SAK:n työolobarometri 2008

SAK:n työolobarometri 2008

Toukokuu 2008 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puh. 020 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puh. 020 774 000

SAK työolobarometri 2008 1 SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 Työajat... 4 Lisää vai vähemmän tunteja?... 5 Ylityöt ja niiden korvaaminen... 6 Työaikajoustot ja työaikapankki... 7 Henkilöstökoulutus... 8 Sairauslomat ja sairaana työskentely... 9 Poissaolot ilman lääkärintodistusta... 10 Sairauslomien seuraukset... 11 Työterveyshuolto... 12 Arvio lähiesimiehestä... 13 Työn mielekkyys... 14 Omat vaikutusmahdollisuudet... 15 Vakioituja tuloksia... 16 LIITE: Kysymyslomake

2 SAK työolobarometri 2008 Tiivistelmä Käsissäsi on SAK:n ensimmäinen työolobarometri. Sen aineiston kokosi Tilastokeskus puhelinhaastatteluilla helmikuussa 2008. Haastattelut perustuivat oheiseen kyselylomakkeeseen. Otosjoukon muodosti 1044 SAK:n ammattiliiton jäsentä, joista 726 vastasi. Vastausprosentiksi tuli siten 70. Tilastokeskuksen omien selvitysten mukaan vastaajien joukko on keskeisiltä ominaisuuksiltaan SAK:n jäsenistön kaltainen. Toisin sanoen otoksen tulokset pätevät yleisesti koko SAK:hon. Barometrilla on kaksi tarkoitusta. Sillä kerätään tietoa SAK:laisten palkansaajien näkemyksistä ja kokemuksista heidän työhönsä liittyvissä asioissa. Tällaisia kysymyksiä ovat työaikajärjestelyt, henkilöstökoulutus, erityisen työnteon muodot ja työolot. Nämä kysymykset on tarkoitus säilyttää samankaltaisina kyselystä toiseen, jotta ajan myötä tapahtuvat muutokset olisivat jollakin tarkkuustasolla mitattavissa. Toiseksi jokaiseen kyselyyn on tarkoitus sisällyttää syventävä osio jostakin ajankohtaisesta asiasta. Tässä kyselyssä sellaiseksi valikoitui vastaajien sairastaminen ja työterveyshuolto. Tulosten mukaan noin kaksi kolmasosaa SAK:laisista palkansaajista on joko liukuvan työaikajärjestelmän tai työaikapankin piirissä. Liukuvalla työajalla tarkoitetaan tässä järjestelyä, jossa palkansaaja voi tietyissä rajoissa säädellä työnsä aloittamista ja päättämistä oman tilanteensa mukaan. Työaikapankin piirissä on joka toinen, kun työaikapankilla tarkoitetaan järjestelyä, jossa säästöön kertyneitä työajan osia voi ottaa myöhemmin ulos kokonaisina työpäivinä. Lisäksi joka kymmenes on sellaisen työaikapankin piirissä, josta voi nostaa vain vajaita päiviä. Kaksi kolmasosaa vastaajista on tyytyväinen viikkotyöaikansa pituuteen, yksi kolmasosa ei ole: 20 prosenttia haluaisi tehdä nykyistä lyhyempää ja 14 prosenttia nykyistä pitempää työviikkoa. Puolet lisätunteja kaipaavista haluaisi tehdä lisää nykyisessä työssään ja vain kymmenesosa vaihtaisi mieluummin sellaiseen työhön, jossa on pidempi työaika. Työajan lyhennystä kaipaavista taas lähes puolet ottaisi mieluummin lisää vapaa-aikaa kuin palkankorotuksen. Näitä tuloksia voi tulkita vain siten, että palkansaajalähtöisille työaikajoustoille on edelleen runsaasti tilaa. Henkilöstökoulutusta on viimeisen vuoden aikana saanut 46 prosenttia SAK:laisista. Koulutus oli keskimäärin kolme päivää palkansaajaa kohti ja kuusi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulutuksesta oli lyhyttä 1 3 päivän koulutusta, mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut koulutusta yli 10 päivää. Tyypillisesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuuden palvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Uusi tieto on se, että kaksi kolmasosaa saadusta henkilöstökoulutuksesta on luonteeltaan yleistä, myös muissa yrityksissä hyödynnettävää koulutusta. Yrityksillä ja muilla työyhteisöillä näyttäisi siten olevan tarve kehittää henkilöstökoulutusta laajemminkin kuin vain oman yrityksen tuotannollisista tarpeista lähtien.

SAK työolobarometri 2008 3 Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä. Loput yhdeksän prosenttia eivät olleet tai olivat asiasta epätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöistä. Noin 40 prosenttia vastaajista tiesi kertoa, että työterveyshuolto oli viimeisen vuoden aikana tehnyt työpaikkakäynnin. Sama osuus tai hieman enemmän kertoi myös saaneensa työterveyshuollolta työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta. Työterveyshuollon kattavuuden huomioiden tämän osuuden olisi voinut odottaa olevan suurempi. Tärkein sairastamista koskeva tulos on kuitenkin se, että joka toinen vastaaja kertoi olleensa edellisen vuoden aikana sairaan töissä ainakin kerran. Vain kolmanneksella vastaajista sairastaminen on rajoittunut sairauslomiin, loput kaksi kolmasosaa on ollut myös sairaana töissä. Sairauslomat ja sairaana työskentely liittyvät siis samoihin ihmisiin, runsaasti sairastaviin, jotka näiden tulosten mukaan eivät syystä tai toisesta täysimääräisesti hyödynnä oikeuttaan olla poissa töistä sairauden kohdatessa. Tämän ihmisryhmän tilanne ja tarpeet muodostavat siten työterveyshuollon ensisijaisen kohdejoukon. Mallissa, jossa hyviä työoloja selitettiin käytettävissä olevilla muuttujilla, työaikajärjestelyt ja henkilöstökoulutus nousivat kärkeen. Jos henkilö teki vakinaista kokoaikatyötä, oli liukuvan työajan tai työaikapankin piirissä ja oli saanut edellisen vuoden aikana työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta, hänen arvionsa lähiesimiehen toiminnasta, oman työnsä mielekkyydestä sekä omista vaikutusmahdollisuuksistaan oli selvästi muita parempi. Siten näiden asioiden vahvistaminen näyttäisi luonnolliselta tieltä SAK:laisten palkansaajien työolojen parantamiseen. Työviikon pituus ei näyttäisi selittävän työoloja suuntaan tai toiseen. Mutta vuoroja jaksotyö, joita joka neljäs SAK:lainen tekee, on oma pähkinänsä. Vuorotyössä ja sitä suuresti muistuttavassa jaksotyössä työajat ovat varsin kiinteitä sovitun tarkastelujakson puitteissa. Näissä olosuhteissa palkansaajalähtöisten joustojen soveltaminen on tietysti ongelmallista, mutta tuskin kuitenkaan mahdotonta. Työolojen kehittämisen kannalta olisi toivottavaa, että näihinkin rajoituksiin löydettäisiin ratkaisuja.

4 SAK työolobarometri 2008 Työajat Viikkotyöajasta ja siihen liittyvistä asioista, kuten sivutöistä ja ylitöistä, kysyimme usealla kysymyksellä, joista seuraavassa tulokset tiivistäen. Teollisuudessa säännöllinen tai tavanomainen viikkotyöaika on keskimäärin 39 tuntia, julkisella sektorilla ja yksityisissä palveluissa noin 37 tuntia. Teollisuudessa ja julkisella sektorilla työajat keskittyvät 39 40 tunnin ja 37 38 tunnin haarukkaan varsin hyvin, mutta yksityisissä palveluissa hajontaa on enemmän sekä keskimääräistä lyhyemmän että pitemmän työviikon suuntaan. Alle 35 tunnin työviikkoa tekee 15 prosenttia, alle 30 tunnin 10 prosenttia ja alle 20 tunnin viikkoa kolme prosenttia vastaajista. Vastaavasti yli 40 tunnin työviikkoa tekee yhdeksän prosenttia ja yli 48 tunnin ylipitkää työviikkoa 3 4 prosenttia vastaajista. Ylipitkäksi työviikon tekee tässä se, että voimassa oleva EU:n työaikadirektiivi vuodelta 1993 säätää maksimiviikkotyöajaksi 48 tuntia. 1 Ylipitkää työviikkoa tehdään eniten nuorena ja parhaassa työiässä, mutta varsin vähän 50 ikävuoden jälkeen. Kaksi kolmasosaa on viikkotyöaikaansa tyytyväinen, mutta kolmasosa ei ole. Tyytymättömien kolmasosa on jaettavissa niihin 20 prosenttiin, jotka haluaisivat tehdä vähemmän tunteja kuin nyt, ja niihin 14 prosenttiin, jotka haluaisivat tehdä enemmän kuin nyt. Osa siis haluaisi lisätuntien myötä lisää palkkaa, osa taas olisi valmis tinkimään nykyisestä palkkatasostaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. 80 70 60 50 Teollisuus Yks.palveut Julk.palvelut Viikkotyöaika sektorin mukaan % palkansaajista 62 70 40 34 30 20 10 0 25 11 12 12 10 7 8 6 7 7 4 5 5 4 3 4 4 1 alle 30 h 30-34 h 35-36 h 37-38 h 39-40 h 41-48 h yli 48 h 1 Uudesta työaikadirektiivistä on viime vuodet käyty kiistaa ja yksi keskeinen kanto kaskessa on suhtautuminen em. maksimiviikkotyöaikaan, josta eräät maat, kuten Iso-Britannia, haluaisivat vapautua.

SAK työolobarometri 2008 5 Lisää vai vähemmän tunteja? Kun lisätunteja kaipaavilta kysyttiin, millä tavalla he haluaisivat lisätä työaikaansa, puolet halusi tehdä enemmän tunteja nykyisessä työpaikassaan. Tämä toive oli keskimääräistä suurempi (65 %) yksityisillä palvelualoilla ja keskimääräistä pienempi (38 %) julkisella sektorilla. Muina lisätuntien mahdollisina lähteinä mainittiin sivutyö jossakin toisessa työpaikassa (12 %) tai toinen työpaikka, jossa on pitempi työaika (10 %). Sivutyö jossakin toisessa työpaikassa oli suosituin toive julkisella sektorilla, (14 %) ja toinen työpaikka, jossa olisi pidempi työaika, oli suosituin teollisuudessa (21 %). Julkisella sektorilla, jossa keskimääräinen viikkotyöaika on lyhyempi kuin muilla sektoreilla, ei tuntunut olevan niin väliä, miten työtunteja saadaan lisää, kunhan saadaan ja samalla saavutetaan korkeampi ansiotaso. Jos vaihtoehtoina olisivat palkankorotus tai enemmän vapaa-aikaa, 54 prosenttia valitsisi palkankorotuksen ja 45 prosenttia enemmän vapaa-aikaa. Valinta kuitenkin riippuu iästä, ja jossain määrin myös sukupuolesta. Nuoret ja naiset suosisivat palkankorotusta. Iän karttuessa vapaa-ajan merkitys kasvaa. Parhaassa työiässä, jolla alan kirjallisuudessa yleensä tarkoitetaan 35 50 vuoden ikäisiä ihmisiä, vapaa-ajan lisäys on jo lähes yhtä suosittu valinta kuin palkankorotus. Yli 50- vuotiaista miehistä enemmistö ja naisista puolet ottaisi palkankorotuksen sijasta lisää vapaa-aikaa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miehet 34 66 Palkankorotus vai lisää vapaa-aikaa Iän ja sukupuolen mukaan 46 51 60 40 alle 35 v 35-50 v yli 50 v En osaa sanoa Lisää vapaa-aikaa Palkankorotus 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Naiset 21 77 45 50 54 50 alle 35 v 35-50 v yli 50 v En osaa sanoa Lisää vapaa-aikaa Palkankorotus

6 SAK työolobarometri 2008 Ylityöt ja niiden korvaaminen Ylitöitä tekee kolme neljäsosaa vastaajista, mutta säännöllisesti vain 11 prosenttia. Siten valtaosa ylitöistä on satunnaista (49 %) tai kausiluontoista (16 %). Ylityöt jakautuvat varsin tasaisesti kaikille talouden sektoreille. Ainoa merkitsevä ero on se, että teollisuudessa on muita enemmän satunnaisia ylitöitä. Myös ikäryhmien välillä erot ovat pienet. Eroa syntyy lähinnä siten, että nuoret tekevät säännöllistä tai kausiluontoista ylityötä muita enemmän. Tätä taustaa vasten sektorikohtaiset erot ylitöiden korvaamisessa ovat yllättävänkin suuret. Teollisuudessa ylityökorvaukset tulevat 84-prosenttisesti rahana ja 14- prosenttisesti vapaa-aikana. Yksityisillä palvelualoilla vapaa-ajan osuus on 27 prosenttia, ja julkisella sektorilla enemmistö ylitöistä (61 %) korvataan vapaaaikana. Sektorista riippuen 2 5 prosentilla vastaajista ylityöt jäävät kokonaan korvaamatta, eniten yksityisissä palveluissa. Ikääntymisen myötä vapaa-ajan merkitys kasvaa, ja niin näyttää kasvavan myös vapaa-ajan käyttö ylitöiden korvaamismuotona. Kun alle 35-vuotiaista vain 22 prosenttia ottaa ylityökorvauksensa enimmäkseen vapaa-aikana, niin yli 50- vuotiaista niin tekee joka kolmas. Ylityöt ja niiden korvaaminen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tekee ylitöitä, % Ylitöiden korvaamistapa, % 20 53 27 29 46 46 18 15 13 10 12 12 Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut Ei lainkaan Satunnaisesti Kausiluontoisesti Säännöllisesti 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 14 84 Teollisuus 5 27 67 61 34 Yks.palvelut Julk.palvelut En osaa sanoa Jäät yleensä ilman ylityökorvausta Enimmäkseen vapaa-aikana Enimmäkseen rahana

SAK työolobarometri 2008 7 Työaikajoustot ja työaikapankki Seuraavassa työaikajoustoilla tarkoitetaan liukuvan työajan ja työaikapankin muodostamaa kokonaisuutta. Ristiintaulukoimalla liukuva työaikajärjestelmä, joka on tai ei ole olemassa, työaikapankin kanssa, joka on tai ei ole olemassa, saadaan neljä vaihtoehtoa. Näin tarkastellen 19 prosentilla vastaajista on käytössään sekä liukuva työaika että työaikapankki, 35 prosentilla työaikapankki ilman liukuvaa työaikaa ja yhdeksällä prosentilla liukuva työaika ilman työaikapankkia. Siten 36 prosenttia vastaajista on tässä tarkasteltujen joustavien työaikajärjestelyjen ulkopuolella. Osuus on huomattavan korkea ja johtuu osittain vuoro- ja periodityön laajuudesta. Näissä työaikamuodoissa liukuvan työajan järjestäminen tuottaa omat hankaluutensa. 2 Työaikapankki voidaan määritellä hyvinkin eri tavoin riippuen mm. siitä, voiko palkansaaja nostaa pankista kokonaisia työpäiviä. Jos työaikapankiksi hyväksytään sellainen järjestely, jossa työaikatalletuksia voi ylipäänsä nostaa myöhemmin käytettäväksi, työaikapankin piirissä on 54 prosenttia vastaajista. Mutta jos työaikapankiksi hyväksytään vain sellainen järjestely, josta nostetaan kokonaisia päiviä, työaikapankin piirissä on sektorista riippuen 43 49 prosenttia vastaajista. Työaikajoustot ja työaikapankki 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työaikajoustot, % Työaikapankki, % 22 31 9 15 34 10 37 41 Teollisuus 20 46 6 27 Yks.palvelut Julk.palvelut Liukuva työaika ja työaikapankki Työaikapankki, ei liukuvaa työaikaa Liukuva työaika, ei työaikapankkia Ei liukuvaa työaikaa, ei työaikapankkia 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 46 5 46 Teollisuus 43 6 51 49 17 33 Yks.palvelut Julk.palvelut En osaa sanoa Työaikapankki, josta voi nostaa kokonaisia päiviä Työaikapankki, josta voi nostaa vajaita päiviä Ei työaikapankkia 2 Erkki Laukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. http://netti.sak.fi/sak/pdf/vkot-aik.pdf

8 SAK työolobarometri 2008 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutus on etuus, jota SAK:laisille on aina edellisen vuoden aikana kertynyt selvästi vähemmän kuin paremmin koulutetuille ammattiryhmille. Yleensä henkilöstökoulutusta on tilastoitu tapahtumina, ei koulutuspäivinä. Seuraavassa koulutuspäivät ovat kuitenkin mukana. Lisäksi on selvitetty, millaista koulutusta on hankittu: onko se ollut yleistä koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntää myös muilla työpaikoilla, vai yrityskohtaista koulutusta, jonka tuloksia voi hyödyntää vain kyseisellä työpaikalla. Tulosten mukaan 46 prosenttia vastaajista oli edellisen vuoden aikana osallistunut työnantajan maksamaan henkilöstökoulutukseen. Koulutusta oli keskimäärin kolme päivää palkansaajaa kohti ja kuusi päivää osallistujaa kohti. Valtaosa koulutuksesta oli lyhyttä (1 3 päivää), mutta viisi prosenttia vastaajista oli saanut koulutusta yli 10 päivää. Tyypillisesti pitkäkestoisempi henkilöstökoulutus oli annettu teollisuuden palvelukseen tulleille alle 30-vuotiaille. Ikääntymisen myötä koulutuksen pituus laskee, ja erityisen nopeasti teollisuudessa. Ikääntymisen myötä myös koulutuksen laatu muuttuu: alle 30-vuotiaiden saamasta henkilöstökoulutuksesta vain viidennes on yrityskohtaista ja loput 80 prosenttia yleistä koulutusta. Sen sijaan 50 59-vuotiailla molempia koulutusmuotoja on käytetty lähes yhtä paljon. Yli 60-vuotailla yrityskohtaista koulutusta on ollut vähemmän. On kuitenkin vaikea sanoa kuinka paljon vähemmän, sillä 10 prosenttia ei ole osannut arvioida koulutuksensa laatua. 10 Koulutuspäivät Henkilöstökoulutus 100 % Koulutuksen luonne, % 8 6 80 % 60 % 79 74 67 52 62 4 40 % 2 20 % 21 26 32 47 29 0 alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v yli 59 v Teollisuus Yks.palvelut Julk.palvelut 0 % alle 30 v 30-39 v 40-49 v 50-59 v yli 59 v Ei osaa sanoa Yleistä Yrityskohtaista

SAK työolobarometri 2008 9 Sairauslomat ja sairaana työskentely Töistä poissaoloja kysyttiin sekä työntekijän omaan että lapsen sairauteen liittyen. Lisäksi kysyttiin monia muita sairastamiseen ja työterveydenhuoltoon liittyviä asioita. Vastanneista 69 prosenttia oli edellisen vuoden aikana ollut poissa töistä oman sairautensa vuoksi, 37 prosenttia kerran ja 32 prosenttia useammin. Oman lapsensa sairauden vuoksi oli ollut poissa töistä 14 prosenttia kaikista palkansaajista ja noin 25 prosenttia lapsiperheiden palkansaajista. Naiset ovat olleet poissa hieman miehiä useammin ja yli 50-vuotiaat luonnollisesti harvoin lasten aikuistuttua. On kuitenkin tärkeää huomata, että suuri osa vastaajista on työskennellyt myös sairaana. Tästä ongelmasta on harvemmin keskusteltu, vaikka tulosten mukaan yli puolet vastaajista on viimeisen vuoden aikana ollut sairaana töissä, kolmannes jopa useamman kerran. Vain kolmanneksella vastaajista sairastaminen on rajoittunut sairauslomiin, loput kaksi kolmasosaa on ollut myös sairaana töissä. Tämä ongelma tosin pienenee jonkin verran iän karttuessa sekä työn ja työajan organisointiin liittyvästä neuvokkuudesta riippuen. 3 Mutta ongelma säilyy iäkkäidenkin ihmisten joukossa. Yli 50-vuotiaista 12 prosenttia ei ole viimeisen vuoden aikana ollut sairauslomalla, mutta on ollut sairaana töissä. Sen lisäksi 31 prosenttia on ollut sekä sairauslomalla että sairaana töissä. Sairauslomat ja sairaana työskentely viimeisten 12 kk aikana 100 % Vaihtoehdot keskimäärin 100 % Oma sairastaminen iän mukaan 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 31 32 37 poissa oman sairauden vuoksi 42 44 8 6 poissa lapsen sairauden vuoksi ei lapsia et lainkaan useamman kerran kerran 50 30 20 ollut sairaana töissä 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 46 8 34 12 42 12 27 20 31 12 30 27 39 11 30 20 alle 35 v 35-50 v yli 50 v KAIKKI sekä sairauslomalla että sairaana töissä ei sairauslomalla, mutta sairaana töissä sairauslomalla, mutta ei sairaana töissä ei sairauslomalla eikä sairaana töissä 3 Paula Liukkonen (2006). Työhyvinvoinnin mittarit - Menetelmät eurot ja menetelmät.

10 SAK työolobarometri 2008 Poissaolot ilman lääkärintodistusta Sallittu poissaolo ilman lääkärintodistusta vaihtelee jonkin verran talouden sektorin mukaan. Noin puolet vastaajista ei voi olla päivääkään poissa ilman lääkärintodistusta riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai oman lapsen sairaus. Muutenkin näyttäisi siltä, että sallittu poissaolon pituus ei juuri riipu siitä, aiheuttaako sairausloman työntekijä itse vai hänen lapsensa. Poikkeus tästä varsin tiukasta linjasta näyttäisi olevan julkinen sektori, jossa vallitsee kolmen päivän sääntö: vasta sitä pidemmiltä sairauslomilta edellytetään lääkärintodistusta. Yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa kolmen päivän säännön piirissä on 26 29 prosenttia vastaajista. Sitä pidempiä poissaoloja sallitaan vain yhdessä tapauksessa sadasta. Yksityisissä palveluissa tunnetaan myös yhden ja kahden päivän sääntö siten, että viidennes voi olla poissa töistä sen verran ilman lääkärintodistusta. Teollisuudessa yhden ja kahden päivän sääntö koskee joka kymmenettä vastaajaa. Tarkasteltaessa tarkemmin oikeutta olla pois 1 3 päivää ilman lääkärintodistusta, ilmeni että oma ilmoitus riitti 78 prosentin kohdalla. Muut 22 prosenttia tarvitsivat jonkin muun luvan kuin lääkärintodistuksen. Oman esimiehen lupa riitti 86 prosentissa tapauksista, oman terveydenhoitajan todistus riitti 98 prosentissa tapauksista ja muun terveydenhoitajan todistus 91 prosentissa tapauksista. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Voi olla poissa ilman lääkärintodistusta Sektorin mukaan Oma sairaus, päiviä 29 26 7 11 5 10 60 Teollisuus 52 76 4 15 Yks.palvelut Julk.palvelut 4 päivää tai enemmän 3 päivää 2 päivää Päivän 0 päivää 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lapsen sairaus, päiviä 17 7 5 70 Teollisuus 30 10 9 51 70 24 Yks.palvelut Julk.palvelut 4 päivää tai enemmän 3 päivää 2 päivää Päivän 0 päivää

SAK työolobarometri 2008 11 Sairauslomien seuraukset Yksi sairauslomiin liittyvä kysymys on se, miten työt yleensä hoidetaan sairaan poissa ollessa. Hankitaanko tilalle sijainen, jaetaanko työt työtovereiden kesken, vai käykö niin, että työt kasautuvat siten, että sairauslomalta aikanaan palaava saa jatkaa siitä, mihin ennen sairauslomaansa jäi. Kysymys on sikäli ongelmallinen, että sijaisen palkkaaminen toki edellyttää varsin pitkäkestoista sairauslomaa. Meitä kuitenkin kiinnosti lähinnä töiden mahdollisen kasautumisen ongelma, jonka koon arvioimiseksi myös mahdollisen sijaisen palkkaamista oli kysyttävä. Tulosten mukaan työt tuppaavat kasaantumaan 11 prosentissa äkillisistä sairaustapauksista, vuorotyö- ja jaksotyö poissulkien 16 prosentissa tapauksista. Hieman keskimääräistä useammin niin käy teollisuudessa ja julkisella sektorilla. Iän mukaan tarkasteltuna niin käy keskimääräistä useammin parhaassa työiässä, 35 50- vuotiaiden joukossa. Muita eroja esimerkiksi työpaikan koon tai työsuhdemuodon mukaan emme aineistosta löytäneet. Tulosten mukaan työn kasautumiseen vaikuttaa myös tapa järjestää työpaikan työt. Olennaista on esimiehen kyky huolehtia työmäärän oikeasta mitoituksesta. Tyypillinen tapa jakaa työt sairausloman aikana näyttäisi olevan se, että työt jaetaan työtovereiden kesken. Näin menetellään lähes 60 prosentissa äkillisistä sairaustapauksista. Kolmasosassa tapauksista palkataan tilalle sijainen. Yksityisillä palvelualoilla sijaisen käyttö korostuu. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Miten työsi yleensä hoidetaan poissa ollessasi Sektorin mukaan, % Iän mukaan, % 14 61 25 Teollisuus 7 50 43 13 53 34 Yks.palvelut Julk.palvelut Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäit Työt jaetaan työtovereidenne kesken Tilallenne hankitaan sijainen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 8 56 35 15 56 28 8 55 37 alle 35 v 35-50 v yli 50 v Työt kasautuvat ja jatkat palattuasi siitä mihin jäit Työt jaetaan työtovereidenne kesken Tilallenne hankitaan sijainen

12 SAK työolobarometri 2008 Työterveyshuolto Kaikkiaan 91 prosenttia vastanneista kertoi olevansa työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä. Loput 9 prosenttia eivät olleet sen piirissä tai olivat asiasta epätietoisia. Näitä ihmisiä oli parikymmentä prosenttia alle 20 hengen työpaikkojen työntekijöistä. Sitä suuremmilla työpaikoilla lähes kaikki tiesivät olevansa työterveyshuollon piirissä. Seuraavaksi työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä olevilta kysyttiin, millaisia palveluja he olivat saaneet työterveyshuollolta viimeisen vuoden aikana. Kaikkiaan 42 prosenttia raportoi, että työterveyshuolto oli tehnyt työpaikkakäynnin hänen työpaikalleen. Tulosten mukaan tämä osuus näyttäisi kasvavan työpaikan koon kasvaessa siten, että alle 20 hengen työpaikoilla työpaikkakäynnin oli havainnut 29 prosenttia vastaajista ja yli 50 hengen työpaikoilla 52 prosenttia. Tuloksen mukaan siis pienet työpaikat ovat laiminlyöneet työterveyshuollon järjestämisen (ks. ed. sivu), ja lisäksi työterveyshuolto on toiminut puutteellisesti. Muissa palveluissa työpaikan kokoon liittyvä ominaisuus kuitenkin katoaa, ja palveluja on hyödynnetty likimain samalla tavalla työpaikan koosta riippumatta. Noin 40 prosenttia on saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta, noin 40 prosenttia on ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa terveystarkastuksessa ja noin 70 prosenttia työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Kun näiden palvelujen käyttöä tarkastelee työsuhdemuodon mukaan, tulos on aika yllättävä: vakituista kokopäivätyötä tekevät käyttävät kaikkia palveluja selvästi vähemmän kuin määrä- ja/tai osa-aikaista työtä tekevät. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 29 Työterveyshuollon palvelut viimeisen vuoden aikana Prosenttia työpaikan koon mukaan 34 42 67 47 45 50 70 52 75 41 39 42 39 1-20 h 21-50 h yli 50 h KAIKKI 43 71 Työtrerveyshuolto on tehnyt työpaikkakäynnin On saanut työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta On ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessa On ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla

SAK työolobarometri 2008 13 Arvio lähiesimiehestä Lähiesimies on se taho, jonka myötävaikutuksella työt työpaikalla organisoidaan. Siten yksi tapa hahmottaa palkansaajan työoloihin liittyvä mahdollisuuksia ja rajoituksia on pyytää palkansaajia arvioimaan lähiesimiestensä suhtautumista alaisiinsa ja heidän asioihinsa. Tulosten mukaan lähiesimiehet luottavat ja arvostavat alaisiaan varsin paljon. Keskimäärin 91 koki että väite, jonka mukaan lähiesimies luottaa alaisiinsa, kuvasi heidän omaa esimiestään hyvin tai melko hyvin. Vastaava osuus väitteelle, jonka mukaan lähiesimies arvostaa työntekijöitä, oli 78 prosenttia. Muissa kysytyissä asioissa prosentit olivat huomattavasti pienemmät. Noin 60 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies huolehtii kehittymismahdollisuuksista hyvin tai melko hyvin. Likimain yhtä laajalti koettiin, että lähiesimies kannustaa kokeilemaan uusia asioita ja huolehtii työmäärän oikeasta mitoituksesta. Loput noin 40 prosenttia vastaajista koki, että lähiesimies tuki näissä asioissa jonkin verran tai ei lainkaan. Sitä, ovatko nämä prosentit korkeita, on vaikea sanoa, koska tiettävästi näitä lähiesimieheen liittyviä asioita ei ole aiemmin kysytty. 4 Yksi asia on kuitenkin selvä: joka toisen lähiesimiehen koettiin asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle. Näin kokivat usein myös vastaajat, jotka näkivät oman lähiesimiehensä roolin kaikissa edellä mainituissa asioissa myönteisenä. 4 Viiden vuoden välein tehtävissä järjestötutkimuksissa olemme pyytäneet vastaajia arvioimaan johdon suhtautumista. Näin tehden tulokset poikkeavat seuraavista siten, että johdon arvioidaan suhtautuvan huomattavasti negatiivisemmin vastaajiin ja heidän asioihinsa. Vastaavasti työministeriön työolobarometrissa vastaajilta kysytään esimiesten suhtautumista. Nämä tulokset ovat huomattavasti lähempänä tässä esitettyjä.

14 SAK työolobarometri 2008 Lähiesimies Kuinka hyvin väite kuvaa omaa lähiesimiestänne? Asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle 24 25 33 15 Huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta 32 31 24 12 Kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita 27 30 25 15 Huolehtii kehitysmahdollisuuksistanne 27 33 26 11 Luottaa teihin 61 30 7 1 Arvostaa työntekijöitä 45 33 16 4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa Työn mielekkyys Toinen työolojen kannalta merkityksellinen asia on työn mielekkyys. Sitä vastaajat pääsivät arvioimaan viiden väittämän perusteella, jossa vastausvaihtoehdot olivat samat kuin edellä. Väite, jonka mukaan työ on mielenkiinoista, kuvasi 80-prosenttisesti hyvin tai melko hyvin vastaajien työtä. Kokemus siitä, että vastaajan työtä arvostetaan ja että työssä voi hyödyntää osaamistaan hyvin, nousi likimain samalle tasolle. Jäljelle jäänyt viidennes näki asiassa suurempia puutteita. Kiire työpaikoilla näyttäisi säilyneen yleisenä ongelmana, vaikka sen määrä onkin mahdollisesti jonkin verran laskenut 1990-luvun lopulta. 5 Väite, jonka mukaan työtäni leimaa jatkuva kiire, vastaa 62 prosentin mielestä hyvin tai melko hyvin heidän työtään. Vastaajista 29 prosenttia koki kiireen vaivaavan jonkin verran ja vain 9 prosenttia ei lainkaan. Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu pääosin ihan hyvin. Kuitenkin 16 prosentin mielestä asiassa on toivomisen varaa ja kuuden prosentin mielestä työn ja yksityiselämän yhdistäminen ei onnistu lainkaan. 5 Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan kiire oli todella mittava ongelma vuoden 1997 aineistossa, mutta ei enää niin polttava ongelma vuoden 2003 aineistossa. Työolotutkimus kattaa kaikki palkansaajat, SAK:laiset mukaan lukien.

SAK työolobarometri 2008 15 Työn mielekkyys Kuinka hyvin väite kuvaa omaa työtänne? Työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu työssäni hyvin 51 26 16 6 Työtäni leimaa jatkuva kiire 38 24 29 9 Työtäni arvostetaan 38 40 19 3 Voin hyödyntää osaamistani hyvin 47 35 14 4 Työni on mielenkiintoinen 44 36 17 3 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Hyvin Melko hyvin Jonkin verran Ei lainkaan Ei osaa sanoa Omat vaikutusmahdollisuudet Kolmas työoloihin vaikuttava asia on työntekijän omat vaikutusmahdollisuudet työssä ja siihen läheisesti liittyvissä asioissa. Tätä asiaa arvioitiin yhdeksällä kysymyksellä, joihin vastaaja saattoi yhtyä tai olla niistä eri mieltä alla kuvatulla tavalla. Tulosten mukaan noin 60 prosenttia vastaajista katsoi voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon työmenetelmiinsä ja siihen, missä järjestyksessä työnsä tekee. Työtahtiin katsoi samassa määrin voivansa vaikuttaa noin puolet vastaajista. Siihen, mitä työtehtäviin kuuluu, katsoi voivansa vaikuttaa reilusti alle puolet ja siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken noin 40 prosenttia. 6 Muihin tässä kysyttyihin asioihin työntekijän ote oli selvästi huonompi. Työaikoihin ja siihen, kenen kanssa töitä tehdään, 29 prosenttia katsoi voivansa vaikuttaa paljon. Töiden ja palveluiden aikatauluihin asiaan, josta edellä mainittu kiire näyttäisi pääosin johtuvan katsoi voivansa vaikuttaa vain 25 prosenttia. 6 Kaikki nämä luvut ovat likimain samalla tasolla kuin vuoden 2005 tammikuussa kootussa SAK:n järjestötutkimuksen aineistossa. Toisin sanoen: ei olennaista muutosta kumpaankaan suuntaan.

16 SAK työolobarometri 2008 Pahnan pohjalle tässä tarkastelussa jää palkkaan vaikuttaminen, joka onnistui hyvin vain kahdeksalta prosentilta vastaajista. Tätä prosenttia voi pitää varsin vaatimattomana kahdesta syystä, joista toinen on kannustavuuden runsas esillä olo työn kehittämistä koskevassa keskustelussa. Toinen on se, että kaksi kolmasosaa ei tämän kyselyn mukaan voi mielestään lainkaan vaikuttaa palkkaansa. Omat vaikutusmahdollisuudet Missä määrin voitte vaikuttaa Palkkaanne 2 6 27 65 Työaikoihinne 11 19 34 36 Töiden ja palveluiden aikatauluihin 9 16 34 40 Kenen kanssa työskentelette 11 17 23 48 Miten työt jaetaan työntekijöiden kesken 14 25 31 29 Työmenetelmiinne 26 32 32 9 Työtahtiinne 21 31 33 14 Missä järjestyksessä työnne teette 29 33 24 14 Mitä työtehtäviinne kuuluu 14 34 36 16 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon Melko paljon Jonkin verran Ette lainkaan Ei osaa sanoa Vakioituja tuloksia Kaikki edellä sanottu on perustunut ristiintaulukointiin kahden tai kolmen muuttujan välillä. Siten tulokset ovat ehdollisia sille, että kontrolloimattomat taustamuuttujat eivät sotke päätelmiä. Tämän asian varmistamiseksi teimme vielä suppean mallitarkastelun, jossa selitettävänä olivat edellä esitetyt arviot lähiesimiehestä, työn mielekkyydestä ja omista vaikutusmahdollisuuksista työssä. Alan kirjallisuutta mukaillen vastaajien arvoitukset laskettiin yhteen ja skaala käännettiin vastakkaiseksi siten, että hyvää arvostusta kuvasi iso luku ja huonoa arvostusta pieni luku. Näin menetellen taulukon +-merkki kuvaa kunkin avaintekijän myönteistä vaikutusta arvion kohteena olevaan asiaan, ja -merkki kuvaa päinvastaista vaikutusta. Mallissa on vakioitu myös palkkatasoa ja eräitä muita tekijöitä, joilla ei kuitenkaan tässä mallissa ollut olennaista vaikutusta arvioinnin kohteena olevaan asiaan. Tulosten mukaan talouden sektorilla on vaikutusta. Esimerkiksi lähiesimiehet ja työn mielekkyys arvioidaan teollisuudessa ja yksityisissä palveluissa huonommiksi kuin vertailukohteena olevalla julkisella sektorilla. Näiden tulosten mukaan

SAK työolobarometri 2008 17 julkinen sektori voi siis edelleen olla työoloiltaan suhteellisen hyvä, vaikka toki silläkin esiintyy ongelmia. Työolojen avaintekijöitä Regressiomallilla vakioituja vaikutuksia arvion kohteena olevaan asiaan + merkitsevä positiivinen ja merkitsevä negatiivinen vaikutus Arvion kohteena Arvion kohteena Arvion kohteena Avaintekijät Lähiesimies Työn mielekkyys Vaikutusmahdollisuudet Teollisuus* - - Yksityiset palvelut* - - Mies - Ikä yli 50 vuotta** - Vakituinen kokoaikatyö + + Vuoro-tai periodityö - - - Yli 50 hengen työpaikka*** - - Liukuva työaika + + Ty öaikapankki + + + Työterveyshuolto + Henkilöstökoulutus + + + Julkiseen sektoriin verrattuna ** Alle 35-vuotiaisiin verrattuna *** Alle 20-hengen työpaikkoihin verrattuna

18 SAK työolobarometri 2008 Se, että vakituisessa kokoaikatyössä työn mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudet koetaan paremmiksi kuin määrä- tai osa-aikaista työtä tekevillä, on yleisen käsityksen mukainen tulos. Mutta se, että miehet arvioivat vaikutusmahdollisuutensa naisia huonommiksi ja yli 50-vuotiaat alle 35-vuotiaita huonommiksi, poikkeaa käsityksestä jonka mukaan asemansa vakiinnuttaneet miehet olisivat työelämässä jonkinlaisella piikkipaikalla. Syystä tai toisesta ikääntyneet miehet odottavat työoloiltaan selvästi enemmän kuin saavat. Myös se, että yli 50 hengen työpaikoilla sekä työn mielekkyys että vaikutusmahdollisuudet arvioidaan heikommiksi kuin alle 20 hengen työpaikoilla, poikkeaa siitä yleisestä käsityksestä että työelämän laatu paranisi työpaikan koon kasvaessa. Pienillä työpaikoilla viihdytään ihan hyvin. Vastaava tulos nousi esiin myös Irlannin kansallista työelämän kehittämisstrategiaa varten tehdyssä tutkimustyössä vuonna 2005. 7 Kiinnostavin tulos lienee kuitenkin se, että työntekijän mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihinsa on olennainen työoloja parantava tekijä. Liukuva työaika parantaa sekä työn mielekkyydestä että omista vaikutusmahdollisuuksista annettuja arvioita. Sen lisäksi työaikapankki näyttäisi parantavan myös lähiesimiehestä annettua arviota. Vuoro- tai periodityötä tekevät pystyvät näistä mahdollisuuksista harvemmin hyötymään, ja siksi heidän kokemuksensa kaikista kolmesta arvioinnin kohteena olevasta asiasta on muita heikompi. 8 Näiden tulosten mukaan työaika ja palkansaajan mahdollisuudet vaikuttaa siihen ovat keskeisiä työoloihin vaikuttavia tekijöitä. Eräät vaikutusmahdollisuuksia lisäävät järjestelyt, kuten liukuva työaika ja työaikapankki, parantavat selvästi palkansaajien arviota työoloistaan. Mutta nämäkään järjestelmät eivät ole myötävaikuttaneet ongelmaksi koetun kiireen tai sairaana työskentelyn vähenemiseen. Toinen työolojen kannalta merkityksellinen tekijä on henkilöstökoulutus. Jo vähäinenkin henkilöstökoulutus näyttäisi parantavan arviota lähiesimiehestä. Työn mielekkyyden ja vaikutusmahdollisuuksien kannalta parilla saadulla koulutuspäivällä ei näyttäisi olevan merkitystä. Mutta jos edellisen vuoden aikana koulutuspäiviä on kertynyt yli kolme, myös työn mielekkyys ja omat vaikutusmahdollisuudet työssä arvioidaan paremmiksi kuin ne muuten olisivat. Se, onko koulutus ollut yrityskohtaista vai muissakin yrityksissä hyödynnettävää ei ole juurikaan vaikuttanut arvioihin. Asialla ei näyttäisi olevan merkitystä 7 http://www.workplacestrategy.ie/ 8 Vuoden 2001 keväällä 36 prosenttia SAK:laisista oli erilaisissa vuorotyön muodoissa. Valtaosin se oli periodityötä, säännöllisen työajan poikkeuksellista järjestelyä, jossa työ järjestetään esimerkiksi kahden tai kolmen viikon pituisena 80 120 tunnin jaksona, mutta toki jaksotyötä muutenkin tehdään kuin vuorotyötä. Lähde: Erkki Laukkanen (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus.

SAK työolobarometri 2008 19 myöskään yritysten kannalta. Valtaosa yritysten ja muiden työyhteisöjen maksamasta henkilöstökoulutuksesta on yleistä koulutusta, vaikka kustannussyistä yrityksillä olisi varmasti kiinnostusta rajoittua vain yrityskohtaiseen koulutukseen. Mutta työolojen näkökulmasta rajoittuminen yrityskohtaiseen koulutukseen olisi ongelmallista ja johtaisi ilmeisesti nykyistä useammin työpaikan vaihtoon.

SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2008 Kursiivit tekstit ovat ohjeita haastattelijalle. JOHDANTO Lähetimme teille jokin aika sitten kirjeen, jossa kerroimme tekevämme tutkimusta työelämän olosuhteista SAK:n (Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön) alaisille ammattijärjestöjen jäsenille. TAUSTAKYSYMYKSIÄ K1. Aluksi esitän joitakin taustakysymyksiä tutkimuksesta. Kuinka monta vuotta olette ollut yhteensä ansiotyössä elämänne aikana? Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon. vuosia K2. Kuinka kauan olette ollut nykyisen työnantajan palveluksessa? Arvio, jos ei muista tai tiedä tarkasti. Jos haastateltava ilmoittaa, ettei ole ollut työssä täyttä vuotta, vähintään kolmen kuukauden työssäoloaika otetaan huomioon yhtenä työvuotena. Alle 15-vuotiaana tehtyjä töitä ei oteta huomioon. Poissaoloja ei oteta huomioon, jos työsuhde ei ole katkennut poissaolon ajaksi. vuosia K3. Oletteko (päätyöpaikassanne): Työaikaa verrataan ko. alan tai ammatin säännölliseen työaikaan. Päätyö on se, johon käyttää eniten aikaa tai josta saa eniten tuloja tai joka on jatkuva tai pysyvä tai joka vastaa parhaiten koulutusta. 1 kokoaikatyössä, 2 osa-aikatyössä (alle 30 tuntia viikossa) vai 3 muu järjestely (esim. erikseen työhön kutsuttava)? K4. Onko nykyinen työsuhteenne vakituinen vai määräaikainen? Tarvittaessa työhön kutsuttavat ovat työskennellessään määräaikaisessa työssä. Työsuhde tulkitaan heidän kohdallaan solmittavaksi erikseen jokaisen työjakson ajaksi. 1 Vakituinen (toistaiseksi voimassa oleva) 2 Määräaikainen K5a. Teettekö vuoro- tai periodityötä? Periodityö on sama kuin jaksotyö. Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jaksotyössä (aiemmin periodityö tai epäsäännöllinen vuorotyö) säännöllinen työaika voidaan järjestää esimerkiksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Näin jaksotyössäkin työaika tasoittuu keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. 1 Kyllä 2 Ei 1 Tilastokeskus

K5b. Kuinka monta tuntia viikossa on säännöllinen tai tavanomainen työaikanne (säännöllinen palkaton tai palkallinen ylityö mukaan luettuna)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38. tuntia. --> K6 0 Ei säännöllistä työaikaa, koska se vaihtelee viikosta toiseen K5c. Voitteko arvioida keskimääräisen viikkotyöaikanne (esimerkiksi viimeksi kuluneen kuukauden ajalta)? Puolet työtunnit pyöristetään parilliseen lukuun esim. 37 1/2 =38 ja 38 1/2=38. tuntia K6. Teettekö säännöllisesti etätyötä? Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöstä on sovittu työnantajan kanssa. 1 Kyllä 2 Ei K7. Oletteko vuokratyöntekijä? Työvoiman vuokraus tarkoittaa sitä, että henkilöstöpalveluyritys siirtää omia työntekijöitään asiakasyrityksen käyttöön. Työ tehdään asiakasyrityksen välineillä ja tiloissa ja asiakasyritys valvoo työtä. Henkilöstöpalveluyritys vastaa työntekijänsä palkasta, sosiaalikuluista ja lakisääteisistä vakuutuksista. 1 Kyllä 2 Ei K8a. Onko työpaikallanne luottamusmies? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K9a Ei osaa sanoa -->K9a K8b(M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte luottamusmiehenne toiminnalle? 4 5 6 7 8 9 10 K9a. Onko työpaikallanne työsuojeluvaltuutettu? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K10 Ei osaa sanoa -->K10 K9b (M). Minkä kouluarvosanan, neljästä kymmeneen, antaisitte työsuojeluvaltuutetullenne toiminnalle? 4 5 6 7 8 9 10 Tilastokeskus 2

K10. Mikä on henkilöstön kokonaismäärä työpaikallanne? Tässä tarkoitetaan toimipaikan tai -pisteen henkilöstömäärää. Toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. lkm henkilöä LÄHIESIMIES K11a(M). Seuraavaksi esitän joukon väittämiä, jotka koskevat lähiesimiestänne. Kuvaako ne mielestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne arvostaa työntekijöitä? K11b(M). Kuvaako seuraava väittämä mielestänne lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan: lähiesimiehenne luottaa teihin? K11c-f(M). (Kuvaako seuraava väittämä lähiesimiestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:) lähiesimiehenne huolehtii kehittymismahdollisuuksistanne? kannustaa teitä kokeilemaan uusia asioita? huolehtii työmääränne oikeasta mitoittamisesta? asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle? TYÖN MIELEKKYYS K12a(M). Seuraavaksi esitän väittämiä koskien omaa työtänne. Kuvaako väittämä, työni on mielenkiintoinen, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan? K12b(M). Entä kuvaako väittämä, voin hyödyntää osaamistani hyvin, omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan? K12c-e(M). (Kuvaako seuraava väittämä omaa työtänne mielestänne hyvin, melko hyvin, jonkin verran, ei lainkaan:) työtäni arvostetaan? työtäni leimaa jatkuva kiire? työn ja yksityiselämän yhdistäminen onnistuu työssäsi hyvin? OMAT VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUDET K13a(M). Seuraavat väittämät koskevat omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia. Voitteko mielestänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan: siihen, mitä työtehtäviinne kuuluu? 3 Tilastokeskus

K13b-i(M). (Voitteko omassa työssänne vaikuttaa paljon, melko paljon, jonkin verran, ette lainkaan:) siihen, missä järjestyksessä työnne teette? työtahtiinne? työmenetelmiinne? siihen, miten työt jaetaan työntekijöiden kesken? siihen, kenen kanssa työskentelette? töiden ja palveluiden aikatauluihin? työaikoihinne? palkkaanne? KOULUTUSMAHDOLLISUUDET K14. Kuinka monta päivää olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksamassa koulutuksessa? Vähintään neljän tunnin koulutus päivässä pyöristetään kokonaiseksi päiväksi. päivää (0, jos et ollut lainkaan.) jos 0 --> K16 K15. Jos olette viimeisten 12 kuukauden aikana ollut työnantajan maksamassa koulutuksessa, miten luonnehtisitte saamaasi koulutusta: 1 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää vain nykyisessä työpaikassa, 2 se oli koulutusta, jonka tuloksia voit hyödyntää myös muissa työpaikoissa? K16. Määräytyykö palkkanne tehtyjen työtuntien mukaan? 1 Kyllä --> K17b 2 Ei --> K17a PALKKAUS JA TYÖTUNNIT K17a(M). Jos palkkanne määräytyisi työtuntien määrän mukaan, tekisittekö siinä tapauksessa: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18 K17b(M). Haluaisitteko tehdä: 1 saman tuntimäärän kuin nyt, --> K18 2 enemmän kuin nyt, --> K17c 3 vähemmän kuin nyt? --> K18 K17c(M). Millä lailla haluaisitte lisätä nykyistä työaikaanne? Haluaisitteko: 1 sivutyön, 2 vaihtaa sellaiseen työhön, jossa on pidempi työaika, 3 tehdä enemmän työtunteja nykyisessä työssä, 4 vai sopivatko kaikki mainitut tavat? Tilastokeskus 4

K18. Jos vaihtoehtona olisi palkankorotus tai lisää vapaa-aikaa, kumman valitsisitte: Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 palkankorotuksen, 2 lisää vapaa-aikaa? YLITYÖT K19. Teettekö ylitöitä: 1 säännöllisesti, 2 kausiluonteisesti, 3 satunnaisesti, 4 et lainkaan? ---> K21 K20. Miten ylityönne on yleensä korvattu: 1 enimmäkseen rahana, 2 enimmäkseen vapaa-aikana vai 3 jäät yleensä ilman ylityökorvausta? TYÖAIKAJÄRJESTELMÄ K21. Onko käytössänne liukuva työaika, jonka mukaisissa rajoissa työnne aloittamista ja päättämistä voitte oman tilanteenne mukaan säädellä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei ole K22. Onko käytettävissänne työaikajärjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat työtunnit merkitään ylös ja ne voi myöhemmin pitää vapaana tai tehdä sisään? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 On 2 Ei ole --> K24a Ei osaa sanoa --> K24a K23. Voitteko käyttää säästöön kertyneitä tunteja pitämällä kokonaisia vapaapäiviä? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei 5 Tilastokeskus

SAIRAUSPOISSAOLOT K24a. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä oman sairauden takia: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan? K24b. (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana ollut poissa töistä:) lapsen sairauden takia: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan? 4 Ei ole lapsia K24c. K25a-b. Entä oletteko viimeisten 12 kk:n aikana olleet sairaana töissä: 1 kerran, 2 useamman kerran vai 3 et lainkaan? Kuinka monta päivää voitte olla poissa yhtäjaksoisesti töistä ilman lääkärintodistusta: oman sairauden takia? päivää K24b = 4 --> K26a lapsen sairauden takia? päivää K26a. K26b-d. Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1-3 päivää: omalla ilmoituksella? (Voitteko äkillisen sairauden vuoksi olla poissa töistä 1-3 päivää:) esimiehen luvalla? oman työterveyshoitajan todistuksella? muun sairaan- tai terveydenhoitajan todistuksella? 1 Kyllä 2 Ei TYÖTERVEYSHUOLTO K27. Onko työnantajanne järjestänyt teille työterveyshuollon? Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS-vaihtoehtoa. 1 Kyllä 2 Ei -->K30 Ei osaa sanoa -->K30 K28. Onko työterveyshuolto viimeisten 12 kuukauden aikana tehnyt työpaikallenne työpaikkakäynnin työolojen selvittämiseksi? 1 On tehty 2 Ei ole tehty Tilastokeskus 6

K29a. K29b-c. Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana saanut työterveyshuollosta työhön liittyvää neuvontaa ja opastusta? (Oletteko viimeisten 12 kuukauden aikana:) ollut lääkärin tai työterveyshoitajan suorittamassa työterveystarkastuksessa? ollut työterveyshoitajan tai työterveyslääkärin vastaanotolla? SIJAISJÄRJESTELY 1 Kyllä 2 Ei K30. Jos joudutte jäämään äkillisesti sairauden tai muun syyn vuoksi pois työstä, miten työnne yleensä hoidetaan poissa ollessasi: 1 tilallenne hankitaan sijainen, 2 työt jaetaan työtovereiden kesken, 3 työt kasautuvat ja jatkat palatessasi siitä mihin jäit? TAUSTAKYSYMYKSIÄ K31. Mikä on ammatillinen koulutuksenne? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammatillinen perustutkinto (ammattioppilaitos, kauppakoulu), oppisopimuskoulutus 3 Ammattikorkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto (tekn. opisto, kauppaopisto) 4 Yliopisto- tai korkeakoulututkinto K32. Kuinka suuret ovat keskimääräiset kuukausiansionne veroja vähentämättä (bruttotulot): Mukaan lasketaan vain pelkkä oma ansiotulo, ei sosiaalietuuksia kuten esim. lapsilisät, asumistuki ym. Jos ei osaa sanoa, niin käytä ohjelman (Ctrl+S) EOS vaihtoehtoa. Jos kieltäytyy vastaamasta, niin käytä ohjelman (Ctrl+k) kieltäytyi vaihtoehtoa. 1 vähemmän kuin 999 euroa kuukaudessa, 2 1 000 1 499 kuukaudessa, 3 1 500 1 999 kuukaudessa, 4 2 000 2 499 kuukaudessa, 5 2 500 2 999 kuukaudessa, 6 3 000 3 499 kuukaudessa, 7 3 500 3 999 kuukaudessa, 8 vähintään 4 000 euroa kuukaudessa? 7 Tilastokeskus

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Hakaniemenranta 1, PL 157 FI-00531 Helsinki puh. 020 774 000 fax 020 774 0225 www.sak.fi