Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus



Samankaltaiset tiedostot
Appendisiitin diagnostiikka

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Lasten appendisiitti turhat leikkaukset vähenemässä. Marianna Nikoskelainen ja Timo Hurme

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Helmi Kangaspunta UMPILISÄKKEEN TULEHDUKSEN LEIKKAUSHOIDON JÄLKEISET KOMPLIKAATIOT SEKÄ HOIDON VIIVEEN MERKITYS TAYS:SSA

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Lasten akuutin kivunhoidon järjestelyt Vaasan keskussairaalassa

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

Naisen kirurginen vatsakipu. Anne Mattila, gastrokirurgi

GKS 2010 Reita Nyberg

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

FINPOP GKS Nina Mattsson, oyl K- HKS

PD-hoidon komplikaatiot

Spondylolyysin ja spondylolisteesin leikkaushoidon indikaatiot, tekniikat

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Selkäkivun diagnostiset kompastuskivet? Hannu Miettinen Kuopion yliopistollinen sairaala

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

Onko testosteronihoito turvallista?

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus Katri Pernaa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

Virtsatieinfektiot. ivä Infektioyhdyshenkilöiden iden koulutuspäiv. Teija Puhto Infektiolää

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen

Adaptiiviset lääkekokeet. Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Olli Tenhunen FIMEA, OYS/syöpätaudit ja hematologia

AKUUTIN KOLEKYSTIIN HOITO OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa


Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Geriatripäivät 2013 Turku


Hyötyykö potilas leikkaushoidosta?

MITÄ UUTTA SARKOOMIEN HOIDOSSA?

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Tarvitaanko akuutin vatsan diagnostiikassa kuvantamista? Kaarina Partanen Dos., os.ylil. Meilahden röntgenr

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS Sari Silventoinen

Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Suoliston alueen interventioradiologiaa

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

Laparoskooppinen kirurgia lastenkirurgin näkökulma. Antti Koivusalo Lastenklinikka HUS, Helsinki

rjestelmän uusi ulottuvuus

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

Cystocelen korjaus vaginaalisella verkolla. Teuvo Takala P-HKS GKS

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen

Vaikea intra-abdominaalinen infektio milloin laajennan antibioottikirjoa?

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala GKS

KLIINISEN TUTKIMUKSEN MERKITYS SAIRAANHOITOPIIREILLE. Heikki Huikuri Professori, MRC Oulun johtaja Oulun yliopisto OYS

Lastenreuman uveiitti ja kaihi - esto ja leikkaukset lapsipotillailla. Sanna Leinonen, silmät.el Kanta-Hämeen keskussairaala HYKS

Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy

Voisiko metformiini korvata osittain insuliinin raskausdiabeteksen hoidossa?

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Kokeellinen interventiotutkimus

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta

Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Moniammatillinen hoitokertomus;

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Aikuinen mammografiaja ultraäänitutkimuksessa

Tähystyskirurgia ja sen mahdollisuudet

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti:

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Ranneluumurtumat. Tero Kotkansalo Käsikirurgi TYKS, TULES klinikka

Leikkaustaitojen arviointi. Reita Nyberg Presympiosium

Artoskopian indikaatiot nykypäivänä

Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto

Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

FINPOP- katsaus. GKS Nina Mattsson El, Oyl K- HKS

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

Tilastoja Ulla Kaukoniemi Infektioylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Infektioiden torjuntayksikkö

INTERNET-VIDEO HIV-HOIDON ALOITUKSEN TUKENA. Jussi Sutinen, Pia Lottonen, Pia Kivelä

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Ortopedisten ja traumatologisten potilaitten vieroittaminen tupakoinnista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä

Spinaalistenoosileikkaukset ORTONissa

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Transkriptio:

Appendisiitti lääke vai leikkaus? APPAC-tutkimus 19.9.2013 SGY syyskokous, Kuopio Dos Paulina Salminen TYKS, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka

Fitz RH. Perforating Inflammation of the Vermiform Appendix with Special Reference to Its Early Diagnosis and Treatment. Am Med J Sci 1886; 92:321-346 Typhilitis / Caecitis Appendicitis Appendisiitti Perforaatio vs. Appendisiitin spontaani paraneminen?

J Int Coll Surg 1959;32:255-261 261 471 potilasta v. 1953 1957 Mortaliteetti 0.2% Residivointi 14.4% (48/334)

Hale,D.. et al. Appendectomy. Ann Surg 1997;225(3):252-261 261 n = 4950 Ikämediaani 23 v, 64 %,, 36 % Komplisoitumaton akuutti appendisiitti 66 % (n = 3286) Perforoitunut appendisiitti 21 % (n = 1032) Normaali appendix 13 % (n = 632)

Hale,D.. et al. Appendectomy. Ann Surg 1997;225(3):252-261 261 Morbiditeetti 5.2 % (n = 259) Norm.. appendix 4 %, komplisoitumaton appendisiitti 3 %, perforoitunut appendisiitti 12 % Haavainfektio n = 124 Virtsaretentio / -infektio n = 64 Pneumonia n = 11 Kiinnikeokkluusio n = 22 Intra-abdominaalinen abdominaalinen abskessi n = 19 Enterokutaaninen fisteli n = 5 Pseudomembranoottinen koliitti n = 4 Muita n = 6 Mortaliteetti 0.08 % (n = 4)

Komplisoitumaton vs. komplisoitunut appendisiitti

Mason et al. Meta-analysis of Randomized Trials Comparing Antibiotic Therapy for Acute Uncomplicated Appendicitis. Surgical Infections 2012; 13: 74-84 Eriksson, Granström. Br J Surg 1995 Styrud et al. World J Surg 2006 Hansson et al. Br J Surg 2009 Malik, Bari. J Gastrointest Surg 2009 Vons et al. Lancet 2012

Randomized controlled trial of appendicectomy versus antibiotic therapy for acute appendicitis. Eriksson S, S Granström m L. L Br J Surg 1995; 82(2):166-9 40 potilasta (20/20) Kons. hoidetussa ryhmäss ssä yksi potilas leikattiin sairaalahoitojakson aikana (perforaatio( perforaatio) 7 potilaalle residiiviappendisiitti vuoden kuluessa Dg-osuvuus leikkausryhmäss ssä 85 %, kons. ryhmäss ssä? Konkluusio: Ab-hoito yhtä tehokas kuin leikkaushoito, kipu vähäisempv isempää,, ongelmana residiivit

Styrud et al. World J Surg 2006; 30:1033-1037

18 50 v,, kuusi sairaalaa v. 1996-1999 1999 n = 252, 124 leikkaushoito, 128 ab-hoito Leikkausryhmäss ssä morbiditeetti 14 % 97 % leikkauslöyd ydöksenä appendisiitti,, kuudella potilaalla perforoitunut appendisiitti 86 % ab-hoidetuista parani primaaristi 24 h aikana leikattiin 15 potilasta, joista seitsemäll llä perforoitunut appendisiitti Vuoden seurannassa appendisiittiresidiivi 14 %

Primary outcome measure? Puuttuva voimalaskelma / pieni otoskoko Naiset puuttuvat + yläik ikäraja 50 v validiteetti? Ab-ryhm ryhmän n leikatut potilaat (n = 15) puuttuvat ab-ryhm ryhmän n analyysistä Residiivit huomioiden antibioottihoidon onnistuminen 70%

Malik A, Bari S. Conservative management of Acute Appendicitis J Gastroenterol Surg 2009;13:966-970 970 n = 80, 40 leikkaushoito, 40 ab-hoito (2 oper) Residiiviappendisiitti 10 % (n = 4) mediaani 8 kk, seuranta 1 v Leikkausryhmäst stä 90 % appendisiitti Uä preop.: appendisiitti 80 % 12. pop.pv 15/38 appendix visualisoituu 30. pop.pv 9/15 appendix visualisoituu 4/9 residiivi vuoden kuluessa

Hansson et al. Br J Surg 2009; 96:473-81

Randomisaatio syntymäpv perusteella, randomisaation jälkeen potilaat saivat joko kirurgin arvion perusteella tai itse halutessaan vaihtaa ryhmää 167 leikkaushoitoon randomoitua 154 leikattua (92 %) 202 antibioottihoitoon randomoitua 106 antibioottihoidettua (53 %)

Ensisijaisina pääp äätetapahtumina hoidon teho ja vakavat komplikaatiot Hoidon teho leikkausryhmäss ssä 89.2 % ja antibioottiryhmäss ssä 90.8 % Vakavia komplikaatioita leikkausryhmäss ssä 10.8 vs. ab-ryhm ryhmässä 5.4 % (p < 0.05)

Suuri siirtymä (47 %) ab-ryhm ryhmään randomoiduista leikkaushoitoryhmää ään randomoitu tutkimus? Per protocol- vs. intention to treat-analyysi analyysi Diagnostiikan epävarmuus ab-hoidetuilla, leikatuillakin 11 % muu dg Lyhyt seuranta-aika aika (1 v) ja alhainen seuranta-%

Vons et al. Lancet 2011; 377:1573-79

Vons et al. Lancet 2011; 377:1573-79 TT = komplisoitumaton appendisiitti n = 243 leikkaushoito n = 120, ab-hoito n = 123 4 x early dropout n = 239 (119 + 120) Appendikektomia vs. amoksisilliiniklavulaanihappo 3 g Non-inferioriteetti RCT-asetelma Ensisijainen päätetapahtuma = 30-vrk postinterventio-peritoniitti TT leikkausryhmässä / leikkauslöydös ab-ryhmässä

Vons et al. Lancet 2011; 377:1573-79 Postinterventio-peritoniitti 8 % (n = 9) ab-ryhmä 2 % (n = 2) leikkausryhmä Leikkausryhmä 18 % (n = 21) komplisoituneita vs. TT-dg = komplisoitumaton appendisiitti 97 % appendisiitti Antibiottiryhmä 30-vrk: 12 % (n = 14) oper. hoito 1 v: 29 % (n = 30) oper. hoito, residiivi 26/30 68 % (n = 81) ei tarvinnut leikkaushoitoa

Non-inferiority trial? Antibioottivalinta resistenssiongelma Surgical Infection Society Guidelines Solomkin et al. Surg Infections 2010; 11:79-109 Ensisijainen päätetapahtuma + seuranta: tutkimusryhmissä erilaiset kriteerit ja seurantaajankohdat

Fekoliitti Vons et al. Lancet 2011; 377:1573-79 Fekoliitti TT:ssä komplisoituneen appendisiitin riski (53 % fekoliitti vs. 15 % komplisoitumaton appendisiitti, p<0.0001) Fekoliitti TT:ssä antibioottihoidon epäonnistuminen merkitsevästi todennäköisempää (p=0.0072) Jos fekoliittipotilaat poistetaan analyysistä, ei eroa postinterventioperitoniitin esiintyvyydessä leikkaus- ja antibiottiryhmän välillä

APPAC-tutkimus Prospektiivinen randomoitu monikeskustutkimus : Komplisoitumattoman appendisiitin leikkaushoito vs. antibioottihoito TYKS (dos( Paulina Salminen, prof. Juha Grönroos, radiologian el Johanna Virtanen) Mikkelin KS ( prof. Hannu Paajanen) OYS (LT Tero Rautio, LT Airi Jartti) TAYS (LT Pia Nordström, dos Juhani Sand) Jyväskyl skylän n KS (dos( Markku Aarnio, prof. Jukka-Pekka Mecklin) Seinäjoen KS (dos( Tuomo Rantanen)

APPAC-tutkimusryhm tutkimusryhmä

APPAC tutkimushypoteesi Tutkimushypoteesina on, että nykykäyt ytännön mukainen komplisoitumattoman appendisiitin leikkaushoito ei ole kaikille välttv lttämätön n vaan konservatiivisella hoidolla (=antibioottihoidolla) voidaan hoitaa suurin osa appendisiiteista ja täten ten välttv lttää tarpeettomat tulehtuneen umpilisäkkeen poistoleikkaukset.

Sisää äänottokriteerit Ikä 18 60 vuotta TT-tutkimuksella todettu komplisoitumaton umpilisäkkeen tulehdus Ei fekoliittia Ei perforaatiota Ei abskessia Ei tuumoria

Poissulkukriteerit Ikä < 18 vuotta tai ikä > 60 vuotta Raskaus tai imetys Varjoaine- tai jodiallergia Munuaisten vajaatoiminta, Krea yli viitearvojen DM + metformiinilää ääkitys Vatsakalvontulehdusepäily (umpilisäkkeen puhkeama) Ko-operoimattomuus operoimattomuus (ei pysty itse antamaan suostumusta osallistumisesta) Vaikea yleissairaus

APPAC tutkimusryhmät Leikkaushoitoryhmä Avoin app.ect. Normaali postop.. hoito Antibioottiryhmä Ertapeneemi 1 g 1x1 i.v.., yhteensä kolme annosta Statuskontrolli 12 24 h: komplisoituneen appendisiitin epäily app.ect. Kotiutusvaiheessa ab- hoidoksi levofloksasiini 500 mg 1x1 + metronidatsoli 500 mg 1x3 p.o.. viikon ajan

150-300 + 150-300 Ensisijainen päätemuuttuja hoidon onnistuminen leikkaushoito = onnistunut app.ect. ab = appendisiitin primää ääri paraneminen eikä residiiviä vähintään n 1 v seurannassa www.clinicaltrials.gov / NCT01022567 APPAC-tutkimus

Toissijaiset päätemuuttjat leikkaushoidon ja konservatiivisen hoidon morbiditeetti ja mortaliteetti sairaalahoitoaika hoitojakson kustannukset kotiutumisvaiheen kipu (VAS) työkyvytt kyvyttömyysaika toipilasaika

APPAC -tutkimus Potilaiden rekrytointi marraskuu 2009 kesäkuu kuu 2012 Protokolla-artikkeli artikkeli helmikuussa 2013 BMC Surgery 2013; 13:3 Ensisijaisen pääp äätetapahtuman arviointi kaikilla vähintään n 1 v seuranta tulosten analysointi syksyllä 2013 +/- ennustavat tekijät

Konservatiivisen hoidon onnistuminen

Leikkaus vai lääl ääke? Komplisoitumaton vs. komplisoitunut appendisiitti? Potilasvalinta Kenellä komplisoitumaton appendisiitti? Diagnostiikka? Viattoman appendixin poisto? Uä? TT? Monimuuttuja-analyysi analyysi hoidon valintaa ohjaavat ennustekijät pisteytys / score kliiniseen käyttk yttöön? APPAC-tulokset prospektiivinen tutkimus