Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Transkriptio

1 Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville Päivänsalo globaali teologia, maailmankuvat ja aatevirtaukset (ma) TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto

2 Ohjelma Lista mahdollisista tenttikysymyksistä n. 2 viikkoa ennen tenttiä (1) Johdanto/ohjeet ma (2) Teologinen etiikka ja etiikan tutkimus to 3.11 Teoriat (3) Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite pe (4) Kantilaisuus ja utilitarismi ma (5) Utilitarismi jatkuu, hyve-etiikka to Soveltava etiikka (6) Lääkintäetiikka ja tekn. etiikka ma (7) Talousetiikka to Kirkkojen etiikka / uskonto ja etiikka (8) Katolinen ja ortodoks. etiikka pe (9) Lut. ja reformoitu etiikka to (10) Uskonto ja etiikka Kertaus PE

3 Akateeminen etiikka yliopistolla lähitieteitä Yhteisöllisen käyttäytymisen tutkimusalue Lähitieteitä esim. psykologia ja (erit. moraalisosiologia) Mitkä ohjeet tai teot ovat yleistettävissä? Kulttuurisidonnaisuus: lähitieteenä esim. antropologia vaikutusarviointi Deskriptiivinen (kuvaileva) etiikka käytänteet ja uskomukset (syntyhistoria) mahd. ratkaisuvaihtoehdot: lähitieteinä esim. (kirkko)historia, poliittinen filosofia, oikeusfilosofia, kansainvälinen politiikka Loukola eettinen-tutkimus.pdf

4 Normatiivinen etiikka ja metaetiikka Normatiivinen hyvä ja/tai oikea eri yhteyksissä tilannekohtainen toiminta elämän päämäärien valinta mitä minun tulisi tehdä Metaetiikka metodit kielet logiikka oikeuttaminen sisältäen erilaiset lähtökohdat ja roolit Olli Loukola 2011/

5 Sosiaalietiikka V. Päivänsalo: - Balancing Reasonable Justice: John Rawls and Crucial Steps beyond (2007) - Maallinen oikeudenmukaisuus. Järkiliberalismi ja rosoinen lähimmäisyys (2011) Yhteiskuntafilosofia, politiikan filosofia (päällekkäisyyttä sosiaalietiikan kanssa) yhteisökäsitteiden analyysi tai käsitys yhteiskunnallisesta todellisuudesta Kysymykset yhteiskunnan normiohjauksesta, vastausmallien muodostaminen ja kritiikki/reflektio Sosiaalietiikka normien ja päämäärien (arvojen) kriittinen analysoiminen ja myös konstruoiminen Kirjavainen 1996,

6 Eettinen reflektio (yleinen) Reflektio: väljä termi, kuvaa pyrkimystä ymmärtää jokin käsitys ja tarkastella sen vahvuuksia ja heikkouksia joko ylipäänsä tai jotakin laajaa taustaa vasten heijastellen. Kriittinen analyysi: pyrkimys metodisesti kurinalaiseen käsite- ja argumentaatioanalyysiin Arvojen konstruoiminen, teorianmuodostus, käsitevälineiden rakentaminen: edellyttää etiikan teorian hyvää tuntemusta, yleensä lähtee jonkin aiemman teorian kriittisestä analyysista (ks. yllä Päivänsalo 2007; 2011) Millaisia ihmisiä meidän tulisi olla Millaisia päämääriä tulisi asettaa Miten suhtaudutaan toimintaan Tuottaako filosofia meille riittävästi tietoa ymmärtää kristillistä etiikkaa? Karkeista uskontoa koskevista yksinkertaistuksista katsomusten ymmärtämiseen ja reflektioon Meilander, G. & Werpehovski, W. (ed.) (2007)

7 Teologinen etiikka: vaihtoehtoja (Andersen) (1) Teologinen yhtenäisteoria Ihmiset oletetaan lähtökohtaisesti uskonnollisiksi teologinen etiikka on etiikan perusta Ihmisyyden korkein hyvä on yhteys Jumalaan usko moraaliseen maailmanjärjestykseen edellyttää uskoa Jumalaan (2) Filosofinen yhtenäisteoria Teologinen etiikka vain osana moraalifilosofiaa Moraalifilosofian metodeja käytetään teol. etiikassa Andersen

8 Luterilainen dualismi (3) Luterilainen dualismi Puhe hyvistä teoista, Kristityn vapaudesta Ei niinkään kysymystä: Mitä kristinusko tuo etiikkaan? - enemmän: Mikä on etiikan asema kristinuskossa? Dualismi: tieto, joka saadaan, krist. uskosta (Mt. 22: 37-39) ja em. tiedon universaloitavuus luonnonlain kautta (4) Separationismi: Teol. etiikka kokonaan erillinen ei olemassa universaalia etiikkaa moderni etiikka, krist. etiikka, juut. etiikka jne. Andersen

9 Keskusteltavaksi Teologinen etiikka eikä se voisi olla vain filosofista etiikkaa, jossa kiinnitetään huomiota yksittäisiin uskonnollisiin uskomuksiin? Mitä muuta se voisi olla tieteessä? kirkon tai muiden uskonnollisten yhteisöjen sisäisessä keskustelussa?

10 Käsitteiden tutkimus etiikassa (esimerkkinä hyvä/hyvyys)

11 Etiikan käsitteiden 3 pääryhmää Arvokäsitteet Hyvä (merkittävin, vastakohta paha/huono) Normatiiviset käsitteet velvollisuus, luvallisuus, kiellot ja oikeudet Teon ja toiminnan kannalta oleelliset valinta, harkinta, aikomus, motiivi, aie, tahto

12 Hyvän käytön moninaisuus Hyvä tarkoitukseensa (ns. välineellinen hyvyys) puukko, kello, vasara, partaveitsi, työväline jne. Hyvyys toiminnassa / taidossa pappi, sotilas, hallitsija, myyjä, pokerinpelaaja jne. Hyvä ruumiinosien yhteyksissä (terveyshyvä) sydän, silmät, näkö, muisti, kuulo jne

13 Ihmisen hyvä Ihmisellä on jokin hyvä => hyvinvointi Hyvinvoinnin osatekijöitä onnellisuus hyvä terveys tai kunto ystävät (ihmisen ulkopuolella) Muut tekijät?

14 Hyvä oleminen tai hyvää tekevä Hyvää jollekin (teko / tapahtuma vaikuttaa vointiin ) lääke sairaalle, liikunta terveydelle, öljy moottorille jne Hyvää tekevä on hyödyllisen alakategoria toinen nimitys utilitaarinen hyvä Edullinen / suosiollinen hyödyllisen osina suunnitelma, tilaisuus, uutinen (vrt. evankeliumi)

15 Moraaliseen elämään liittyvä hyvä Joku voi olla hyvä / tehdä hyvää tekoja tai toimintaa kutsutaan hyviksi (ei aina) Teko hyvistä motiiveista / hyvää tarkoittaen lopputuloksen hyvyydestä ei ole takeita Hyvänsuopuus / hyväntahtoisuus ainoa hyvä ilman rajoitusta

16 Hyvä ja elämä X:n hyvä voi olla biologinen (kasvit, eläimet) metaforinen (autot, kellot) Loput hyvän käsitteeseen liittyvät seikat käsitellään pääosin utilitarismin yhteydessä. X voi olla myös sosiaalinen yksikkö, jolla on hyvä perhe kansakunta Valtio X voi olla miellyttävä, tuottaa mielihyvää

17 Kirjallisuutta Wright, Georg Henrik von (2000) Hyvän muunnelmat (alkup. Varieties of Goodness, 1963) Frankena, William (1973) Ethics Kirjavainen, Heikki (1996) Moraali, motivaatio ja sosiaalietiikka. Johdatus eräisiin motivaatioteoreettisen sosiaalietiikan keskeisiin ongelmiin