Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Koulutuspoliittinen ohjelma www.sool.fi
Koulutuspoliittinen ohjelma II Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry on valtakunnallinen opettajaksi opiskelevien etujärjestö. SOOLiin kuuluu jäsenyhdistysten kautta noin 5000 jäsentä, jotka opiskelevat lastentarhan-, luokan-, aineen-, erityis- ja ammatillisiksi opettajiksi sekä oppilaan- ja opinto-ohjaajiksi. Liiton tarkoituksena on edistää tulevien opetus- ja kasvatusalan työntekijöiden yhteistä toimintaa koulutuksen kehittämiseksi, valvoa jäsenistöön kuuluvien oikeudellisia ja opintososiaalisia etuja sekä toimia heidän yhteiskunnallisen asemansa ja opiskeluolosuhteidensa parantamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi SOOL harjoittaa tiedotus- ja koulutustoimintaa, opinto- ja tutkimustyötä sekä ylläpitää yhteyksiä hallintoviranomaisiin, opettajajärjestöihin ja muihin opiskelijajärjestöihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. SOOLin koulutuspoliittinen ohjelma 2002 Sähköinen versio luettavissa osoitteessa www.sool.fi Ulkoasu: Rami Setälä Kuvitus: Jussi Anttonen Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry Rautatieläisenkatu 6, 00520 Helsinki Puhelin 09-1502 532 sool@sool.fi www.sool.fi 2
ESIPUHE Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n järjestyksessä toinen koulutuspoliittinen ohjelma on syntynyt. SOOLin hallitus nimesi koulutuspoliittista ohjelmaa valmistelevaan työryhmään neljä hallituksen jäsentä, joista Erja Liljeqvist (luokanopettajaksi opiskeleva, Rauma) toimi työryhmän puheenjohtajana, Kristiina Marttila (luokanopettajaksi opiskeleva, Turku) sihteerinä 31.12.2001 asti, Pasi Lintulahti (luokanopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi) sihteerinä 1.1.2002 alkaen sekä Sanna Ranta (lastentarhanja luokanopettajaksi opiskeleva, Oulu) työryhmän jäsenenä. Työryhmään kuuluivat myös jäsenyhdistysten esitysten perusteella valitut työryhmän jäsenet Anne Kauppinen (luokanopettajaksi opiskeleva, opinto-ohjaajan opinnot, Joensuu), Kirsi Kukkonen (erityisopettajaksi opiskeleva, Joensuu), Pippa Kettunen (aineenopettajaksi opiskeleva, Rovaniemi), Hannu Pensas (luokanopettajaksi opiskeleva, mediakasvatuspainotteinen, Rovaniemi) ja Piia Rautio (luokanopettajaksi opiskeleva, Master of Education, Oulu). Koulutuspoliittiseen ohjelmaan on koottu niitä ajatuksia ja tavoitteita, joita Suomen opettajaksi opiskelevilla on opettajankoulutuksen kehittämisestä. Koulutuspoliittisen ohjelman avulla SOOLin edunvalvonta saa konkreettisia tavoitteita. Työ kohti toimivampaa ja ajanmukaisempaa opettajankoulutusta jatkuu. Yhteistyötä opettajankoulutuksen kehittämiseen 3
OPETTAJUUS Yhteiskunnan muutosten, monikulttuurisuuden ja yksilökeskeisyyden myötä lasten toimintaympäristöt ja suhtautuminen heidän kasvatukseensa ovat muuttuneet. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia integroidaan entistä enemmän yleisopetukseen. Opettaja voi joutua toimimaan oppilaan kasvattajan, sosiaalityöntekijän, psykologin, vanhemman tai ystävän roolissa. Suurten opetusryhmien vuoksi opettaja ei pysty keskittymään riittävästi oppijoihin yksilöinä. Lasten ongelmat ovat lisääntyneet ja esimerkiksi koulukiusaaminen on jatkuvasti keskustelujen aiheena. Näistä syistä opettajan työkenttä on laajentunut ja muuttunut raskaammaksi. Ongelmat perheiden sekä koulu- ja päiväkotiyhteisöjen sisällä on yleisesti tiedostettu, mutta ratkaisut puuttuvat. Laadukas opetus, monipuolinen oppimisympäristö ja avoin vuorovaikutus opetustilanteissa edesauttavat tehokasta oppimista. Opettajan työn tavoitteena on luoda myönteinen ja luottamuksellinen oppimisilmapiiri, joka mahdollistaa oppijoiden luovan toiminnan ja parantaa oppijoiden itsetuntemusta sekä lisää heidän itseluottamustaan. Oppijoilla tulee olla mahdollisuus olla mukana opetuksen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa. Yhteiskunnan muutokset huomioitava koulutuksessa 4
Oma persoona on opettajan yksi tärkeimmistä työvälineistä. Opettajankoulutuksessa ei kiinnitetä riittävästi huomiota opettajaksi opiskelevan kokonaisvaltaisen ja yksilöllisen kasvun tukemiseen. Opettajan työ on ihmissuhdeammatti ja opettajana kasvaminen ei ole pelkästään tiedon lisääntymistä. Opettajan ammatillisen identiteetin muodostuminen on pitkäkestoinen prosessi, jolle luodaan perusta opettajankoulutuksessa. Nopeasti muuttuvassa ja yhä turvattomammassa maailmassa opettajan on tuettava lasten henkistä kasvua, parannettava heidän muutoksensietokykyään ja ohjattava heitä eettiseen pohdintaan sekä omien ongelmanratkaisutaitojensa aktiiviseen hyödyntämiseen. Koulu ja päiväkoti eivät voi kehittyä, jos niitä tutkitaan vain ulkopuolelta. Opettajien toteuttama koulun ja päiväkodin sisäinen tutkimus- ja kehitystyö on edellytys niiden uudistumiselle. Opettajien tekemä tutkimustyö takaa opettajan työn tieteellisen kehittymisen, kohottaa alan arvostusta ja säilyttää työn mielekkyyden. Tästä syystä opettajan tulee jo opiskeluaikana omaksua tutkiva asenne työtään kohtaan. Oman toiminnan reflektointi ja metakognitiiviset taidot auttavat opettajaa välittämään näitä taitoja myös oppijoille. Opettajuuteen kasvamista tuettava 5
ERI OPETTAJANKOULUTUSALAT Opettajankoulutuksessa tulee etsiä vaihtoehtoehtoja monipuoliseen ja laaja-alaiseen opettajuuteen kouluttamiseen. Opettajan pedagogisten opintojen tulee antaa valmiudet toimia eri-ikäisten oppijoiden kanssa. Varhaiskasvatuksen koulutus Lastentarhanopettajan koulutus on 120 opintoviikon laajuinen kasvatustieteen kandidaatin tutkinto. Varhaiskasvatuksen koulutusohjelman ammattiin valmistavien opintojen tulee tukea opiskelijan ammatillista kasvua lastentarhanopettajaksi. Koulutuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatus laaja-alaisesti, myös alle kolmevuotiaiden lasten pedagogiikka. Lisäksi tutkintoon tulee sisältyä esi- ja alkuopetuksen perusopinnot. Kasvatustieteen kandidaateilla ja lastentarhanopettajilla tulee olla mahdollisuus jatkaa kasvatustieteen (erityisesti varhaiskasvatus) opintojaan maisterin tutkintoon. Maisterin tutkinnon kautta varhaiskasvatuksen alalle saadaan lisää asiantuntijoita ja tieteellistä tutkimusta. Varhaiskasvatuksen maistereiden asiantuntemus pitäisi hyödyntää päivähoidossa, eikä tutkinto saisi olla väylä pätevöityä luokanopettajaksi. Koulutuksen vastattava työelämän tarpeisiin 6
Luokanopettajien koulutus Luokanopettajankoulutukseen kuuluvat peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot toteutetaan usein sirpaleisesti. Monialaisten opintojen pitäisi olla sisällöiltään monipuolisia. Monialaisten opintojen aihekokonaisuudet tulee toteuttaa laajasti eri aineita integroimalla esimerkiksi erilaisten projektien avulla. Opetuksen lähtökohtana tulee olla eri aineiden didaktiikka. Luokanopettajaksi opiskeleville on tarjottava mahdollisuus suorittaa aineenopettajan kelpoisuuden antavia sivuainekokonaisuuksia, joihin tulee sisältyä myös opetusharjoittelua. Kelpoisuuden antavien aineopintojen laajuus tulee olla yhtenäinen eri oppiaineissa. Opiskelijoille on tiedotettava opintojen alussa eri sivuaineiden suorittamisen tuottamista kelpoisuuksista ja vaikutuksista opettajan palkkaukseen. Erityispedagogiikka pääaineena Erityispedagogiikkaa pääaineenaan lukevat valmistuvat erityisluokanopettajiksi ja laaja-alaisiksi erityisopettajiksi, varhaiserityisopettajiksi tai erityiskasvatuksen asiantuntijoiksi. Erityispedagogiikkaa pääaineenaan opiskelevien tutkinto on laaja-alainen, tiivis ja monipuolinen. Tutkinnon tieteellisyys ja mahdollisuus riittäviin, omaa alaa tukeviin valinnaisaineisiin on kuitenkin turvattava. Koulutuksen on annettava opiskelijalle tietoa muista erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten kanssa työskentelevistä ja valmiuksia yhteistyöhön heidän kanssaan. Laajempia aihekokonaisuuksia sirpaletiedon sijaan 7
Monipuolista opetusharjoittelua on oltava riittävästi, jotta opiskelijat voivat tutustua erityisopetuksen ja kuntoutuksen eri osa-alueisiin kattavasti ja käytännönläheisesti. Opetusharjoittelun tulee sisältää opetusta ja muita opettajan tehtäviä koulutusohjelman mukaan päiväkodissa, peruskoulussa, erityiskouluissa ja -laitoksissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aineenopettajien koulutus Aineenopettajakoulutukseen tulee olla mahdollisuus hakea sekä yliopistoon pyrittäessä että opintojen aikana. Suoravalinta helpottaa opiskelijan opettajaidentiteetin kehittymistä sekä oman opetusfilosofian muodostumista. Aineenopettajan pedagogiset opinnot tulee voida suorittaa hajautetusti usean opiskeluvuoden aikana. Mikäli aineenopettajavalinta tapahtuu vasta opintojen aikana, eivät suoritetut opintoviikot ja opintomenestys saa olla ainoa valintaan vaikuttava tekijä. Aineenopettajavalinnassa tulee kiinnittää huomiota opiskelijan soveltuvuuteen. Kaikkia aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa hakeneita ei tule automaattisesti hyväksyä koulutukseen vain kiintiöiden täyttämiseksi. Aineenopettajille on tarjottava räätälöity luokanopettajan monialaisten opintojen suorittamismahdollisuus, johon tulee sisältyä myös opetusharjoittelua. Aikaa opettajuuteen kasvamiseen 8
Ohjauksen koulutus Ohjauksen koulutus antaa mahdollisuuden toimia perusasteella oppilaanohjaajana ja muilla kouluasteilla opinto-ohjaajana sekä yritysmaailman henkilöstö- ja rekrytointitehtävissä. Koulutuksessa pääaineena on kasvatustiede tai -sosiologia, johon on integroitu opettajan pedagogiset opinnot. Varsinaisen ohjauksen opinnot ovat laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, jossa painopisteet ovat työelämään liittyvät prosessit ja vuorovaikutuksellisen kompetenssin kehittäminen. Ohjauksen opinnot voidaan suorittaa myös sivuaineena. Ohjauksellisen toiminnan tarve laajenee koko ajan ylittäen perinteiset koulumaailman rajat, mikä asettaa vaatimuksia ohjauksen koulutuksen kehittymiselle. Koulutuksen on tarjottava monipuolisemmat pääainevalintamahdollisuudet ja harjoittelupaikat sekä suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin soveltuvaa materiaalia. Monipuoliset valmiudet työelämään 9
OPETTAJANKOULUTUKSEN VALINTAKOKEET Opettajankoulutuksen esivalinta ei saisi perustua liiaksi hyvään ylioppilastutkintomenestykseen. Hyvä koulumenestys ei takaa opiskelijan soveltuvuutta opettajaksi. Erilaisista lähtökohdista tulevat opettajat muodostavat ammattikunnan, joka pystyy vastaamaan yhteiskunnan erilaisiin haasteisiin. Opettajankoulutuksen valintakokeiden tulee mitata opiskelijan soveltuvuutta ja motivoituneisuutta opettajan ammattiin sekä kykyä suoriutua yliopisto-opinnoista. Valintakokeen kirjallisen kuulustelun tulee mitata hakijan kykyä erottaa olennainen epäolennaisesta sekä kykyä sisäistää ja jäsentää kokonaisuuksia, eikä testata ulkoaoppimiskykyä. Kirjallinen osio ei saa olla pelkkä monivalintakoe. Valintakokeisiin tulee kuulua yksilöhaastattelu, jonka arvioinnissa tulee noudattaa yhtäläisiä kriteerejä. Valintakokeiden toteuttamistapoja tulee tarkastella kriittisesti ja miettiä uusia menetelmiä, joilla koulutukseen valitaan motivoituneimmat ja soveltuvimmat hakijat. Valintakokeet eivät ole läksynkuulustelu tai lottoarvonta 10
JOUSTAVUUS OPETTAJANKOULUTUKSESSA Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus suorittaa tutkinto joustavasti ja rakentaa itselleen mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Opiskelijoita tulee kannustaa itsenäisyyteen ja kriittisen ajatteluun kontaktiopetusta vähentämättä. Itsensä tunteminen auttaa ymmärtämään muita ja kohtelemaan tulevaisuudessa oppilaita tasa-arvoisemmin. Läsnäolopakon korostamisen sijasta tulee antaa opiskelijoille välineitä ja mahdollisuus kehittää omia metakognitiivisia taitojaan sekä tukea sisäisen motivaation kasvamista. Metakognitiivisten taitojen, itsetuntemuksen ja oman persoonan kehittäminen on pitkä prosessi, mutta keskeinen osa opettajaksi kasvamisessa. Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet tulee ottaa huomioon kurssin suoritustapaa valittaessa kuitenkin siten, että arviointiperiaatteet ovat kaikille yhtäläiset. Monilla opettajankoulutuksen aloittavilla on aikaisempia opintoja. Ennen opettajankoulutusta suoritetut opinnot on korvattava tarkoituksenmukaisella tavalla. Mikäli opiskelija on suorittanut tutkintoon vaadittavan opintokokonaisuuden jo ennen opiskelun alkua, on hänellä siitä huolimatta oltava oikeus opiskella samansisältöinen kurssi uudelleen opettajankoulutuksessa. Yksilöllisyyttä tutkinnon suorittamiseen 11
Opettajaksi opiskeluun tulee kuulua valinnaisia opintoja sivuaineiden lisäksi. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus painottaa opintojaan myös kurssien sisällä kiinnostuksensa mukaisesti ja rakentaa tutkintonsa haluamallaan tavalla. Opettajaksi opiskelevien monipuoliset aineyhdistelmät voivat osaltaan olla ratkaisemassa tulevaisuuden opettajapulaa. Opettajankoulutuksessa tulee painottaa sekä pedagogisia että didaktisia taitoja. Osa opettajankoulutuksesta tulee opiskella ongelmalähtöisesti. Ongelmalähtöisen oppimisen kautta opiskelija voi järkevästi yhdistellä yksittäisiä kursseja, opetettavia aineita ja aihekokonaisuuksia. Koulutuksen tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla vain niksien ja vinkkien jakaminen, vaan tieteellisen tiedon opiskelu, sen käyttäminen ja soveltaminen opetusharjoittelussa sekä myöhemmin työelämässä. Kesäopinnot Opettajaksi opiskeleville tulee turvata maksuton mahdollisuus suorittaa riittävästi opintoja myös kesällä, jotta opiskelijalla olisi mahdollisuus rytmittää opintonsa haluamallaan tavalla. Kesäopintojen kautta opiskelija voi rytmittää tutkinnon suorittamisen haluamallaan tavalla ja halutessaan myös valmistua nopeammin. Kesällä järjestettävien tenttien lisäksi opettajaksi opiskeleville on tarjottava monimuotoisia tapoja suorittaa opintoja. Myös kontaktiopetusta tulee kuulua kesäopintotarjontaan. Mahdollisuus kesäopintoihin turvattava 12
Opiskelijavaihto ulkomailla Opiskelijavaihto antaa kokemuksia muiden maiden koulutus- ja kasvatuskäytänteistä. Opettajaksi opiskelevien mahdollisuutta lähteä vaihto-oppilaaksi tai suorittaa opetusharjoittelua ulkomailla tulee tämän vuoksi tukea enemmän. Opiskelijan tulee saada korvaavuus vaihtoohjelmassa suoritetuista opinnoista joko soveltuvin osin perusopintoihin tai ylimääräisiin opintoihin. Ennen ulkomaille opiskelemaan lähtöä tulee kuitenkin selvittää, millä perusteella ja mitkä opinnot korvataan. Opiskelijavaihdosta näkemystä suomalaiseen koulutusjärjestelmään 13
OPINTOJEN OHJAUS Yliopistojen tulee huolehtia riittävästä ja asiantuntevasta opintojen ohjauksesta opettajankoulutuksessa. Opintojen ohjauksen avulla opiskelija kykenee suorittamaan opintonsa suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti. Opintojen ohjauksen tulee olla asiantuntevaa, henkilökohtaista ja ohjauksessa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Opintojen ohjaus tulee toteuttaa opettajankoulutuksessa monitasoisena. Opintojen ohjausta tulee olla säännöllisesti tutkinnon suorittamisen kaikissa vaiheissa. Varsinkin opintojen alussa ohjaus tulee toteuttaa sekä opiskelija- että opettajatutoroinnin avulla. Lisäksi joka vuosi tulee pitää opiskelijoiden ja opettajien yhteisiä vuosipalavereita, joissa käydään läpi mennyt vuosi, arvioidaan asetettujen tavoitteiden täyttymistä ja suunnitellaan opintoja eteenpäin. Aineenopettajien koulutuksessa opintojen ohjauksessa tulee olla ainekohtaiset vastuuhenkilöt pätevän ohjauksen turvaamiseksi. Opiskelijoita tulee ohjata kokoamaan tutkintonsa erilaisista moni- ja poikkitieteellisistä aineyhdistelmistä. Opintojen suunnittelun lisäksi ohjausta tulee sisällyttää yksittäisiin kursseihin, opiskelutekniikan harjoittamiseen sekä yleiseen suoriutumiseen yliopisto-opinnoissa. Riittävällä ohjauksella motivaatio opiskeluun säilyy ja opintojen suorittaminen tehostuu. Opiskelijoita tulee kannustaa omatoimisuuteen ja antaa mahdollisuus koota tutkintonsa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin työmarkkinoiden tarpeita. Opintojen ohjausta tehostettava 14
ERITYISPEDAGOGIIKKA OSANA OPETTAJANKOULUTUSTA Erityispedagogiikan merkitystä tulee korostaa opettajankoulutuksessa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten integrointi yleisopetukseen ja päiväkodin lapsiryhmiin vaatii opettajalta laajat tiedot ja taidot kohdata lapsi ja suunnitella opetus myös näiden lasten vaatimuksia vastaaviksi. Opiskelun aikana on opiskelijalle annettava riittävät tiedot erityispedagogiikasta sekä teorian että käytännön harjoitusten avulla. Erityispedagoginen näkökulma tulee sisällyttää myös muihin kursseihin. Erityispedagogiikan opintoihin tulee sisällyttää perustietojen lisäksi luokan työrauhaan liittyvien opettajan tukiverkoston ja työyhteisön merkityksen esittely ja pohdinta. Ryhmäkoot kouluissa ja päiväkodeissa ovat usein liian suuria. Ryhmässä voi olla useita erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia, mitä ei aina ole huomioitu ryhmän koossa. Kaikilla tulevilla opettajilla tulee olla valmiudet kohdata yllättäviäkin tilanteita sekä tunnistaa oppijoiden oppimisvaikeudet, käyttäytymishäiriöt ja muut erityisongelmat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opiskelijoiden tulee saada tietoa siitä, minkä yhteistyötahojen puoleen tulee kääntyä ongelmatilanteissa. Valmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen 15
MONIKULTTUURINEN KASVATUS Monikulttuurisuus on kansainvälistymisen myötä opettajan työn arkipäivää. Erilaiset kulttuurit koulussa ja päiväkodissa saattavat aiheuttaa hämmennystä, ennakkoluuloja ja syrjintää. Suomessa on tällä hetkellä paljon lapsia, jotka ovat syntyneet Suomessa, mutta kuuluvat silti vanhempiensa kautta eri kulttuuriin. Etnisten ja muiden vähemmistöryhmien kohtaaminen pitää myös huomioida opettajankoulutuksessa. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua erilaisiin kulttuureihin käytännön harjoitusten avulla ja siten oppia tuntemaan kulttuurien ominaispiirteitä. Opiskelijan tulee ymmärtää, millaisia järjestelyjä eri kulttuurit sekä vähemmistöryhmät vaativat opetusryhmässä ja miten opettajan tulee kohdata kulttuuritaustaltaan erilaisten lasten perheet. Ymmärtämistä eri kulttuureja kohtaan 16
TIETOYHTEISKUNTA JA OPETTAJANKOULUTUS Tieto- ja viestintätekniikan nopea kehittyminen sekä teknologisen kehityksen mukanaan tuomat moninaiset muutokset heijastuvat uusina vaatimuksina myös opettajankoulutukseen. Teknologian sujuva hallinta ja informaatio- sekä mediakulttuurin kriittinen tulkinta ovat uusia muuttuneen yhteiskunnan asettamia haasteita. Informaatiotiede, koulutusteknologia sekä teknologia- ja mediakasvatus ovat eräitä opettajankoulutuksen tarjoamia tarkastelunäkökulmia yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa. Opettajaksi opiskeleville tulee tarjota opinnoissaan mahdollisuuksia opiskella näitä aihepiirejä, ja antaa heille työvälineitä opettaa ja ohjata oppijoita ymmärtämään, tarkastelemaan ja selviytymään tietoyhteiskunnan heille asettamista vaatimuksista. Välineitä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen 17
ARVIOINTI OPETTAJANKOULUTUKSESSA Jatkuva ja monipuolinen arviointi on oleellinen osa opettajan jokapäiväistä työtä. Arviointi on tärkeää myös opettajankoulutuksessa. Arviointi ei ole arvostelua vaan kriittistä sisältöjen tarkastelua niiden kehittämiseksi. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla muutakin kuin vain pelkkiä tenttiarvosanoja. Opettajien tulee antaa opiskelijalle jatkuvasti monipuolista ja rakentavaa palautetta opiskelusta, henkilökohtaisesta edistymisestä ja mahdollisuuksista. Opiskelijan ei tule kuitenkaan unohtaa itsearviointia. Opettajien palaute on osa opintojen ohjausta ja jatkuvaa arviointia. Opiskelijalle annettavan palautteen tulee olla pääsääntöisesti henkilökohtaista. Ryhmätöistä ja -tilanteista voidaan antaa palautetta myös ryhmäkeskustelujen muodossa. Opetusharjoittelussa opiskelijalle antaa pääasiallisesti palautetta ohjaava opettaja. Palautetta tulee kuitenkin kerätä myös varsinaisilta opetuksen kohteilta, oppilailta. Monipuolinen ja -näkökulmainen palaute mahdollistaa opetustilanteiden syvällisemmän arvioinnin. Arviointi osaksi opettajankoulutuksen kehittämistä 18
Opintojaksoista annettavaa palautetta tulee kerätä sekä kurssien kuluessa että sen päätyttyä. Annetusta palautteesta tulee käydä keskustelua opettajan ja opiskelijoiden välillä ja ottaa ideat huomioon tulevien kurssien suunnittelussa. Yksittäisten kurssipalautteiden lisäksi opettajankoulutuksesta tulee kerätä palautetta kokonaisuutena. Palautteiden ja arvioinnin pohjalta tulee pohtia opettajankoulutuksen rakennetta, järjestelyjen tarkoituksenmukaisuutta ja parannuksen kohteita. Palautetta tulee kerätä opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneilta opettajilta, jotka ovat siirtyneet työelämään. Valmistuneilta opettajilta saadaan tietoa siitä, kuinka hyvin opettajankoulutus vastaa yhteiskunnan haasteisiin. Palautetta hyödynnettävä kurssien suunnittelussa 19
OPETUSHARJOITTELU Opetusharjoittelua voi pääsääntöisesti suorittaa opettajankoulutuslaitosten yhteydessä sijaitsevissa valtion ylläpitämissä harjoittelukouluissa ja ns. kenttäkouluissa, jotka ovat kuntien ylläpitämiä. Harjoittelukoulujen opettajien on oltava asianmukaisesti koulutettuja opetusharjoittelun ohjaukseen ja palautteen antamiseen. Harjoittelukoulujen opettajilla tulee olla korkeatasoisen koulutuksen lisäksi myös työkokemusta muualtakin kuin harjoittelukoulusta, jotta koulujen väliset erot voidaan huomioida opetusharjoittelun työskentelytavoissa ja ohjauksessa. Kenttäharjoittelulla tarkoitetaan muussa kuin valtion ylläpitämässä koulussa suoritettua opetusharjoittelua. Kenttäkouluharjoittelussa opiskelija saa realistisen käsityksen koulumaailmassa vallitsevasta tilanteesta, opetusvälineistöstä sekä -metodeista. Lastentarhanopettajaksi opiskelevat suorittavat harjoittelut pääasiassa päiväkodeissa, jotka ovat joko kuntien tai yksityisten tahojen ylläpitämiä. Harjoittelupäiväkotien ohjaavat lastentarhanopettajat tulee kouluttaa opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen. Koulutusta harjoittelun ohjaajille 20
Opetusharjoittelujen tulee antaa kattava kuva opettajan työstä ja niihin on kuuluttava monipuolisesti erilaisia opettajan työhön sisältyviä tehtäviä, kuitenkin niin, että työmäärä pysyy opintoviikkoja vastaavana. Opetusharjoittelussa on oppituntien pitämisen lisäksi tutustuttava myös opettajan hallinnollisiin tehtäviin sekä arviointiin, erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten opetukseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja muihin opettajan työhön kiinteästi liittyviin kokonaisuuksiin. Opetusharjoittelijan tulee olla täysivaltainen työyhteisön jäsen. Opetusharjoitteluissa pitää tutustua eri-ikäisten lasten opettamiseen. Etenkin lastentarhanopettajaksi opiskelevien harjoittelut ovat esiopetusuudistuksen myötä keskittyneet kuusivuotiaisiin ja nuorempien lasten opettaminen jää vähemmälle huomiolle. Harjoittelun ohjaus ja jatkuva arviointi ovat keskeinen osa opetusharjoittelua. Opiskelijalla on oltava harjoittelussa henkilökohtainen ohjaaja, joka on pätevä ja motivoitunut tehtäväänsä. Harjoittelun ohjaajan tehtävänä on ohjata tuntien valmistelussa, seurata opetustuokioita tai oppituntien pitämistä sekä antaa jatkuvaa palautetta opiskelijalle. Harjoittelun ohjaajalla on suuri merkitys opiskelijan kehityksen ja henkisen kasvun tukijana. Jos ohjaava opettaja sairastuu tai muusta syystä ei voi olla seuraamassa harjoittelua, on hänen tilalleen saatava pätevä sijainen. Opetusharjoittelu ei ole sijaisena olemista. Harjoittelun palautteen tuettava opettajaksi kasvua 21
Didaktikolla on ohjaavan opettajan lisäksi tärkeä osa opetusharjoittelussa. Hänen tehtävänään on ohjata oman aineensa opetusta ja auttaa opiskelijaa opetuksen suunnittelussa. Didaktikon tulee olla motivoitunut ja hänen tulee seurata opetusharjoittelijoiden pitämää opetusta. Myös yhteistyö didaktikon ja ohjaavan opettajan välillä on tärkeää. Kenttäkoulussa tulee kiinnittää erityistä huomiota opetusharjoittelun ohjaamiseen. Ohjaavan opettajan tulee olla koulutettu ja pätevä antamaan opettajaksi opiskelevalle palautetta opetusharjoittelusta. Kenttäkoulun opettajia tulee kannustaa ottamaan vastaan opetusharjoittelijoita. Mikäli kenttäkoulun opettaja ottaa vapaaehtoisesti opetusharjoittelijan luokkaansa, häntä tulee palkita esimerkiksi maksuttoman täydennyskoulutuksen muodossa. Harjoittelun aikana opetukseen tuotetun ja käytetyn materiaalin tulee olla opiskelijalle maksutonta. Ellei kenttä- tai päiväkotiharjoittelupaikkaa voida taata opiskelupaikkakunnalta, yliopiston tulee korvata opiskelijalle aiheutuvat ylimääräiset matkakulut. Mikäli opiskelija hankkii harjoittelupaikkansa itse eikä ota yliopiston osoittamaa harjoittelupaikkaa vastaan, hän vastaa itse mahdollisista matka- ja majoituskuluistaan. Opetusharjoittelun alussa opiskelijalle on selvitettävä yksiselitteisesti harjoittelijan oikeudet, vastuut ja velvollisuudet eri tilanteissa. Harjoittelijan ei missään tilanteessa tule olla yksin vastuussa lapsista. Sekä opiskelijoille että ohjaaville opettajille tulee tiedottaa opiskelijoita koskevasta vaitiolovelvollisuudesta ja heidän oikeudestaan saada opettamiseen vaikuttavia tietoja oppijoista. Opettajan vastuu ja velvollisuudet tutuksi 22
YHTEISTYÖ Yhteistyötä oppilaiden, opettajien ja vanhempien välillä niin kouluissa kuin päiväkodeissa tulee lisätä. Vanhempien sitoutuminen kodin ja opettajien väliseen yhteistyöhön on erittäin tärkeää lapsen kasvatuksen kannalta. Opiskelijoille tulee antaa valmiuksia oppijoiden vanhempien kohtaamiseen. Tätä tulee harjoitella opetusharjoittelussa esimerkiksi osallistumalla vanhempainiltojen ja oppijoiden vanhempien kanssa käytävien keskustelujen valmisteluun ja toteutukseen ohjaavan opettajan kanssa. Tuttujen käsitteiden kyseenalaistaminen, uudelleenmääritteleminen ja opiskelijoiden stereotyyppisten perhekäsitysten laajentaminen tulee kuulua kiinteänä osana opettajankoulutukseen. Tulevan työyhteisön rakenteeseen ja sen voimavarojen hyödyntämiseen tutustuminen tulisi olla osa opettajankoulutusta. Opettajankoulutusta antavien oppilaitosten on kiinnitettävä erityistä huomiota laaja-alaiseen yhteistyöhön eri opettajankoulutusta kehitettäessä. Opettajakoulutusyksiköiden tulee olla avoimia ottamaan vastaan kritiikkiä ja ideoita toimintansa parantamiseksi ja oltava valmiita keskustelemaan koulutuspoliittisista kysymyksistä monien eri tahojen kanssa. On huolestuttavaa, että tällä hetkellä opettajankoulutusyksiköt tuntevat niin vähän toistensa toimintaa. Opettajankouluttajien tulee tavata toisiaan säännöllisesti ja vaihtaa ajatuksia hyvistä ja huonoista kokemuksistaan. Myös laitosten yhteiset projektit rikastuttavat opetusta ja näin asiantuntijuutta voidaan hyödyntää laajemmin. Laaja-alainen yhteistyö osaksi koulutusta 23
Opettajankoulutusyksiköiden tulee laajentaa yhteistyötään myös muiden oppilaitosten, yritysten, kuntien ja muiden tarkoituksenmukaisten tahojen kanssa. Asiantuntemusta on myös opettajankoulutusyksiköiden ulkopuolella. Yhteistyö opettajankouluttajien välillä on vähäistä. Oppiainerajat ylittävät, usean opettajan yhdessä toteuttamat kurssit antavat koulutukseen syvyyttä ja monipuolisuutta. Laajapohjaiset kurssit opettavat myös tulevia opettajia integrointiin ja yhteistyön hyödyntämiseen. Opiskelijat ovat mukana eri hallintoelimissä ja haluavat olla mukana kehittämässä koulutustaan. Opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen toimivuudesta tulee kuunnella ja käyttää heidän asiantuntemustaan hyödyksi. Yhdessä kriittisesti ja tasavertaisesti keskustelemalla saadaan aikaan parhaita tuloksia. Yhtenäisen peruskoulun myötä eri asteilla toimivien opettajien tulee toimia entistä aktiivisemmassa yhteistyössä. Eri asteiden opettajat kasvattavat ja opettavat samaa lasta, joten tiedonvaihto ja toisen opettajan työn tunteminen on välttämätöntä eheän kouluajan rakentamiseksi oppilaalle. Tulevien opettajien tulee kohdata jo opiskeluaikana ja eri asteiden välisiä kuiluja on pienennettävä. Eri asteiden ja alojen opettajaksi opiskeleville tulee järjestää enemmän yhteistä opetusta mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisissa aiheissa. Koulutuksen tuettava verkostoitumista 24
Opiskelijan olisi jo opettajankoulutuksen aikana omaksuttava koulun ja päiväkodin ulkopuolisten tahojen käyttämismahdollisuudet opettajan työssä. Yhteistyö esimerkiksi muiden koulujen, oppilaitosten ja yritysten kanssa monipuolistaa ja laajentaa koulun ja päiväkodin toimintakulttuuria. OPISKELIJASTA OPETTAJAKSI Opettajankoulutuksessa tulee ottaa huomioon, että opettajaksi kasvaminen on elinikäinen prosessi. Yliopiston tavoitteena on kouluttaa kriittisiä ajattelijoita. Opiskelijoita koulutetaan tutkimaan ja arvioimaan omaa työtään. Näin tulevilla opettajilla on valmiuksia kohdata muutoksia ja kehittää työtään. Opettajankoulutuksen tulee kuitenkin valmistaa opiskelijoita paremmin työnsä konkreettisen todellisuuden kohtaamiseen. Tällä hetkellä moni uupuu jo ensimmäisten työvuosiensa jälkeen ja useat jättävät opettajan työn kokonaan kokiessaan sen liian raskaaksi. Vastavalmistuneet opettajat tarvitsevat ohjausta ja tukea siirtyessään opettajan työhön. Opettajankoulutukseen tulee kuulua suvaitsevaisuuskasvatusta. Opiskelijan tulee oppia hyväksymään erilaisuutta ja ottamaan paremmin huomioon erilaiset persoonallisuudet. Koulutuksen tuettava joustavassa siirtymisessä opiskelijasta opettajaksi ja jatkokoulutukseen 25
Oppilashuoltotyö, kodin, päiväkodin ja koulun yhteistyö, opettajan oikeudet ja velvollisuudet ovat asioita, joihin tulevat opettajat tulee perehdyttää jo opiskeluaikana. Kenen puoleen erilaisissa ongelmissa tulee kääntyä, mistä saa apua, mikä on omalla vastuulla ja mitä saa tehdä ovat kysymyksiä, joiden edessä työnsä aloittava opettaja tuntee itsensä avuttomaksi. Työssä jaksaminen on tärkeä aihe opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Peruskoulutuksen tulee panostaa opiskelijoiden vahvan ammatti-identiteetin muodostumiseen. Opiskelijan pitää sisäistää elinikäisen oppimisen periaate ja uskoa omiin kykyihinsä ja valmiuksiinsa toimia opettajana. PALKKAUS Opiskelijoille tulee tiedottaa jo opintojen alkuvaiheessa palkan määräytymisen periaatteista. Opettajien palkkaus on kouluttautumisaikaan, tutkintoon ja työnkuvaan nähden liian alhainen. Opettajan tutkinto on yliopistossa suoritettu akateeminen loppututkinto. Opettajan ammatti ei ole palkkauksen suhteen kilpailukykyinen työmarkkinoilla, mikä vähentää opettajan ammatin arvostusta ja kiinnostusta hakeutua opettajankoulutukseen. Nuoren opettajan palkkaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Palkkauksessa tulee huomioida viransijaisuutta tekevän opettajan kesäajan palkkaus sekä opettajan työhön kuuluvat lisät. Vahva ammatti-identiteetti auttaa työssä jaksamisessa Palkkatasoa korjaamalla pätevät opettajat kouluihin ja päiväkoteihin 26
Muistiinpanoja: 27
Koulutuksen vastattava työelämän tarpeisiin Valintakokeet eivät ole läksynkuulustelu tai lottoarvonta Yksilöllisyyttä tutkinnon suorittamiseen Opintojen ohjausta tehostettava Valmiuksia erilaisten oppijoiden kohtaamiseen Arviointi osaksi opettajankoulutuksen kehittämistä Palkka nostettava vastaamaan koulutusta ja opettajan vastuuta www.sool.fi