KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat. Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

Transkriptio

1 KIELITIVOLI Tavoitteet ja toimintatavat Uusien koordinaattorien tapaaminen Helsingissä

2 Toiminnan tavoitteet Tavoitteena on turvata nykyistä useammalle oppilaalle mahdollisuus opiskella englannin lisäksi myös muita vieraita kieliä mahdollisuuksien mukaan jo perusopetuksen alaluokilla. Toiminnassa pyritään kehittämiseen, joka tuottaa myös pitkällä tähtäimellä nykyistä paremman valtakunnallisen ja alueellisen kielitaitovarannon.

3 Toiminnan painopisteet monipuolisen kielten opetuksen saavutettavuuden parantaminen (esim. etäopetuksen kehittäminen) kielenopetuksen varhentaminen (muut kuin englanti) alueellisen suunnittelun ja yhteistyön tehostaminen kielenopetuksen menetelmällinen kehittäminen tietoisuuden lisääminen ja tehokas tiedotustoiminta monipuolisen kielitaidon merkityksestä ja monikielisyydestä oppimista tukevan arvioinnin kehittäminen kielten opetuksessa (esimerkiksi kieliportfolio, formatiivinen arviointi) maahanmuuttajien äidinkielten opetuksen kehittäminen osana kansallisen kielitaitovarannon kehittämistä

4 Mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää? Tarjonnan lisäämistä tai nykyisen tarjonnan parempaa toteutumista: Paikallisen kieliohjelman kriittistä tarkastelua: onko ohjelma liian suppea? Liian laaja? Epätasaarvoinen? Löytyykö aivan uusia toteutusmahdollisuuksia? Onko paikallisilla päätöksentekijöillä riittävä ymmärrys monipuolisen kielitaitovarannon merkityksestä? Käydäänkö koulussa veristä kilpailua valinnaisaineiden kesken? Rehtorin ja opon asenteet?

5 Mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttää? Kysynnän lisäämistä: Miten lisätään oppilaiden ymmärrystä kielitaidon antamasta ilosta ja hyödystä? Entä huoltajien? Tarvitaan lisää tietoa ja mielikuviin vaikuttamista. On vaikutettava myös siihen mielikuvaan, että toiset oppivat kieliä ja toiset taas eivät. Opiskelumotivaation lisäämiseksi tarvitaan autenttisen kohtaamisen mahdollisuuksia.

6 Riittääkö oma ymmärryksemme monipuolisen kielitaidon merkityksestä? Miksi englanti ei muka riitä? Englanniksihan voi matkustaa missä vain. Kansainväliset konferenssit yms. ovat englanninkielisiä.

7 Mihin muita kieliä tarvitaan? Tämän päivän kymmenvuotiaat tulevat täysiikäisiksi noin vuonna 2018 ja astuvat työelämään joskus 2020-luvun alkupuolella tai myöhemmin. Sen jälkeen he käyttävät useita vuosikymmeniä kielitaitoa, jonka pohja on luotu koulussa: on siis ajateltava kymmeniä vuosia eteenpäin. Maailma muuttuu juuri nyt hurjaa vauhtia ja muutoksen suuntaa on vaikea ennakoida tarkasti.

8 Kenen kanssa kommunikoimme vuonna 2020 ja millä kielillä?

9 Edessämme olevia haasteita Kielet ovat väline maailman hahmottamiseen ja itseymmärryksemme lisäämiseen. Meillä on opittavaa muista kulttuureista. Siksi kulttuurisen elementin vahvistaminen kielten opetuksessa tulee aina vain tärkeämmäksi. Kielet ovat tärkeitä myös työssä. Tällä hetkellä työelämään astuvilla on vielä suhteellisen hyvä kielitaito, ja silti työnantajat valittavat, että taito on yksipuolista.

10 Suomi monikulttuuristuu ja monikielistyy Maahanmuuttajien osuus väestöstä on nyt noin 3 % ja tulee varmasti kasvamaan. Jos toimimme viisaasti, pystymme kasvattamaan keskinäistä arvonantoa ja oppimaan toinen toisiltamme. Jos toimimme viisaasti, annamme maahanmuuttajille tilaisuuden kehittää omaa kielitaitoaan ja käyttää sitä yhteiseksi hyödyksi. Oman äidinkielen opetus on tärkeä osa kansallisen kielivarannon luomista.

11 Viesti oppilaille: maailma on kiehtova paikka! On paljon opittavaa muista maista ja kulttuureista. Myös sellaisista, joissa ei osata englantia.

12 Mukana olevat kunnat ja koulut Rahoitusta on myönnetty yhteensä 4,5 miljoonaa euroa vuosina 2009 ja 2010 Yhteensä rahoitusta on saanut Opetushallituksen kautta 102 perusopetuksen järjestäjää, näistä 14 yksityistä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt noin 1,1 miljoonaa euroa 13 harjoittelukoululle ja 4 kielikoululle.

13 Yhteinen toiminta hankkeessa Vuosittain pidetään kaksi 2-päiväistä koordinaattoritapaamista, osallistumisvelvoite. Ensi vuonna järjestetään kaksi 2-päiväistä täydennyskoulutusta, kunnilla ja kouluilla on kunnan tai koulun koon mukaan määräytyvät kiintiöt. Ilmoittautuminen koulutukseen alkaa luultavasti joulukuussa. Ajankohtia ei ole vielä päätetty. Em. sivuilla on myös koordinaattoreiden ryhmä, kannattaa liittyä!

14 Kielitivolin viestintäkampanja Käynnistyi vuoden 2010 alussa. sisältää leikkimielisiä pelejä, informaatiota oppilaille ja vanhemmille, ym. Kieli-Talent kisa meneillään finaalivaiheessa Nettimainontaa, lehtimainontaa, tilattavia esitteitä ja julisteita

15 Seuranta Hankkeen seuranta on meneillään keväällä 2009 valtionavustusta saaneiden kuntien ja koulujen toiminnasta. Mikäli rahoitus saadaan, seurantaa jatketaan edelleen ainakin kahden vuoden ajan. Valtionavustuksen käytöstä raportoidaan vuosittain aina kalenterivuoden alussa, väliraportti tai loppuraportti. Raportointipohja lähetetään.

16 Lisäksi mukana ovat Harjoittelukoulut, voivat tukea toimintaa erityisesti omalla lähialueellaan. Tietoa välitetään myöhemmin lisää, tai osallistujat voivat ottaa yhteyttä suoraan lähimpään harjoittelukouluun. Kielikoulut (Suomalais-venäläinen koulu, Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin saksalainen koulu ja Itä-Suomen suomalaisvenäläinen koulu) tarjoavat kielikohtaista tukea ja verkostoitumismahdollisuuksia. Aalto-ryhmä

17 Valtion erityisavustuksen käyttö Isot avustukset maksetaan kahdessa erässä. Rahaa saa käyttää kaikkeen hankkeesta aiheutuvaan YLIMÄÄRÄISEEN, koordinaattorin palkasta kuitenkin enintään puolet. Saa käyttää hankkeesta aiheutuviin kokous- ja matkakuluihin, hanketyöstä aiheutuviin sijaiskuluihin, tiedotukseen, hankkeeseen liittyviin kansainvälisen toiminnan kuluihin, verkkoopetuksen käynnistämiseen. Ei saa käyttää opetuksesta aiheutuviin tavanomaisiin kuluihin eikä kerhoon (erillinen raha).