VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716
K Riihimäki 2 23.8.2011
PERUSTERVEYDENHUOLTO MASENNUS Ehkäisy: MAESTRO, Depressiokoulu, Iloa varhain, Ruuhkataidot ym. ryhmät. Kustannustehokkaita mutta alikäytettyjä. Vos 2005, Cuipers 2008, 2009 Varhainen tunnistus: Miepä-palvelupiste, Kertakäynnin mielenterveys- ja päihdeinterventio, OTSO, Lastensuojelu, Synnytyksen jälkeinen masennus, Isien masennus, Päihdehoitaja terveysasemalla Hoito: Depression hoidon kolmiomalli, Kokemusasiantuntijat Kuntoutus: Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli, Vertaistuki (Rost K 2009, Andrews 2001) K Riihimäki 3 23.8.2011
LASTENSUOJELUN PERHEKUNTOUTUS 2 psykiatrista sairaanhoitajaa Psykiatrian erikoislääkärin konsultaatiot Vantaa ja HUS Tavoitteet: - Mielenterveys- ja päihdetilanteen kartoitus - Lievän oireilun hoito - Itsehoito- ja palveluneuvonta - Motivointi - Hoidon järjestäminen, tiedon kulku Kirsi Riihimäki 4 2.9.2011
PERHEKUNTOUTUS TUTKIMUS v 2010 Sh kaikissa alkuneuvotteluissa Yksilötapaaminen niille joilla ei toimivaa hoitoa Sh tapasivat 98 vanhempaa (70%) BDI ja AUDIT käyttökelpoisia Suuri osa kärsi aiemmin tunnistamattomasta ja hoitamattomasta vakavasta MT-häiriöstä. Hoitoon sitoutumiseen panostettava Vanhemmat ja muu henkilökunta tyytyväisiä Kirsi Riihimäki 5 2.9.2011
OTSO Perheiden mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaisen tuen ja vanhempien hoitoonohjauksen toimintamalli Lapset puheeksi ja Perheneuvonpito Ryhmät Lapsiperheiden toimijoiden osaaminen ja yhteistyö Perheiden omiin ympäristöihin: neuvola, päivähoito, seurakunnan kerhot, avoin päiväkoti, MLL Aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, lastensuojelu Kirsi Riihimäki 6 2.9.2011
AUDIT-kysely terveysasemilla KESKUSTELTIINKO VASTAANOTOLLA PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ: EI 90%, KYLLÄ 10% KUULUUKO TERVEYDENHUOLTOHENKILÖSTÖN KYSYÄ PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ: KYLLÄ 88% KENEN TULEE OTTAA ASIA PUHEEKSI: LÄÄKÄRI 76% HOITAJA 50% ASIAKAS 52%
Primary Care Vantaa Depression Study Vuorilehto, Maria Väitös: Depressive Disorders in Primary Health Care KTL A 14/2008 THL, HY ja Vantaan kaupunki K Riihimäki 8 23.8.2011
VANTAAN TERVEYSKESKUKSEN MASENNUSTUTKIMUS Yli puolet keskivaikeaa. BDI 20, HAMD 17. Päihdehäiriö 16%, joista alko 7% PTH: toipuminen hidasta ja epätäydellistä, kroonisempia ESH: vaikea-asteiset ja psykoottiset sekä suisidaaliset Kirsi Riihimäki 9 2.9.2011
PITKÄAIKAINEN MASENNUS Perusterveydenhuollosta on puuttunut systemaattinen ja yhtenäinen hoitomalli pitkäaikaisesti masentuneille potilaille Kroonisen sairauden hoito toteutuu asianmukaisesti: Masennus alle 30% Nivelreuma 80% Astma 90% Moussavi ym Lancet 2007, Andrews ym Lancet 2008, Prince ym Lancet 2007 Kirsi Riihimäki 10 2.9.2011
PROPORTION OF TOTAL YEARS LIVED WITH DISABILITY Australia, 1999 Depression 7,9% Dementias 5,6% Asthma 4,8% Osteoarthritis 4,8% Hearing loss (adult) 4,1% Diabetes (types 1 and 2) 3,7% Alcohol-use disorders 3,5% Chronic obstructive pulmonary disease 3,4% Stroke 3,3% Ischaemic heart disease 3,1% Worldwide, 2000 Depression 9,4% Hearing loss (adult) 5,5% Cataracts 5,2% Osteoarthritis 3,2% Vision disorders (adult) 3,1% Cerebrovascular disease 2,7% Dementias 2,6% Perinatal conditions 2,5% Alcohol-use disorders 2,5% Chronic obstructive pulmonary disease 2,1% Kirsi Riihimäki 11 16.11.2009
HOITOMALLI JA VERTAISTUKI 1. Vuosikontrolli terveysasemalla 2. Omahoitoryhmä Kirsi Riihimäki 12 2.9.2011
ERIKOISSAIRAANHOIDON OSUUS Diagnostiikka ja tehokas riittävä hoito Kirjallinen loppulausunto sekä potilaalle että jatkohoitoon, sisältäen yksityiskohtaiset hoitoohjeet www.mielenterveystalo.fi -perehdytys Potilaiden perehdytys ja motivointi hoitomalliin Saattaen vaihto omahoitajalle ja -lääkärille Koulutus PTH:n henkilökunnalle Konsultaatiot: matalankynnyksen hoitajakonsultaatiopalvelu Kirsi Riihimäki 13 2.9.2011
Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Potilaat sekä erikoissairaanhoidosta että terveysasemilta Hoitajan ja lääkärin tapaaminen 1 kerta/vuosi syntymäpäivän aikoihin Terveyshyötymalli, Chronic Care Model Usean kr sairauden hoito samalla hoitajalla K Riihimäki 14 23.8.2011
K Riihimäki 15 23.8.2011
OMAHOITORYHMÄ Jokainen ryhmäkerta on oma kokonaisuutensa Kokonaisvaltaisuus: liikunta, uni, ravitsemus, päihteet, psykiatrin kyselytunti, vertaistapaaminen jne. Yhteistyö: terveydenhoito- ym. ammattihenkilöstö, mielenterveysyhdistys ja vertaistukihenkilöt Jeni Hälvä Vantaalaisen hyvä mieli -hanke 16 7.9.2011
OMAHOITORYHMÄ Aloittanut maaliskuussa 2011 Kokoontuu kolmen viikon välein Avoin sekä mielenterveyskuntoutujille että pitkäaikaisesti masentuneille Kävijöitä keskimäärin 20 henkilöä/kerta Palaute kerätty jokaisen ryhmäkerran jälkeen 1. Asiakkaan tyytyväisyys ryhmäkertaan asteikolla 1-10 Palautteiden keskiarvo 8,8 2. Avoin sanallinen palaute Kirsi Riihimäki 17 2.9.2011
ODOTETUT TULOKSET Potilaan osallisuus omaan hoitoonsa vahvistuu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako selkiytyy Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa vahvistuu Uusia yhteistyömuotoja syntyy Omaisten ja tukihenkilöiden antama tuki hyödynnetään Tulevaisuuden suunta vertaisauttaminen ja self-help -metodit ilman ammattilaisia esim. EPP-ryhmät (Expert Patient Program) Kirsi Riihimäki 18 2.9.2011
LISÄTIETOJA / PITKÄAIK MASENNUS Jeni Hälvä hanketyöntekijä sairaanhoitaja AMK, YAMK-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke jeni.halva@vantaa.fi Kirsi Riihimäki 19 2.9.2011
MIEPÄ-PALVELUPISTE Informaatio Palveluohjaus (mielenterveystalo) Asiakkaan vahvistaminen Kertakäynnin interventio Teemapäivät: omaiset, vanhukset, isät Kirsi Riihimäki 20 2.9.2011
Kertakäynnin mielenterveys ja päihdeinterventio Yhden käynnin puolistrukturoitu ja tietotekniikkaa apuna käyttävä palveluohjaustapahtuma, jossa mukana palvelutarpeen arviointi palveluneuvonta, itseapu loppuarvio, asiakkaan vahvistus Palvelutapahtumat kirjautuvat automaattisesti ja ovat raportoitavissa tunnistetiedoitta Nettipohjainen kartoitus oirekyselyineen Palveluohjaus Asiakkaan toiminnan vahvistaminen K Riihimäki 21 23.8.2011
K Riihimäki 22 23.8.2011