Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 1 2006 Usein ulkona

Kipinät 1 2006 Usein ulkona Maakuntaretket syyskuussa 2006 Kuopion rollaattorireitit 4 26 3 Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta 4 Usein ulkona Maakuntaretki 2006 11 Kolumni: Kunnossa lopun ikää meloen? 12 Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa: Tieto ja tunne toiminnaksi 15 KKI-katselmus Mikkelissä 2007 16 Puijon Diabetesyhdistys järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille 17 Nuorten aikuisten liikunnan taustatekijät 20 Kunnon Laiva 2006 22 Kylien liikuntahanke aktivoi Pohjois-Karjalassa 24 Korkean tason terveysliikuntaa 26 Ympäristö liikuttaa: Kuopion rollaattorireitit 28 Latuyhdistys polkujen ja purojen avaaja luontoon 30 Wirettä jyväskyläläisten työnhakuun 32 Apteekkarilta eväät liikunnan aloittamiseen 34 Virikkeitä vertaisohjaajille: Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi 36 Tunnustusta terveysliikuntahankkeille 37 Liikunnan alujärjestöjen terveysliikuntaverkosto 38 KKI-materiaalit Tulossa uusi Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD 34 KKI-toimiston päätoimiset työntekijät ylärivi vasemmalta Kaisa Saarentola, Miia Malvela, Katja Rajala, alarivi vasemmalta Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen ja Niina Kunnari. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, 40700 Jyväskylä, puh. (014) 260 1572. Toimituskunta Katja Rajala, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Saarentola, Niina Kunnari. Vastaava toimittaja Katja Rajala, puhelin (014) 260 1597, sähköposti katja.rajala@likes.fi. Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen valokuva Studio Juha Sorri, Jyväskylä. Kannen piirros Irene Manninen-Mäkelä. Paino SP-Paino Oy. 11. vuosikerta ISSN 1239-1689.

Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta TERVEYSLIIKUNNALLA pyritään edistämään koko väestön terveyttä. Tämä edellyttää kaikille mahdollisuuksia usein toistuvaan, ympärivuotiseen liikkumiseen. Mahdollisuudet yksin eivät riitä. Pysyvien liikkumistottumusten edellytyksenä on, että liikunta tyydyttää joitakin toteuttajansa odotuksia tai tarpeita. Nämä voivat olla iloa liikuntasuorituksesta ja -seurasta, tyydytystä velttouden voittamisesta, nauttimista liikkumisen ympäristöstä, pääsemistä harrastuksen pariin, tarvetta hoitaa terveyttä tai kuntoa, halua säästää kulkemisen kustannuksissa, pyrkimystä vähentää liikenteen haittoja jne. Millainen liikunta tyydyttää laajimmin, monipuolisimmin ja pienimmin kustannuksin terveysliikunnan tavoitteita? Yhteinen nimittäjä on liikkuminen ulkona. Ulkoliikunnan muodot ovat luontaisinta ja yleisintä liikuntaa. Jokainen osaa jotakin ulkoliikuntaa, ja lapsena hankkimatta jääneitä perustaitoja voi hankkia myöhemminkin. Ulkoliikunnan lajivalikoima on laaja ja laajentuva, ja ulkona liikkuminen on osa lukuisia harrastuksia. Ulkoliikunta voi tyydyttää jokseenkin kaikkia liikuntaan ja sen ympäristöihin liittyviä toiveita. Yhdet liikkuvat yksin, toiset seurassa, kolmannet molemmillakin tavoilla. Liikenteessä liikkumalla voi säästää ja edistää omaa terveyttä, edullista yhdyskuntarakennetta ja kestävää kehitystä. Huonot säät tietysti haittaavat mutta harvoin estävät terveiden henkilöiden ulkona liikkumista. Ulkona liikkumiseen on Suomessa runsaasti luontaisia perusedellytyksiä ja monille ne ovat lähellä. Olosuhteita on kuitenkin jalostettava rakentamalla ja huoltamalla, jotta ne vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia kuten helppoa saavutettavuutta, toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ulkona liikkumisen edellytysten rakentamisen, huoltamisen ja palvelujen kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuina esimerkiksi sisäliikuntatilojen ja moottoriliikenteen vastaaviin kustannuksiin. Terveysliikunnan edistämisessä keskeiseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa ulkona liikkumisen lisääminen. Siihen käytetyt voimavarat ovat tehokas ja pitkään kestävä sijoitus väestön ja elinympäristön terveempään tulevaisuuteen. Ilkka Vuori 3

Syksyisiä luontoelämyksiä, mukavaa retkiseuraa ja nuotiolauluja Syyskuussa 2006 retkeilyreiteillä on vilskettä. KKI-ohjelma, Suomen Latu ja SLU:n aluejärjestöt kutsuvat kaikki retkeilystä kiinnostuneet nauttimaan Suomen syksyisestä luonnosta maakuntaretkille, joita järjestetään syyskuussa Uudeltamaalta Lappiin. Retket tarjoavat mahdollisuuden tutustua oman maakunnan retkikohteisiin, reitteihin sekä retkeilyyn. 4

www.ulos.fi Usein ulkona Maakuntaretki 2006 Teksti KATJA RAJALA JA LIISAMARIA KINNUNEN Kuvat JUHA SORRI, SUOMEN LATU JA RAIJA LUONA-HELMINEN Suomalaiset liikkuvat mielellään ulkona, sillä tutkimuksen mukaan 97 prosenttia suomalaisista ilmoittaa harrastavansa ulkoilua ainakin jonkin verran vuoden mittaan. Retkeilyä harrastaa 30 prosenttia suomalaisista. Luonnosta haetaan rauhallista ympäristöä ja kauniita maisemia sekä irtiottoa arjesta. Patikointiin ja luontoretkiin monet toivoisivat opastusta. (Luonnon virkistyskäyttö 2000 -tutkimus, Metsäntutkimuslaitos) Näiden tutkimustietojen perusteella retkeilyllä on hyvät mahdollisuudet lisätä suosiotaan. Retkeilykipinä ei välttämättä vaadi suuria ponnisteluita roihahtaakseen liekkeihin. Syksyllä 15 maakunnassa järjestettävillä maakuntaretkillä liikutaan turvallisesti oppaan kanssa, joten ne soveltuvat erinomaisesti aloitteleville retkeilijöille. Toki retkeilyn kokeneet konkaritkin ovat tervetulleita. Retkelle voi osallistua haluamakseen ajaksi, joko yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Varusteet matkaavat huoltoautossa, joten retkeilijän kannettavana on ainoastaan päiväreppu. Yön yli kestäville retkille osallistujia mahtuu noin 20 40 henkilöä. Useimmissa maakunnissa päiväretkeläisiä mahtuu mukaan runsain joukoin. Maakunnan retkeilyreitit tutuiksi Maakuntaretkien alueellisesta toteutuksesta huolehtivat SLU-aluejärjestöt yhteistyössä paikallisten latuyhdistysten kanssa. Suomen maakunnissa on hienoja retkeilyreittejä, joista useat ovat vähäisellä käytöllä. Onko syynä se, että reittien olemassaolosta ei ole tietoa vai onko kynnys retkeilyyn liian korkea? Maakuntaretkillä retkeilyyn ja reitteihin tutustuminen on helppoa. Reittien varrelta löytyy vaihtelevaa luontoa, vesistöjä, laavuja, pitkospuita, näkötorneja, kotia, nuotiopaikkoja, erilaisia matkailukohteita ja niin edelleen. Pohjois-Karjalassa maakuntaretki kulkee Kolinpolkua pitkin Kontiolahden Uurosta Ukko-Kolin vaikuttaviin maisemiin. Kainuun kolmen päivän retkellä tutustutaan UKK-reittiin Valtimosta Rumon kämpältä Vuokatin Urheiluopistolle. Reitille tulee mittaa viitisenkymmentä kilometriä ja nähtävänä on muun muassa Vuokatin 13 vaaraa sekä Täyssinän rauhan rajakivi. Täyssinän rauhan rajalla liikutaan myös Poh- >> 5

Kuinka tuttuja sinulle ovat maakuntasi Usein ulkona -maakuntaretket 2006 >> jois-savossa. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriteemoja ovat muun muassa Tukkilaispolku ja Kalle Päätalon kotiseutu sekä nuotiotarinoita luontovalokuvauksesta ja luonnon valoilmiöistä. Patikointia, melontaa, pyöräilyä Monessa maakunnassa tarjotaan mahdollisuus osallistua useamman päivän mittaiselle retkelle. Yhden päivän retkiä on tarjolla esimerkiksi Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pääsääntöisesti retkillä liikutaan patikoiden, mutta parissa maakunnassa on mahdollisuus myös melontaan ja pyöräilyyn. Päijät-Hämeen maakuntaretki koostuu kolmesta eri retkestä sekä kuntakohtaisista päiväretkistä. Ohjelmassa on kahden päivän yhdistetty melonta- ja pyöräilyretki: ensimmäisenä päivänä melotaan Koskenkylän melontareitillä ja matka jatkuu seuraavana päivänä polkupyörillä Artjärveltä Hiidensaareen Iittiin. Vaellusretket järjestetään Jaalasta Heinolaan ja Padasjoelta Lammin Evolle. Päiväretkinä on tarjolla Villisikaretki Artjärvellä ja Juustopolku Heinolassa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla yhtenä retkipäivänä patikoinnin vaihtoehtona on melonta ja toisena pyöräily. Melonnasta kiinnostuneet pääsevät nauttimaan Iijoen tarjoamista retkimelontamahdollisuuksista. Maastopyöräilijät puolestaan pääsevät tutustumaan Syötteen reitteihin ja maastopyörävaelluksen MM-kisojen ympäristöön. Etelä-Karjala 15. 19.9. Etelä-Savo päiväretkiä 14. 17.9. välisenä aikana Kainuu 14. 16.9. Keski-Pohjanmaa 8.9. ja 16.9. Keski-Suomi päiväretkiä 16. 23.9. Lappi 14.-17.9 ja 23.-24.9. Pirkanmaa 16. 22.9. Pohjanmaa retkiä16. 22.9. välisenä aikana Pohjois-Karjala 15. 17.9. Pohjois-Pohjanmaa 8. 13.9. Pohjois-Savo 16. 17.9. Päijät-Häme 16. 17.9., 18. 20.9., 21. 22.9. sekä päiväretkiä 23. 24.9. Satakunta useita retkiä 15. 24.9. Uusimaa 16. 17.9. ja 16. 20.9. Varsinais-Suomi 15. 17.9., päiväretkiä 16. 26.9. sekä retkeilykurssi 6. 8.10. Retkiohjelmat ja ohjeet ilmoittautumiseen: www.ulos.fi Katso myös: www.luontoon.fi 6

retkeilyreitit ja retkikohteet? Kiinnostaako retkeily? Uudenmaan syksyiseen luontoon on mahdollisuus tutustua kahdella erillisellä maakuntaretkellä. Patikoinnin lisäksi luvassa on monipuolista retkiaiheista ohjelmaa sekä tietoa luonnosta ja historiasta. Retket tarjoavat uskomattomia luontoelämyksiä aivan pääkaupunkiseudun kupeessa. Maisemia hallitsevat jääkauden muokkaamat laaksot ja rotkot sekä karut, jäkälän ja harvan männikön peittämät kalliomäet. Retkioppaina toimivat kuuden paikallisen latuyhdistyksen (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa ja Vihti) osaavat eränkävijät. Kiljavannummen luontoretki järjestetään 16.- 17.9. Retken avajaisia vietetään lauantaina Hyvinkäällä Uudenmaan maaseutuopistolla. Retki päättyy Suomen suurimman lähteen Sääksjärven rantaan Haukilammelle, jossa retkiseurue yöpyy. Retken pituus on noin 10 kilometriä ja se sopii hyvin aloittelijoille ja koko perheelle. Kovempaa haastetta etsivät voivat osallistua opastettuun lisäkymppiin, jolloin päivämatka nousee 20 kilometriin. Sunnuntaina on tarjolla aamusauna ja aamupalan jälkeen retkiohjelmaa kuten melontaa, kalastusta, suunnistusta ja lapsille seikkailurata. Etelän erävaellus starttaa lauantaina 16.9. Salmen Ulkoilualueelta Vihdistä. Sieltä suunnataan unohtumattomalle viiden päivän vaellukselle Espoon ja Vantaan kautta Helsinkiin Maunulan Majalle, jonne retki päättyy keskiviikkona 20.9. Kokonaismatkaa retkelle kertyy reilu 60 kilometriä. Päivä alkaa aamupalalla, jonka jälkeen patikoidaan kohti seuraavaa yöpymispaikkaa. Eväitä nautitaan matkan varrella näköalapaikoilla. Leiriytymisen jälkeen ilta sujuu saunoen, ruokaillen sekä leirinuotion ääressä tarinoiden ja laulaen. Retkelle voi osallistua yksin, kaksin tai porukalla haluamakseen ajaksi; päiväksi, vuorokaudeksi tai vaikka koko retkelle! 7

Varustaudu kunnollisilla kengillä Hyvä vaellusjalkine on tukeva, kiertojäykkä ja säänmukainen. Retkelle on varustauduttava sopivilla ja jo käytetyillä vaelluskengillä. Rakkojen välttämiseksi sukkien valinta on myös tärkeää. Vaelluskäyttöön suunnitellut sukat siirtävät kosteutta pois iholta. Puuvillaiset sukat menettävät pehmeytensä nopeasti käytössä, joten varasukkia kannattaa ottaa mukaan ainakin yksi pari. 8

Retkiruokaa maakuntaretkelle Lisää retkeilyvinkkejä: www.luontoon.fi Retkellä ruokailu on tärkeää jaksamisen kannalta, mutta samalla se on myös mukava ohjelmanumero. Retkieväät luonnon helmassa kutkuttavat makuhermoja. Ruokailu on usein retken kohokohta riippumatta siitä, kestääkö retki yhden päivän vai useita vuorokausia. Hyvä retkiruoka on ravitsevaa ja maukasta. Repussa kannettavan eväsruoan on hyvä olla kevyttä ja vähän tilaa vievää, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta energiaa riittää liikkumiseen. Tasainen ruokailurytmi pitää voinnin hyvänä. Evästauoilla myös lihakset saavat levätä. Eväiden suunnittelu on yksi tärkeimmistä retken onnistumiseen vaikuttavista asioista ja se kannattaa tehdä huolellisesti. Aamupala sisältyy maakuntaretkiin ja ruokailuunkin on osittain mahdollisuus ohjelmasta riippuen. Retkiruuan suunnittelussa on huomioitava retken pituus. Suurin osa retkellä syntyvästä jätteestä on peräisin retkiruoan kääreistä. Retkiruoan ja pakkausten pitää kestää kuljetusta, olla kevyitä kantaa ja mahtua pieneen tilaan. Retkellä syntyviä jätteitä voi vähentää pakkaamalla retkimuona kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin, jotka voi tuoda takaisiin kotiin uudelleen käytettäviksi. Maakuntaretkillä noudatetaan Metsähallituksen Retkeile roskatta -periaatetta. Taukoja tarpeeksi Retkiruokailussa on olennaista tasainen ruokailurytmi, jolloin verensokeri pysyy tasaisena ja vointi sekä suorituskyky hyvänä. Jos retkellä ei syödä kunnolla, voi väsymystä, voimattomuutta ja lihaskipua ilmetä jo muutaman tunnin kuluttua. Suositeltava ateriarytmi on esimerkiksi aamulla puuro, leipää ja vihanneksia, päivällä keitto lisukkeineen ja illalla pääateria sekä myöhemmin iltatee. Päivän mittaan nautitaan välipaloja kuten hedelmiä, rusinoita tai pähkinöitä. Retkellä pitää juoda riittävästi Maakuntaretkillä on juomaveden täyttömahdollisuus päivittäin. Repussa kannattaa olla riittävästi juomaa mukana. Normaali nestetarve aikuisella on noin 2,5 litraa vuorokaudessa. Tavallisesti saamme noin yhden litran ruoan mukana ja 1,5 litraa juomalla. Lähde: www.luontoon.fi 9

Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Retkeilijä pukeutuu kerroksiin KKI-ohjelman yhteistyökumppanina maakuntaretkillä on Rukka. Myyntipäällikkö Pasi Luumi kertoo, että Rukka on vaatettanut ulkoilevia suomalaisia jo 1950-luvulta lähtien. Maakuntaretket sopivat hyvin yrityksen ajatusmaailmaan. On hienoa, että retkeily nostetaan tällä tavalla esille, Luumi toteaa. Retkeily ja ulkoilu on helppo aloittaa ja ne sopivat hyvin myös liikuntaa aloitteleville. Retkeily tarjoaa upeita elämyksiä, jotka ovat tärkeitä liikuntaharrastuksen jatkumiselle. Miten syksyiselle retkelle kannattaa pukeutua? Sääennusteet helpottavat vaatevalintoja, ja vaatetus voidaan suunnitella luvattujen lämpötilojen ja mahdollisen sateen mukaisesti. Jos retki on useamman päivän mittainen, pukeutumista olisi Pasi Luumin mukaan hyvä harjoitella. Pukeutuminen on henkilökohtainen kysymys. Toiset ovat vilukissoja ja toiset taas hikoilevat, vaikka vaatetus ja sää olisivat samat. Yleinen virhe on pukeutua samalla tavalla kelille kuin kelille. Usein pukeudutaan liian raskaasti, jolloin liikkuminen on epämukavaa. Sään ohella pukeutumiseen vaikuttavat myös oma kunto sekä suunniteltu matkavauhti. Retkeilijän kannattaa suosia kerrospukeutumista. Luumi suosittelee kunnollista alusasua, joka on kerrospukeutumisen lähtökohta. Puuvilla ei ole paras vaihtoehto, sillä se imee kaiken kosteuden itseensä. Alusasun pitäisi siirtää kosteutta iholta seuraavaan vaatekerrokseen. Nykyiset tekniset alusasut ovat myös kevyitä ja ne kuivuvat nopeasti, Luumi luettelee hyvän alusasun ominaisuuksia. Välikerros valitaan sään mukaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ohuet fleecet ja villapaidat. Puuvillaa kannattaa välttää myös väliasussa, sillä siitä valmistetut vaatteet kuivuvat hitaasti. Maakuntaretkellä varusteet ja varavaatteet matkaavat huoltoautossa, mutta repussa voi kuljettaa yhtä ylimääräistä paitaa tai pusakkaa, jonka voi pukea päälle tarvittaessa taukojen aikana. Päällimmäinen kerros suojaa tuulelta ja sateelta. Kuorikerroksen hengittävyys lisää huomattavasti vaatteen käyttömukavuutta. Vaatteen hengittävyys vaihtelee sen mukaan, kuinka vedenpitävä vaate on. Jos halutaan täysin vedenpitävä kuorikerros, hengittävyydestä joudutaan hieman tinkimään, Luumi sanoo. Ulkoiluvaatteiden tarjonta on nykyään valtavan hyvä ja kaupoista löytyy lukuisia vaihtoehtoja. Jos uuden ulkoilupuvun hankinta on ajankohtaista, kannattaa hyödyntää myyjien ammattitaitoa ja kysellä vaatteiden teknisistä ominaisuuksista. Näin löytyy omiin käyttötarkoituksiin sopiva asu. 10

Kunnossa lopun ikää - MELOEN? [ kolumni ] Sain kipinän melontaan KKI-ikäkriteerin reippaasti ylittäneenä vuonna 1998. Siihen asti liikuntani kronologia oli edennyt kiipeilystä pesäpalloon, sitten squashiin ja tennikseen. Varhaislapsuus 50-luvulla vietettiin esikuvana olleen Tarzanin lailla sademetsän taivasta kurkottelevien puujättiläisten ylimmillä oksilla. Puusta tulin alas parahiksi heittäytyäkseni innolla 50-luvun loppupuolella Pohjois-Satakunnan kylät vallanneen pesäpallon riemuihin, sopihan puinen pesäpallomaila oksaotteeseen tottuneeseen kouraani kuin valettu. Oksaote säilyi pesäpallon jälkeen squashja tennismailaan soveltaen. Ikääntymistä ei voi hallita, sitä täytyy totella, kirjoittaa Paul Tournier kirjaklassikossaan Kaikkihan me vanhenemme. Mailapelit loppuivat, kun röntgenkuva kipuilevasta lonkasta paljasti syyksi kuluman. Kantapäätärähdyksiä tuottavat lajit suljettiin pois harrastuksista. Mutta mitä tilalle? Uinti? Muistikuvat hukkumisen partaalla koetuista uima-allasräpellyksistä asettuivat esteeksi. Pyöräily? Ei sekään. Katsoin, että lapsuudessani ainaisessa vastatuulessa kodista kouluun ja takaisin poljetut sadat kilometrit täyttivät pyöräilykiintiöni. Golf? Ehkä sitten, kun en enää Teksti SEPPO PAAVOLA Kuva LIISAMARIA KINNUNEN osu liikkuvaan palloon. Sovittauduin kaverini houkuttelemana kajakkikaksikkoon vuonna 1998. Märkää räpellystähän tuo muutaman päivän retki oli. Aaltojen seassa sinnittelyssä oman osaamisen ja luonnon voiman välisessä tilassa oli kuitenkin jotain vangitsevaa. Ilahduttavaa oli havainto, että lonkka ja aika ajoin vihoitteleva alaselkäni eivät olleet touhusta moksiskaan. Saatoin edelleen soveltaa lapsuudesta asti rakastamaani oksaotetta nyt kajakkimelaan. Melalla piti vain oppia ottamaan kiinni vedestä. Kesäretkestä tuli traditio. Varsinaisesta harrastuksesta ei tässä vaiheessa kuitenkaan voinut vielä puhua. Kipinä jäi kytemään. Melonnan palo syttyi vuonna 2003. Vuorotteluvapaa tarjosi tilaisuuden melontatekniikan kehittämiseen. Mikkelin Melojat ottivat minut vastaan kuin haasteen. Eksperimenttinämme oli vastauksen etsiminen kysymykseen, voiko veteen varauksellisesti suhtautuva 58- vuotias, elämän sieltä täältä kuluttama mies, omaksua tosi harrastuksekseen melonnan. Kalenterini alkoi täyttyä säännöllisistä, edistymistä kuvaavista merkinnöistä: kajakista poistuminen sen kaatuessa, eteenpäin, sivuttain ja taaksepäin melontaa, alatuenta- ja ylätuentaotteita, ensimmäinen eskimo isänpäivänä 2003, kaatuneeseen kajakkiin nousu ja niin edelleen Melonnasta on tullut viikoittainen kuntoilumuoto. Harrastus on muuttanut myös suhtautumistani muihin lajeihin. Melojan on osattava uida ja uinkin viikoittain. Melojan on osattava suunnistaa ja ymmärtää vesiliikennettä, siksi työväenopiston saaristonavigaatiokoulutus. Melojan lihaksiston on oltava kunnossa, siksi kuntopiiri. Melojan on hyvä olla notkea, siksi venytysharjoituksia. Omassa suhteellisuudessani koenkin nyt kuudenkympin kynnyksellä olevani elämäni kunnossa. Kulumat eivät sanottavasti haittaa ja selkäkivut ovat hävinneet lähes kokonaan. Suorittamani melontaohjaajatutkinto antaa minulle oikeuden toimia seurojeni (Merimelojat, Mikkelin Melojat) melontakoulujen vetäjätehtävissä. Omat myönteiset kokemukseni melonnasta ja sen sivistävistä sivuvaikutuksista miltei velvoittavat tähän. Kirjoitan tätä juttua Turussa keväällä 2006 pidettävän KKI-katselmuksen tauolla noin kolme vuotta edellä kerrotun melontainnostuksen syttymisestä. Maaliskuun aurinko paistaa ikkunasäleikön läpi silmiini. Siitä vaan, kunhan sulatat vesistöjen jäät melojien käyttöön. Vielä kuukausi ja kukonlaulun aikaan tehdyt viikoittaiset eväsretket joko Saimaan saareen tai Suomenlahden rannoille antavat uudelle päivälle lähes pyhän tunnun. Melonta koskettaa paljon syvemmältäkin. Jotain siitä kertoo Derek C. Hutchinson kirjansa The Complete Book of Sea Kayaking johdannossa (erittäin vapaa suomennos): Kautta aikojen ihminen on tavoitellut vapauden tunnetta ja ikävöinyt tuntemattoman valloittamisesta. Meri tarjoaa haasteen kohdata tuntematon, vielä valloittamaton. Mutta sen aallot opettavat myös nöyryyttä vahvemman edessä. Merenulappa tarjoaa mahdollisuuden kokea uusi ja arvaamaton seikkailu pienessä aluksessa, joka tottelee ohjaajansa kättä. Meri vie matkaajan syvimpään mahdolliseen kohtaamiseen oman sielun kohtaamiseen. 11

Teksti KATJA RAJALA Kuvat MIIA MALVELA JA NIINA KUNNARI Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa TIETO JA TUNNE TOIMINNAKSI Turussa 15.-17. maaliskuuta 2006 järjestetyt KKI-katselmus ja Liikuntatoimen neuvottelupäivät keräsivät nelisensataa osallistujaa. Päivien aikana pohdittiin muuan muassa sitä, mikä estää meitä liikkumasta ja millainen viesti tavoittaa liikkumattomat. 12

Iltaohjelma oli Turussa värikästä. Keskiviikkoiltana oli kylpyläosastolla kapteeni Koukun vastaanotto karibialaisissa tunnelmissa. Torstaina illallista värittivät erilaiset tanssiesitykset. Estradilla nähtiin flamencoa, egyptiläistä tanssia sekä salsaryhmä komeine sulkineen. Kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Elintapamuutokset tuntuvat usein hyvin vaikeilta. Miksi itsestä on joskus niin vaikea pitää huolta, vaikka tietoa olisi yllin kyllin riittävän liikkumisen, terveellisen ravinnon ja vaikkapa tupakoimattomuuden tuomista terveyshyödyistä? Professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta etsi vastauksia tälle kysymykselle ajattelutavoistamme. Ensimmäisenä Airaksinen nosti esille arvoteorian: terveys koetaan tärkeäksi vasta, kun se menetetään. Myös vaatimattomuuden tunne saattaa olla selitys terveyden kannalta huonoihin elintapoihin. Ihminen on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Mielenterveyden kannalta tämä on toki positiivista, mutta muuten monet voisivat olla tyytymättömiä esimerkiksi omaan kuntoonsa. Sairaus voi olla pelottava asia, jonka ajatteleminen on stressaavaa. Tämä johtaa Airaksisen mukaan helposti itsepetokseen, jolloin ihminen torjuu sairauden mahdollisuuden. Huonoja elintapoja ei myönnetä edes itselle, saati sitten muille. Monet tuudittautuvat toiveajattelun suojaan. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ongelmia muille, mutta minun terveyteni säilyy. Airaksinen totesi, että ihmisillä on myös outoja käsityksiä itsestä huolehtimisesta. Esimerkiksi, kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Tai lievään masennukseen auttavat vain lepo ja sohvalla löhöily, ulkoilemaan ei voi lähteä, kun pitää levätä. Epäterveellisten elintapojen taustalla voi Airaksisen mukaan olla myös aidosti itsetuhoisia motiiveja. Perusteita itsestä huolehtimiselle Timo Airaksinen esitti neljä näkökulmaa, joilla itsestä huolehtimista voi perustella. 1) Jos et huolehdi itsestäsi, yhteiskunnalle koituu sinusta haittaa ja >> 13

Professori Pekka Himanen totesi esityksessään, että liikunnan ilon löytäminen on tärkeää. Liikkumisesta ja vapaa-ajasta ei saisi tulla pakonomaista totista suorittamista, mikä muuten on vallalla työpainotteisessa yhteiskunnassamme. Olemme usein munauksenestostrategian kahleissa, mikä Himasen mukaan vaikuttaa käyttäytymiseemme. Liikunta sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden olla irrallaan moitteettomuuden tavoitteista ja sallii leikinomaisen suhtautumisen asioihin. Ihminen voi kokea liikunnan, liikuntaryhmien ja -porukoiden kautta luottamuksen ja innostamisen ilmapiirin, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Himanen puhui rikastavasta yhteisöllisyydestä, joka vahvistaa yksilöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa keskenään. Tällainen yhteisö tarjoaa jäsenilleen arvostusta ja siihen halutaan kuulua. Hyvässä yhteisössä ihminen saa itsestään enemmän irti. >> kustannuksia. 2) Sinulla on moraalinen velvollisuus itseäsi kohtaan. Et saa vahingoittaa muita, joten et saa vahingoittaa itseäsikään. 3) Kuntoilu ja muu itsestä huolehtiminen on hauskaa ja sinulle tulee siitä hyvä olo. 4) Omasta itsestä huolehtiminen ja terveellinen elämä on hyve. Hyveellinen ihminen valitsee esimerkiksi portaat edes ajattelematta hissiä vaihtoehtona. Tällöin terveelliset elintavat ovat juurtuneet asenteisiin. Airaksisen mukaan terveysvalistajalla on käytössään vahvat argumentit, mutta vastaanottajan ajattelutavat ovat jarruna terveellisemmille elintavoille. Perusteet eivät auta, ellei puututa suoraan ihmisten ajatustapoihin. Tätä ei ole tehty tarpeeksi systemaattisesti, vai onko, Airaksinen kysyy. Viestintätoimisto Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakoski pohti viimeisenä seminaaripäivänä, miten tieto ja tunne voitaisiin saada toiminnaksi. Terveyden ja terveysliikunnan alalla toimivilla on usein tavoitteenaan viestinnän keinoin muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tämä on Anne Korkiakosken mukaan haastava tehtävä. Tiedotuksen avulla voidaan lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin ja mielipiteisiin sekä luoda myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, mutta käyttäytymiseen vaikuttaminen on vaikeaa. Ongelmana ei ole tiedonpuute. Tietoa ihmisillä on, mutta miten tieto muutetaan toiminnaksi? Viestinnällä pitäisi pyrkiä vaikuttamaan tunteisiin. Korkiakoski otti esimerkiksi diabeteksen ehkäisyn. Faktatietoihin vetoaminen ja niistä kertominen ei uppoa kohderyhmään. Mikä sitten saisi ihmiset pysähtymään? Olisiko kauhu-uutisoinnista apua? Ymmärrä vastaanottajaa Anne Korkiakoski muistutti, että perinteiset terveysviestinnän kanavat eivät useinkaan tavoita haluttua kohderyhmää. Perinteisiä kanavia seuraavat jo asiaan vihkiytyneet. Kannattaa myös miettiä, kenen suusta tullut viesti kolahtaa kohderyhmään. Terveysviestinnässä tarvitaan kiinnostavia puhuvia päitä, tarvitaan terveysjulkkiksia, Korkiakoski huomautti. Ihmisille olisi hyvä tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä heidän pitäisi tehdä muuttaakseen elintapoja askel askeleelta terveellisempään suuntaan. Mitä muuta pitäisi huomioida viestinnän suunnittelussa? Kiteytä, tiivistä, yksinkertaista. Valitse harkiten käyttämäsi sanat. Mieti otsikoita ja käyttämiäsi kuvia. Hyödynnä mielleyhtymiä ja tarinoita. Toista. Korkiakosken mukaan viestinnän ylivoimaisesti vaikein asia on omien argumenttien unohtaminen, sillä emme viesti itsellemme. Vastaanottajaa täytyy ymmärtää ja arvostaa. Hän ei ole vääränlainen, hän on erilainen. Olisiko viestinnästä apua? Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakosken eväitä viestijöille: avaa ensin silmät ja korvat ole empaattinen tiivistä sanomasi herätä ja puhuttele tunteita valitse kanavat ja keinot, jotka tavoittavat kohderyhmän tue toimintaa ja tekemistä, anna konkreettisia ohjeita opi muiden viestinnästä ole avoin uudelle 14

15

Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Liikunnalla ja painonhallinnalla on keskeinen rooli diabeteksen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Liikunta on kiinteä osa monen diabetesyhdistyksen toimintaa, niin myös Puijon Diabetesyhdistyksen. Tavoitteena on saada yhdistyksen työ- ja eläkeikäiset jäsenet liikkumaan säännöllisesti ja ymmärtämään kuntoliikunnan merkitys omahoidossa. Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntaryhmät kokoontuvat Kuopiossa kerran viikossa. Tarjolla on sauvakävelyä ja kävelyä, sali- ja vesijumppaa, lentopalloa, tanssia ja painonhallintaryhmiä. Yhdistyksen liikuntavastaava on hallituksen jäsen Martti Rantasalo. Hän tuli mukaan yhdistyksen toimintaan vuonna 2000 ja on siitä lähtien vetänyt viikoittaista kävely- ja sauvakävelyryhmää. Kaikille avoin ryhmä on parhaimmillaan kerännyt yli 40 kävelijää. Muut liikuntaryhmät on suunnattu pelkästään yhdistyksen jäsenille, sillä tila- ja ohjaajaresurssit asettavat tietyt rajat sille, kuinka paljon liikkujia ryhmiin voidaan ottaa. Yhdistys on ostanut ohjausapua Kuopion kaupungilta, jonka ohjaajat vastaavat salijumpan ja vesijumpan ohjauksesta. Tieto toiminnasta leviää kätevästi kolmesta neljään kertaan vuodessa julkaistavien jäsentiedotteiden kautta. Muita tiedotuskanavia ovat muun muassa Savon Sanomat ja Diabetes-lehti. Ryhmäläisten liikkumista seurataan Kuopion kaupungin jakamien kuntokorttien avulla. PUIJON DIABETESYHDISTYS järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille Tanssien tasapainoa Vuoden 2005 alussa Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntatarjontaan tuli mukaan tanssi. Tanssiharrastuksen taustalla olivat toiveet tasapainoharjoituksille. Yhdistyksen jäsenet opettelevat tanssikurssilla eri lavatanssien askelkuvioita, jotka kehittävät hyvin tasapainoa. Keväällä 2005 käynnistyi myös painonhallintaryhmä. Ohjaajaresurssit löytyivät omasta takaa, kun yhdistys päätti kustantaa kahdelle jäsenelleen painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen. Koulutuksessa hyödynnettiin Diabetesliiton koulutustarjontaa. Vertaistuki on monelle yksi tärkeä voimavara painonhallinnan onnistumisessa. Omat ohjaajat tuovat yhdistykselle huomattavan säästön, Martti Rantasalo huomauttaa. Painonhallintaryhmät ovat pyörineet hyvin, uudet ryhmät alkavat jälleen ensi syksynä. Kannustusta alaosastoille Rantasalon mukaan Puijon Diabetesyhdistyksessä on yli 1300 jäsentä. Kuopiossa aktiivisia liikuntatoimintaan osallistujia on yli sata. Lisäksi yhdistyksen lähikunnissa sijaitsevat alaosastot järjestävät erilaisia liikuntaryhmiä. Esimerkiksi Siilinjärven alaosasto tarjoaa kuntosali- ja vesijumpparyhmiä. Martti Rantasalo kertoo, että yhdistyksen hallitus on päättänyt aktivoida alaosastoja vireämpään toimintaan. Hallitukseen on hiljakkoin otettu uusi jäsen, jonka tehtävänä on kiertää alaosastoja ja kannustaa niitä toiminnan kehittämisessä. Toiveissa on herätellä toiminta henkiin muun muassa Maaningassa. Yhdistys vetää uusia jäseniä Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Uusia jäseniä on tullut reilussa vuodessa noin 300. Uudet jäsenet saavat kutsun tutustumisiltaan, jossa he kuulevat liikunnasta ja kaikesta muustakin yhdistyksen tarjoamasta toiminnasta. Rantasalo painottaa, että liikunta on diabeetikoille elinehto. Hän toivoo näkevänsä entistä useampia yhdistyksen jäseniä mukana myös liikuntatoiminnassa. Jäsenillä on hyvä tilaisuus tukeutua toisiinsa myös liikunnan harrastamisessa ja lähteä mukaan valmiiksi järjestettyyn toimintaan. Sosiaalisuus toimii hyvänä houkuttimena porukalla on usein mukavampi liikkua. Lisätietoja Puijon Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen Martti Rantasalo, puh. 050-5932797 16

Teksti XIAOLIN YANG JA RISTO TELAMA Kuvat JUHA SORRI NUORTEN AIKUISTEN liikunnan taustatekijät Kaikki syyt olla harrastamatta liikuntaa ovat tekosyitä, sanoi aikoinaan Urho Kekkonen. Vaikka asiassa on vinha perä, on toisaalta muistettava, että kovin monenlaiset asiat vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen eivätkä kaikki ihmiset ole samassa asemassa liikuntaharrastuksen suhteen. Siksi kai KKI-ohjelmakin on pantu käyntiin. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voi helpottaa liikunnan tarjonnan suunnittelua. Tässä jutussa kerrotaan tekijöistä, jotka ovat yhteydessä 30 39-vuotiaiden suomalaisten liikuntaan osallistumiseen. Tiedot ovat Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit (Laseri) -tutkimuksesta vuodelta 2001. >> 17

Laseri -tutkimus Laseri -tutkimus käynnistettiin viiden yliopiston yhteistyönä vuonna 1980, jolloin tehtiin lääketieteellinen tutkimus 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaille lapsille. Mittaukset toistettiin vuosina 1983, 1986, 1989, 1992 ja 2001. Lyhyt kyselylomake liikunnasta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Tässä jutussa ovat mukana ne, jotka alussa olivat 9 18-vuotiaita. Heitä osallistui tutkimukseen vuonna 1980 yhteensä 2309 tyttöä ja poikaa, vuonna 2001 yhteensä 1569 naista ja miestä. >> Liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. Elinolot ja elämäntilanne vaikuttavat liikuntaan Tutkimuksessa löytyi useita tekijöitä, joiden todettiin olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikuntaan, kun muita tekijöitä ei ole kontrolloitu. Yhteiskunnallisen aseman vaikutus näkyy tässäkin tutkimuksessa. Sekä miehillä että naisilla alempaan ammattiasemaan kuuluvat ja vähemmän koulutetut harrastavat liikuntaa vähemmän kuin ylemmissä asemissa olevat. Maaseudulla harrastetaan vähemmän kuin kaupungissa. Naimisiinmeno ei vähennä miesten liikuntaa, mutta vähentää nuorempien naisten (30 33-v.) liikkumista (taulukko 1). Vanhempien naisten (36 39-v.) kohdalla naimisissa olo on liikuntaa tukeva tekijä. Lasten määrä rajoittaa sekä naisten että miesten liikuntaa. Liikunnan harrastaja huolehtii terveydestään Kaikkein paras liikunnan ennustaja oli yksinkertainen kysymys: Kuinka paljon kiinnität huomiota henkilökohtaisiin terveystapoihin (asteikolla 1-5, jossa 1 on erittäin vähän ja 5 erittäin paljon). Sekä naisten että miesten kohdalla liikuntaa harrastavat selvästi eniten ne, jotka kiinnittävät erittäin paljon huomiota terveyteensä. Tämä ilmeisesti heijastaa sitä, että liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. 18

Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Myös yksilön psykologiset tekijät kuten minäkäsityksen vahvuus ja koettu pätevyys ovat tärkeitä liikuntaa tukevia tekijöitä. Laserissa tutkittiin A-tyypin käyttäytymisen yhteyttä sepelvaltimotaudin riskeihin. Projektissa on eritelty kahdenlaista A-tyypin käyttäytymistä. Kärsimätön, aggressiivinen ja kiireinen energisyys on yhteydessä sydäntautien riskeihin, mutta ei liikuntaan. Sen sijaan vastuuntuntoinen johtajuutta korostava aktiivisuus on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen erittäin selvästi. Taulukko 1. Aikuisiän liikunnan parhaat ennustajat Naiset 30 ja 33 v. A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Huomio omiin terveystapoihin Ammattiasema Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: vähemmän liikuntaa) Naiset 36 ja 39 v. Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: enemmän liikuntaa) Miehet 30 ja 33 v. Huomio omiin terveystapoihin Kouluiän liikunta A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Miehet 36 ja 39 v. Tietokoneella pelaaminen ei ole vain nuorten liikunnan ongelma Viime aikoina on kannettu huolta lasten ja nuorten liikkumattomuudesta sekä esimerkiksi tietokoneen ääressä istumisen lisääntymisestä. Tässä tutkimuksessa ei miehillä todettu yhteyttä tietokoneella pelaamisen ja liikunnan välillä, mutta naisilla todettiin erittäin merkitsevä yhteys. Tietokoneella pelaavat liikkuvat vähemmän. Myös televisio on nähty liikuntaa Kouluiän liikunta Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) vähentävänä tekijänä. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä TV:n katsomisen ja liikunnan välillä, kun tarkastellaan koko tutkimusjoukkoa. Sen sijaan vanhemmassa (36 39-v.) ryhmässä sekä miehillä että naisilla TV:n katselu oli positiivisessa yhteydessä liikuntaan. Aktiiviset yksilöt voivat liikunnan lisäksi tehdä monia muitakin asioita. Nuoruuden liikunta on tärkeää aikuisiän liikunnan kannalta Laseri -tutkimuksen liikuntatuloksista tärkeimpiä havaintoja on se, että nuoruusiän liikunta ennustaa aikuisiän liikuntaa. Tässä jutussa nuoruusiän liikunnan merkitys korostuu, kun sen vaikutusta verrataan aikaisemmin tunnettuihin aikuisen liikunnan taustatekijöihin. Nuoruuden liikunta on tärkeämpi aikuisten liikunnan kannalta kuin yhteiskunnallinen asema tai elinolot. Vain A-tyypin käyttäytyminen ja asenne terveyteen olivat parempia ennustajia. Nuoruuden liikunnan merkitys näkyi myös monimuuttuja-analyysissä (askeltava regressioanalyysi), jolla etsittiin aikuisiän liikuntaa parhaiten ennustavia tekijöitä. Kouluiän liikunta valikoitui parhaiden ennustajien malliin kaikissa neljässä ikä-sukupuoliryhmässä (taulukko 1). Johtopäätöksiä Henkilön yhteiskunnallinen asema ja elinolot ovat edelleen merkittäviä liikuntaan osallistumista sääteleviä tekijöitä, mitkä on syytä huomioida liikuntaa tarjottaessa. Se, että yksilön omiin terveystapoihinsa kiinnittämä huomio on niin voimakkaasti yhteydessä hänen liikuntaharrastukseensa, kannustanee terveysvalistukseen liikuntavalistuksen yhteydessä. Nuoruusiän liikunnan voimakas vaikutus muiden aikuisiän liikunnan taustatekijöiden rinnalla korostaa lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistämisen tärkeyttä. Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Lisätietoja www.laseri.fi, risto.telama@sport.jyu.fi 19

Hyvinvointia työhön ja arkeen Ulkoilusta sisältöä elämään Juontajina Tuija Piepponen ja Kunto Ojansivu Virve Rosti ja Menneisyyden vangit Gebardi Liikuntaa ja hyvää oloa Asahi Keijo Mikkonen, Timo Klemola, Yrjö Mähönen Alexander-tekniikka Sirpa Tapaninen Balletone, bhangra, bollywood, arabic Katia Enbuske, Etnofitness B-BAT, sovellettu rentous, tai chi Kirsti Niskala Bosu lihaskunto ja bosujooga Suomen Kuntoliikuntaliitto Hyvä Terveys -jumppa, Chiball, Chiball Dance Anne Soini & Katja Laaksonen Intiaanirummutusrentous Suomen Hiihtoliitto, Markku Backman Kävelyklubi, retkeilijän vinkit Suomen Latu Keho soimaan Suomen Liikunnanohjaajat Pilates Kira Riikonen Tempaise liikkeelle Suomen Reumaliitto Vahvana arkeen, virkisty voimistellen Suomen Voimisteluliitto Svoli Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset Suomen Matkatoimisto, puh. 010 826 3922, fax 010 826 3950 sähköposti: kki@smt.fi www.smt.fi/urheilumatkat Lisätietoja risteilyohjelmasta LIKES, KKI-ohjelma, puh. (014) 260 1527 sähköposti: niina.kunnari@likes.fi www.kki.likes.fi Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 20