ND ^^'` -^ QP s^, ^ ^^^^^^, -v ^'r`ci^ ^i'c^r VAHEMMI S TOKIELIOHJELMA 2010 Hyväksytty Kunnanvaltuustossa 2010-04-26,,^ 8
SISÄLLYS Sivu 1 2 TAUS TA KIELEN MERKITYKSESTÄ 1 2 3 NEUVONPITO JA OSALLI SUUS 3 4 TIEDOTTAMINEN 5 ESIKOULU JA KOULU 5 6 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 6 7 VANHUS- JA VAMMAISHUOLTO 8 SO SIAALIPALVELUT - YKSILÖ JA PERHEHUOLTO 8
i TAUSTA 1 (8) 1.1 Valtion vähemmistöpolitiikka Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999 kansallisesta vähemmistöpolitiikasta. På,ätöksen kautta saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset tunnustettiin kansallisiksi vähemmistöiksi j a saamenkieli, suomenkieli, me" ieli, romani chib j a j iddis saivat vähemmistökielen aseman. Näistä saame, suomi ja me" ieli Dugt historiallisia ja alueellisia kieliä, mikä hallituksen mukaan merkitsee, että näiden kielten osalta vaaditaan pidemmälle meneviä toimia. Suomen ja meänkielen osalta hallintoalueet joissa kielilaki on voimassa Dugt Jällivaaran, Kilrunan, Pajalan, Övertorneån ja Haaparannan kunnat. Eduskunta on 2009 hyväksynyt uuden lain vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724). Se astuff voimaan 1 tammikuuta 2010. Yksi lain suurista muutoksista on se, että suomen kielen hallintoalue laaj enee 18 uudella kunnalla, lähinnä Mälarinlahden alueella. Suomen, saamen j a me" 'elen osalta vahvistettiin myös yksilön oikeuksia. Myös uusi Kielilaki (2009:600) astuff voimaan 1 hero" uuta 2009. Lain mukaan valtiolla, kunnilla ja viranomaisilla ("det allmånna") tulee olla erityinen vastuu suoj ella j a ediståä kansallisia vähemmistökieliä sekä että kansalliseen v" emmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittå.ä. ja käyttää vähemmistökieltä. Kansallisten vähemmistöjen oikeus käyttää omaa kieltänsä on yksi olennainen osa kansainvälistä ihmisoikeussuojaa. Ruotsi on saanut arvostelua osakseen koskien vähemmistöjen ja vähemmistökielien suojelemisen soveltamisesta. Hallhus on halunnut näillä kahdella uudella lailla varmistaa paremman noudattamisen koskien vähemmistöjen ja vähemmistökielien suojelemista. 1.2 Haaparannan kunnan vähemmistöpolitiikka Kunnanvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2004 Vähemmistöpoliittisen ohj elman. Vähemmistöpoliittisen ohj elman tarkoituksena oli sen aikaisen tilanteen kartoittamisen j a ongelmien erittelyn kautta nostag esiin niitä alueita, joissa ruotsinsuomalaisten j a meänkielen vähemmistöt katsoivat kehitystä tarvittavan Haaparannan kunnassa. Ohjelmassa esitettiin konkreettisia toimia, j Dilla vähemmistöj en asemaa voitaisiin parantaa. Ohj elman yleisenä tavoitteena oli, että se olisi luonut pohjan sille miten vähemmistöjen asemaa kunnassa kehitetään, jolta laissa turvatut oikeudet ja tavoitteet sekä sen lisäksi kunnan ornat påämåärät toteutuisivat sekä vahvistaisivat vähemmistöjen asemaa. Ohj elman ensimmäinen seuranta j a tarkastus suoritettiin lokakuun 2008 j a elokuun 2009 välisenä alkana yhteistyössä vähemmistökielij ärj estöj en j a eri hallintoj en korkeimman j okdon kanssa, sekä kirj allisesti että kokouksissa. Kunnan vähemmistökielikäsittelij ä on tämän j älkeen koonnut yhteen kokouksissa käydyt keskustelut j a ehdotukset uudistettuun ohj elmaan. Työkielenä on ollut suomi. Kukin lautakunta vastag, että sille kuuluvat ohj elmassa päätetyt toimet toteutetaan j a että ne kirj ataan kunkin hallintoalan toimintasuunnitelmaan. Kunnanvaltuusto tarkistaa ohj elman valtuustokausittain j a tekee tarpeelliset muutokset/lisäykset. Ensimmäinen tarkastusaj ankohta: syksy 2012. Käsillä oleva dokumentti on suomenkielinen verslo ohj elmasta. Mikäli eroavaisuuksialkaksiselitteisyyksiä ilmenee, on voimassa ruotsinkielinen verslo "Program för minoritetsspråk".
2 (8) 2 HIELEN MERHITYKSESTÄ On itsestäån selvåä. kuinka tärkeä kieli on meille kalkille. Identiteettimme on sidoksissa kieleen. Kielen kautta ilmaisemme tunteemme ja olemme yhteyksissä toisiin, koemme ja ymmärrämme ympäristömme j a olemassaolomme. Kieli on myös kulttuuriperintömme kanta] a j a avain j oka avaa ovet tämän ymmärtämiseen. Kielen hallitseminen on edellytys sille että ihminen vol kasvaa ja kehittyä. Kielen hallitseminen on myös edellytys sille, että vol osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Haaparannassa asuu 10 173 henkilöä (2008-12 -31). Näistä 2879 on suomen kansalaisia (28 %). Tarkkoja tilastoituja tietoja henkilöistä, jotka osaavat suomealmeänkieltä ei ole. Tilastoista voidaan kuitenkin lukea, että enemmistöllä väestöstä on suomalainen tausta tal siteitä suomeen. Väestöstä ulkomaalaistaustan omaavia (ulkomailla syntynyt tal ruotsissa synlynyt jolla kaksi ulkomailla synlynyttä vanhempaa) 5107 henkilöä eli 50,2 %väestöstä. Käytännössä 1" es kaikki t" än ryhmäån kuuluvat ovat taustoiltaan suomalaisia ja jos oletetaan, että nämä henkilöt osaavat joko suomea tal meänkieltä niin suuri osa Haaparannan väestöstä osaavat v" emmistökieliä. Näiden lis " si on olemassa monia henkilöitä, joilla tilastollisesti må,äritelty ruotsalainen tausta, mutta jotka osaavat meänkielt" suomea. On sanomattakin selvää, että koska väestöpohj a muodostuu näinkin vahvasta vähemmistön edustuksesta luo se erityislaatuiset olosuhteet vähemmistöjen aseman kehittåmisessä. Monet saattavat kokea Haaparannassa, että vähemmistö on enemmistö ainakin arkisissa tilanteissa. Erinäisistä syystä vol edelleenkin olla niin, että kielikysymys polarisoi tunteita puolesta ja vastaan. Tosiasia ]oka tapauksessa on, että valtiovalta on vahvistanut suomen ja meänkielen aseman kansallisina vähemmistökielinä, ja Hälllä kielillä täten on laissa määritellyt itsestäån selvät oikeudet. Lait kuitenkin ovat "vain" lakeja. Jotta todellista edistymistä asioiden kehittämisessä tapahtuisi on asenteilla erittäin tärkeä rooli. Se millä tavoin asennoidumme eri asioihin on ratkaisevan tärkeää siihen miten asiat koetaan ja millä tavoin niihin suhtaudutaan. Myötämielinen tal hyväksyvä asenne taas edellyttå.ä, vastavuoroista kunnioitusta ja ymmärrystä eri ryhmien välillä esimerkiksi eri lähtökohdista ja tarpeista. Tällöin on tärkeää, että tietoisuus asioista lisääntyy ja että vuoropuhelu toimai ja on avointa. Jo vuoden 2004 ohjelmassa ollut kappale olkoon jatkossakin yleisenä ohjeena: Monikielisyytemme ja -kulttuurisuutemme on positiivinen ja kaikkia Haaparannan kunnassa asuvia enemmänkin yhdistävä kuin erottava tekijä, esimerkiksi identiteetin kannalta verrattaessa muihin alueisiin. Tästä on syytä olla ylpeä. Kuntamme vol olla esimerkkinä siitä kuinka kielipolitiikka hoidetaan hyvin ja kuntamme edustajien tulee eri yhteyksissä toimia eräänlaisena suurlähettiläinärnyös (vähemmistö )kieliasioissa. Tämä ohjelma on erään julkishallinnon (Haaparannan kunnan) tuottama ja hyväksymä dokumentö, jossa virallinen taho asettaa tavoitteita ja toimia tavoitteiden saavuttamiseksi. Sinällå.än tämä on erittäin tärkeä osatekijä ja edesauttaa vähemmistöjen asemaa. Tosin vastuu siitä, että asiat todella etenevät on meillä kalkilla.
3 (8) 3 NEUVONPITO JA OSALL ISUUS Päätetyt TAVOITTEET 2004: Kunnan on huolehdittava siitä, että v" emmistökieliset saavat aina palvelua haluamallaan kielellä Saada maakäräjät, lääninhallitus, poliisi ja muut viranomaiset, keskushallinto mukaan lukien (2010), huomioimaan se kielellinen erityispiirre j a siitä aiheutuvat seuraukset/ongelmat j ofta Haaparannan kunnan alueella on. Päätetyt toimet 2004: Kunnan on otettava huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa aina kun palveluja suunnitellaan j a toteutetaan; pidettävä vähemmistökielet meriitteinä kun virkoj a täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisten asiakkaiden kanssa Kunnan on vaikutettava muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä. Vaikutettava suoraan myös valtioon, jotta se omalta osaltaan ottas vastunn omasta ja omien virastojensa työstä vähemmistökielien puolesta (201 D) Vaikutettava valtiovaltaan, että saataisiin liså,ä. varoja v" emmistökielisten asemaa parantavien toimien toteuttamiseksi Päätetyt toimet 2010: Kunnan on vähintään kaksi kertaa vuodessa j ärj estettävä tapaamiset kunnan vähemmistökielikäsittelij än j a j ärj estöj en välillä Kunnan on neuvoteltava vähemmistöj en edustaj ien kanssa heitä koskevissa asiossa mahdollisimman galjon ja kukin lautakunta vastaa näistä neuvotteluista Kunnan on osallistuttava itsenäisyyspäivän viettoon virallisesti ylimmän johdon edustamana, tilaisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa myös taloudellisesti Kunnan on tuettava taloudellisesti vähemmistökielijärj estöj ä osallistumaan seminaareihin j a konferensseihin Kunnan on oltava vuorovaikutuksessa muiden kunden j a viranomaisten kanssa; j aettava omia kokemuksialesimerkkejä sekä opittava muilta
4 (8) 4 TIEDOTTAMINEN Päätetyt toimet 2010: Kunnan on laadittava strategia siitä, millä tavoin se aikoo tyydyttää vähemmistökielisten tiedotustarpeen Kunnan on aina mietittävä onko kyseessä oleva tiedotus käännettävä vähemmistökielille Kotisivujen tulee sisältåä tietoa vähemmistöistä ja vähemmistökielistä ja kunnan tavoitteena tulee olla että suurin osa sivuista käännetään Kunnan on j atkettava eri dokumentben käåntämistä tarpeen mukaan Kunnan on suojeltava vähemmistökielisiä paikannimiä ja tehdä näkyv" si v" emmistökielien läsnäolo lisäten kyltittämistä j a muillakin merkitsemistavoilla vähemmistökielillä Kunnan on tiedotettava vähemmistökielillä puhelinvastaajassa Kunnan on tiedottettava j a koulutettava virkamiehiä j a luottamushenkilöit" poliitikkoj a koskien kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökielilainsåädäntöä
5 (8) 5 ESIKOUL U JA KO ULU Päätetyt TAVOITTEET pitkällä aikavälillä 2004: Esikoulussa, pakollisissa koulumuodoissa ja vapaaehtoisissa koulumuodoissa tulee tehdä aktiivista työtä, jotta v" emmistökielisille oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kaksikielisiksija että oma kulttuurinen identiteetti ja kieli kehittyy X201 D) Muille oppilaille tulee tarj ota mahdollisuus opiskella yhtä vähemmistökieltä oppilaan valinnan rajoissa Päätetty TAVOITE lyhyellä aikavälillä 2004: Esikoulussa, pakollisissa koulumuodoissa j a vapaaehtoisissa koulumuodoissa j ärj estetään opetusta oppilaan äidinkielellä dokumentin "Vägen till tvåspråkighet förde finskspråkiga eleverna" mukaisesti Päätetyt toimet 2004: Kurman on harj oitettava aktiivista informaatiota v" emmistökielisille vanhemmille hyödystä kaksikielisten lasten osallistumisesta opetukseen äidinkielellä ja äidinkielessä, j oko kaksikielisessä toiminnassa tai ruotsalaisessa luokassa j ossa opetusta ruotsinkielellä toisena kielenä j a äidinkielen opetukseen Kannan on jårjestettävä vanhemmille vuosittain tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Haaparannan kouluj ärj estelmästä, mahdollisuudesta opetukseen omalla äidinkielellään, taustatietoa ruotsinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista, vähemmistökielilaista j n esekä säännöllisissä yhteyksissä vanhempiin ilmoittaa ja tiedottaa viimeisimmistä faktoista ja tutkimustuloksista Kannan on j ärj estettävä opettaj ille j atkokoulutusta suomen- j a meänkielessä, sekä ruotsinsuomalaisesta että tornionlaaksolaisesta kulttuurista Kannan on esikoulussa ja koulussa järjestettävä teemaviikkoja monikielisyydestä, ruotsinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuureista Kannan on tuettava, kannustettava j a kehitettävä sitä yhteistyötä j oka on meneillään provinssen kouluj en kesken sekä vaikutettava siihen, että opettaj at j a oppilaat tapaavat j a että opettaj a- j a oppilasvaihtoj a tapahtuu Päätetyt toimet 2010: Kannan on lisättävä j a parannettava tiedottamistaan vanhemmille Oppilailla on mahdollisuus valita Marielundsskolanin kaksikielinen koulunkäynti, kokonaan suomenkielinen koulukäynti Torniossa tai äidinkielen opiskelu muissa Haaparannan kouluissa Marielundskolanin kaksikielisen opetuksen tavoitteena on, että oppilaat koulunkäynnin valmiiksi saatuaan hallitsevat molemmat kielet yhtä hyvin j a että he täten saavat mahdollisuuden hakea lukioon Ruotsissa tai Suomessa Kannan on måärättävä rehtoreille erityinen vuosittainen raportointivastuu vähemmistökielikäsittelijälle toimista, joita on tehty tämän ohjelman toteuttamiseksi ja tai muutoin v" emmistökielten puolesta
6 (8) 6 KULTTULiRI JA VAPAA-AIKA Päätetyt TAVOITTEET 2004: Vähemmistöille tulee taata mahdollisuudet laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus luomiseen omalla kielellä Päätetyt toimet 2004: Kunnan on annettava vähemmistökielisten jårjestöille asema neuvoa-antavana elimenä kulttuuritoimintaa suunniteltaessa Kunnan on varoj a j ärj estöille j a tapahtumille j aettaessa huomioitava vähemmistökielisten tarpeet Kunnan on selvitettävä mahdollisuudet hakea erityistukea valtion kulttuurineuvostolta Kunnan on kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistettava v" emmistöj en asemaa Kunnan on aktiivisesti edistettävä kaksikielisiä kulttuuriaktiviteetteja Kunnan on tehtävä Haaparannasta ruotsalais-suomalaisen museoyhteistyön keskus j a paikka tulevalle vähemmistömuseolle. Päätetyt toimet 2010: Kunnan on toiminnassaan otettava huomioon vähemmistökielinen kulttuuritarj onta Kunnan on paremmin tehtävä n" yväksi vähemmistökielinen kulttuuritarj onta Haaparanta-Tornlo-Kemi alueella Kunnan on nostettava ruotsalais-suomalainen museon/v" emmistömuseon asia kansalliseksi kysymykseksi ja tehtävä työtä tämän eteen
^ ^s^ 7 VANH US- JA VAMMAISHUOLTO Päätetyt TAVOITTEET 2004: V" emmistökielinen palvelu on taattava kaikissa vanhus- j a vammaishuollon konttoreissalinstituutioissa Kaikissa hallintovirastoissa keskeinen informaatio ja keskeiset toimintaohjeet tulee olla kåännettyinä vähemmistökielille Päätetyt toimet 2004: Kurman on aktiivisesti selvitettävä haluavatko ikääntyneet v" emmistökieliset hoitoa omalla kielellå.än j a tarj ottava sitä haluaville Kurman on kartoitettava yksinelävät yksikieliset j a heidän palvelutarve Kurman on yhdessä vähemmistökielisten j ärj estöj en kanssa selvitettävä mahdollisuudet yhdyshenkilöiden rekrytoimiseen vapaaehtoistyöhön Kurman on j ärj estettävä päiväkeskuksia vanhuksille j a vammaisille, j oossa toimintaa heidän omalla kielellåän Kurman on selvitettävä Tornlon kaupungin kanssa mahdollisuudet järjestää kulttuuritarj ontaa suomen kielellä Kurman on yhdessä j ärj estöj en kanssa j^rj estettävä tiedotustilaisuuksia/-tapaamisia kurman tulevista suunnitelmista vähemmistökielillä, vähintään keman vuodessa (2009) Kurman on eri asiakysymyksissä, jotka koskevat v" emmistökielisiä vanhuksia ja vammaisia otettava huomioon tuleeko järjestöjen ilmaista kantansa lähete-instansseina kysymyksessä Kurman on annettava vähemmistökielisille j ärj estöille mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumien suunnitteluun Päätetyt toimet 2010: Kurman on vaikutettava maakäräj lin (terveyskeskus), j otta palvelu j a tiedotus v" emmistökielillä paranee, erityisesti tämä koskee palveluita joissa kysymyksessä on lääkäri-potilas sunde, kuten psykiatria, jossa kielellinen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, ja jossa tulkin (3:s osapuoli) käyttäminen on vaikeaa
8 (8) 8 SOSIAALIPALVELUT - YKSILÖ JA PERHEHUOLTO Päätetyt TAVOITTEET 2004: V" emmistökielisten tarpeet huomioidaan sosiaalipalveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja tähän tarvittavat varat ohjataan poliittiselta taholta Päätetyt toimet 2004: kannan on tiedotettava palveluista v" emmistökielillä kannan on kyettävä tarjoamaan palvelua välittömästi asiakkaalle hänen omalla kielellä kannan on edistettävä henkilökunnan j atkokoulutusta j a vaihtotoimintaa (raj anaapuri-}kaupunkien kanssa kannan on n" tävä vähemmistökielet ansioina, kan palkataan henkilökuntaa sosiaalipalvelun virkoihin