Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys. merkityksellisyys. Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan

Samankaltaiset tiedostot
Rationaalisen valinnan teoria

Inhimillinen toiminta 1: Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalisuus. Intentionaalisten tilojen rationaalisuus

Intentionaalisuus. Intentionaalinen psykologia. Intentionaalinen psykologia

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Intentionaalinen psykologia ja toiminnan kausaalinen selittäminen

PSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET

Eettisten teorioiden tasot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 4: Perusteet. Mitä perusteet ovat? perusteista (reasons). avulla.

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

Farmaseuttinen etiikka

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teorian ja käytännön suhde

Luento 6: Tekojen selittäminen

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Tieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia

a. Klassinen tiedon määritelmä: tosi oikeutettu uskomus (max. 1.0) b. Määritelmän pohdintaa (max. 1.0) 2.0

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Poissulkemisargumentti. Rakenne ja funktio. Poissulkemisargumentti. Poissulkemisargumentti. Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 7.

Tervetuloa webinaariin! Esitysdiat ja tallennelinkit löytyvät kunkin webinaarin jälkeen osoitteesta

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

SOVELTAVA ETIIKKA JA AMMATTIETIIKKA

juhani pietarinen Opas Spinozan Etiikkaan

YK10 Etiikka III luento Kantilaisuus (velvollisuusetiikka)

Luento 7: Filosofinen psykologia

Pohdiskeleva ajattelu ja tasapainotarkennukset

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Luento 5: Mentaalisesta motoriseen kontrolliin

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Erotetaan O Brienia seuraten erilaisia agenttityyppejä heikoimmasta vahvimpaan. Ensimmäinen luokka ei ole kovin mielenkiintoinen:

Sisällönanalyysi. Sisältö

Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

Sosiaalinen todellisuus ja sen vaikutus yksilöön. Metodologinen individualismi. Perusteita metodologiselle individualismille

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Kokeellinen yhteiskuntatiede

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

Psyykkinen toimintakyky

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

Miten kaupunki voi olla ketterä ja terveyttä edistävä?

Keksikää mahdollisimman monta:

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

Kurssi (4op) koostuu. Kasvatustieteen peruskurssi. Sisältö. Opiskelutehtäviä

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Yksilöllinen ja sosiaalinen toimijuus Michael Bratmanin intentioiden suunnitteluteoriassa

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Luento 9. Kantista utilitarismiin. Immanuel Kant ( )

TIETOA, TUNNETTA VAI MOLEMPIA?

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Luento 10: Kollektiivinen intentionaalisuus

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat

arvioinnin kohde

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Novetos Oy Tapio Aaltonen

TERAPIANÄKÖKULMAN TUOMINEN LASTENSUOJELUTYÖHÖN - SYSTEEMINEN MALLI PSYKIATRIAN NÄKÖKULMASTA

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris Julkinen 1

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Miten ihmisestä tulee osa taloudellista toimintaa? TU-A Tuotantotalous 1 Luento Tuukka Kostamo

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

arvioinnin kohde

Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan (Kf 140)

Mistä muodostuu tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys?

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Vuorovaikutus - arvostelemisesta arvostamisen

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät

Tiina Lautamo, FT, yliopettaja, toimintaterapeutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Transkriptio:

Käyttäytymisestä merkitykselliseen toimintaan Inhimillinen toiminta: intentionaalisuus, rationaalisuus, merkityksellisyys Yhteiskuntatieteiden filosofia (Kf270) 3. Luento 19.3. 1 Tekeminen vs. tapahtuminen onko toimijan liike omassa kontrollissa? Aktiivinen vs. passiivinen tekeminen tekeekö toimija liikkeen vai onko se seuraus jostain muusta tekemisestä? Intentionaalinen vs. ei-intentionaalinen teko aiottu vs. esim. refleksiivinen vapaa tahto, moraalinen vastuu, persoona Harkittu vs. impulsiivinen Teon kommunikatiivinen / symbolinen merkityksellisyys 2 Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteit sitteitä Intentionaalinen toiminta: peruskäsitteit sitteitä Intentionaalisuus: toiminnan suuntautuneisuus Intentionaaliset tilat (propositionaaliset asenteet) mentaalisia tiloja, joilla propositionaalinen sisältö Modaalisesti kahdenlaisia intentionaalisia tiloja: uskomukset: miten ajattelee asioiden olevan halut / puoltavat asenteet: miten soisi niiden olevan ei puoskumuksia (besires), joissa molempia piirteitä Peruste (reason) halu + uskomus sen toteuttamisesta peruste toiminnalle, syy tehdä jotain, perustesyy (erotuksena kausaalisesta syystä) vastaa kysymykseen: miksi toimija teki niin kuin teki? Rationaalisuus uskomusten (ja halujen) sisällöllinen yhteys toisiinsa toiminta perusteiden mukaista Harkinta (deliberation) perusteiden rationaalinen vertailu ja valinta niiden välillä Intentio / aikomus teon aiheuttava tekijä (kausalistisissa teorioissa) tarvitaan erottamaan teon aiheuttavat perusteet muista perusteista ja teon aiotut seuraukset onnellisista sattumista 3 4 1

Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti inti Milloin kyseessä on intentionaalinen toiminta? Tapahtumalle voidaan antaa mielekäs intentionaalinen kuvaus sama tapahtuma voidaan käsitteellistää useilla tavoilla (esim. puhdas fysikalistinen kuvaus) tapahtuman käsitteellistäminen intentionaalisella käsitteistöllä uskomukset ja halut tulevat joukkona, eivät yksitellen Kausalismi vs. ei-kausaaliset teoriat ovatko perusteet (+ aikomukset) myös kausaalisia syitä teoille? Intentionaalinen toiminta: teon yksilöinti inti Mikä kaikki voidaan laskea osaksi tekoa? erialisia kuvauksia samasta teosta: lihasten tahdonalainen supistuminen käden liikuttaminen valokatkaisijan kääntäminen valojen sytyttäminen murtovarkaan varoittaminen aiotut seuraukset? Miten rajata teon aiotut seuraukset? teko voi tuottaa aiotun tuloksen ei-aiotulla tavalla onnistuminen voi riippua onnesta jos teolla on useita (vaihtoehtoisia) mahdollisia, haluttuja seurauksia, onko jonkin niistä toteutuminen aiottu? 5 6 Käytännöllinen järkij Käytännöllinen vs. teoreettinen järki teoreettinen järki liittyy uskomusten muodostamiseen (tai uskomusjärjestelmän pitämiseen rationaalisena) käytännöllinen järki liittyy toimintaan: seurauksena teko (tai peruste toiminnalle) Toimija on rationaalinen, kun hän toimii käytännöllisen järjen mukaisesti rationaalisuuden normatiivisuus: määrittelee inhimillisen toimijuuden heikompi irrationaalisuus käytännöllisen järjen käytössä: akrasia eli tahdon heikkous Instrumentaalinen rationaalisuus ja toiminnan pääp äämärät Instrumentaalinen rationaalisuus toimija toimii tavoilla, joiden uskoo johtavan valitsemiinsa päämääriin toimijuuden minimivaatimus motivoivista haluista seuraa välineellisiä haluja Voiko toiminnan päämääriä johtaa? uskomukset ja halut ovat erillisiä, haluja voi johtaa vain toisista haluista uskomukset tavoittelemisen arvoisista päämääristä eivät vielä motivoi erityisongelma: miten moraalisesta harkinnasta voi seurata moraalinen motivaatio? (moraalipsykologia) 7 8 2

Käytännöllisen järjen j holistisuus Halujen / päämäärien moninaisuus ja ristiriitaisuus ilman päämääriä koskevaa järkeilyä ei ole rationaalista toimintaa Ratkaisuehdotus: päämäärien saavuttamisen maksimointi käytännöllisen järjen perimmäinen tavoite päätyä toimintaan, joka maksimoi erilaisten päämäärien saavuttamisen uskomusjärjestelmän lisäksi myös toimintaa motivoivat halut järjestäytyvät rationaaliseksi kokonaisuudeksi Toiminnan tulkinta Intentionaaliseksi oletetun toimijan käyttäytymisen rationalisointi käyttäytyminen käsitteellistetään intentionaalisesti päätelmiä toimijan haluista, uskomuksista ja aikomuksista ohjaavat tieto kontekstista ja se, mitä toimija tekee Toisten ihmisten tulkitseminen toimijoina on automaattista toiminta havaitaan intentionaalisena, sitä ei erikseen päätellä teon hahmottaminen mielekkäänä 9 10 Toiminnan tulkinta Teoriateoria toisten toiminnan tulkinnassa on kyse implisiittisestä teorian soveltamisesta intentionaalinen käsitteistö on teoreettista käsitteistöä, joka ohjaa havaintoaineiston (käyttäytyminen) tulkintaa, mentaaliset tilat ovat käyttäytymistä selittäviä olioita jne. Simulaatioteoria kyse on asettumisesta toisen tilanteeseen ja tästä seuraavien uskomusten ja halujen simuloimista Tulkintataipumus on mahdollisesti synnynnäinen Tulkinnan hyvänsuopuus Donald Davidson (1917 2003) suopeuden periaate (principle of charity) Tulkinnan lähtökohtana on ajatus, että tulkinnan kohde on rationaalinen toimijuuden sisäinen ominaisuus kohteen toiminnan seuraukset oletetaan enimmäkseen aiotuiksi kohteen uskomukset oletetaan enimmäkseen tosiksi (tilanteeseen sopiviksi, kohde samanmieliseksi tms.) sen parempi tulkinta mitä järkevämmäksi kohde saadaan 11 12 3

Ymmärt rtävä ihmistiede Ajatus, jonka mukaan ihmistieteet eivät pyri selittämään, vaan ymmärtämään kohteitaan Toiminnan rationalisointi yksilön oma kokemus toiminnastaan ja sen päämääristä Merkitysten ymmärtäminen toiminnan symboliset ja kommunikatiiviset merkitykset tekstin tai muun symbolisen merkityksen tulkinta merkityksen holistisuus: esim. tekstin ilmaisujen merkitykset määräytyvät suhteessa toisiinsa ja laajempaan kontekstiin Ymmärt rtävä ihmistiede Hermeneuttinen kehä: ilmauksen merkitys selviää vain kulkemalla kehässä ilmauksen (osa) ja asiayhteyden (kokonaisuus) välillä lähtökohtana tulkitsijan esiymmärrys, jota korjataan tulkinnan kuluessa tavoitteena johdonmukainen ja mielekäs käsitys kokonaisuudesta Merkitykset voivat vaihdella tulkitsijan mukaan: merkitys itselle vs. merkitys yhteisölle tarkoitettu merkitys vs. tulkintaa ohjaava tilanne merkitys kohteelle vs. tutkijalle 13 14 Tulkitsevan tutkimuksen kohteita Yksilön kokemus tai tarkoitukset esim. mitä tekstin kirjoittaja on tarkoittanut inhimillisen toiminnan merkitysten ymmärtäminen Tekstin, teon tms. kulttuurinen merkitys merkitys vastaanottajalle tai tarkkailijalle jonkin tietyn kulttuurisen kehyksen puitteissa Kulttuurinen kehys jäsennys, jonka valossa jäsenet tulkitsevat tilanteita (normit, tavat, arvostukset, merkitykset) mahdollistaa kommunikaation ja yhteistoiminnan ryhmän sisällä 15 Rationaalisen valinnan teoria ja pääp äätösteoria Käytännöllisen järjen formalisointia? rationaalisuus päämäärien saavuttamisen maksimoimisena ja toiminnan konsistenssina Päätösteoria matemaattinen teoria, jolla voidaan mallintaa ja vertailla eri toimintamalleja päämäärien ja oletettujen seurausten valossa deskriptiivinen päätösteoria: teoria ihmisten tosiasiallisesta päätöksenteosta normatiivinen päätösteoria: pyrkimyksenä kertoa, mitä valintoja tulisi tehdä 16 4

Rationaalisen valinnan teoria ja pääp äätösteoria Rationaalisen valinnan teoria sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan mallintamista mikrotaloustiede, politiikan tutkimus, jonkin verran sosiologiassa oletuksena, että toimijat maksimoivat preferenssejään ottaen huomioon esim. muiden toimijoiden toiminnan ja eri toimintatapojen hyödyt ja kustannukset Taloustieteellinen imperialismi rationaalisen valinnan teorian soveltaminen kaikkialle sosiaaliseen toimintaan yhtenä perusteena inhimillisen toiminnan rationaalisuus ja ajatus RVT:stä sen formalisointina 17 Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia Ihminen toimii myös irrationaalisesti päättelykyky rajallista, osittain tehtäväsidonnaista toiminta puutteellisen tiedon varassa valinta päämäärien välillä voi olla häilyvää ja tilannesidonnaista konservatiivisuus: aiemmat päätökset rajoittavat harkintaa impulsiivinen toiminta ja muu harkitsematon irrationaalisuus Tunteiden linkki rationaalisuuteen? Ihminen ei välttämättä maksimoi halujensa toteutumista, vaan tyydyttää ne tyytyväisyys päämäärien riittävään toteutumiseen 18 Inhimillisen toiminnan rationaalisuuden kritiikkiä ja ongelmia Moraali: osa rationaalisuutta vai rajoittava tekijä? Käyttäytymiseen vaikuttavat myös tiedostamattomat ja järkeilyn ulkopuoliset tekijät Ongelma tulkitsevalle metodologialle (suopeuden periaate, hermeneutiikka) täydellinen tulkinta ei välttämättä mahdollista tai edes totuudenmukaista miten tietää, mitkä virheet ja ristiriitaisuudet tulkinnan kohteessa, mitkä tulkinnassa? Rationaalisen valinnan teorian ongelma mallien idealisoidut oletukset eivät psykologisesti uskottavia (ratkaisuyrityksillä, esim. paljastetut preferenssit, sama ongelma) 19 Ekskursio etiikkaan: rationaalisuus ja moraalinen harkinta Moraalipsykologia: miten uskomukset oikeasta ja väärästä voivat motivoida? nonkognitivismi (emotivismi, ekspressivismi): moraaliset väitteet eivät ilmaise uskomuksia, vaan puoltavia ja kielteisiä asenteita ( tappaminen, buu! ) mikä on tällaisten ilmaisujen rooli harkinnassa? internalismi vs. eksternalismi: riittääkö pelkkä rationaalisuus luomaan linkki moraalin ja motivaation välille, vai tarvitaanko käsitteellisesti erillinen halu tehdä, mikä on oikein? Normatiivinen etiikka: konsekventialismi oikean teon arvioiminen on hyödyn yliyksilöllisen maksimoinnin arviointia? (utilitarismi) 20 5