VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN

VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Leena Tenhunen Opinnäytetyö Lokakuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 15.10.2004 Julkaisun laji Opinnäytetyö TENHUNEN, Leena Sivumäärä 96 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi VESIJUOKSUN ENSIMMÄISET MM-KILPAILUT JA NIIDEN ONNISTUMINEN Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja VIITASAARI, Mikael Toimeksiantaja(t) Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshanke Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli selvittää, miten ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli määritellä, mihin tapahtumaluokkiin kilpailut kuuluvat sekä selvittää, mitä mieltä kilpailijat ja katsojat olivat tapahtumasta, miten järjestelyt toimivat ja miten tapahtumaa voidaan kehittää sekä tuotteistaa myöhemmin. Tutkimus toteutettiin Petäjäveden kunnan uimalassa, kilpailualueella 3.- 4.7.2004. Tutkimusmenetelmä oli pääosin kvantitatiivinen, aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan haastattelijan voimin. Yhteensä haastatteluja tehtiin kahden päivän aikana 128, joista 22 tehtiin kilpailijoille ja loput yleisölle. Yli puolet haastatelluista oli Petäjävedeltä. Pääosin tapahtumaan oltiin tyytyväisiä, järjestelyt olivat onnistuneet ja lajit olivat kiinnostavia. Yleisarvosanaksi tapahtuma sai 8,06. Lähes kaikki, eli 97,6 % vastaajista tulisivat tapahtumaan uudelleen ensi vuonna. Kehittämisehdotuksia tuleviin kilpailuihin olivat mm. markkinoinnin lisääminen, vesijuoksun sääntöjen selventäminen ja oheisohjelman kehittäminen. Opinnäytetyöni on tärkeä monessa mielessä. Sen avulla tuotetaan tietoa Vesijuoksun ensimmäisistä MM-kilpailuista järjestäjille sekä esiselvityshankkeelle. Sen avulla nähdään, kuinka tapahtuma onnistui ja miten sitä voidaan kehittää tulevina vuosina. Tutkimustuloksista on hyötyä tapahtuman tuotteistamisessa. Avainsanat (asiasanat) Tapahtumat, liikuntamatkailu, vesijuoksu, tuotteistaminen Muut tiedot

JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management 15.10.2004 Author(s) Type of Publication Bachelor s thesis TENHUNEN, Leena Pages 96 Confidential Language Finnish Until Title FIRST AQUAJOGGING WORLD CHAMPIONSHIPS AND THEIR REALIZATION Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor VIITASAARI, Mikael Assigned by Preliminary Survey on Aquajogging World Championships Abstract The meaning of this bachelor s thesis was to study, how the first Aquajogging World Championships succeeded at Petäjävesi. The purpose was to classify this event according to its event categories and to find out what the competitors and spectators thought about the event, how the arrangements succeeded and how the event can be developed later. The research was carried out on the Petäjävesi public beach, in the competition area, during 3. - 4.7.2004. The research method was mostly quantitative, the data were collected with the help of eight interviewers. The final count of the interviews was 128 of which 22 were made with the competitors and the rest with the spectators. More than a half of the interviewees were from Petäjävesi. Mainly people were pleased with the event, the arrangements were found successful and sports events were interesting. The event got the average grade of 8.06 (on the 4-10 scale). Almost all the interviewees, 97.6 %, would participate in the event again. There are many things to develop for the future events, e.g. marketing, clarifying the rules of aqua jogging and planning more programme. This bachelor s thesis is important in many ways. With the help of it information about the first Aquajogging World Championships was transmitted to the organisers of the event and for the preliminary survey. This work shows how the event succeeded and how it can be developed during the coming years. Keywords Events, sport tourism, aqua jogging, conseptualization Miscellaneous

SISÄLTÖ 1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA...4 1.1 Opinnäytetyön eteneminen...5 1.2 Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti...5 2 TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ...6 2.1 Tapahtumien määritelmä ja historiaa...6 2.2 Tapahtumien luokittelua...7 2.3 Tapahtuman vaikutuksia...11 3 TAPAHTUMAT JA MATKAILU...14 3.1 Tapahtumat matkailun kentässä...14 3.2 Liikuntamatkailu...14 3.3 Liikuntamatkailija...16 3.4 Liikuntatapahtumamatkailu...17 3.4.1 Urheilu-/liikuntatapahtumien jaottelu...18 3.4.2 Liikuntatapahtuman hyödyt...19 3.5 Terveysmatkailu vesijuoksukilpailut terveystapahtumana...19 3.6 Kesätapahtumat...21 4 TAPAHTUMAN JÄRJESTÄMINEN...22 4.1 Tapahtuman järjestäminen prosessina...22 4.2 Onnistunut tapahtuma...24 4.3 Tapahtuma tuotteena...26 5 VESIJUOKSU JA MM-KILPAILUT...29 5.1 Mitä vesijuoksu on?...29 5.2 Vesijuoksun historiaa...30 5.3 Vesijuoksun harrastajat...31 5.4 MM-kilpailujen taustat...31 5.5 Kilpailun merkitys...33

2 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN...34 6.1 Tutkimustehtävä...34 6.2 Tutkimusmenetelmä...35 6.3 Tutkimuksen luotettavuus...37 7 TUTKIMUSTULOKSET...38 7.1 Vastaajien profiili...38 7.2 Kilpailijoiden profiili...44 7.3 Järjestelyt kilpailualueella...49 7.4 Tapahtuman onnistuminen...58 7.5 Kehittämisehdotukset...68 8 VESIJUOKSUKILPAILUT ONNISTUNEENA TAPAHTUMANA...69 LÄHTEET...80 LIITTEET...82 Liite 1. Tietoa haastattelijoille...82 Liite 2. Vesijuoksun MM-kilpailujen kokonaistuote...85 Liite 3. Vesijuoksun MM-kilpailujen ohjelma...86 Liite 4. Haastattelulomake...87 Liite 5. Avoimet kysymykset, kysymys 5...89 Liite 6. Avoimet kysymykset, kysymys 10...90 Liite 7. Avoimet kysymykset, kysymys 13...92 Liite 8. Avoimet kysymykset, kysymys 11...94 KUVIOT KUVIO 1. Tapahtumien typologia...10 KUVIO 2. Terveysmatkailun osa-alueet...20 KUVIO 3. Tapahtuman järjestäminen...22 KUVIO 4. Strateginen kolmio...24 KUVIO 5. Operatiivinen kolmio...25 KUVIO 6. Tuotteen kerrokset...27 KUVIO 7. Vastaajien ikäluokat (n=128)...39 KUVIO 8. Vastaajien asuinlääni (n=128)...41

KUVIO 9. Vastaajien asuinpaikkakunta (n=128)...41 KUVIO 10. Vastaajien ammatti (n=128)...42 KUVIO 11. Tulosyy (n=128)...43 KUVIO 12. Kilpailijoiden ammatti (n=22)...46 KUVIO 13. Kilpailijoiden asuinpaikkakunta (n=22)...47 KUVIO 14. Vesijuoksun harrastamisaktiivisuus (n=22)...48 KUVIO 15. Kilpailun infopisteen toimivuus (n=128)...49 KUVIO 16. Matkailuneuvonnan infopisteen toimivuus (n=128)...50 KUVIO 17. Wc-tilojen toimivuus (n=128)...51 KUVIO 18. Opasteiden toimivuus (n=128)...52 KUVIO 19. Liikennejärjestelyiden toimivuus (n=128)...53 KUVIO 20. Aikataulujen toimivuus (n=128)...54 KUVIO 21. Lajien sujuvuus (n=21)...55 KUVIO 22. Ajanoton toimivuus (n=21)...55 KUVIO 23. Tulospalvelun toimivuus (n=21)...56 KUVIO 24. Sääntöjen valvonta (n=21)...57 KUVIO 25. Lajien ohjeistus (n=21)...57 KUVIO 26. Viestien 3x50m kiinnostavuus (n=128)...59 KUVIO 27. Lasten ja nuorten kilpailun kiinnostavuus (n=128)...60 KUVIO 28. Yksilölajien (50m) kiinnostavuus (n=128)...61 KUVIO 29. Maratonin kiinnostavuus (n=128)...62 KUVIO 30. Viisaasti Vesillä-Vesiturvanäytöksen kiinnostavuus (n=128)...63 KUVIO 31. Myyntipisteiden kiinnostavuus (n=128)...64 KUVIO 32. Oheistapahtumien kiinnostavuus (n=128)...65 KUVIO 33. Vesijuoksun MM-kilpailujen logo...78 3 TAULUKOT TAULUKKO 1. Vastaajien sukupuoli (n=128)...38 TAULUKKO 2. Vastaajien keski-ikä (n=128)...39 TAULUKKO 3. Ikäjakauma sukupuolittain (n=128)...40 TAULUKKO 4. Kilpailijoiden laji (n=22)...44 TAULUKKO 5. Kilpailijoiden sukupuoli (n=22)...45 TAULUKKO 6. Kilpailijoiden ikä (n=22)...45 TAULUKKO 7. Oheistapahtumien kiinnostavuus paikkakunnittain...65 TAULUKKO 8. Tapahtuman yleisarvosana (n=127)...66

1 MAAILMANMESTARIKSI VEDESSÄ JUOKSEMALLA 4 Suomessa järjestetään vuosittain lukuisia tapahtumia, etenkin kesäaikaan. Joka vuosi keksitään uusia tapahtumaideoita elävöittämään erityisesti pienten kuntien elinkeinoelämää ja nostamaan niiden matkailullista vetovoimaa. Petäjävedellä järjestettiin kesällä 2004 ensimmäiset Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut. Vesijuoksu on vedessä tapahtuvaa liikuntaa, jossa kelluttavan vesijuoksuvyön avulla liikutaan vedessä pystyasennossa ilman, että jalat koskettavat pohjaan. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, miten kaikkien aikojen ensimmäiset Vesijuoksun MM-kilpailut sijoittuvat matkailun ja erilaisten tapahtumien kenttään sekä miten ne onnistuivat Petäjävedellä. Tavoitteena oli luokitella nämä kilpailut tapahtumaluokkaan tai -luokkiin ja tutkimuksen avulla saada selville sekä katsojien että kilpailuun osallistujien mielipiteitä ja kokemuksia kyseisistä kilpailuista. Kolmantena tavoitteena oli selvittää, miten järjestelyt toimivat kilpailupaikalla. Neljäs tavoite oli saada selville Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailujen kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksia. Tutkimus oli siis ainutlaatuinen ja tärkeä monessa mielessä, koska tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa maailmassa ja tutkimuksen avulla saatiin tietoa kilpailujen onnistumisesta sekä kehittämis- ja tuotteistamismahdollisuuksista tuleviin kilpailuihin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Vesijuoksun MM-kilpailujen esiselvityshankkeen projektipäällikkö Petri Miinalainen, joka työskentelee Petäjäveden kunnalle. Hanke kuului alueelliseen maaseutuohjelmaan, maaseutuelinkeinojen monipuolistamisen toimintalinjalle. Toimenpiteenä oli matkailu- ja käsityöläiselinkeinojen kannustaminen ja alatoimenpiteenä matkailun tuotekehityksen edistäminen. Tutkimus liittyi hankkeen erääseen tavoitteeseen, jonka tarkoituksena oli selvittää eri yhteistyötahojen kanssa vesijuoksun tuotteistamisen mahdollisuuksia mahdollista jatkohanketta varten. (Miinalainen 2004.)

1.1 Opinnäytetyön eteneminen 5 Työ on rajattu käsittelemään tietoperustassa tapahtumien jaottelua ja vaikutuksia sekä tapahtumien liittymistä matkailuun. Erityisesti on keskitytty liikuntamatkailuun. Työssä on määritelty, mihin erilaisiin tapahtumaluokkiin Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa. Tässä työssä käsitellään myös tapahtuman järjestämistä, onnistuneen tapahtuman piirteitä sekä tapahtumaa tuotteena ja tuotteistamista. Vesijuoksusta on kerrottu liikuntamuotona, sen harrastajista sekä itse Vesijuoksun MM-tapahtumasta tarkemmin. Tutkimus toteutettiin Vesijuoksun MM-kilpailuviikonloppuna 3.- 4.7.2004 Petäjäveden kunnan uimalassa, joka toimi kilpailualueena. Lauantaina ja sunnuntaina haastatteluja tehtiin noin neljä-viisi tuntia päivässä. Aineisto kerättiin lomakehaastatteluina kahdeksan henkilön voimin, jotka koulutin etukäteen tehtäväänsä. Liitteenä on koulutuksessa käytetty lomake Tietoa haastattelijoille (Liite 1). Tavoitteena oli haastatella vähintään 100 henkilöä, kilpailijoita ja katsojia. Lomakkeita varattiin 200 suomenkielistä ja 20 englanninkielistä. Haastatteluja tehtiin yhteensä 128 kappaletta, joista kaikki käsiteltiin SPSS for Windows -ohjelmalla. Vain yksi haastattelu tehtiin englannin kielellä. 1.2 Vesijuoksun MM-kilpailut lyhyesti Vesijuoksun ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 2.- 4.7.2003 Petäjävedellä, Keski-Suomessa. Kilpailunäyttämönä toimi kunnan uimala. Perjantai-iltana olivat mm. lämmittelyajot ja lauantaina ja sunnuntaina järjestettiin varsinaiset kilpailut. Tapahtumassa kilpailtiin kolmessa eri lajissa: viestissä, yksilölajissa pikamatkalla sekä maratonilla. Kilpailujen järjestäminen oli petäjävetisille näytön paikka, sillä tapahtuman avulla oli mahdollista ns. nousta maailmankartalle uuden tapahtumaidean myötä. Idea Vesijuoksun MM-kilpailuista sai alkunsa petäjävetisen toimitusjohtajan Heikki Puhakan kuntoilun ja markkinoinnin vuoksi. Kaikki lähti hänen maratonharrastuksestaan. Nivelvaivoja vähentääkseen hän alkoi harrastaa myös vedessä juoksemista. (Puhakka 2004a.) Maraton-porukalla loppuverryteltiin vesijuosten ja mietittiin, kuka olisi tässä lajissa paras. Päätettiin järjestää lajin MM-

6 kilpailut. (STT- MTV3, 2004.) Puhakka markkinoi ja myy vesijuoksussa tarvittavia vesijuoksuvöitä sekä muita tarvikkeita ja tuotteille oli saatava imua tapahtuman sekä uuden lajin esittelyn avulla. Petäjäveden kunta ja monia yrityksiä saatiin tapahtumaan mukaan. Vesijuoksussa ei ole olemassa lajiliittoa. Toiminnassa on melkoisen vapaat kädet, mikä on lajille jopa rikkaus. Ensimmäiset vesijuoksukilpailut voivat olla siis maailmanmestaruustasoiset. (Puhakka 2004a.) Lisää vesijuoksusta ja tapahtumasta luvussa viisi. 2 TAPAHTUMIEN PIIRTEITÄ 2.1 Tapahtumien määritelmä ja historiaa Tapahtuman yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Tietosanakirjassa tapahtuma määritellään seuraavasti: Tapahtuma, lat. eventum, yl. mikä tahansa asiantila, seikka, ilmiö tai esiintymä, joka kuuluu tiettyyn avaruuden ja ajan kohtaan (Iso tietosanakirja 1997, 244). Getzin mukaan (1997, 2) tapahtumat ovat tilapäisiä ja jokainen tapahtuma on uniikki sekoitus kestoltaan, puitteiltaan, järjestelyiltään ja ihmisiltään. Hänen mielestään erilaisia tapahtumatyyppejä on niin paljon, että uusia ilmaantuu viikoittain (emt. 1). Yksi tietty tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen kategoriaan sen tarkoituksen tai olosuhteiden perusteella (emt. 6). Suomessa järjestetään vuosittain todella suuri määrä erilaisia tapahtumia. Lähes joka kunnalla ja kylällä on oma tapahtumansa, useimmilla paikkakunnilla järjestetään monta tapahtumaa vuodessa. Tapahtumien tarkka lukumäärä ei ole tiedossa, mutta luku on tiettävästi tuhansissa. Historiallisesti ihmisten kokoontumisten syynä on ollut joko hyöty tai huvi. Hyötymielessä on tavattu toisia mm. metsästämällä yhdessä, kyläkokouksissa, on vaihdettu tavaraa tai etsitty kumppania muilta alueilta. Muiden ihmisten tapaaminen auttaa toteuttamaan yhteenkuuluvuuden ja sosiaalisuuden tarpeita. Yhdessä juhlistetaan asemien muutoksia, kuten aikuistumista pääsemällä ripille. Monissa muissakin tilanteissa juhlallisuuden edellytyksenä on suuren joukon yhteenkokoontuminen. (Antikainen & Sutinen, 1996, 1.1, 1.)

7 Suomalaiset järjestävät ahkerasti seuratoiminnan avulla erilaisia tapahtumia. Suomessa toteutettava yhdistys- ja seuratoiminta on nykyisinkin vireää. Se on saanut alkunsa 1800-luvun loppupuolella, kun eri yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat aktiivisesti ajaa asioita. Poliittinen toiminta aktivoitui, nuorisoseuratoiminta lisääntyi ja suomalaista kulttuuria tutkittiin itsenäistyminen tavoitteena. Nykyisin seuratoiminta liittyy yhä useammin johonkin harrastukseen ja vapaaajan lisääntyminen on kasvattanut lajien harrastajamääriä. Tarkoituksena on mm. saada lisää harrastajia tapahtuman avulla. (Emt. 1-2.) Tästä on kyse Vesijuoksun MM-kilpailuissakin. Kun ihmisten elintaso on noussut, odotetaan tapahtumiltakin laadullisesti ja sisällöllisesti paljon. Tapahtumien osallistujamäärät ovat kasvaneet ja tapahtumien kenttä on monipuolistunut, valtakunnallisista suurtapahtumista pieniin yhden segmentin erikoistapahtumiin tai yhden asian tapahtumista laajoihin yleistapahtumiin. Tapahtumien välille on kehittynyt kilpailua, koska tarjontaa on todella paljon ja kilpaillaan sekä samoista tukirahoista että yleisöstä. Tapahtumien taustalla on yleensä halu edistää yhdistykselle tai yhteisölle tärkeitä asioita tai aatteita. Sen vuoksi ne ovat tärkeitä yhteiskunnan toimivuuden ja aktiivisuuden kannalta. (Emt. 2.) Varsinkin kesäaikaan samana viikonloppuna järjestetään useilla paikkakunnilla jopa keskenään kilpailevia kesätapahtumia. Vesijuoksun MM-kilpailuiden kanssa samaan aikaan järjestettiin mm. Eukonkannon MM-kilpailut. 2.2 Tapahtumien luokittelua Tapahtumat voidaan jaotella tapahtuman koon tai luonteen mukaan. Koon mukaan tapahtumat on mahdollista jakaa megatapahtumiin, leimaaviin tapahtumiin, suuriin sekä paikallisiin tapahtumiin. (Bowdin, McDonnell, Allen, & O Toole 2001, 16.) Megatapahtumat ovat todella suuria, jopa miljoonan osallistujan tapahtumia ja niillä on maailmanlaajuinen näkyvyys medioiden välityksellä. Megatapahtumat ovat taloudellisesti todella merkittäviä ja monen mielestä ne on suorastaan pakko nähdä, ainakin kerran elämässä. Esimerkkejä megatapahtumista ovat

8 olympialaiset, maailmannäyttelyt tai jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. (Bowdin ym. 2001, 16 17.) Leimaavat tapahtumat välittävät tietyn paikan, kylän, kaupungin tai alueen tunnelmaa, henkeä tai identiteettiä. Tapahtumapaikka tulee kansainvälisesti tunnetuksi. Tapahtuma on yleensä kestoltaan rajallinen, uniikki ja hyvin houkutteleva. Esimerkkejä leimaavista tapahtumista ovat Oktoberfest Saksan Münchenissä, Rion karnevaalit ja Ranskan ympäriajo. Tapahtumat tuovat positiivista mainetta paikalle, jossa ne järjestetään. (Emt. 17.) Suuret tapahtumat houkuttelevat suuria osallistujamääriä, median huomiota ja alue hyötyy tapahtumasta taloudellisesti. Monet kansainväliset urheilun mestaruuskilpailut, kulttuuri- tai bisnestapahtumat voidaan luokitella kuuluviksi tähän ryhmään. (Emt. 18 20.) Myös Neste Ralli Finland kuuluu tähän kategoriaan. Paikalliset tapahtumat ovat pienimpiä tapahtumia niin kooltaan, osallistujamäärältään, mediassa näkyvyydeltään kuin taloudelliselta tuotoltaankin. Tä l- lainen on esim. tietyssä kaupungissa tai kylässä järjestettävä pienimuotoinen juhla. Suurin osa Suomessa järjestettävistä tapahtumista on tällaisia. Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut kuuluvat tähän ryhmään, ainakin näin ensimmäisellä kerralla. Osallistuja- ja katsojamäärät jäivät kuitenkin aika pieniksi. Osallistujia oli yhteensä 127 (laskettu tuloslistoista) ja yleisöä oli tapahtuman järjestäjän mukaan kilpailualueella lähes 3 000 kolmen päivän aikana (Tervetuloa, 2004). Mukana luvussa ovat kaikki kilpailualueelle saapuneet ihmiset. Goldblatt (1997, 6-10) jakaa tapahtumat niiden luonteen mukaan useaan eri ryhmään, joita ovat mm. kansalaisjuhlat, messut ja näyttelyt, festivaalit, kokoukset ja kongressit, elämänkaareen liittyvät tapahtumat sekä urheilutapahtumat. Kansalaisjuhlat ovat esimerkiksi kaupunkien tai kylien vuosijuhlia, syntymä- päiviä. Ne voivat liittyä kulttuuriin, uskontoon tai rituaaleihin. Messut ja näyttelyt muistuttavat toisiaan. Niissä tuotteita tai palveluja esitellään potentiaalisille

9 ostajille. Ne voivat olla yksityisiä tai julkisia. Nykyään messuihin ja näyttelyihin liittyy tärkeänä osana viihteellisyys eikä koulutuksellista puoltakaan ole unohdettu näistä tapahtumista. Erilaiset festivaalit ja yleisötapahtumat ovat kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti. Sekä pienissä että suurissa kylissä järjestetään lyhytaikaisia tapahtumia, joihin houkutellaan matkailijoita. Paikkakunnilla on hyvä mahdollisuus esitellä kulttuuriaan ja vilkastuttaa sesonkia entisestään. (Emt. 6-7.) Vesijuoksukilpailut voidaan luokitella lyhytkestoiseksi yleisötapahtumaksi, koska ne kestävät vain vajaan viikonlopun. Kokoukset ja kongressit ovat kasvaneet nykyisin monen päivän tapahtumiksi ja kaupungit suorastaan kilpailevat suurista kongresseista. Kansainvälisyys on lisääntynyt kokous- ja kongressitoiminnassa. Yleensä niiden tarkoituksena on koulutus ja verkostoituminen. (Emt. 8.) Elämänkaaritapahtumat ovat aina luonteeltaan sosiaalisia. Niitä ovat mm. häät, rippijuhlat, syntymäpäivät tai hääpäivät. Yhdessä juhlitaan jonkin asian saavuttamista ja tällaiset tapahtumat yleensä muistetaan vanhanakin. Urheilutapahtumat ovat laajentuneet pelkästä urheilun seuraamisesta laajoiksi viihdetapahtumiksi, joissa on paljon oheisohjelmaa, viihdettä ja jopa ilotulituksia. Nämä tapahtumat tuovat kohteille merkittäviä tuloja. (Emt. 9-10.) Vesijuoksun MM-kilpailut eivät kilpaile suosiosta suurien urheilutapahtumien kanssa, mutta ne voidaan kuitenkin luokitella pienemmäksi urheilutapahtumaksi. Getz (1997, 6) on tehnyt suunnitelluista tapahtumista typologian, joka esitellään seuraavalla sivulla. Seitsemän ensimmäistä ryhmää, eli julkiset tapahtumat, voidaan löytää joka kulttuurista ja yhteisöstä. Viimeinen ryhmä, eli yksityiset tapahtumat, ovat etupäässä pienempien, yksityisten ryhmien kiinnostuksen kohteena ja vain heille tarkoitettuja.

1. KULTTUURIJUHLAT Festivaalit Karnevaalit Paraatit Perinne- tai muistojuhlat 2. TAIDE/VIIHDE Konsertit Muut esitykset Näyttelyt Palkitsemisseremoniat 3. LIIKE-ELÄMÄ/KAUPPA Messut, markkinat, myyntitapahtumat Näyttelyt Kokoukset ja konferenssit Varojenkeruutapahtumat 4.URHEILUKILPAILUT Ammattiurheilu Amatööriurheilu 5. KOULUTUS/TIEDE Seminaarit, työpajat, klinikat Kongressit 6. VAPAA-AIKA, VIRKISTYS Pelit ja urheilu huvin vuoksi Huvitapahtumat 10 7. POLIITTISET/VALTIO Virkaan nimittäjäiset Virkaanastujaiset VIP-vierailut Kokoukset 8. YKSITYISET TAPAHTUMAT Henkilökohtaiset juhlat: Vuosipäivät Perhelomat Sosiaaliset tapahtumat: Juhlat, gaalat Luokka- ja sukukokoukset KUVIO 1. Tapahtumien typologia Getzin luokittelussa Vesijuoksun MM-kilpailut voidaan sijoittaa amatööriurheilukilpailujen luokkaan tai vapaa-ajan tapahtumien luokassa joko urheiluun huvin vuoksi tai suoraan huvitapahtumiin. Kyse on ennemminkin leikkimielisestä kisailusta kuin ammattiurheilusta. Riippuu harrastajasta, kuinka vakavasti hän vesijuoksun ja itse kilpailun ottaa. Luultavasti kukaan ei vielä harrasta vesijuoksua ammattimaisesti. Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistujilla on erilaisia perusteluja osallistumiselleen. Tapahtumia voidaan luokitella usealla eri tavalla. Tärkeimmät ja helpoimmat niistä ovat jako koon tai luonteen mukaan tai jako julkisiin ja yksityisiin tapahtumiin. Tapahtuma voidaan luokitella kuuluvaksi useampaan kuin yhteen ryhmään, kuten edellä esitettiin.

2.3 Tapahtuman vaikutuksia 11 Tapahtumalla on monenlaisia vaikutuksia ympäröivälle alueelle ja sen asukkaille. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Usein korostetaan tapahtuman taloudellisia vaikutuksia, koska niitä on suhteellisen helppo arvioida ja ne ovat tärkeitä jatkuvuuden ja liiketoiminnan kannalta. Tapahtuman vaikutukset voidaan jaotella sosiaalisiin ja kulttuurisiin, ympäristöllisiin, poliittisiin sekä matkailullisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin. (Bowdin ym. 2001, 26.) Sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia Tapahtumasta aiheutuvia sosiaalisia ja kulttuurisia tekijöitä on monia riippuen tapahtumasta. Positiivisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat paikallisiin ihmisiin sekä yhteisöön, on mm. se, että kuntalaiset kokevat yhdessä jotain, esimerkiksi osallistumalla viihteelliseen konserttiin tai urheilutapahtumaan. Jälkeenpäin he voivat jakaa kokemaansa. Kansallispäivät tai yhteisön omat juhlat aiheuttavat ylpeyden tunnetta osallistujissa. Yhteisössä voidaan vahvistaa joitakin tiettyjä ryhmiä heidän omilla tapahtumillaan, esimerkiksi senioreja tai liikuntarajoitteisia. Sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin luetaan myös se, kun jäsenille esitellään tapahtumien muodossa uusia ja haasteellisia ideoita. Tällainen on esimerkiksi Vesijuoksun MM-kilpailut, uusi tapahtuma, jota ei ole ennen järjestetty. Positiivista vaikutusta syntyy, kun esim. kunnan jäsenten osallistuvuus lisääntyy tapahtuman myötä, kuten Petäjävedellä, tai perinteitä elvytetään ja kulttuurista näkökulmaa laajennetaan tapahtumien kautta. (Bowdin ym. 2001, 26 27.) Negatiivisia sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia ovat tapahtuman aiheuttamat melu, häiriöt sekä väkijoukon tai yksittäisen ihmisen huono käyttäytyminen. Yhteisö voi vieraantua tapahtumasta, jos paikallisuutta ei arvosteta ja yhteisöä manipuloidaan tapahtuman avulla. Ei ole hyvä asia, jos paikallinen yhteisö saa tapahtuman vuoksi negatiivisen imagon. (Emt. 27.) Jossain tapauksessa voidaan yrittää tapahtuman avulla korjata jo olemassa olevaa negatiivista imagoa ja houkutella paikkakunnalle kävijöitä.

12 Ympäristöllisiä vaikutuksia Tapahtuman ympäristöllisiä vaikutuksia ovat positiivisessa mielessä esimerkiksi ympäristön mahdollisuus näyttäytyä muulle maailmalle tapahtuman aikana. Ympäristövaikutuksia voidaan minimoida mm. kierrätyksen avulla sekä kieltämällä lasipullot ja järjestämällä kuljetus kauempana sijaitsevalta parkkipaikalta tapahtumapaikalle. Tapahtuman avulla voidaan korostaa ympäristötietoista toimintatapaa. (Bowdin ym. 2001, 32.) Negatiivisia vaikutuksia ympäristölle sekä fyysisille puitteille ovat likaantuminen, saastuminen, melu, liikenneruuhkat ja perinnön, esim. etenkin suomalaisille niin tärkeän luonnon, tuhoutuminen. (Emt. 27.) Vesijuoksussa tärkeä ympäristö on vesi ja ranta. Niiden tulisi olla puhtaita kilpailujen aikana ja pysyä puhtaana kilpailujen jälkeenkin. Poliittisia vaikutuksia Poliittisia tapahtumien vaikutuksia positiivisia mielessä on myös paljon. Tapahtumien avulla yritetään vaikuttaa äänestäjiin tai kansalaisiin esim. vaalien alla. Kansalaiset yritetään pitää tyytyväisinä tarjoamalla heille jotain tapahtumien avulla. Tätä keinoa ovat käyttäneen mm. Iso-Britannian kuningashuoneen jäsenet pitämällä erittäin suosittuja tapahtumia, kuten Prinssi Charlesin ja Lady Diana Spencerin satumaiset häät. Poliitikot ovat yleensä valokeiloissa isoissa tapahtumissa ja kasvattavat näin suosiotaan. On huomattu, että kun omaan kaupunkiin tai alueelle saadaan suuri tapahtuma, houkuttelee se vierailijoita, tuo tuloja ja luo työpaikkoja. Suurien tapahtumien avulla saadaan jopa kansainvälistä arvostusta ja parannetaan alueen imagoa. Tapahtumien myötä alueelle saadaan ehkä lisäinvestointeja. Tapahtumat vaikuttavat yhteisön jäsenten yhtenäisyyden tunteeseen, ihminenhän on sosiaalinen eläin ja yhdessä koetut tapahtumat vaikuttavat hyvinvointiin ja näin sosiaalisiin rakenteisiin. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä päättäjien järjestämiin tapahtumiin, ovat he todennäköisesti tyytyväisiä myös heidän politiikkaansa. (Bowdin ym. 2001, 27, 35 37.) Poliittisessa mielessä tapahtumien negatiivisia vaikutuksia on riski siitä, että tapahtuma epäonnistuu. Varoja voidaan käyttää väärin ja vastuuttomasti. Voi olla, että propaganda lisääntyy. Ehkä yhteisö ei olekaan tapahtuman pääjärjestäjä eikä voi kontrolloida tapahtumaa eikä saa siitä tuloja. (Emt. 27.)

13 Matkailullisia ja taloudellisia vaikutuksia Turismi koetaan hyvänä tulonlähteenä monille alueille. Tapahtumat tärkeänä osana turismia houkuttelevat alueelle yleensä paljon matkailijoita. Tapahtumat voivat tehdä paikoista matkailukohteita, olla alkusysäyksenä matkailijoiden määrän kasvamiseen. Matkailijat tuovat alueelle tietenkin rahaa. Heidän oleskeluaikansa pidentyy tapahtumien vuoksi ja he saattavat tulla uudelleen seuraavana vuonna. Tapahtumat lisäävät alueen tunnettuutta ja luovat sen matkailullista imagoa. Tapahtumien avulla voidaan houkutella matkailijoita sesongin ulkopuolella ja näin tasataan vuodenaikojen aiheuttamaa asiakkaiden määrän epäsuhtaisuutta matkailuyrityksissä. Tapahtumia järjestettäessä olisi syytä muistaa, että ne tulisivat olla tarkoitettu myös paikallisille ihmisille eikä vain turisteille. Muuten tapahtumasta häviää aitous, jota turistit ehkä hakevat. Paikalliset voivat jopa vastustaa turismia. (Bowdin ym. 2001, 27, 38 40 ) Tapahtumien avulla matkailusta saatava tuotto on korkea ja tulot jakautuvat eri aloille, kuten matkustamiseen, majoitukseen, ravitsemispalveluihin ja liikkeisiin. Lisäksi tulot kertaantuvat, koska mm. raaka-aineita tarvitaan enemmän tapahtumien aikana verrattuna normaaliin toimintaan. Raha siis kiertää yhteiskunnassa ja kansantalous hyötyy siitä. Suurien tapahtumien vuoksi joudutaan usein rakentamaan uusia rakennuksia, kuten urheilustadioneita sekä hotelleja. Tiet ja julkiset liikenneyhteydet paranevat megatapahtumien myötä. Samalla syntyy lisää työpaikkoja ja saadaan kerättyä enemmän veroja. Tapahtumilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia niin paikallisille kuin turisteillekin. (Emt. 27, 41.) Pienillä paikkakunnilla järjestettävissä tapahtumissa voivat pienet matkailuyrittäjät, taksit ja ravitsemispalveluiden tarjoajat ansaita viikonlopun aikana melkein koko kesän tilin. Näin on käynyt esimerkiksi Suopotkupallon MM-kilpailuissa, pienessä kainuulaisessa Hyrynsalmen kunnassa. (Moolis 2002, 35 36.) Negatiivisia vaikutuksia ovat alueen autenttisuuden katoaminen, yhteisö saattaa vastustaa tämän ja muiden asioiden takia turismia alueella. Alueen maine voi kärsiä tapahtumasta ja alueella voi esiintyä esim. kulttuurin, paikallisten ihmisten tai luonnon hyväksi käyttöä. Tapahtumien aikana hinnat yleensä nousevat. (Bowdin ym. 2001, 27.) Tapahtumien matkailullisia ja taloudellisia

vaikutuksia tulisikin seurata pitkällä aikavälillä, lyhyellä aikavälillä tulokset eivät ehkä ole riittäviä ja todenmukaisia. 14 3 TAPAHTUMAT JA MATKAILU 3.1 Tapahtumat matkailun kentässä Monet erilaiset tapahtumat liittyvät tiukasti matkailuun. Osa tapahtumista on selkeästi osa turismiteollisuutta, etenkin megatapahtumat, joilla haetaan erityisesti taloudellista voittoa ja houkutellaan paikalle suuria osallistujamääriä. Tapahtumien määrä on kasvanut ja jatkaa yhä kasvuaan sekä Suomessa että maailmalla. Pienimuotoisemmillakin tapahtumilla on selkeää matkailullista vaikutusta monille pienille paikkakunnille esim. matkailullisesti hiljaisempina kausina. Tapahtumat luovat paikkakunnille tietynlaisen imagon, asettavat ne markkinoilla tiettyyn kohtaan ja luovat niille markkinoinnillista etulyöntiasemaa (McDonnell, Allen & O Toole 1999, 28). Edellisessä luvussa esiteltiin tapahtumien matkailullisia vaikutuksia. 3.2 Liikuntamatkailu Vesijuoksun maailmanmestaruuskilpailut voidaan liikunnallisen luonteensa vuoksi luokitella urheilu- tai liikuntatapahtumaksi ja siten osaksi liikuntamatkailua. Sport tourism suomennetaan ennemmin liikunta- kuin urheilumatkailuksi. Vehmaksen mukaan (2001, 6) urheilu- ja liikuntakäsitteiden merkitys vaihtelee kulttuureittain, Pohjois-Amerikassa sport tarkoittaa kilpailullista toimintaa, kun taas eurooppalainen näkemys sisällyttää määrittelyyn mukaan myös eikilpailullisen, virkistyksellisen puolen. Liikuntamatkailun voidaan katsoa alkaneen jo antiikin Kreikassa, jossa ensimmäiset olympialaiset pidettiin 776 ekr. Silloin tapahtumaan osallistui useita kymmeniä tuhansia ihmisiä. Roomalaisten matkustus suuntautui pääasiassa kylpylöihin ja gladiaattorikisoihin. (Standeven & De Knop 1999, 14 15.) Niistä ajoista lähtien on järjestetty erilaisia liikunta- tai urheilutapahtumia ympäri

15 maailmaa. Nykyisin liikuntamatkailu on turismin kasvava segmentti ja sen kysyntä kasvaa jatkuvasti. Vehmaksen mukaan (2002, 57) liikuntamatkailijoiden osuus kaikesta matkailusta on noin 10 30 %. Suosion kasvamiseen vaikuttaa mm. lisääntynyt elämyshakuisuus ja toisaalta itsensä hoitaminen on nykyihmiselle yhä tärkeämpää. Osallistumalla itse tai seuraamalla muiden suorituksia saadaan hyvää oloa. (Verhelä & Lackman 2003, 126.) Liikuntamatkailu (sport tourism) voidaan määritellä laajasti siten, että siihen sisältyy matkustaminen pois asuinpaikasta ja tarkoituksena on osallistua liikunnalliseen aktiviteettiin kilpailun tai rentoutumisen vuoksi, matkustaminen katsomaan joko huippu- tai ruohonjuuritason urheilua tai matkustaminen tutustumaan urheilunähtävyyksiin, kuten kuuluisiin urheiluhalleihin tai vesipuistoihin. (Deply Neirotti 2003, 2.) Edellä oleva määritelmä jakaa liikuntamatkailun kolmeen eri muotoon, joita ovat aktiivinen liikuntamatkailu, passiivinen tapahtumamatkailu ja nostalgiamatkailu. Aktiivista liikuntamatkailua on esim. matkan aikana liikunnan, kuten hiihdon tai golfin, harrastaminen. Esimerkkejä passiivisesta tapahtumamatkailusta ovat suomalaisten suosima formulamatkailu tai matkat olympialaisiin katsojaksi. Nostalgiamatkailua ovat mm. matkat olympiastadioneille tai urheilumuseoihin. (Vehmas 2001, 6.) Nostalgiamatkailijoita sitoo syvempi side harrastukseensa, yleensä se liittyy joukkueeseen tai urheilijaan. Voidaan esimerkiksi matkustaa Paavo Nurmen kisapaikoille. (Verhelä & Lackman 2003, 131.) Vesijuoksun MM-kilpailuihin osallistui sekä aktiivisia että passiivisia liikuntamatkailijoita, kilpailijoita sekä yleisöä. Ehkä tulevaisuudessa kilpailupaikalle tulee nostalgiamatkailijoita. Liikuntamatkailun tarjonnassa erotetaan viisi pääryhmää: nähtävyydet, matkakohteet, risteilyt, (kierto)matkat ja tapahtumat. Tapahtumilla viitataan yleensä urheilutapahtumiin, jotka houkuttelevat runsaasti katsojia tai osallistujia. (Deply Neirotti 2003, 3 ja 8.) Pienemmät tapahtumat, kuten Vesijuoksun MMkilpailut, joissa on tyypillistä osallistuminen itse kilpailuun, ovat hyödyllisiä pienille kaupungeille tai harvemmin asutuille alueille. Yleensä tällaisissa tapahtumissa käytetään hyödyksi jo olemassa olevaa infrastruktuuria ja vapaaehtoistyövoimaa, joten ne tulevat edullisiksi järjestäjälle. Liikuntatapahtumat ovat

16 tehokas tapa houkutella paikkakunnalle uusia kävijöitä ja saada ihmiset tulemaan uudelleen. Ihmiset palaavat, koska urheilutapahtumissa, joihin itse osallistutaan, voidaan viettää aikaa samanhenkisten ja samaa lajia harrastavien ihmisten kanssa. (Emt. 9.) Kilpailuihin osallistumisesta saattaa tulla perheelle tai yksittäiselle osallistujalle vuosittainen perinne. 3.3 Liikuntamatkailija Liikuntamatkailija voi olla aktiivinen, passiivinen tai nostalginen matkailija, kuten edellä esiteltiin. Amerikkalaisten ja eurooppalaisten tutkimusten mukaan aktiivinen liikuntamatkailija kuuluu elitistiseen väestöön. Hän on tyypillisesti nuori naimaton ja lapseton mies, joka asuu kaupungissa. Hänen sosioekonominen asemansa on keskimääräistä parempi. (Vehmas 2001, 6.) Täytyy kuitenkin muistaa, että liikuntamatkailijat ovat kokonaisuudessaan hyvin heterogeeninen ryhmä. Liikuntamatkailijat voivat olla katsojia, kilpailijoiden ystäviä ja perhettä, virkamiehiä, median edustajia, sponsoreita, matkailijoita jne. (Getz 2003, 56). Erilaisia liikuntalajejahan on maailmassa vaikka kuinka paljon ja jokaisella on omat kannattajansa ja harrastajansa. Liikuntamatkailijoiden motiivit vaihtelevat, esim. monilapsisella perheellä ja ystäväporukalla on täysin eri syyt lähteä liikuntamatkalle. Usein halutaan kokea jotain arjesta poikkeavaa, matkustamalla esim. urheilukilpailuun, jossa on mahdollista nähdä kuuluisia urheilijoita tai kokeilla itse jotain uutta lajia. Jos liikuntatapahtuman ympärille on tuotteistettu valmis paketti, on se houkutteleva sellaisten ihmisten kannalta, jotka haluavat ottaa paljon irti lomaltaan. Usein matkakohteen valintaan vaikuttavat hyvin paljon sosiaaliset tekijät, kuten perheen ja ystävien mielipiteet. (Getz 2003, 55 56.) Tulevaisuudessa liikuntamatkailijoiden ryhmä muuttuu yhä erilaisemmaksi, kun koko ajan keksitään uusia liikuntamuotoja ja lajeja. Eläkeläiset tulevat yhä enemmän mukaan liikuntamatkailubisnekseen. Asiakkaat muuttuvat yhä vaativammiksi ja yksilöllisemmiksi. (Vehmas 2002, 60.)

3.4 Liikuntatapahtumamatkailu 17 Tapahtumat ovat merkittävä osa liikuntamatkailua etenkin turistien määrän ja taloudellisten vaikutusten vuoksi. Liikuntatapahtumamatkailu voidaan määritellä kohteen ja kuluttajan kannalta. Kohteen kannalta se on liikuntatapahtumien kehittämistä ja markkinointia, jotta saavutettaisiin taloudellisia ja yhteisöllisiä etuja. Kuluttajan kannalta liikuntatapahtumamatkailu on aktiivista tai passiivista matkustamista. (Getz 2003, 50.) Liikuntatapahtumamatkailulla on ainutlaatuisia piirteitä. Getzin (2003, 50) mukaan monien urheilutapahtumien paikka valitaan tarjousten perusteella, eli ne ovat houkuttelevia kohteiden kannalta. Erikoistapahtumat voivat houkutella enemmän turisteja kuin säännöllisesti järjestetyt ottelut. On huomattava, että sponsorit suorastaan rakastavat urheilukilpailuja ja sponsorirahoituksen avulla parannetaan tiloja, välineistöä ja infrastruktuuria. Kun urheilutapahtumaa varten rakennetaan suorituspaikkoja, tulee niistä yleensä pysyviä tapahtumapaikkoja. (Getz 2003, 50 51.) Vesijuoksun MM-kilpailut olivat pienet kilpailut, eikä niiden takia jouduttu rakentamaan suuria suorituspaikkoja, kunnan uimalaa ruopattiin ja rakennettiin kilpailijoille kääntöpaikka 50 metrin kisaa varten. Urheilutapahtumien avulla houkutellaan esim. kaupunkiin muitakin tapahtumia, kuten kongresseja ja näyttelyitä. Liikuntatapahtumamatkailun avulla on mahdollista tarjota monia urheilutapahtumia vuoden ympäri ja ne vetoavat moniin, koska erilaisia tapahtumia on tarjolla eri-ikäisille ihmisille. (Emt. 50 51.) Liikuntatapahtumamatkailu auttaa luomaan uniikin ja houkuttelevan maineen tapahtumapaikalle ja samalla se lisää paikallisen kulttuurin ja perinteiden suosiota. Median näkyvyys tapahtumassa ja sen vaikutus paikan imagon luomiseen saattavat olla tärkeämpiä kuin vierailijoiden tuomat eurot. Liikuntatapahtumat avustavat myös kohteen brandin luomisessa. Ennen kaikkea tämä on tehokas tapa turvata turismin tuomia etuja maaseudulla ja pienissä kaupungeissa, joiden houkuttelevuus on muuten rajallinen. (Emt. 51.) Petäjävesi pääsi hetkeksi julkisuuteen MTV3-kanavalla kisojen myötä ja sai mainetta vesijuoksukuntana. Kilpailulauantaina näytettiin pieni pätkä seitsemän uutisissa