Alueellinen työpajojen kehittämispäivä

Transkriptio

1 Alueellinen työpajojen kehittämispäivä Nastola Tuija Hämäläinen

2 TPY esittely

3 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, TPY työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö yksi okm:n nimeämistä nuorisotyön kehittämis- ja palvelukeskuksista rahoitus okm, ray ja esr/stm toiminta valtakunnallista noin 220 jäsenorganisaatiota 15 työntekijää 9-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm Työpajatoiminnan kehittämisen strategiset kärjet: työpajat osana yksilöllistä koulutuspolkua laadukkaat ja vaikuttavat työpajapalvelut yritysyhteistyön kehittäminen Kehittäminen Tavoitteena on vastata työpajakentän tuleviin ja ajankohtaisiin kehittämistarpeisiin laadukkaiden, vaikuttavien ja suuntaa näyttävien kehittämishankkeiden, koulutusten ja julkaisujen avulla

4 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, TPY työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on syrjäytymisen ehkäisy työpajojen toimintaedellytysten vahvistaminen ja ammattilaisten osaamisen vahvistaminen yksi okm:nnimeämistä nuorisotyön kehittämis-ja palvelukeskuksista rahoitus okm, ray ja esr/stm toiminta valtakunnallista noin 220 jäsenorganisaatiota 15 työntekijää 9-henkinen hallitus, jonka jäsenet demokraattisesti valittuja työpaja-ammattilaisia Puheenjohtaja kansanedustaja Sari Palm

5 Kehittämis- ja palvelukeskukset: Allianssi Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry / Helsinki Avartti säätiö / Helsinki ja Jyväskylä Koordinaatti Nuorten tieto-ja neuvontatyön kehittämiskeskus / Oulun kaupungin nuorisopalvelut Lasten ja nuorten taidekeskus -säätiö / Hyvinkää Nuoperi Nuorisotyön perinnekeskus / Turun yliopisto Nuori kulttuuri säätiö / Helsinki Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura ry / Helsinki Preventiimi valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus / Humak Oy SLP Suomen Lasten Parlamentti -säätiö / Helsinki SNK Suomen Nuorisokeskukset ry / Helsinki Sorin Sirkus ry / Tampere TPY Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry / Helsinki Ung Info ruotsinkielinen nuorisotiedotuskeskus, Föreningen Luckan rf/ Helsinki Verke verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus / Helsingin nuorisoasiainkeskus

6 Hallitus 2014 Sari Palm, puheenjohtaja, kansanedustaja Niina Veko, varapuheenjohtaja, Kankaanpään aikuiskoulutussäätiö, Valtti-työpaja Varsinaiset jäsenet Samuel Juntunen, Tornion työvoimalasäätiö Risto Tolonen, Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry Heidi Halm, Vantaan kaupunki, Nuorisopalvelut Erkki Sipilä, Silta-Valmennusyhdistys ry Arto Mononen, Honkalampi-säätiö Varajäsenet Ensio Sipilä, Tuoterengas, Lahti Tapio Piilola, Hyvinkään-Riihimäen seudun Ammattikoulutussäätiö LisbetSalomonsson-Manninen, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

7 Tekemällä oppii hankkeen esittely

8 Tekemällä oppii hanke RAY rahoittaa, Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Toiminta-alueena koko Suomi Tuija Hämäläinen, projektipäällikkö Susanna Palo, projektityöntekijä Seuranta ja ohjaus TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat

9 Tekemällä oppii hankkeen tavoitteet 1. Työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden määritteleminen eli mitä on työpajapedagogiikka. 2. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen eli kuinka tuotetaan vaikuttavaa valmennusta

10 Määrittelyryhmä Fasilitaattori Petteri Ora, Kiipulasäätiö, projektijohtaja Jäsenet: Ahonen-Walker, Mari TPY, toiminnanjohtaja Gardemeister, Anna-Kaarina Laptuote-säätiö, työtoimintayksikön päällikkö Hietalahti, Eino Bovalliusammattiopisto, projektipäällikkö Hämäläinen, Tuija TPY, projektipäällikkö / Tekemällä oppii -hanke Kapanen, Anna Pohjois-Savon ELY-keskus, nuoriso-ja liikuntatoimen suunnittelija Nykänen, Seija Jyväskylän kaupunki, rehtori Palo, Susanna TPY, projektityöntekijä / Tekemällä oppii -hanke Pietikäinen, Reetta TPY, kehityspäällikkö, Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Sipilä, Erkki Silta-Valmennusyhdistys, toimialajohtaja Sijaisena Mirkka Nieminen- Hirvelä, projektityöntekijä, Avartajat -hanke Taskinen, Tarja Helsingin kaupunki, työpajaesimies

11 Ohjausryhmä Jaakola Tenho, suunnittelija, Oulun kaupunki JonssonVirpi, työpajajohtaja, Kotkan-Haminanseudun koulutuskuntayhtymä, Rannikkopajat Kiilakoski Tomi, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Leppänen Kari, erityisopettaja, Ammattiopisto Luovi Linna Helka, toimitusjohtaja, Jupiter-säätiö Pirttiniemi Juhani, opetusneuvos, OPH / sijaisena Mikko Hytönen, projektipäällikkö, OPH Huumonen Soile, koulutus- ja kehittämispäällikkö, TPY Hämäläinen Tuija, projektipäällikkö, Tekemällä oppii hanke Palo Susanna, projektityöntekijä, Tekemällä oppii -hanke

12 Keväällä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Hämeenkyrö, Monityö Paimio, Nuorten Tupa Laukaa, Puustellin työkylä Oriveden työpajat Leppävirta, Tukeva valmennussäätiö Helsinki, Vihreän Oksan Werstas Pieksämäki, PS-liikunta, POTKU Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kaksineuvoisen Jelppis, Junki ja Kieppis Keitele, etsivä - Pielavesi, Monitaitoset ry Rautalampi, Nuorten työpajatoiminta Suonenjoki, Rivertech Nuorten työpaja Vesannon työpaja Syksyllä 2013 alkaneet kehittämisprosessit Joroinen, Nuorten työpaja Nastola, Kakstahti

13 Työpajatoiminta

14 Työpajatoiminnan kehityskaari 1983 Kehittyminen Suomen ensimmäiset työpajat perustetaan työpaja lähinnä nuorisotyön väline 1990 luku Laajeneminen työpajojen tarve lisääntyy tukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus ja työpajaohjaus yhdistyvät työpajojen verkostoituminen alkaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry perustetaan 1997 toiminnan sisältöjä kehitetään 2000 luku Leviäminen työpajatoiminta kehittyy edelleen valmennuspalvelut kehittyvät edelleen pajakoulut yleistyvät valtaosassa Suomen kunnista työpajatoimintaa starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyö 2010-luku Sisällön kehittyminen oppilaitosyhteistyö lisääntyy maahanmuuttajien osuus kasvaa työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet Ammatillistuminen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseniä noin 220 työpajatoiminta kattaa noin 85% Suomen kunnista

15 Työpajatoiminnan liitoskohtia Työpajatoiminta asemoituu palvelujärjestelmän väleihin, sektorien reunaalueille ja niiden välisille rajapinnoille sosiaalisen työllistämisen toimialalle Työpajatoiminta liittyy työllisyys- ja nuorisopolitiikkaan koulutus- ja sosiaalipolitiikkaan Työpajatoiminta täydentää jo olemassa olevia palveluja

16 Työpajatoimintaan liittyvää säätelyä Työpajatoimintaa ohjaa opetusministeriön päätös: Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset, 17/600/2006 Sosiaalipolitiikka TYÖPAJA- TOIMINTA Koulutuspolitiikka Nuorisopolitiikka Työpajojen valmennuspalvelujen toteuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä mm. Nuorisolaki 72/2006 Kuntalaki 365/1995 Henkilötietolaki 523/1999 Lastensuojelulaki 417/2007 Päihdehuoltolaki 41/1986 Työllisyyspolitiikka Kansanterveyslaki 66/1972 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Työsopimuslaki 55/2001 Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtionavustuslaki 688/2001 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä 504/2002

17 Suomen valtio Kunnan päättäjät Tuotteiden ostajaasiakkaat Kuntoutuksen yhteistyöryhmä Oppilaitokset Rahoittajat Kokeilu-ja kehittämishankkeet Monialainen yhteistyöryhmä Koulutuspalvelujen tuottajat TE-palvelut Työllisyyshankkeet Valmentautujan sosiaalinen verkosto Työkeskukset Vakuutusyhtiöt Kuntoutuslaitokset Seurakunta Yhdistykset ja järjestöt Nuorisokodit Asumispalvelut Työpaja verkostossa Kunnan vapaa-aikatoimi sivistystoimi tekninen toimi sosiaalitoimi nuorisotoimi liikuntatoimi kulttuuritoimi työllisyyspalvelut terveyspalvelut Velkaneuvonta Mielenterveys palvelut Päihdepalvelut Etsivä nuorisotyö Kansaneläkelaitos Verotoimisto Rikosseuraamuslaitos Siviilipalveluskeskus Puolustusvoimat Poliisi Työvoiman vuokrausfirmat Yritykset/ työnantajat Työpankit

18 Valmennus työpajalla

19 Valmennuspalveluihin ohjautuminen

20 Valmennuspalvelut

21 Tavoitteita valmennukselle valmennusjaksosta muodostuu eheä kokonaisuus jakson jälkeen siirtyminen eteenpäin tapahtuu jouhevasti jatkopolku työpajan jälkeen muodostaa todellisen jatkumon valmennus koostuu erilaisista, valmentautujalle soveltuvista konkreettisista toimista ja menetelmistä laadullisena tavoitteena on auttaa valmentautujaa pohtimaan tulevaisuuttaan ja miettimään perusteita omille valinnoilleen

22 Työpajalla tapahtuvan valmennuksen vaikutuksia Valmentautuminen työpajalla Voimaantuminen Osallisuus Usko tulevaisuuteen Elämänhallinta Toimijuus Sosiaalinen vahvistuminen Itseluottamus Minäpystyvyys Merkityksen löytyminen Oma motivaatio Elämänhallintataidot käyttöön Pohjaa tulevaisuuden suunnitteluun Aktivoituminen Työ-ja työelämätaidot vahvistuvat Osaaminen lisääntyy Opiskeluvalmiudet vahvistuvat Koulutukseen hakeutuminen on kohdennetumpaa Koulutuksen loppuun suorittaminen Väylää työmarkkinoille

23 Työpajan tavoitteena on olla nivelvaiheessa tukea antava palveluketjun ja -verkoston osa

24 Työpajapedagogiikka

25 Mistä työpajapedagogiikka tulee? Termi ollut käytössä ainakin vuodesta 2007 lähtien Taustateoriat on löydettävissä kasvatustieteistä Tulee kokemuksesta ja työpajoilta ja siksi määrittelytyö on tehty työpajalla tehtävästä valmennustyöstä käsin Liittyy myös opinnollistamiseen, joka puolestaan on osa oppimisympäristöajattelua

26 Työpajapedagogiikka tarkoittaa joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa näkemyksellinen periaate yksilön edellytysten mukaista tekemällä oppimista korostavaa, opetuksellinen periaate yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta kasvatuksellinen periaate

27 Oppimisprosessi Engeström Motivoituminen(Motivating) Tietoisen sisällöllisen mielenkiinnon herääminen opittavaa asiaa kohtaan. Orientoituminen(Orientation) Jäsentyneen, tietoisen ennakkokuvan tai lähtökohtamallin muodostaminen. Sisäistäminen(Internalization) Aikaisemman ajattelu-ja toimintamallin muokkaaminen ja muuttaminen uuden periaatteen, uuden tiedon avulla. Ulkoistaminen(Externalization) Opittavan periaatteen tai mallin soveltaminen konkreettisten ongelmien ratkaisuun; opitun periaatteen tai mallin testaus ja toimivuuden arviointi. Arviointi(Evaluation) Opittavan selitys- ja toimintamallin pätevyyden ja todenmukaisuuden kriittinen tarkastelu. Kontrolli(Controlling) Oppijan oman oppimisen ja oman suorituksen tarkastelu sekä erittely uuden ajattelu-ja toimintamallin valossa että tarvittaessa oman suorituksen tai käsityksen korjaaminen.

28 Motivaatio Lähde: Tuula Paane-Tiainen, Oppijaksi aikuisena, Edita (2000) liittyy mielekkyyden tunne, opittavan asian on oltava merkityksellistä yksilölle ulkoinen motivaatio = hyötyarvoihin liittyvä sisäinen motivaatio = kiinnostus prosessi, johon vaikuttaa omat odotukset aiemmat kokemukset aiemmat oppimiskokemukset omat oppimiskäsitykset minäpystyvyys-käsitys suhtautuminen opittavaan asiaan saatu palaute oppimisen edistyminen

29 Oppiminen Lähde: Tuula Paane-Tiainen, Oppijaksi aikuisena, Edita (2000) psykologinen tapahtuma vaikuttaa kiinnostus ja käsitys toimintaympäristöstä mallien muokkaamista, muuttamista ja rakentamista vuorovaikutuksessa tapahtuvaa tavoitteellista nuori oppii nopeasti irrallista tietoa iän myötä tiedonkäsittelymekanismit kehittyvät => asiakokonaisuuksien hallintakyky paranee => aikuisen oppimiseen liittyy asiakokonaisuuksien hallinta ja opitun tiedon jäsentäminen osaksi kokonaisuutta => poisoppimisen merkitys kasvaa => mielekkyys ja merkityksellisyys korostuu => tärkeää on opittavan asian kytkeminen laajempaan kokonaisuuteen

30 Oppimisympäristöajattelu Lähde: Opetushallitus Oppimista tukevat ympäristöt Oppimisympäristö on paikka, tila, yhteisö tai toimintakäytäntö, joka edistää oppimista. Oppimisympäristön tehtävänä on tukeakasvua, oppimismotivaatiota, uteliaisuutta ja oppimista, edistääaktiivisuutta, itseohjautuvuutta ja luovuutta tarjoamalla kiinnostavia haasteita, ohjataasettamaan omia tavoitteitaan, arvioimaan omaa toimintaansa sekä työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän jäsenenä

31 Oppimista tukeva ympäristö tarjoaa Lähde: Opetushallitus Oppimista tukevat ympäristöt oppimista käynnistäviä innostavia asioita oppimista vaativia haasteita ja ongelmia ongelmanratkaisuun tarvittavaa informaatiota ja ratkaisumalleja oppimista tukevia rakenteita ja välineitä harjoittelu- ja kokeilumahdollisuuksia sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuden yhdessä oppimisen ja asiantuntijuuden jakamisen foorumin opitun testaus- ja soveltamismahdollisuuksia

32 Työpajan oppimisympäristö toiminnallisuutta korostava fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ympäristö palvelee erityisesti niitä valmentautujia, joille on haasteellista kiinnittyä perinteisen opetuksen luokkaympäristöön huomio valmentautujan tarpeet kokonaisvaltaisesti tukee yksilöllistä kasvua, osallisuutta ja osaamisen kehittymistä mahdollisuus rakentaa työ-, toiminta-ja oppimiskokonaisuuksia sekä työpajan sisällä että työpajan yhteistyöverkostoissa, mukaan lukien oppilaitokset työpajalla on mahdollista antaa aikaa ja tukea valmentautujaa kulloisenkin tilanteen vaatimalla tavalla lähtökohtaisesti oppimista tukeva ympäristö

33 Opinnollistaminen osa oppimisympäristöajattelua OSSU opinnollistamisprosessi Myönteinen asenneilmasto Oppimisympäristön tunnistaminen Paikallisten työkalujen luominen Arviointi ja seuranta Sopimukset ja markkinointi Työpaja: Osaamiskartta = tunnistettu oppimisympäristö Valmentautuja: Osaamistodistus taustalla ajatus elinikäisestä oppimisesta valmentautujan aiemmin karttuneen osaamisen selvittäminen ja valmennuksen aikana lisääntyneen ammatillisen osaamisen tunnistaminen tunnistettu osaaminen dokumentoidaan => osaamistodistus työpajalla hankittu osaaminen kuvataan opetussuunnitelman käsitteistöllä

34 Jos haluan saattaa ihmisen tiettyyn päämäärään minun on osattava aloittaa juuri siitä, missä hän on. SØren Kirkegaard Tanskalainen filosofi Auttaakseni muita minun tulee ymmärtää mitä he tekevät mutta ennen kaikkea minun tulee ymmärtää se, mitä he ymmärtävät. SØren Kirkegaard Tanskalainen filosofi

35