SALLA SISKELI-JOUTSENLAMPI RANTA - ASEMAKAAVA SALLAN KUNTA SALLAN YHTEISMETSÄ SEITAP OY 2006-2008
1. PERUS JA TUNNISTETIEDOT SALLA SISKELI-JOUTSENLAMPI RANTA - ASEMAKAAVA ASEMAKAAVALUONNOS Kaava-alue: Kaavoitettavana on Sallan yhteismetsän omistamat Iso-Siskelin, Pikku-Siskelin ja Joutsenlammen ranta-alueet. Ranta-asemakaavoitettava alue on pinta-alaltaan n. 280 ha, josta vesialuetta n. 75 ha. Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi, www.seitap.fi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko, YKS 282 puh. 016-313365, Email, tapani.honkanen@seitap.fi Kaavan vireilletulo ja valmistelu: Ranta-asemakaavan vireilletulo on kuulutettu 24.08.2006, mistä lähtien osallistumisja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä kunnassa. Hyväksyminen: Sallan kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 12.11.2008 51. Kaavoitettavan alueen sijainti: Siskeli-Joutsenlampi ranta-asemakaava-alueen sijainti ilmenee kansilehdellä olevasta kartasta.
Kaavoitettavan alueen rajaus ilmenee alla olevasta kartasta.
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavan laatimisen tavoitteet Yhteismetsän tavoitteena on käyttää omistamaansa aluetta mahdollisimman hyvin osakkaille hyötyä tuottavalla tavalla. Sallan yhteismetsällä on aikaisempaa kokemus Naruskajärven ranta-alueen kaavoituksesta. Kokemuksen perusteella yhteismetsä on päättänyt käyttää osan yhteismetsän muistakin ranta-alueista rakennusmaana. Tällä ranta-asemakaavalla kaavoitetaan yhteismetsän omistamaa Iso-Siskelin, Pikku-Siskelin ja Joutsenlammen rantaaluetta. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan vireilletulo kuulutettiin 24.08.2006. Valmisteluaineisto pidetään nähtävänä 04. 04. - 04. 05. 2007 (MRL 62, MRA 30 ). Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä 24.01. 25.02.2008 (MRA 27 ). Kunnanhallitus esitti kaavan valtuuston hyväksyttäväksi 06.10.2008 272. Kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan 12.11.2008 51. 2.3 Ranta-asemakaava Siskeli-Joutsenlampi ranta-asemakaavasta laadittiin vain yksi luonnos valmisteluvaiheen kuulemiseen. Luonnosta valmisteltaessa tutkittiin kyllä vaihtoehtoisiakin ratkaisumalleja mm. rakennuspaikkojen sijoittamista myös Joutsenlammen etelärannalle. Maaston muodot ja rantojen ilmansuunnat huomioon ottaen nyt esille asetettu vaihtoehto osoittautui niin selkeästi parhaaksi jatkosuunnittelun pohjaksi, että esille asetetaan vain yksi luonnos. Siskeli-Joutsenlampi ranta-asemakaavassa osoitetaan kaavan n. 10 km muunnettua rantaviivaa alueelle muodostettavaksi yhteensä 32 rakennuspaikkaa, joista 23 Joutsenlammen rannalle ja 10 Iso-Siskelin rannalle. Joutsenlammen rannalle osoitetraan kaksi matkailupalvelujen korttelia, toinen Joutsenlammen alapäähän, josta lähtee luontopolku ja toinen kaava-alueen läpi kulkevan moottorikelkkailureitin rantautumiskohdalle. Moottorikelkkailureitille osoitetaan kaavan alueella osittain uusi linjaus ja myös toinen palvelupiste VR-alueena Pikku-Siskelin ja tien väliin. Kaava-alueella on vanha hiekkamonttu, joka osoitetaan maa-ainesten ottoalueeksi, joka tulisi kaava-alueelle sijoittuvien rakennuspaikkojen rakennusainesten ottopaikkana käytettäväksi. 2.4 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen ajoittunee useille vuosille. Sallan yhteismetsällä on tällä hetkellä runsaasti kysyntää loma-asuntojen rakennuspaikoista.
3 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1 Selvitykset Kaava-alueen maaperä ja luontoselvitykset on laadittu kesällä 2006. Luontoselvitykset laati Seitp Oy:n alikonsulttina Ramboll Finland Oy, siellä FM Piia Koski. Luontoselvitys laadittiin Sallan yhteismetsän kolmesta kohteesta; Naruskajoki, Saukkojärvi- Haltia sekä Siskeli alueista. Luontoselvitys on raportoitu erillisenä raporttina. Seuraavaan on kopioitu raportin Siskeliä koskevat selvitykset. Alueen metsät ovat pääasiassa kuivahkojen ja kuivien kankaiden metsiä. Metsät ovat kaikki käsiteltyjä talousmetsiä. Järvien ja lampien rannat ovat soistuneita sekä yleisimmin rämevaikutteisia. Joutsenlammen kaakkoispuolella on ojituksia. Iso Siskeli ja Joutsenlampi ovat melko karuhkoja ja varsinaista vesikasvillisuutta on vähän. Rannat vaihtelevat kivikkoisista hiekkaisiin poukamiin. Rantavyöhykkeessä tyypillistä lajistoa ovat mm. järvikorte (E. fluviatile), jouhi- ja pullosara, pohjanluhtakuusio ja vesikasveista mm. ulpukka (Nuphar lutea). Alla on esitetty luontotyypit (1 14), jotka alueella esiintyvät. Näkymä Joutsenlammelle. 1. Kuivahko kangas (EMT) Kuivahko kangas on alueen yleisin metsätyyppi kuivan kankaan ohella. Kuviolla kasvaa eri-ikäistä mäntyvaltaista talousmetsää. Harvakseltaan tavataan myös kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat variksenmarja, puolukka ja paikoin myös mustikka. Siellä täällä kasvaa myös juolukkaa. Kuivahkon kankaan metsää.
2. Sararäme (PsR) Kuvio on suotyypiltään pallosarakorpirämettä. Puuston muodostavat mänty ja koivu, paikoin kasvaa myös kuusta. Kenttäkerroksessa varvut ovat vallitsevina, kuten suopursu, juolukka ja vaivaiskoivu. Varpujen lisäksi kuviolla kasvaa mm. pallo- ja jouhisaraa (C. globularis, C. lasiocarpa). 3. Suursaraneva (OlSN) Suotyyppiä tavataan etenkin suunnittelualueen länsipuolella, jolloin tyyppi kombinoituu sararämeen kanssa. Suursaranevan kasvillisuus on oligotrofista koostuen lähinnä pullo- ja jouhisarasta, luhtavillasta ja siellä täällä kasvavasta vaivaiskoivusta. 4. Lyhytkorsineva (OlLkN) Alueen pohjoisosassa sijaitsevat kuviot, joiden kasvillisuus on oligotrofista nevakasvillisuutta. Pohjakerroksessa vallitsevana on jokasuonrahkasammal. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. tupasvillaa, rahka- sekä jouhisaraa. Suotyyppi kombinoituu rämekasvillisuuden kanssa. 5. Karukkokangas (ClT) Karun kankaan mäntymetsää, jonka joukossa kasvaa myös paikoitellen koivua. Puusto on iältään melko nuorehkoa. Pohjakerroksessa ovat vallitsevina poronjäkälät. Muuta pohjakerroksen lajistoa ovat mm. kynsisammalet. Kenttäkerroksessa esiintyy laikuittain kanervaa ja variksenmarjaa. 6. Lampi (1 5) Alueella on viisi pientä luonnontilaista metsälampea, joista Anselmilampi on suurin. Lampia reunustavat yleensä kapeat tai vaihtelevan levyiset luhtareunukset, jotka vaihettuvat rämekasvillisuudeksi. Luhtaisella rahkasammalpohjalla kasvaa mm. suokukkaa, hillaa, luhtavillaa ja mutasaraa. Rämepohjalla vallitsevat varvut. Metsälain (10 ) tarkoittamia tärkeitä elinympäristöjä (pienten lampien välittömät lähiympäristöt). Luonnontilainen lampi. 7. Kuiva kangas (MCClt) Kuivan kankaan metsiä on erityisesti suunnittelualueen keskiosissa. Metsät ovat eri-ikäisiä, käsiteltyjä talousmetsiä. Mänty on valtapuu, paikoitellen kasvaa myös kuusta ja koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat kanerva ja mustikka. Paikoin tavataan myös puolukkaa ja variksenmarjaa. Kenttäkerroksessa on poronjäkäliä. 8. Puro Kuviolla on suursaranevan halki virtaava luonnontilainen puro. Uoma on varsin kapea ja vettä uomassa virtasi ko. ajankohtana kohtalaisesti. Puron varren kasvillisuutta ovat mm. kultapiisku, metsäkurjenpolvi, lillukka, karhunputki ja korpikastikka. Puro ei selvästi eroa ympäristöstään ja vaatimattoman uoman sekä kasvillisuutensa vuoksi se ei täytä metsälain kriteerejä tärkeästä elinympäristöstä. 9. Rimpineva (OlRin)
Alueen keskiosissa sijaitsevaa lampea reunustaa rimpipintainen neva, jonka pohjakerroksessa on myös ruoppaa. Pohjakerroksessa kasvaa mm. rimpirahkasammalta. Kenttäkerroksessa tavataan mm. muta- ja pullosaraa sekä tupasluikkaa. 10. Tuore kangas (HMT) Kuviolla on Joutsenlammen eteläpuolen rinteessä kasvavaa metsää, jonka puuston muodostavat mänty ja kuusi, aluspuuna kasvaa koivua. Puusto on iältään varttuneempaa kuin muualla suunnittelualueella. Kenttäkerroksessa vallitsevana on mustikka. Paikoitellen kasvaa myös juolukkaa. Pohjakerroksessa vallitsevana on metsäkerrossammal ja paikoitellen tavataan myös seinäsammalta (Pleurozium schreberi). 11. Vaivaiskoivuräme (VkR) Joutsenlampea reunustaa vaivaiskoivuräme erityisesti järven itäosassa. Kuviolla kasvaa harvakseltaan kitukasvuista mäntyä ja kenttäkerroksessa vallitsevina ovat vaivaiskoivu, juolukka ja suopursu. Saroista alueella tavataan mm. jouhisaraa. 12. Kangasräme (KgR) Kuvion puusto on mäntyvaltaista, myös koivua ja kuusta esiintyy. Tiheät rämevarpukasvustot (juolukka, vaivaiskoivu, suopursu) vaihtelevat kangaskasvillisuuden (kanerva, variksenmarja) kanssa. 13. Ojitettu räme Kuviolla on ojitetulla suopohjalla kasvavaa mänty- ja kuusimetsää. Aluspuuna on tiheässä kasvavaa koivua. Kenttäkerroksessa vallitsevina ovat varvut, kuten suopursu ja vaivaiskoivu. Alue on vaikeakulkuinen tiheän aluspuustonsa takia. 14. Hiekkapoukama Kuviolla on kapeahkoa hiekkarantaa. Rantapuuston muodostavat harvakseltaan kasvavat koivu, leppä ja pajut. Rannat nousevat nopeasti jyrkiksi rinteiksi, joilla kasvaa joko kuivan tai karukkokankaan metsiä. Rannat ovat maisemallisesti hienoja ja soveltuvat hyvin virkistyskäyttöön. Hiekkaiset poukamat eivät pienialaisuutensa takia ole luonnonsuojelulain (29 ) mukainen luontotyyppi. Eläimistö Linnustollisesti arvokkaita alueita suunnittelualueella ovat aapasuot, yhtenäiset metsäalueet ja jokivarsi. Varsinkin suot ja metsät ovat merkittäviä lintujen pesimä-, levähdys- ja ruokailupaikkoja. Soiden metsäsaarekkeet ovat elinympäristöjä monille kana- ja varpuslinnuille. Soilla pesivät mm. liro (Tringa glareola), suokukko (Philomachus pugnax), kapustarinta (Pluvialis apricaria) ja kurki (Grus grus). Suolammilla ja muissa pienissä järvissä pesii yleisenä telkkä (Bucephala clangula). Muita yleisiä vesilintulajeja ovat sinisorsa (Anas platyrhynchos) ja tavi (Anas crecca). Kuikka (Gavia arctica) kuuluu myös ainakin Joutsenlammen vesilinnustoon. Naruskajoessa havaittiin sukeltelemassa koskikara (Cinclus cinclus), joka todennäköisesti saattaa myös pesiä alueella. Koskikara on uhanalaisluokituksen (Rassi ym., 2001) mukainen silmälläpidettävä laji, mutta ei luonnonsuojeluasetuksella säädetty erityisesti suojelluksi. Metsien yleisimpiä lintuja ovat pajulintu (Phylloscopus trochilus) ja järripeippo (Fringilla montifringilla), joka on linnustomme viidenneksi runsain. Järripeippo suosii pesimäympäristönään erityyppisiä metsiä ja puustoisia soita. Pajulintu pesii taasen kaikenlaisissa metsissä. Metsissä pesimälinnustoon kuuluvat myös mm. urpiainen (Carduelis flammea), punakylkirastas (Turdus iliacus) ja kuukkeli (Perisoreus infaustus). Kuukkeli, joka on hyvin paikka- ja pariuskollinen, pesii mieluiten rauhaisilla ja laajahkoilla metsäalueilla. Metsäkanalinnuista alueella pesivät todennäköisesti ainakin pyy (Bonasa bonasia), teeri (Tetrao tetrix), riekko (Lagopus lagopus) ja metso (Tetrao urogallus). Suunnittelualueella tavattavista lajeista lintudirektiivin liitteen I mukaisia lajeja ovat liro, suokukko, kapustarinta, kurki, kuikka, koskikara, kuukkeli, pyy, teeri ja metso.
Lintudirektiivin liitteessä I mainittujen lajien elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin, jotta varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella. Liitteen I lajien suojelu ei ole totaalisuojelua, jossa kaikki lajien esiintymisalueet olisi suojeltava. Kaavoituksessa tämä jättää harkintavallan pitkälti kaavoittajalle. Alueen eläimistö on runsaslajinen. Yleisiä nisäkkäitä ovat orava (Sciurus vulgaris), metsäjänis (Lepus timidus), näätä (Martes martes), lumikko (Mustela nivalis), kärppä (Mustela erminea), minkki (Mustela vison), poro (Rangifer tarandus tarandus), hirvi (Alces alces) ja kettu (Vulpes vulpes). Myös tulokaslaji supikoira (Nyctereutes procyonoides) lienee yleistymässä. Ilves (Lynx lynx) ja karhu (Ursus arctos) ovat todennäköisesti vakituisia eläimiä alueella. Satunnaisia vierailijoita ovat susi (Canis lupus) ja ahma (Gulo gulo). Susi, ilves ja karhu ovat luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittuja eläinlajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Säilytettävät luontoarvot Yleisesti alueen rakentamisesta aiheutuvat haitat koskevat eläimistön häiriintymistä. Varsinkin erämaalajit (mm. kuukkeli) ja laajoja yhtenäisiä metsäkuvioita vaativat lajit (metso, ilves, karhu) muuttavat elinpiiriään tai toisaalta sopeutuvat ihmisen läsnäoloon alueilla. Lajit eivät siten ole vaarassa tuhoutua alueilta, mutta jonkinasteista lajiston muuttumista/siirtymistä muille alueilla todennäköisesti esiintyy. Alueiden rakentaminen ja ihmisten lisääntynyt liikkuminen alueilla kuluttaa maastoa ja kasvillisuutta. Rakentaminen myös pirstoo tällä hetkellä suhteellisen luonnontilaisia ja yhtenäisiä alueita pienemmiksi, mikä on aina luonnon ja eläimistön kannalta negatiivinen asia. Toisaalta kun rakentaminen suunnitellaan järkevästi ja huomioidaan esitetyt luonnon erityispiirteet, alueen luonto kärsii rakentamisesta mahdollisimman vähän. Joutsenlammen ja Siskelin alueelle ominaista ovat järvet ja pienet metsälammet, eivät niinkään vaihtelevat maastonmuodot. Järvet ovat rannoiltaan luonnontilaisia ja maisemaltaan hienoja. Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Suot ovat luonnontilaisia, alueen kaakkoisosaa lukuunottamatta. Lammet lähiympäristöineen ovat metsälain 20 mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Joutsenlammen hiekkapoukamat ovat myös säästämisen arvoisia.
3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaavoitettavat alueet kuuluvat Itä-Lapin maakuntakaavan alueeseen. Maakuntakaavassa Siskeli-Joutsenlampi ranta-asemakaava sijoittuu M (4517) alueelle, jonka varausperuste; Pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön soveltuva alue. Maakuntakaavan suunnittelumääräys määrää mm. että ranta-alueilla taajamatoimintojen ulkopuolella vapaan ranta-alueen osuus tulee olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta, ranta-alueilla tulee turvata rannan suuntainen kulkuyhteys eikä rakennuspaikkoja saa suunnitella sijoitettavaksi tulvauhka-alueelle. Ote maakuntakaavasta on seuraavalla sivulla.
4 RANTA-ASEMAKAAVAN VALMISTELU 4.2 Vaihtoehtotarkastelu Siskeli - Joutsenlampi ranta-alueesta tutkittiin valmisteluvaiheessa kahta toteutusmallia; toisessa luonnosteltiin alueen kaavaa niin, että rakentaminen osoitettaisiin useita rakennuspaikkoja käsittävinä nauhamaisina kortteleina, toisena vaihtoehtona tutkittiin rakentaminen enintään kaksi rakennuspaikkaa käsittävinä kortteleina, jolloin kortteleiden väliin jää rakentamiselta vapaata rantaa. Kohta kaavan alustavia luonnoksia tarkasteltaessa päädyttiin siihen, että rakennuspaikoilla tulee Siskeli-Joutsenlampi olosuhteissa olla ainakin toisella puolellaan rakentamiselta vapaata aluetta. Valitun periaatteen pohjalta valmisteltu ranta-asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen pidettiin MRA 30 :n mukaisesti osallisten mielipiteiden kuulemiseksi nähtävänä. Siskeli- Joutsenlampi ranta-asemakaavaluonnoksesta ei esitetty yhtään kirjallista mielipidettä. 4.3 Ranta-asemakaavaehdotus Ranta-asemakaavaehdotus viimeisteltiin valmisteluvaiheessa esitellyn luonnoksen mukaisena. Ranta-asemakaavaehdotuksen viimeistely tehtiin huolella. Maastossa merkittävimmillä alueilla kaavaluonnoksen mukainen rakennusten sijoittuminen koepaalutettiin maastoon ja katselmuksella varmistettiin rakennusten tarkoituksenmukainen sijoittuminen. 5. Ranta-asemakaava 5.1 Kokonaisrakenne Siskeli-Joutsenalmpi ranta-asemakaavaan sisältyy rakenteeltaan kahden tyyppistä kaavaaluetta. Joutsenlammen rannalla korttelit muodostuvat kahdesta rakennuspaikasta, kun taas pienemmän Iso-Siskeli lammen rannalle muodostetaan yhden rakennuspaikan kortteleita. Matkailupalvelujen korttelit osoitetaan Joutsenlammen itäpäähän tien varteen ja toinen moottorikelkkailureitin varteen Joutsenlammen rannalle. Moottorikelkkailijoiden ja retkeilijöiden käyttöön osoitetaan Pikku-Siskelin ja metsäautotien väliin VR-alue, jolle 40 k- m2:n rakennusoikeus esim. varaustupaa varten. 5.2 Rantaviivatarkastelu Siskeli-Joutsenlampi ranta-asemakaava käsittää 8,5 km rantaviivaa. Pienvesistöt ja saarten rannat laskennasta pois jätettäessä kaava käsittää 7 750 m Joutsenlammen rantaa, joka Itä- Lapin maakuntakaavan laskentaohjeen mukaan laskettuna on 5 250 m muunnettua rantaviivaa. Iso-Siskelin rantaa kaavassa on 2 200 m, muunnettuna 1 550 m ja Pikku- Siskelin rantaa 1 200 m, muunnettuna 600 m. Kaava-alueen muunnetun rantaviivan pituus on 7 400 m, jolle sijoittuu 32 rakennuspaikka, mitoitusluvuksi tulee siten 4,3 / km.
Rakentamiselta vapaaksi jää Joutsenlammen koko eteläranta (3 500 m) Iso-Siskelin eteläranta (1 000m) ja Pikku-Siskelin rannat kokonaan. Joutsenlammen pohjoisrannan korttelit sijoittuvat siten, että kortteleiden väliin jää yleensä 150 300 m rakentamiselta vapaa väli, pienimmilläänkin n. 100 m rakentamaton väli. Rakennuskortteleiden rannaksi käytetään 2 400 m rantaviivaa, mikä on 32 % alueen muunnetusta rantaviivasta. 5.3 Maankäyttö ja aluevaraukset Loma-asuntojen (RA) rakennuspaikkoja muodostuu 30 ja matkailupalvelujen (RM) rakennuspaikkoja 2. Rakennuspaikan keskikoko on n. 0,5 ha. Rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus vaihtelee 80 150 k-m2:n, jakautuen 8 x 80, 8 x 120 ja 14 x 150, loma-asuntojen yhteenlaskettu rakennusoikeus siten loma-asunnoissa yhteensä 3 700 k-m2. Matkailupalvelujen kortteleissa rakennusoikeutta on yhteensä 1 000 k-m 2 ja kahdella VRalueella kummallakin 40 k-m2 Kaavan kokonaismitoitus on siten 4 780 k-m2, ja aluetehokkuus maapinta-alan mukaan laskettuna on ea=0,002. Uudet kulkuyhteydet on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. Kaava-alueen vapaa-alueet on osoitettu MY-alueeksi. Ranta-asemakaava-alue kuuluu poronhoitoalueeseen. Sallan yhteismetsä liittää rakennuspaikkojen luovutusehtoihin maininnan porojen vapaasta laiduntamisesta rantaasemakaavan alueella. Paliskunnalla ei ole ranta-asemakaava-alueella velvollisuutta aidata piha-alueita. 5.4 Kaavan vaikutusten arviointi 5.4.1 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Arvio vaikutuksista pinta ja pohjavesiin Ranta-asemakaavalla muodostuu 32 omarantaista rakennuspaikkaa. Siskeli Joutsenlampi ranta-asemakaava-alueen maasto, vesistöjen luonne tukevat kaavan omarantaista ratkaisumallia. Kaavassa rakennuspaikkakohtaiset rakennusalat on rajattu niin, että rakentaminen ei sijoitu liian lähelle rantaviivaa. Jätevesien käsittelyn määräyksillä varmistetaan, että rakentamisesta ei aiheudu pintavesien pilaantumisen vaaraa. Ranta-asemakaavan alueella ei ole pohjavesialuetta. Arvio vaikutuksista kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin Luontoselvityksen mukaan kaavoitettavalla alueella ei ole uhanalaisia lajeja. Kaavoitettavilla alueella ei lähtöaineiston mukaan ole myöskään Natura 2000- verkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita tai erilaisten suojeluohjelmien mukaisia alueita. Siskeli Joutsenlampi ranta-asemakaavassa loma-asuminen sijoitetaan alueen käsiteltyihin talousmetsiin. Pienet lammet lähiympäristöineen jäävät metsälain 20 mukaisina tärkeinä elinympäristöinä koskemattomiksi. Joutsenlammen hiekkapoukamat on myös otettu huomioon rakennuspaikkojen sijoittelussa. Rakentamisen ohjaamisella rakentamiseen soveltuville alueille luonnon erityispiirteet huomioiden, alueen luonto kärsii rakentamisesta mahdollisimman vähän ja alueesta muodostuu viihtyisää loma-asuntoaluetta.
Arvio vaikutuksista maisemaan Joutsenlammen ja Siskelin alueelle ominaista ovat järvet ja pienet metsälammet, eivät niinkään vaihtelevat maastonmuodot. Kun kaavalla rakentaminen sijoitetaan käsiteltyihin talousmetsiin, kaavan vaikutukset maisemaan rajoittuvat kaava-alueen sisälle. Iso-Siskelin ja Joutsenlammen rantamaisema kaavalla muuttuu loma-asuntoalueeksi. Loma-asuntoalueen viihtyisäksi muodostumisen turvaa rakentamisen osoittaminen vain vesistöjen toiselle rannalle, rakentamisen vastarannan jäädessä täysin rakentamiselta vapaaksi. 5.4.2 Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen, palveluihin ja työpaikkoihin. Siskeli Joutsenlampi ranta-asemakaava tulee muodostamaan merkittävän loma-asutuksen keskittymän Etelä-Sallaan. Alueen sijainti alle tunnin ajomatkan etäisyydellä Sallatunturista, Suomulta, Rukalta ja Pyhältä tulee muovaamaan loma-asuntoalueen ilmettä. Laskettelu ja hiihtokeskusten saavutettavuuden vastapainoksi alue tarjoaa eräolosuhteet. Siskelit ja Joutsenlampi ovat Oulangan kalaisaa vesistöä ja ympärillä on hyvät riistamaat, nämä houkuttavat erähenkistä lomailijaa. Siskeli Joutsenlampi alueelle oletetaan rakennettavan hyvin varustettuja monikäyttöisiä loma-asuntoja, joissa lomailijat nauttivat alueen monipuolisista mahdollisuuksista. Ranta-asemakaavassa alueelle osoitetaan kaksi matkailupalvelujen korttelia. Matkailupalvelun voisi olettaa toteutuvan esim. ohjelmapalveluyrityksen etäpisteenä. Toinen matkailupalvelukortteleista tukeutuu alueen läpi kulkevaan seudulliseen moottorikelkkailureittiin. Kemijärvi Suomu Ruka reittiä kelkkaileville Joutsenlampi on sopiva lounas ja taukopaikka. Moottorikelkkailijoiden tarpeisiin Pikku-Siskelin rannalle tien läheisyyteen on osoitettu 40 k-m2:n rakennusoikeus VR-alueelle esim. varaustuvan rakentamiseen. Kun Siskeli Joutsenlampi kaava-alueen rakentaminen ja käyttö tulee olemaan monimuotoista, alueella tulee olemaan myös huomattava työllistävä vaikutus. Tehokkaasti käytettyjen hyvin varustettujen loma-asuntojen rakentaminen ja huolto yhdessä tiestön ja jätehuollon kanssa tulee synnyttämään useita työpaikkoja. 6. Kaavan toteutus Sallan yhteismetsä käynnistää ranta-asemakaava-alueen rakennuspaikkojen markkinoinnin heti kaavan saatua lainvoiman. Kaava-alueen toteutuminen oletetaan ajoittuvan n. 10 vuoden ajalle. Kaikista kaavan toteuttamisen toimenpiteistä vastaavat maanomistajat ja haltijat, ensivaiheessa Sallan yhteismetsä ja myöhemmin oamlta osaltaan rakennuspaikkojen omistajat ja haltijat. Rovaniemi 12.12.2007 täydennetty 20.11.2008 Tapani Honkanen maanmittausteknikko, YKS 282