Käytännön neuvoja ja kurssin käytännön asioiden yhteenvetoa. Yhteenvetoa eri teemoista. Luento 12: Kurssin yhteenveto Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Johtamisen sivuainekokonaisuus Kurssin arviointia. Tentti tiistaina 19.10.2010 klo 18.00-20.00. Esseetentti. Kysymykset pohjautuvat kurssin aineistoon (luentokalvot, muistiinpanot, artikkeleista koostuva kurssimoniste) ja osallistuvaan oppimiseen. Uusintamahdollisuudet: Valtio-opin laitoksen rästitentissä ma 10.1.2011 klo 16-18, Porthania 1 (ilmoittautuminen WebOodissa 16.12.2010-2.1.2011). Toinen uusintamahdollisuus toukokuun yleisen valtio-opin rästitentissä ma 23.5.2011 klo 16-18, Porthania 1 (ilmoittautuminen WebOodissa 5.- 12.5.2011). Salijako: Sali 1: A-Si ja Sali 5 So-Ö. Katso ohjeet tentistä tarkemmin kurssin kotisivulta. Tulethan ajoissa paikalle, sillä tentti alkaa 18.00. Jokainen vastaus erilliselle paperille. Kirjoita selvällä käsialalla! Suoritetaan Tero Erkkilälle kirjallisuuskuulusteluna JOS-tentissä saman lukukauden aikana tai viimeistään kevätlukukaudella vuonna 2011. Myös tällä kurssilla: Julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Fokuksessa ei pelkästään liiketoiminnan johtaminen. Kansallinen kansainvälinen. Yhteiskuntakriittinen lähestymistapa. 1
Luoda tutkimustiedon avulla kuva johtamisen eri osa-alueista ja johtamisesta erilaisissa organisaatioissa ja toimintaympäristössä. Perehdyttää johtamisen tieteelliseen tutkimukseen ja sen kehitykseen. Luoda perusta johtamisen opiskelulle JOSohjelmassa. Onko oppimistavoite kohdaltasi täyttynyt? Mitä olet oppinut kurssilla? Tiistai 7.9. Kurssin organisoituminen ja johdatus teemaan johtaminen/mj Kurssin päämäärät ja suorittamistapa, johtamisen ja organisaatioiden perusteista Torstai 9.9. Johtamisen ja organisaatioiden perusteista/cn Johtamisen ja organisaatioiden perusteista (jatkoa) Tiistai 14.9. Valta ja johtaminen/mj Valta ja johtaminen, sukupuoli ja johtaminen Torstai to 16.9. Mistä on suuret johtajat tehty? /CN Johtajuusteorioita, Management ja leadership erot ja samankaltaisuudet Tiistai 21.9. Kulttuuri ja monimuotoisuus/mj Globalisaatio ja johtamisen haasteet, monimuotoisuuden johtaminen Torstai 23.9. Ihmisten johtaminen/cn Ihmisten johtaminen, palkitseminen ja psykologinen sopimus Tiistai 28.9. Tiimit ja asiantuntijaorganisaation johtaminen/mj Tiimien johtaminen Asiantuntijaorganisaation johtaminen, vierailuluennoitsija tj. Pia Maria Halttunen Torstai 30.9. Nykyjohtaminen /CN Johtamistyylit ja teoriat osa 2, nykyjohtaminen, sukupolvien välisistä eroista Tiistai 5.10. Eettinen johtaminen/mj Etiikka johtamisessa, yhteiskuntavastuu Torstai 7.10. Johtamistyylit/CN vierailuluennoitsija tj. Markus Alholm (VattenfallLämpö Oy) Tiistai 12.10. Sukupuoli ja johtaminen/mj Sukupuoli ja johtaminen, naisjohtajuus, vierailuluennoitsija Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen Mahdotonta kiteyttää täydellisesti ja antaa tärppejä ; ei epäolennaisuuksia. Tärkeää ymmärtää kokonaisuuksia ja asioiden yhteyksiä. Tenttiin valmistautuessasi mieti, miten artikkelit, keskustelut, käytännön esimerkit ja vierailuluennot linkittyvät kurssin eri teemoihin: teoria ja käytäntö. Teollistuminen Teknologia Tieto Klassinen kk Uusklassinen kk Moderni Postmoderni 1910-1940- johtamistiede organisaatio 1970-1990- M. Weber Tieteellinen Hawthorne tutkim. Systeemiteoria, Monimuotoisuus, Byrokratia Liikkeenjohto, 1920-30-l. JIT, TQM, jne. sukupuoli ja joht., 1890-l. Fayolismi E. Mayo eettinen joht., Strukturalismi Kontingenssiteoria virtuaalinen 1958- organisaatio jne. K. Marx J. Woodward 1870-l. Kapitalismi Behavioralismi (kritiikki) 1950- A. Maslow, D. McGregor, Herzberg, Likert HR Useita teoreettisia lähtökohtia Ammentavat aiemmista teoreettisista lähtökohdista, mutta muutospaineet ja alueen kehittyminen tutkimuksellisesti. Kontekstuaalisuus: erilaiset yhteiskunnat ja olosuhteet, globalisaatio, yhteiskuntien ja ajatustapojen muutokset. Liikkeenjohtamisen mallien soveltaminen julkiselle sektorille New Public Management. Psykologinen sopimus; myös eettisyys, syrjimättömyys. Mikä on organisaatio? Muodollinen rakenne ja raportointiketjut vs. organisaatioiden epäviralliset toimintamallit. Organisaatiotyyppien ja niiden tarkoitusten moninaisuus. Johtajuusteorioiden kehityskaari ja niiden vaikutus todellisuuden hahmottamiseen eri aikakausina. 2
Formaali ja/tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva, karisma. Vallan kolmet kasvot ja neljäs ulottuvuus (sp). Ei yhtä oikeaa tapaa johtaa, ei yhtä oikeanlaista johtajaa. Luonneteoriat, Tyyliteoria, Tilanneteoriat. Management vs. Leadership. Transaktionaalinen ja transformationaalinen johtajuus. Strateginen johtaminen ja muutoksen johtaminen. Suomi kärkisijoilla kansainvälisissä tasaarvomittareissa. The Global Gender Gap Report 2010 (World Economic Forum) http://www.weforum.org/en/communities/women%20leaders%20and%20gende r%20parity/gendergapnetwork/index.htm Lainsäädäntö syrjintää vastaan. Tasa-arvon edistämisvelvoite. Naisten koulutus ja pätevyystaso korkea ja edelleen nousussa. Uusi johtamisen paradigma: Eettisyys, tasapuolinen kohtelu, monimuotoisuus lisäarvon tuottajana. Naisten osuus johtotehtävissä pitkälle keskijohdossa ja naisvaltaisilla aloilla. Lasikatto, tahmeat lattiat; lasihissit. Palkkaerot, segregaatio (horisontaalinen ja vertikaalinen ). Sinnikkäästi säilyvät sukupuolistuneet rakenteet, kulttuurit, vuorovaikutus ja omakohtaiset kokemukset organisaatioissa. Haittaavat niin naisia kuin miehiäkin. Sukupuolten välinen tasa-arvo tarkoittaa sekä naisia että miehiä (Esim. Haataisen luento). Naisia paljon asiantuntijatehtävissä ja lähipomoina; naispomoista pidetään. Mutta: Naisia vähemmän virallisesti esimiestehtävissä. Naiset etenevät keskijohtoon, mutta huippujohtajatasolla ja hallituksissa naisia vain vähän. Rakenteet (hierarkia, palkkarakenne, työnjaot, valta). Symbolit ja mielikuvat. Vuorovaikutus (ylivalta, alisteisuus, liittoumat). Organisaation jäsenten itseymmärrys (yksilöllinen sukupuoli-identiteetti). Sukupuolineutraalilta näyttävän toimintalogiikan tuottaminen. 1) Organisaatioiden politiikat ja käytännöt. Rekrytointi, palkitseminen ja yleneminen tavoilla jotka epäsuosiollisia naisille. Sisäinen koulutus ja urakierto/harjoittelu. Yleneminen: monimuotoisuus/tasa-arvosuunnittelu; suoritukseen perustuva palaute. Palkitseminen: palkat, luontaisedut. Periaatteessa helpommin ratkaistavissa, mutta hidas kehitys käytännössä. 3
2) Käyttäytyminen ja kulttuuri Kaksoissidokset ja kaikki vaihtoehdot huonoja tilanteet. Kommunikaatio/kieli naiset/miehet. Self-promotion; puheen feminiinisyys-kompetenssi kaksoissidos. Stereotypiat johtajuustyyleissä: Miehisyyteen liittyvien piirteiden ja tyylien suosinta. Ulkonäkö, ikä. Valta/vallattomuus ja verkostot. Ainokaisuusasema (Kanter 1977). Näkyvyys, muttei välttämättä valta. Rakenteellinen valta (perinteiset organisaatiokulttuurit ja yk): Hyvän johtajuuden mieltäminen attribuutteihin, jotka määrittyvät miehisiksi / maskuliinisiksi ominaisuuksiksi. Stereotypiat naiset-miehet johtajina. Organisaatioiden valta: Pitkät työpäivät (long hoursim); vrt. pienten lasten isät. Palkkaus, rekrytointi, ylenemismahdollisuudet. Verkostot: hyvä veli kerhot Asema, luokka, suhteet. Ulossulkeminen myös monilta miehiltä. Valta-aspektien häivyttäminen: Työpaikat aseksuaalisina ympäristöinä. Kuitenkin esim. seksuaalinen häirintä. Palkaton hoiva työssä ja kotona. Mieselättäjyys (male breadwinner) paineet miehille. Johtajanaisten ja miesten erilaiset perherakenteet. Informaalin mentoroinnin puute. Naisjohtajia suhteellisen vähän: keskijohto, naisvaltaiset alat (segregaatio); palkkaerot. Ks. kaksoissidokset. Mentorointi (Nakari ym. 2003) Menetelmä, jolla pyritään nopeuttamaan urakehityksen edellyttämää pätevyyden lisääntymistä; jaetaan ja jalostetaan käytännön kokemusten tuomaa osaamista ja kehitetään valmiuksia. Formaali informaali mentorisuhde. Kaksisuuntaisuus. Sitoutuminen ja sosiaalistuminen organisaatioon, tyytyväisyys työhön ja uraan. Urafokus: sparraus, verkostot. Psykososiaaliset tehtävät ja fokus: esikuva, roolimalli, ymmärtäjä; itsetunto, tunteet. Johtaja Artefaktit Arvot Perusoletukset Näkyvyys Vahvan organisaatiokulttuurin vahvuudet ja heikkoudet. Monimuotoisuus: Tehokkaampi työympäristö tarjoamalla urakehitysmahdollisuuksia. Harmoninen rinnakkaiselo, ystävälliset työolosuhteet ja välit. Imago: suvaitsevaisuus ja dynaamisuus. Kritiikki: vain organisaation ehdoilla; näennäinen harmonia: edellytetään sulautumista. 4
Globalisaatio ja työ (ks. edellä). Kulttuurierojen johtaminen. Henkilöstön monimuotoisuus (diversity) ja sen johtaminen (diversity management.) Intersektionaalisuus. Kritiikkiä: lähtökohtana talouden premissit, vapaaehtoisuus vs. lainsäädäntö, monimuotoisuus vs. tasa-arvo, othering erilaisuuden korostaminen sekä historiattomuus ja valtakysymysten ohittaminen. Psykologinen sopimus, velvoittavat odotukset ja niiden täyttyminen tai täyttymättä jääminen. Palkitseminen eri keinoin, mikä missäkin elämänvaiheessa olevalle tärkeää, mitä eroja? Palkitaanko oikeita asioita, entä oikeista asioista? Tiimin vai yksilön palkitseminen? Sitouttaminen ja sitoutuminen, miten ne liittyvät edellisiin? Tiimit: positiivinen synergiaetu koordinoidusti. Yhteissuorituksen summa parempi kuin yksilöiden erillisinä. Matriisiorganisaatiot, prosessijohtaminen, verkostoorganisaatiorakenne, virtuaalinen organisaatio. Roolit, identiteetti; läsnäolo johtajana/päällikkönä (ks. Halttunen). Asiantuntijoiden johtamisen haasteet Yksilöllisyys, osaaminen yhteenpelaaminen? Yhteiskuntavastuu: Yhteiskunnan taloudelliset, juridiset, eettiset ja humanitääriset odotukset yrityksiä/organisaatioita kohtaan. Motiivit ja hyödyt: 1. Organisaation toimintaan sitoutuminen (asiakkaat ja työntekijät). 2. Vähentää valtion puuttumista lainsäädännöllä. 3. Toimintaympäristön vakaus ja sosiaalisten riskien hallittavuus. Kritiikki: normatiivisuus Kuka määrittelee? Intressiristiriidat. Kannattavuus, kilpailukyky, tehokkuus, omistajien tuottoodotukset, yk:n taloudellisen hyvinvoinnin tuottaminen Taloudellinen vastuu Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Henkilöstön hyvinvointi ja osaaminen, kuluttajansuoja, hyvät toimintatavat toimintaympäristöss ä. Ihmisoikeudet, yleishyödyllisen toiminnan tukeminen Vesien, ilman ja maaperän suojelu, ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, luonnonvarojen säästävä käyttö, vastuu tuotteen elinkaaresta ja toiminnan arvoketjusta Teollisesta jälkiteolliseen. Työn roolin muutokset (asiantuntijuus; pätkätyö). Verkostoyhteiskunta, avoimuus, tieto ja innovaatiot. Uusi käsitys sidosryhmistä; etiikka, syrjimättömyys. Ympäristöhaasteet ja kestävä kehitys. Globalisaatio. Muuttuva kilpailutilanne, muutokset strategioissa Joustava, erikoistunut tuotantotapa; asiakkaat, kuluttajat. Markkinat, pääoma, kvartaalitalous vs. HR ja uusi joht. Monikulttuurisuus/monimuotoisuus. Uudet teknologiat. Innovaatiot; tietoyhteiskunta; digitalisointi, virtuaalisuus. 5
Kurssin oppimistavoite: kokonaisuudet ja teemat, ei yksityiskohdat. Kurssin arviointi. Tsemppiä tenttiin valmistautumiseen! Kiitos osallistumisesta! 6