Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella

Transkriptio

1 Ammatillisen aikuiskoulutuksen palkkavaikutus Suomessa , AMKE, Cabriella

2 Mitä me tiedämme? 1990-luvulla kirjallisuudessa ihmeteltiin korkeita amerikkalaisia tuottoja. Myöhemmin epäilyttävän korkeita tuottoja on estimoitu myös muille maille. Konsensuksesta ei silti voi puhua, sillä hajonta tuloksissa on suuri. Se voi johtua mm. eroista mallispesifikaatiossa, koulutusjärjestelmissä ja aineistoissa. Tyypillisesti tutkimuksessa on painottunut lyhyt aikaväli. Itse olen estimoinut palkkavaikutuksen sekä pitkän että lyhyen aikavälin malleilla. Aineistona aikuiskoulutustutkimukset 1990, 1995 and 2000 (joitakin kuvioita olen päivittänyt vuoteen 2006 asti).

3 Suomessa Ammatillinen aikuiskoulutus on 1980-luvulta lähtien tähdännyt kohti seuraavaa ylempää koulutusastetta. Käytännössä henkilöstökoulutus on ollut hallitseva. Se on kattanut % kaikista kursseista ja noin 60 % kaikista koulutuspäivistä. Yhteistoimintalaki yrityksissä (725/1978; 334/ 2007) säätää: henkilöstökoulutuksen tarve on arvioitava yhteisöllisesti henkilöstöryhmän mukaan. Julkinen sektori mukailee sopimuksella. Käytännössä tietämyksemme arviointiprosessin laadusta on hyvin vähäinen. Mahdollisesti joka toinen yt-lain piiriin kuuluvista yrityksistä tekee asianmukaisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman. Toivomisen varaa sekä soveltamisen laajuudessa että sisällössä.

4 15 Kurssikertymä työelämän aikana Keskimäärin koulutustason mukaan Perusaste Keskiaste Korkea-aste Lähde: AKU, Tilastokeskus Ikäryhmä

5 Koulutuspäivät viimeisen vuoden aikana Keskimäärin koulutusasteen mukaan

6 Tutkintotavoitteinen koulutus Osuus kaikista ammatillisista aikuiskoulutusjaksoista, %

7 1. Palkkavaikutus elinkaarimallissa Kaksi kysymystä: Miten tuotto nuorisoasteen koulutukselle muuttuu, kun aikuiskoulutus lisätään malliin? Mitä yksi kurssi ammatillista aikuiskoulutusta keskimäärin tuottaa? Tulokset pätevät suomalaisiin palkansaajiin ja suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Taustamuuttujat, kuten muut inhimillisen pääoman muodot, on vakioitu.

8 80 % 70 Koulutusvuosien bruttotuntipalkkavaikutus, % Perusasteen suorittaneisiin verrattuna 1990-luvulla Ilman aikuiskoulutusta Aikuiskoulutuksen kanssa Koulutusvuodet Perusaste Keskiaste Alin korkeaaste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste

9 Kurssin tuotto koulutusasteen ja sukupuolen mukaan, % 4 Naiset Miehet Kaikki Keskimäärin yhtä kurssi kohti Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeaaste Ylempi korkeaaste

10 3.5 3 Kurssin tuotto palkkatason mukaan, % 1990-luvulla keskimäärin Mediaani Miehet Naiset Prosenttipisteitä pienistä suurin palkkoihin q1 q2 q3 q4 q5 q6 q7 q8 q9

11 3.00 Tuotto sektorin mukaan, % Vuonna Tilastollisesti ei-merkitsevä Teollisuus Yksityiset palvelut Julkinen sektori

12 2. Lyhyen aikavälin tarkastelu Miten vuoden aikana ennen haastattelua (2-6/2000) hankittu henkilöstökoulutus on vaikuttanut palkkaan jaksolla ? Koulutusryhmät: 1-3 pv, 4-10 pv ja yli 10 pv Verrokkina ne jotka viitevuonna eivät saaneet lainkaan henkilöstökoulutusta. Vertailu kaltaistamalla, matching Koulutusryhmät ja verrokkiryhmä likimain samankaltaisia noin 15 ominaisuuden suhteen, mm. hankitun inhimillisen pääoman suhteen. Firmojen management-oppeja ei voitu samankaltaistaa

13 Henkilöstökoulutukseen osallistuminen, % Koulutuspäivien määrän ja iän mukaan > 10 päivää 4-10 päivää 1-3 päivää Ikäryhmä

14 Tulokset pähkinänkuoressa Vaikutus on taas kerran yllättävän suuri, mutta linjassa muun tutkimuksen kanssa. Pitkäkestoisella koulutuksella (yli 10 pv) oli tilastollisesti merkitsevä palkkavaikutus, noin 17 %. Lyhyemmällä koulutuksella ei vaikutusta, kun verrokkina ovat ne jotka eivät saaneet lainkaan henkilökoulutusta. Koulutuspäivien määrällä on merkitystä, vaikka muutakin on väitetty. Myös valikointi itsessään on voinut vaikuttaa.

15 Keskustelu Palkkavaikutusten lisäksi on myös sosiaalisia tuottoja. Miten niitä pitäisi arvioida? Aikuiskoulutus voisi kaventaa palkkaeroja edellyttäen, että koulutus jakautuu riittävän tasaisesti. Miten koulutuksen tasainen tarjonta organisoidaan? Tulokset viittaavat siihen, että yrityskohtaista tavoitteenasettelua on vain suurimmissa yrityksissä. Miten pienistä yrityksistä tehdään osallisia? Koulutuspäivien määrällä on väliä. Miten pitkille koulutusjaksoille valikoidutaan?

16 Politiikkasuositukset Jos nämä tuotot ovat todellisia, kuten väitän, aikuiskoulutukseen on investoitava enemmän. Mutta ei nuorisoasteen koulutuksen kustannuksella, koska kestävät tulokset aikuisiällä rakentuvat hyvän peruskoulutuksen varaan. Epämuodollinen koulutus, kuten henkilöstökoulutus, olisi integroitava osaksi muodollista, tutkintoperusteista koulutusta.

17 Keskustelu jatkuu!