TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA VALMENNUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA TYÖPAJALLA Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajan perustehtävänä on valmentaminen, jossa työtä käytetään valmentamisen välineenä. Työpajalla voidaan tarkoittaa sekä fyysistä toimintaympäristöä että monialaista menetelmää. Työpajatoiminta on työvaltaista ja yhteisöllistä valmennusta, jolla tuetaan valmentautujan yksilöllistä kasvua, sosiaalista vahvistumista ja aktiivista osallisuutta sekä yleisiä työ- ja työelämätaitoja. Valmentamisen menetelminä voi olla työ-, yksilöja ryhmävalmennus. Eri valmennusmenetelmiä yhdistellään valmentautujan tarpeita vastaavalla tavalla. Toimintaa voidaan muotoilla päivän pituuden, viikoittaisten toimintapäivien määrän ja toiminnan sisällön suhteen. Tällä tavoin valmentautujan jaksaminen tulee huomioiduksi. Työpaja työympäristönä mahdollistaa osaamisen, kokemuksen ja itsetuntemuksen lisääntymisen. Niiden myötä kouluttautuminen ja sijoittuminen avoimille työmarkkinoille tulevat realistisemmaksi mahdollisuudeksi. Esite työpajojen sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. Opetusministeriön päätöksessä 17/600/2006 Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset määritellään nuorten työpajatoiminnan tärkeimmäksi tavoitteeksi se, että se parantaa työpajatoimintaan osallistuvan nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun tai päästä avoimille työmarkkinoille. Valmentautujan näkökulmasta työpajatoiminta tukee elämänhallinnan taitoja, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yhteisöllistä kasvua sekä tekemällä oppimista. 1
Valmennus työpajalla Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteen mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä on valmentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen ja joustavuus. Työpaja oppimisympäristönä Työpaja oppimisympäristönä palvelee erityisesti niitä valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön. Tekemällä oppivat valmentautujat voivat kerryttää taitojaan ja osaamistaan työn tekemisen kautta. Tämä mahdollistaa tutkinnon osien tai jopa kokonaisen tutkinnon suorittamisen työpajalla, mikäli työpajan oppimisympäristö on tunnistettu, ja tunnustettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti. Opinnollistaminen työpajalla Opinnollistamisen taustalla on ajatus elinikäisen oppimisen toteutumisesta. Opinnollistaminen on valmentautujan aiemmin karttuneen osaamisen selvittämistä ja valmennuksen aikana lisääntyneen ammatillisen osaamisen tunnistamista. Hankittu osaaminen tulee näkyväksi ja sitä voidaan hyödyntää valmentautujan jatkopolulla. Tunnistettu osaaminen dokumentoidaan osaamistodistukseen. Valtakunnallinen osaamistodistusmalli ja oppimisympäristön tunnistamisraportti löytyvät TPY:n nettisivuilta. Työpajan valmennuspalvelut. Valmennuksella vastataan valmentautujan tarpeisiin kunkin henkilökohtaisen tilanteen mukaisesti. OSSU opinnollistamisprosessi. Työpajalla hankittu osaaminen kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä. 2 3
Työpajapedagogiikka TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA TARKOITTAA joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta. Työpajalla oppiminen ja oppimisen mielekkyys perustuvat käytännönläheiseen tekemiseen. Teoria ja käytäntö nivoutuvat yhteen työvaltaisessa valmennuksessa. Oikea-aikainen tuki, neuvonta ja valmennus edistävät kehällä olevia sosiaaliseen vahvistamiseen ja osaamisen lisääntymiseen liittyviä osa-alueita. Sosiaalinen vahvistaminen on ennaltaehkäisevää työtä. Se on valmentautujan kokonaisavaltaista tukemista, jonka tavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ja edistäminen. Työpajan joustavassa toiminta-, työ- ja oppimisympäristössä kiinnitetään huomiota valmentautujien yksilöllisiin tarpeisiin, etenemisvalmiuksiin ja vahvuuksiin. Työ-, toiminta- ja oppimiskokonaisuuksia voidaan rakentaa sekä työpajan sisällä että työpajan yhteistyöverkostoissa joustavasti. Valmennusprosessi on aina suunnitelmallinen ja tavoitteellinen. Suunnitelma sisältää valmentautujan ja ohjaavan tahon kanssa määriteltyjä tavoitteita, käytännön toimia ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa on yhdessä sovittu mahdollisimman realistinen aikataulu. Valmennuksessa on tärkeää saada aikaan todellisia onnistumisen kokemuksia ja selkeästi osoitettavaa osaamisen karttumista. Tekemällä oppiminen on työpajojen yleisimmin käyttämä menetelmä. Konkreettisten tehtävien kautta valmentautujat oppivat uusia taitoja ja tietoja. Työtehtävien vaatimustaso nousee valmentautujan osaamisen kasvun myötä. Omakohtaisen tekemisen ja siitä saadun palautteen avulla valmentautuja löytää omia vahvuuksiaan ja kykyjään. Tekeminen, kokeminen ja kasvaminen työpajan yhteisössä. Valmentautujan henkilökohtainen kasvuprosessi vaatii aikaa ja työpajalla häntä tuetaan yksilöllisesti. Kokemuksellisuudella tarkoitetaan valmentautujan kykyä hyödyntää aiemmin opittua ja muita aiempia kokemuksiaan uusien asioiden opettelussa ja taitoa rakentaa uutta, itselleen käyttökelpoista tietämistä ja osaamista. Kokemuksellisuuteen liittyy mahdollisuus kokeilla, testata, erehtyä ja epäonnistua sekä saada välitöntä rakentavaa palautetta. 4 5
Onnistumisen kokeminen edistää oppimista. Oppiminen on aktiivista ja sosiaalista toimintaa ja se on tehokkainta silloin, kun opittava asia on kiinnostavaa ja se jollain tapaa liittyy aiempiin kokemuksiin ja tietoihin. Usko tulevaisuuteen on asenne, joka rakentuu ja vahvistuu edellä kuvattujen osa-alueiden kautta. Se on kykyä unelmoida ja uskallusta tehdä omaa elämää koskevia ratkaisuja. Se on rohkeutta tarttua haasteisiin ja halua pyrkiä eteenpäin. Voimaantuminen on prosessi, joka lähtee ihmisestä itsestään. Se merkitsee sitä, että ihminen löytää omat voimavaransa onnistumisen kokemusten avulla. Selkeä voimaantumisen merkki on valmentautujan tulevaisuudenuskon lisääntyminen ja kyky tarkastella realistisesti omia mahdollisuuksiaan ja ottaa vastuuta omasta elämästään. Valmentajan tehtävänä on tukea, ohjata ja opastaa valmentautujaa. Valmennusprosessin edellytyksenä on valmentautujan oma riittävän korkea motivaatiotaso ja halu sitoutua prosessiin. Onnistuneen valmennusprosessin tuloksena on itseensä luottava ihminen. Minäpystyvyys on ihmisen uskoa omiin kykyihin hallita elämään liittyviä asioita ja tapahtumia. Uskomukset omasta pystyvyydestä vaikuttavat elämän valintoihin, motivaatiotasoon ja kykyyn kohdata haasteita. Toimijuus on aloitteellisuutta, vastuullisuutta ja sen kehittyminen edellyttää mahdollisuuksia tehdä aloitteita ja päätöksiä sekä nähdä oman toiminnan vaikutus omaan että muiden elämään. Valmentautuja oppii tietoja ja taitoja toimiessaan työpajan yhteisössä. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA EDELLYTTÄÄ valmentamista työpajan oppimista tukevassa ympäristössä. Osallisuus merkitsee yhteisöön kuulumista ja oikeutta osallistua itseään koskevien palvelujen suunnitteluun. Osallisuus voimaannuttaa lisäten valmentautujan halua vaikuttaa ja toimia. Elämänhallinnalla tarkoitetaan valmentautujan tunnetta siitä, että kontrolli omasta elämästä on omissa käsissä. Elämänhallinta pitää sisällään kaikki elämän osa-alueet, kuten perheen, Työpajalta eteenpäin Työpajalle tullaan, siellä valmentaudutaan ja sieltä lähdetään eteenpäin. Työpajan valmennusjakso on tarkoitettu siirtymävaiheeksi, jonka aikana tuetaan nivelvaiheen ylittämistä, etsitään ammatillista suuntaa tai löydetään valmentautujan 6 7
tarpeita paremmin vastaava muu palvelu. Tärkeintä on, että valmentautujalla on työpajajakson jälkeen selkeä suunnitelma ja suunta tulevaisuudelleen. Työpaja monialaisessa verkostossa Työpajatoiminta asemoituu palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reuna-alueille ja niiden välisille rajapinnoille. Työpajatoiminta liittyy työllisyys- ja nuorisopolitiikan ohella vahvasti myös koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan. Työpajatoimintaa tai sen sisältöjä ei ole määritelty lainsäädännössämme, mutta työpajan toteuttamia valmennuspalveluja ohjaa lainsäädäntö. Työpajatoiminnan asemoituminen. Nuoriso-, sosiaali- ja opetustoimi sekä TE-palvelut tarkastelevat työpajatoimintaa ja sen tuloksellisuutta eri näkökulmista. Valmennusprosessin eteneminen. Työpajan osaavat valmentajat ovat valmentautujaa varten. Heidän tehtävänään on auttaa, tukea ja kannustaa valmentautujaa. Valmentautuja päättää itse mitä tavoittelee ja ottaa vastuun päätöksistään. Työpajan toiminta edellyttää monialaista yhteistyötä, jossa eri alojen ammattilaisten osaaminen yhdistetään yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia sekä jakaa tehtäviä ja toimivaltaa. Yhteistyö on sektorirajat ylittävää. 8 9
Työpajatoiminnan kehityskaari 1980-luku Suomen ensimmäiset työpajat perustetaan työpaja lähinnä nuorisotyön väline 1990-luku työpajojen tarve lisääntyy tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistyvät työpajojen verkostoituminen alkaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustetaan 1997 toiminnan sisältöjä kehitetään 2000-luku työpajatoiminta kehittyy edelleen valmennuspalvelut kehittyvät edelleen pajakoulut yleistyvät valtaosassa Suomen kunnista työpajatoimintaa starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyö 2010-luku oppilaitosyhteistyö lisääntyy maahanmuuttajien osuus kasvaa työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet 2011 TEKEMÄLLÄ OPPII työpajatoiminnan kehittämishankeen (2012-2014) päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä vaikuttavampaa ja työpajat pystyvät paremmin vastaamaan valmentautujien tarpeisiin. Tekemällä oppii -hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) vastaa hallinnoinnista. TPY on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, joka tuottaa jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluja jäsenorganisaatioille ja yhteistyökumppaneille. 2014 Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseniä 220 työpajatoiminta kattaa noin 85% Suomen kunnista lisätietoja www.tpy.fi 10