallinnan pääpaino on vahinkoriskeissä, jotka jaetaan henkilö- ja omaisuusriskeihin. Riskien hallittavuus riippuu siitä, miten niihin voidaan varautua. Vahinkoriskejä hallitaan omaisuutta vakuuttamalla. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta olevat vakuutukset on kilpailutettu 2010, jolloin on samalla määritelty käytettävät vakuutusmuodot ja omavastuut. Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2011. Vakuutusten kilpailutus tulee ajankohtaiseksi 2015-2016, mikä tapahtunee yhteishankintana maakunnallisen hankintatoimen toimesta, kuten edelliselläkin kerralla. Vakuutusturva käydään läpi vuosittain pidettävässä vakuutuspalaverissa, jossa arvioidaan myös mahdolliset ajankohtaiset riskit ja päivitetään vakuutusturvat. Kertomusvuonna kunnan kiinteistöissä on ollut useita vesivahinkoja ja / tai sisäilmaongelmia, joihin osaan on saatu myös vakuutuskorvauksia. 18
Vuonna 2011 esiin tullut koulukiinteistön myynnin purkamisvaatimus on edelleen kesken, ostajan kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus on tehty vuoden 2011 tilinpäätökseen ja on edelleen. 19
Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa. Kunnan käyttämättömät tai vajaakäyttöiset kiinteistöt on inventoitu ja laitettu myyntiin taikka päätetty purkaa, toiminta on jatkuvaa. Henkilöstöriskejä hallitaan ensisijaisesti rekrytoinnilla, vaarallisten työyhdistelmien estämisellä, perehdyttämisellä, koulutuksella sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisuilla. Henkilöstöriskejä ovat myös työturvallisuuteen, työssäviihtymiseen yms. liittyvät vaaratekijät, joiden osalta lakisääteiset työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kunnossa. Lisäksi työhyvinvointikyselyjä tehdään parin vuoden välein ja ongelmatilanteisiin puututaan. Parikkalassa avoimeksi tulleet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytetyiksi kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin korkea, mikä asettaa haasteita jaksamisen tukemiselle ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Lähivuosina eläkkeelle siirtyminen kiihtyy, mihin jokaisen hallintokunnan tulee varautua hyvissä ajoin. Rahoitusriskejä ovat mm. tulojen ja menojen kertymiseen liittyvät ongelmat sekä sijoitustoimintaan ja lainoihin liittyvät vaaratekijät. Rahoitusriskejä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla ja maltillisella sijoitus- ja lainapolitiikalla. Ajankohtainen raportointi on äärimmäisen tärkeää menojen ja tulojen seurannassa. Tällä hetkellä sekä sijoitus- että lainasalkut ovat varsin pienet, joten niihin kohdistuva riski ei ole suuri. Parikkalan kunta on toteuttanut suuret investoinnit ilman lainanottoa, mutta viimeisin, päiväkodin rakentaminen 2012-2013 on tehty pääosin lainarahalla. Huolimatta pienistä määristä niin sijoitukset kuin lainatkin on kilpailutettu. Maksuvalmius on ollut vielä tyydyttävä, mutta mahdolliseen lainanottoon tulee varautua, alhainen korkotaso näkyy ainakin alussa edullisina lainakustannuksina, mutta taloudenpidossa on varauduttava myös mahdollisiin korkojen nousuun. Kunnan osuus Eksoten alijäämästä vuodelta 2014 on 1 267 095 euroa, josta on tehty vuonna 2013 viiden vuoden kattamissuunnitelma. Kunta on 15.10.2013 vuokrannut Kiinteistö Oy Onnenlähde nimiseltä yhtiöltä 25 vuodeksi kehitysvammaisten asuntolan, vuokrasopimus tulee voimaan 1.3.2015, johon mennessä kiinteistö on valmistunut. Tietoturvariskeihin on varauduttu hyväksymällä tietoturvasuunnitelma, jonka mukaan mm. käyttöoikeuksia rajoittamalla on pyritty minimoimaan riskejä. IT-palveluiden siirryttyä vuonna 2012 Saimaan tieto ja talous Oy:n hoidettavaksi, on läpikäyty ja päivitetty koko henkilöstön osalta tietoverkon käyttöoikeudet. Samalla jokainen on sitoutunut kunnan tietojärjestelmän käyttösääntöihin. Kunnassa ei ole tullut esiin tietoturvaongelmia. 1.6. Ympäristötekijät Parikkalassa ei ole tiedossa olennaisesti kunnan talouteen vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Kunnissa kuten myös Parikkalassa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon moitteettomaan toimivuuteen. Viime vuosien tapaiset luonnonkatastrofit voivat hyvinkin uusiutua, mutta niihin varautuminen muutoin kuin vakuuttamalla ei liene tarpeellista. Parikkalan kunta on yksi viidestä alkuperäisistä HINKU-kunnasta. Kunta on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi vähintään 15 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä ja 20
tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi kolmen vuoden sisällä hankkeeseen liittymisestä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. 2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Kunnanvaltuusto on 10.4.2014 päättänyt perusteista ja hyväksynyt tarvittavat muutokset myös hallintosääntöön. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteuttaminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Kunnanhallitus on 11.5.2009 päättänyt, että talousarvion toteutumisesta raportoidaan vuosikolmanneksittain niin, että 1/3- ja 2/3- raportit sisältävät tuloslaskelman ja talousarvion toteutumisvertailun, ml. investoinnit sekä kommentit merkittävimmistä poikkeamista. Raportit saatetaan tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Valtuusto käsitteli 1/3 -raportin 17.6.2014 ja 2/3 raportin 13.10.2014. Varojen käytön valvonta on ollut systemaattista ja säännöllistä kunnan kaikissa toimielimissä eikä valvonnassa ole havaittu olennaisia ongelmia. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on toimielimittäin määritelty joitakin yksityiskohtia lukuunottamatta varsin selkeästi, tarkoitus on, että tulevana vuonna asia on kaikilta osin kunnossa. Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntalain 2012 muutoksen edellyttämällä tavalla kaikki hallintokunnat ovat tehneet osaltaan riskikartoitukset kuluvan vuoden lopulla ja tulevana vuonna aloitetaan niiden pohjalta korjaus ja / tai ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Koko kuntaa koskeva valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010. Toimialakohtaisia valmiussuunnitelmia on päivitetty tarpeen mukaan. Riskienhallinnasta raportoidaan kunnanhallitukselle. Tulosaluepäälliköt raportoivat omille lautakunnille. Toimialakohtaisia sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä erillisarviointeja ei ole suoritettu. Informaatio ja tiedonkulku Johtoryhmällä ja henkilöstöllä on ollut käytettävissään riittävän oikeaa tietoa, oikea-aikaisesti ja riittävän oikeassa muodossa johtamisen ja siihen sisältyvän sisäisen valvonnan kannalta. Tiedonkulun varmistamiseksi kunnassa käytetään tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisia tiedonkulun kanavia (palaverit, tiedotustilaisuudet, kotisivut ja sähköposti). Kunnanhallituksen päätöksistä tiedotetaan välittömästi koko henkilökunnalle. Johtoryhmän muistiot ovat olleet yleisesti esillä hallinnon verkossa. Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on selkeästi määritelty hallintosäännössä sekä viestintä- ja tiedotussuunnitelmassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on riittävä toiminnan ohjeistus, jolla varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta sopimustoiminnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Parikkalan kunta on ollut mukana vuoden lopulla päättyneessä Etelä-Karjalan 21
Hankintapalvelut Oy:ssä. Vuoden 2015 alusta yhteishankkinat hoidetaan Lappeenrannan kaupungin hallinnoimana maakunnallisen yhteistoimintasopimuksella. Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten seuranta ja valvonta on kunnossa. Vuonna 2013 sopimushallinta siirtyi osittain sähköisesti hoidettavaksi asianhallintaohjelma Dynastyn kautta, jolloin seuranta ja valvonta tehostuu entisestään. Kunnassa hyödynnetään tarvittaessa otto-oikeutta toimivaltuuksien noudattamisessa. Ulkoistettujen palvelujen seuranta ja valvonta on ajan tasalla. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen 8.3.2011. Konserni Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa 1.1.2011 voimaan tulleissa konserniohjeissa on määritelty täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, mitä myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet ovat riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnan edustajille tytäryhteisöissä on annettu riittäviä ja täsmällisiä ohjeita koskien mm. yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita, tavoitteiden asettamista ja seurantaa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja raportointia. Tytäryhteisöt ovat Parikkalan Ravi- ja Markkinakettä Oy:tä ja Parirealty Oy:tä lukuun ottamatta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille tarkoituksenmukaiset, realistiset ja oikeat tavoitteet, jotka myös antavat oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Konsernitavoitteiden osalta yleisvastuu konsernitavoitteiden ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista on kunnanjohtajalla. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnan osalta vastuu on rakentamispäälliköllä. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet ovat olennaisilta osin toteutuneet. Kuntastrategian ja taloussuunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöiden tavoitteena oli asuntojen kunnon parantaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia Parikkalan konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen. Parirealty Oy:n hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat tulevat kunnanjohtajalle. Konsernijohto on käsitellyt dokumentoidusti konserniyhtiöiden tavoitteiden saavuttamista osavuosikatsauksissa. Taloudellista asemaa ei ole dokumentoidusti tarkasteltu ajantasaisesti tarkasteluvuoden kuluessa, koska siihen ei ole katsottu olevan tarvetta epävirallisen informoinnin lisäksi. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö 22
Konserniohjeen mukaan tavoitteena on, että konsernissa hyödynnetään erilaisten tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- ja erityisosaaminen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskikartoitukset ja riskien ennakointi ovat konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen riittäviä ja ajantasaisia. Tätä koskeva konsernijohdon ohjeistus ja valvonta on ollut myös riittävää. 23
3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 24
3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 25
4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 26
Tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 80,2 78,0 76,4 80,0 Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntien keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuus merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan 60,50 %. Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) asettaa kunnan omavaraisuusasteen raja-arvoksi 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (=100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 15,1 17,0 18,3 15,1 Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan 50,7 %. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 11 156 185,87 9 956 253,18 10 647 333,51 14 150 535,33 Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosin. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 1 968,97 1 781,40 1 932,72 2 634,62 Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 1 436 000 1 764 500 3 474 034 3 114 603 Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainat, /asukas Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 253 316 630 580 Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan kuntien lainamäärä on 2 542 euroa /asukasta ja tilinpäätösennusteiden 2014 mukaan 2 733 euroa / asukas. Lainasaamiset 31.12. (= sijoituksiin merkityt jkv -lainasaamiset ja muut lainasaamiset) Lainasaamiset 31.12. 27
Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 181 583 169 978 158 373 151 208 5. KOKONAISTULOT JA MENOT 28
6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 29
6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Parikkalan kunnan konserniin kuuluvat tytäryhtiöinä Parirealty Oy ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy sekä asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Kaivoniemi, Asunto Oy Kaivotienvatro, Asunto Oy Tarnalan Kylätalo ja Asunto Oy Vatrinne. Edellisten lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä. Kunnanvaltuusto on 17.12.2009 hyväksynyt kunnalle konserniohjeet. Tunnistetiedot konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ovat liitetietoina. 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto on jatkanut Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:lle myönnetyn 50 000 euron lainan takaisinmaksun eräpäivää 31.12.2018 saakka, johon mennessä Tehomet Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö lunastaa kunnan osuuden kiinteistöyhtiöstä. 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto mm. määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy talousarviossa vuotuiset tavoitteet kuntakonsernille. Tavoitteet on asetettu ja toteutumisen seuranta tapahtuu tilinpäätöksessä. Kunnanhallitus valitsee toimikaudekseen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden hallintoon ja antaa heille tarvittaessa ohjeita sekä seuraa konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja vaatii tarvittaessa hallinnossa olevalta edustajalta selontekoa yhtiön asioista. Selontekoja ei ole vaadittu. Kunnalla on ollut edustajana kunnanhallituksen jäsen tai keskushallinnon johtava viranhaltija kaikkien tytäryhtiöiden hallituksissa. Kaikkien tytäryhteisöinä olevien asunto-osakeyhtiöiden isännöinti ja tilinpito hoidetaan kunnassa. Näin ollen tiedonkulku yhtiöiden ja konsernivalvonnasta vastaavien toimielinten ja viranhaltijoiden välillä on ollut jatkuvaa ja tilanteen seuraaminen kuntaan toimitetuista asiakirjoista on jatkuvasti mahdollista. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu puutteita tai virheitä. 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö järjestää Parikkalan Markkinat ja toimii kannattavasti. Parikkalan Markkinat pidettiin syyskuussa 2014. Yhtiön tulos oli 3 410,96 euroa tappiollinen. Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. Yhtiö pystyi vuokratuloillaan vastaamaan em. kustannuksista, poistojen jälkeen tulos oli 72 957,33 euroa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunnalla on konserniin kuuluvissa asunto-osakeyhtiöissä 52 huoneistoa. Yhtiöiden yhteenlaskettu vuoden 2014 tulos oli 5 517 euroa. Osakkuusyhteisöt: Kunta myy omistamiaan osakkeita ensisijaisesti huoneistoissa oleville vuokralaisille. Vuonna 2014 on myyty yksi osake Asunto Oy Saaren Tulppaanipellosta. 30