JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO Varhaiskasvatuspalvelut VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika maanantai 28.10.2013 klo 18.00 20.00 Paikka Neulaskankaan päiväkoti, Pihkatie 3, 40530 Jyväskylä http://kartta.jkl.fi/ims/?layers=opaskartta&cp=6897896,484938&z=0.5 Läsnä Aalto Sanni Autere Katri Kainulainen Katri Katko Soili, poissa Kemppi Ella, poissa Kutvonen-Lappi Titta, poissa Lampinen Taru Lehtinen Elina Lipasti Mikko López Elina Malinen Maarit Miettinen Marita, poissa Mikkonen Mervi Naukkarinen Pia Niskanen Ulla Polvi Päivi Reukauf Kati Riekkinen Susanna Suikki Siina, poissa Tirkkonen Maarit Tuomisalo Tuire, poissa Vesajoki Funlayo, poissa Arnberg Heli, puh.joht. Pajunen Tuija, siht. Hänninen Seija Isoluoma Eeva-Monica Pelkonen Erkki Sainio Jenna Salovaara Paula 1. Tutustuminen Neulaskankaan päiväkotiin Päiväkodinjohtaja Seija Hänninen kertoi Keljonkankaan alueen varhaiskasvatuspalveluista, joita johtaa hänen lisäkseen päiväkodinjohtaja Helena Lähdeniemi. Alueella toimii 130- paikkainen Keljonkankaan päiväkoti, 91 paikkainen Neulaskankaan päiväkoti sekä Pikku Keljonkankaan päiväkoti, jossa toimii yksi lapsiryhmä, Keljonkankaan alueen kerhot sekä perhepäivähoidon varahoito. Päiväkotien lisäksi alueella on 11 kunnallista perhepäivähoitajaa. Päiväkodeissa tarjotaan päivähoitoa 1-6-vuotiaille lapsille sekä esiopetusta. Metsät, luonto kaikissa muodoissaan ja hyvät liikuntamahdollisuudet ympäröivät Keljonkankaan päivähoitoyksiköitä, joten niitä hyödynnetään paljon lasten toiminnassa kaikkina vuodenaikoina. Kasvatuskumppanuuteen ja sen kehittämiseen panostetaan paljon. 2. Edellisen kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylaw wwstructure/63820_asiakasraati_muistio_20130926.pdf Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, 00026 Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (8) Raatilaisen antaman palautteen perusteella edellisen kokouksen muistio oli joltain osin liian suppea. Esimerkkinä toivottiin, että lasten liikuntateemaan liittyneitä hyviä käytäntöjä olisi kuvattu tarkemmin. Eräässä päiväkodissa käyttöön otettu liikuttaja-idea on hyvä. Tämä tarkoittaa sitä, että lasten ulkoiluaikoina yhdellä aikuisella on päällään liikuttajan liivi ja hän keskittyy vain lasten ulkoilu- ja liikuntaleikkien ohjaamiseen sekä toiminnan aktivoimiseen. Muut aikuiset vastaavat lasten turvallisen ulkoilun valvonnasta. 3. Kiusaamisen ehkäisy ja tilanteiden käsittely varhaiskasvatuksessa Päiväkodinjohtaja Erkki Pelkonen toimii varhaiskasvatuspalvelujen turvallisuustyöryhmän puheenjohtajana ja oli kertomassa keskustelun alustuksena kuinka varhaiskasvatuksessa toteutetaan Suunnitelmaa häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi (suunnitelma on kokonaisuudessaan muistion lopussa). Erkki Pelkosen alustuksen pohjana oli, että pienetkin lapset kiusaavat, mutta kaikilla aikuisilla on vastuu tilanteisiin puuttumiseen sekä ohjaamiseen. Hän oli koonnut ajatuksensa kolmeen kokonaisuuteen, jotka olivat sosiaalisten taitojen oppiminen, kiusaaminen ja häirintä sekä syrjäytyminen. Sosiaalisten taitojen oppiminen Sosiaalisten taitojen oppiminen alkaa lapsilla aivan pienestä ja on koko ajan jatkuvaa ja kokoaikaista ja tärkein lapselle välitettävä arvo on toisen kunnioittaminen. Aikuisella on tärkeä rooli lasten leikkien ohjaamisessa. Aina ei tarvitse olla aktiivisena mukana leikissä, mutta tilanteita tulee aina seurata ja olla tietoinen tapahtumista. Lapselle on tärkeää antaa leikkirauha ja mahdollisuus omaehtoiseen leikkiin, mutta välillä tarvitaan tiukkaakin aikuisen puuttumista ja ohjaamista. Aikuisen tehtävä on huolehtia, että kukaan ei jää aina leikin ulkopuolelle. Aikuisen on myös seurattava mitä leikeille ohjauksen avulla tapahtuu ja kuinka ne kehittyvät. Lapsen kokiessa tuleensa kiusatuksi leikeissä, tilanteita tulee selvittää. Joskus voi olla kyse siitä, että lapsen toive leikin kulusta ei ole toteutunut ja se koetaan kiusaamisena. Aina ei asioiden tarvitse toteutua oman tahdon mukaan, sillä paha mieli ja sen sietäminen ovat osa tunne-elämää ja näin myös opeteltavia asioita. Näissäkin tilanteissa tulee kuitenkin aikuisen huolehtia siitä, että lapsella on mahdollisuus käsitellä asiaa turvallisesti. Näitä asioita tulee käsitellä yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppanuuden hengessä. Vasukeskustelujen tulee olla säännöllisiä ja myös asiakaskyselyjen kautta vanhemmat voivat antaa palautetta kuinka oman lapsen päivähoitopaikan aikuisten ovat näitä asioita toteuttaneet. Kiusaaminen, häirintä Suunnitelmassa häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi on kuvattu mitä tarkoitetaan kiusaamisella ja häirinnällä. Erkki Pelkonen kuvasi kuinka nämä esiintyvät arkipäivän tilanteissa sekä kuinka niihin on puututtu. Asioiden selvittämistapoihin vaikuttaa onko kyseessä satunnainen tilanne vai onko kyseessä jonkun lapsen taholta kyse suunnitellusta ja jatkuvasta toiminnasta. Pienelläkin lapsella voi olla sisäinen vallanhimo, joka aiheuttaa syrjimistä kiusaamista, tarvetta asettua toisten yläpuolelle.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (8) Käytännössä on havaittu hyväksi tapa, jossa ryhmän toimintaa seuraa ulkopuolinen havainnoitsija, tämä on hyvä keino erityisesti silloin jos kiusaaminen ei näy selkeästi. Aikuisen kehotuksesta tehty anteeksi pyyntö ja anteeksiantaminen eivät riitä, vaan kiusaajalle on kerrottava aina hänen toimintansa vakavuus. Kiusatulle tulee antaa aina tuki kiusaamistilanteessa. Lapselle on kerrottava: sinua kohdeltiin väärin, sinussa ei ole mitään vikaa, sinä olet tärkeä ja arvokas ihminen. Lapsille on opetettava keinot puolustautumiseen: sano voimakkaasti EI, ET SAA TEHDÄ NOIN, ET SAA NIMITELLÄ MINUA, ET SAA TÖNIÄ MINUA ja kerro kiusaamisesta aina aikuiselle. Tilanteesta riippuen kiusaamisesta tulee keskustella kaikkien asianosaisten kesken. Vanhempia askarruttavia kysymyksiä ovat kiusaako lapseni kiusataanko lastani? Asioiden esille ottamisessa ja keskustelussa on päivähoidon työntekijällä ja yksikön esimiehellä. Syrjäytyminen Usein syrjäytyminen käsitetään vain nuoria ja aikuisia koskevaksi asiaksi. Mikäli jo päivähoidossa ei varmisteta kaikkien lasten henkistä ja fyysistä turvallisuutta järjestelmällisellä kiusaamiseen ja häirintään puuttumisella, huonoimmassa tapauksessa syrjäytymisen kierre saattaa alkaa jo varhaislapsuudesta. Tilanteen vaatiessa tarvitaan laajaa moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Illan keskustelussa esiin noussutta Raatilaiset keskustelivat tilanteesta, jossa aikuinen tai lapsi näkee kiusaamistilanteen. Kaikkien aikuisten tulee puuttua näkemiinsä tilanteisiin, sillä puuttumatta jättämällä tukee kiusaajan toimintaa. Lapsi ei välttämättä ymmärrä kuinka tulisi toimia, joskus aikuiselle kertominen voi tuntua lapsesta kantelemiselta. Tämä liittyy myös laajemmin kaikkinaiseen yhteisölliseen vastuuseen. Yhteisöllisyyden puuttuminen ja väheneminen näkyy kaikkialla, esimerkiksi leikkikenttien kielteisenä käytöksenä. Meidän jokaisen tulisi puuttua havaitessamme leikkikentillä tapahtuvaa vääränlaista toimintaa, sotkemista ja tuhoamista. Jollain lapsella saattaa olla omista ongelmistaan johtuen kykenemättömyyttä toimia toisten lasten kanssa ja tämä koetaan ilkeytenä tai kiusaamisena. Tällöin aikuisten rooli on tärkeä. Aikuisen tulee keskustella lasten kanssa ja selittää asiaa. Kaikki lasten nahistelu ei ole välttämättä kiusaamista. Aikuisen on varottava ja oltava tarkkana tilanteisiin puuttumisessa sekä puheissaan, että kukaan lapsi ei leimaannu kiusaajaksi. Keskustelussa todettiin, että lastenkin suhteissa vaikuttavat henkilökemiat, kaikkien kanssa ei suju yhtä hyvin ja että tyttöjen ja poikien tapa kiusata on usein erilainen. Vanhempien on myös huomioitava mitä puhuvat kotona omien lastensa kuullen tai heidän kanssaan toisista lapsista. Voisiko yksikön vasuun kirjata vanhempien roolista jotain? Lapsen vasukeskustelussa on keskusteltava ja kirjattava vanhemman näkemykset kiusaamisesta. Lapsen kertoessa kotona kiusaamisesta, vanhemman on tarkistettava lapsen kertomus, koska joskus voi olla kyse myös jostain muusta. Eräällä raatilaisella oli kokemus toisen lapsensa kohdalla todellisesta kiusaamisesta ja toisen lapsen kohdalla taustalla oli kyse muusta kuin kiusaamisesta. Erästä vanhempaa mietitytti mihin saakka pitää odottaa ennen kuin puuttuu
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (8) oman lapsen kiusaamiseen. Keskustelussa todettiin, että heti kun vanhempi kokee lastaan kiusattavan, asiaan tulee puuttua. Parempi on puuttua aivan pieneenkin asiaan, ettei se kasva suureksi. Onko kyseessä sosiaalisten taitojen opetteleminen kun lapsi sanoo toiselle sulla on ruma paita? Todettiin, että siihenkin on puututtava. Raatilaiset keskustelivat myös siitä onko kasvamassa suuntaus, että vanhemmat eivät näe tai myönnä oman lapsen olevan kiusaaja. Todettiin näinkin voivan käydä, mutta ehkä ei ole vielä päivähoidossa laajemmin nähtävissä. Keskustelussa vanhemmat pohtivat myös omaa rooliaan. Voiko vanhempi kieltää omaa lastaan leikkimästä jonkun lapsen kanssa? Todettiin, että miksi kieltää jos ei ole ongelmia. Jos lapsi joutuu kiusaamisen kohteeksi eikä tilanne ratkea asiaan puuttumisella, tietenkin voi kieltää. Kiusaaja ei ole hyvä kaveri. On tärkeää, että vanhempi opettaa lastaan puolustautumaan. Eräs vanhempi on opettanut lapselle asioita kahdenlaisen kertomuksen kautta (oikein/ väärin). Yhtenä esimerkkinä kiusaamisesta otettiin esille synttärikutsuilla kiristäminen. Todettiin, että päiväkodeissa on erilaisia toimintatapoja. Jossain yksikössä synttärikutsuja ei jaeta enää päivähoitopaikan kautta vaan vanhemmille on halutessaan toistensa yhteystiedot ja kutsut jaetaan päivähoidon ulkopuolella. Toisaalta ajateltiin, että pettymyksen sietoa tulee harjoitella, aina ei voi päästä kaikkien synttäreille. Keskustelua jatkettaessa todettiin, että on myös lapsia, joita ei kutsuta koskaan kenenkään synttäreille. Yhtä ainoaa ja oikeaa toimintatapaa ei varmaankaan ole, mutta päivähoitopaikoissa täytyy toimintavoista keskustella ja sopia vanhempien kanssa. Ryhmäytymiseen ja kaverisuhteiden muodostumiseen saattaa vaikuttaa jos lapsen hoitopäivät ovat epäsäännöllisiä. Osalla raatilaisista oli kokemus, että hoitopäivien epäsäännöllisyys vaikuttaa, mutta osa ei ollut havainnut vaikutusta. Eräs raatilainen kertoi esimerkin kuinka heidän lapsillaan oli sopeutumisvaikeuksia hoitopäivien ollessa 15 pv/kk. Kun päivähoito muuttui joka päiväiseksi, lasten viihtyminen parani huomattavasti. Keskustelussa todettiin, että ryhmäytymiseen ja lasten viihtymiseen ei vaikuta ainoastaan hoitopäivien määrä, vaan koko päivähoitopaikan toiminta sekä aikuisten toimintatavat. Hyvänä oli koettu se, että aikuiset korostavat säännöllisesti kaikkien lasten ottamista mukaan leikkiin. Tähän liittyen todettiin kuitenkin, että on huomioitava lasten leikkirauha meneillään olevassa leikissä ja se, että joskus täytyy saada leikkiä vain parhaan kaverin kanssa. Monissa päiväkodeissa käytössä olevat leikkialueet, joihin lapset menevät valintansa mukaan, koettiin hyviksi. Eräs raatilainen nosti esiin kysymyksen yksityisyyden suojasta kiusaamistilanteita ratkottaessa. Kuinka joko omaan lapseen kohdistuva kiusaaminen tai oman lapsen toiseen lapseen kohdistama kiusaaminen voidaan selvittää, jos vanhemmalle ei voida kertoa kuka on toinen osapuoli. Todettiin, että tilanteet on selvitettävä ja tarvittaessa vanhemmat on kutsuttava yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan asiasta. Tämän keskustelun yhteydessä nousi esille myös näkemys, että on tärkeää tiedostaa missä vaiheessa ja kuinka eri tilanteista puhutaan vanhemmille. On tilanteita, jotka hoidetaan päivähoitopäivän aikana eikä vanhempi voi niiden kulkuun vaikuttaa. Päivähoitopaikat ovat julkisia laitoksia, jonne vanhemmat milloin vain halutessaan tulla seuraamaan lapsensa päivää ja osallistumaan toimintaan. Raatilaiset toivat esille myös hyviksi koettuja toimintatapoja kiusaamisen käsittelyssä. Monissa päiväkodeissa piirretään tilanteita auki ja jossain on käytetty nukketeatteria asioiden käsittelyyn. Oli myös kokemus siitä, että lapset voivat antaa ja saada toisiltaan hiljaisen, rauhallisen tytön ja ylivilkkaan pojan yhdessä leikkiminen oli ollut kasvattavaa kummallekin. Päivä-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (8) hoidon työntekijöiden edustajat kertoivat myös hyviksi kokemiaan toimintatapoja. Perhepäivähoidossa lasten kanssa mietitään ja puhutaan mitä on kiusaaminen, esimerkiksi satunnainen vahingossa tönäisy ei ole kiusaamista. Päivittäisen keskustelun lisäksi viikon lopussa annetaan lapsille palaute hyvästä viikosta, kun ketään ei ole kiusattu. Tuli myös esille se, että joskus lapsille pelkkä puhuminen ei ole riittävää vaan pitää käyttää erilaisia havainnollistavia keinoja, esimerkiksi liikennevaloilla tehdään asioita näkyväksi. Kun joku tekee oikein vihreä, rajatilanteissa käytetään keltaista ja kun jo tarvitaan aikuisen puuttumista, käytetään punaista valoa. 4. Muut asiat Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Asiakasraadin sähköpostiin oli tullut kuusi kysymystä kiusaamisesta. Asiat käsiteltiin illan aikana, joten vastaukset sisältyvät muistion tekstiin. Lisäksi oli kolme muuta kysymystä. 1. Onko päivähoidossa kiinnitetty huomiota sukupuolisensitiiviseen työotteeseen? Onko sukupuolittuneita käytäntöjä pohdittu ja onko sukupuolen mahdollisia vaikutuksia tyttöjen ja poikien elämään tiedostettu? Asia liittyy myös kiusaamiseen, koska kiusaamistilanteiden taustalla voi olla tiettyyn sukupuoleen liitettyjä ajatusmalleja, jotka voivat lisätä eriarvoisuutta. Nämä ajatusmallit voivat ilmetä sekä aikuisilla että lapsilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota ja 14.11.2013 on varhaiskasvatuksen henkilöstölle koulutus, jonka aiheena on Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa - tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa. Kouluttaja on Milla Paumo Naisasialiitto Unioni ry:stä. 2. Vaikka punkkikausi alkaa olla kesältä 2013 ohi, on asiaan silti kiinnitettävä huomiota. Erään päiväkodilla on pihan kasvustoissa todettu olevan huomattavan paljon punkkeja. Niitä on löytynyt lapsistakin kiinnittyneinä. Punkki on aina iso riski terveydelle kantamiensa tautien ja bakteerien takia. Jokainen punkin purema aiheuttaa periaatteessa aina toimenpiteitä, seurantaa, antibioottia tai joskus tarkempiakin jatkotutkimuksia. Hoitamatta voi syntyä elinikäisiä hermosto- ja muita ongelmia. Punkkien elinympäristöt tulisi poistaa päiväkotien pihoilta. Asiaan tulee kiinnittää huomiota pitämällä päiväkotien pihojen kasvustot riittävän lyhyinä. Lasten kanssa käydään retkillä luonnossa ja silloin huomioidaan asia pukeutumalla mahdollisimman suojaavasti. 3. Daisy. Miksi perheitä ja henkilökuntaa halutaan kuormittaa keskeneräisellä palvelulla? Daisyn käyttöön otto ei ole sujunut aivan niin kuin alun perin suunniteltiin. Syitä on ollut useita, mutta osiot on saatu vähitellen toimimaan. Daisystä on tulossa vanhemmille tiedote lähiaikoina. Alkuvuodesta yhden asiakasraadin teemana on Daisy ja silloin paneudutaan Daisyyn liittyviin kysymyksiin perusteellisemmin.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (8) Suunnitelma häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi Esiopetus on perusopetuslain alaista toimintaa, jonka vuoksi esiopetukseen tulee laatia suunnitelma häirinnän ja kiusaamisen ehkäisemiseksi sekä kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi. Kiusaaminen ei ole kahdenkeskinen tapahtuma kiusaajan ja kiusatun välillä, vaan kaikilla ryhmän jäsenillä on rooli kiusaamisprosessissa. Tästä syystä on tärkeää, että päivähoitopaikassa on laadittu suunnitelma, joka antaa henkilökunnalle välineet ennaltaehkäisyyn, häirinnän ja kiusaamisen tunnistamiseen ja havaitsemiseen sekä asian käsittelyyn ja seurantaan. Häirintä on jatkuvaa tai säännöllistä ja ilmenee monella tavalla, ja sen havaitseminen ja tunnistaminen on usein vaikeaa. Sitä ovat hiljainen ja juonitteleva painostaminen, olankohautukset, kielteiset silmäykset tai äänensävyt ja puhumattomuus. Sitä on myös toistuva moittiminen ja arvostelu, mustamaalaaminen ja kotiasioista juoruilu sekä fyysisellä väkivallalla uhkaaminen tai muu uhkailu ja loukkaava käyttäytyminen. Kiusaamisen muodot jaetaan epäsuoraan ja suoraan kiusaamiseen. Suora kiusaaminen on ruumiillista ja epäsuora henkistä kiusaamista. Suoran kiusaamisen piirteitä ovat suorat hyökkäykset, kuten potkiminen, lyöminen, tavaroiden luvaton ottaminen, uhkailu ja nimittely. Epäsuoraa kiusaamista on juorujen levittäminen, valehtelu, selän takana puhuminen ja tietoinen ryhmästä poissulkeminen. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyn tulee olla tavoitteellista ja tietoista toimintaa jokaisessa päivähoitoyksikössä. Ennaltaehkäisy Lasten kanssa tulee keskustella häirinnästä ja kiusaamisesta, niiden eri muodoista ja seurauksista. Heille tulee kertoa näihin asioihin liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista sekä siitä, että toiset lapset menevät helposti mukaan kiusaamiseen ja jatkavat sitä, vaikka oikeasti eivät lainkaan hyväksy kiusaamista. Jokaisen lapsen tulee saada tilaisuuksia asettua toisen asemaan, tilaisuuksia kokea empatiaa. Hänen tulee saada myönteistä palautetta toimimisestaan ryhmässä voidakseen välttyä negatiivisen vuorovaikutuksen kehältä, sillä mikäli hän joutuu sinne, hän altistuu kiusatuksi tulemiselle. Lasten tulee tietää, että häirintä ja kiusaaminen eivät ole sallittuja, ja että päivähoidon aikuiset ovat valmistautuneita puuttumaan tällaisiin tilanteisiin. Lasten tulee myös tietää, mistä ja miten he voivat hakea apua kiusatuksi joutuessaan. Lapsia tulee toimintavuoden alussa rohkaista sopimaan ryhmän säännöistä, joissa sovitaan häirintä-, kiusaamis- ja konfliktitilanteista puhumisesta. Hyvässä ilmapiirissä, turvallisten aikuisten ympäröimänä lapsen on helpompi kertoa avoimesti kiusaamisesta. Tukemalla lasten välisiä suhteita ja sosiaalisia taitoja sekä auttamalla lapsia hallitsemaan aggressiota päivähoitohenkilöstö minimoi tällaisten tilanteiden syntymisen. Häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyssä yhteistyö vanhempien kanssa on edellytys onnistumiselle, sillä kodin kasvatusarvot siirtyvät lapseen ja näkyvät hänen tavassaan liittyä vertaisryhmään ja toimia siinä. Vuorovaikutuksellinen yhteistyö vanhempien kanssa edellyttää molemmin puoleista luottamusta ja kunnioitusta. Kasvattajayhteisön sopimista yhteisistä arvoista ja säännöistä kerrotaan vanhemmille, jotta heidän on helppoa ja turvallista puhua henkilökunnan kanssa, mikäli epäilee lapsensa tulleen kiusatuksi tai hänen kiusaavan muita. Van-
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 7 (8) hemmille tulee kertoa kuinka heidän tulee toimia saadessaan tietää häirinnästä tai kiusaamisesta ja kenelle heidän tulee siitä ilmoittaa. Kiusaamisen tunnistaminen On tärkeää erottaa konfliktit ja riidat, leikkitappelut, nahistelut ja kiusaaminen. Leikkiriidat voivat helposti muuttua oikeiksi riidoiksi, joista seuraa väkivaltaista käyttäytymistä. Yleisimmin kiusaamista esiintyy vapaan leikin aikana silloin, kun aikuinen ei näe tai heillä on kiire. Usein kiusaamista on vaikea havaita, vaikka aikuinen olisikin paikalla. Päiväkodin työntekijän tehtävä on havainnoida tarkasti ja sensitiivisesti lapsia ja huolehtia siitä, että jokainen lapsi pääsee mukaan toimintaan ja on tasavertainen ryhmän jäsen. Aikuisten pitää tunnistaa myös oman toimintansa mahdolliset syrjintää lisäävät vaikutukset. Jokaisen työntekijän tulee tunnistaa kiusaaminen ja järjestää oppimisympäristö sellaiseksi, että se minimoi kiusaamistilanteet. Työyhteisössä tulee yhteisesti sopia menettelytavoista kuinka tämä mahdollistuu. Näitä ovat sopimukset tilojen käytöstä, niiden valvonnasta ja siitä kuinka toimitaan, kun havaitaan kiusaamista. Henkilöstön tulee sopia siitä kuinka kiusaamiskierre katkaistaan ja kuinka kiusaaminen ehkäistään. Kiusaamistilanteiden käsittely ja seuranta Kiusaamis- ja häirintätilanteita tulee käsitellä työyhteisön kokouksissa, kuten läheltäpititilanteitakin. Kokouksissa tulee kertoa mitä on tapahtunut, miten siltä olisi voitu välttyä ja kuinka jatkossa toimitaan. Työyhteisöiden Esiopetus- ja Varhaiskasvatussuunnitelmaan tulee kirjata kuinka häirintä- ja kiusaamistilanteissa toimitaan. Toimintamalli kiusaamis- ja häirintätilanteisiin: kiusaaminen tai häirintä havaitaan paikalle saapunut aikuinen toimii tilanteen vaatimalla tavalla puuttuen kiusaamiseen joko sanallisesti, tai eristämällä lapset toisistaan tilanteen rauhoituttua aikuinen kertoo tapahtuneesta lasten ryhmien omille aikuisille asiasta keskustellaan lasten ryhmän aikuisten kanssa lasten rauhoituttua ryhmän aikuiset sekä kiusaamistilanteen havainnut aikuinen keskustelevat tapahtumasta kiusatun ja kiusaajan kanssa kun tilanteesta on keskusteltu eri osapuolten kanssa, sovitaan uudesta tapaamisesta, jolloin tarkistetaan onko tilanne todella muuttunut ryhmän aikuiset päättävät jatkotoimista ja siitä missä vaiheessa ja kuinka asiasta puhutaan lasten vanhemmille ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä kiusaamistilanne käsitellään työyhteisön kokouksessa mikäli kiusaaminen puuttumisesta huolimatta jatkuu, sovitaan mitä jatkotoimia asia edellyttää palataan tilanteessa olleiden lasten kanssa keskustellen asiaan taataan lapsille yksilöllistä tukea Lisätietoa kiusaamisesta:
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 8 (8) http://mll-fibin.directo.fi/@bin/2335a04279088a758a27883b4360a205/1302508665/application/pdf/1251 0731/Kiusaavatko%20pienetkin%20lapset.pdf http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/view/1556559