FIR suodinpankit * 1 Johdanto

Samankaltaiset tiedostot
Suodinpankit ja muunnokset*

1 Johdanto. 2 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla. 1.1 Suodatinpankit audiokoodauksessa. Johdanto

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

1 Johdanto. 2 Diskreettien IIR-suodattimien suunnittelu jatkuva-aikaisista suodattimista. 1.1 IIR vai FIR äänten suodattamiseen?

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Vastekorjaus (ekvalisointi)

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Virheen kasautumislaki

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA OSA 2

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

T SKJ - TERMEJÄ

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

12. Laskostumisen teoria ja käytäntö

SGN Bachelor's Laboratory Course in Signal Processing ELT Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi. Äänitaajuusjakosuodintyö ( )

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (1997). Digital audio signal processing

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

Digitaalinen audio

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

Katsaus suodatukseen

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe Heikki Huttunen

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Kapeakaistainen signaali

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

Puheenkoodaus. Olivatpa kerran iloiset serkukset. PCM, DPCM ja ADPCM

Muuntavat analogisen signaalin digitaaliseksi Vertaa sisääntulevaa signaalia referenssijännitteeseen Sarja- tai rinnakkaismuotoinen Tyypilliset

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

SGN-4200 Digitaalinen audio

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Laskuharjoitus 4 ( ): Tehtävien vastauksia

8. Kuvaustekniikat. Tämän kuvauksen esittäminen ei ole kuitenkaan suoraviivaista. Niinpä se käydään läpi kaksivaiheisena

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons, Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons, 2002.

3 Ikkunointi. Kuvio 1: Signaalin ikkunointi.

Signaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut

Signaalien datamuunnokset

nykyään käytetään esim. kaapelitelevisioverkoissa radio- ja TVohjelmien

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

Flash AD-muunnin. Ominaisuudet. +nopea -> voidaan käyttää korkeataajuuksisen signaalin muuntamiseen (GHz) +yksinkertainen

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V Transistorin virtavahvistus Transistorin ominaiskayrasto Toimintasuora ja -piste 10

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Dynamiikan hallinta Lähde: Zölzer. (1997). Digital audio signal processing. Wiley & Sons.

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Ismo Kemppainen. Digitaalisen suodattimen kokeilu LabVIEW-ohjelmointiympäristössä

Yksinkertaisin järjestelmä

Mitä FIR suodin on oikeastaan. Pekka Ritamäki. Esittely. Esimerkki

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

Tietoliikennesignaalit & spektri

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Audiosignaalit (ver 1.0) Jyrki Laitinen

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Radioamatöörikurssi 2015

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät

Elektroniikka, kierros 3

12.5. Vertailua. Silmäillään laskostumisen estoa tietokonegrafiikan kannalta. Kuva luonnehtii vaihtoehtoja.

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

SEBASTIAN RINTALA SIGNAALIN DOMINOIVAN TAAJUUDEN ARVIOINTI

Perusmittalaitteet. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi. Mittaustekniikan perusteet / luento 3. Oskilloskooppi. Oskilloskooppi

Helsinki University of Technology

Numeeriset menetelmät

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja. Laboratoriotyö 3 A/D- ja D/A-muuntimet

Luento 7. LTI-järjestelmät

Signaalinkäsittelyn sovellukset

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Transkriptio:

FIR suodinpankit * Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Saramäki. Multirate signal processing. TTKK:n kurssi 80558. * ) Aihealue on erittäin laaja. Esitys tässä on tarkoituksellisesti suppea, keskittyen vain tärkeimpiin audiosignaalinkäsittelyssä vastaan tuleviin ideoihin ja periaatteisiin. Sisältö: Johdanto Kriittinen näytteistys, puolikaistasuodin QMF-suodinpankki, prototyyppisuodatin Laskostumisvirheen välttäminen, modifioitu pankki Täydellinen rekonstruktio, komplementtisuodattimet MCF-suodinpankki 1 Johdanto FIR-suodinpankit 2 FIR-suodattimien vaste voidaan hallita IIR:iä tiukemmin FIR:n heikkous: tietyn taajuusvasteen toteuttaminen vaatii suuremman määrän suodinkertoimia, eli laskentaa suodatettaessa Yksittäisten FIR-suodatinten suunnittelu ohitetaan tällä kurssilla, koska asiaa on käsitelty Johdatus signaalinkäsittelyyn 1 :llä Kaikki mainitulla kurssilla esitetyt menetelmät FIR:n suunnitteluun taajuustasossa sopivat myös äänisignaalien suodattamiseen Remez-menetelmä ikkunamenetelmä käänteisen Fourier-muunnoksen menetelmä Johdanto 1.1 FIR-suodatinpankkien sovelluksia FIR-suodinpankit 3 Johdanto 1.2 FIR-pankit audiokoodauksessa FIR-suodinpankit 4 Suodinpankkeja käytetään mm. seuraavissa yhteyksissä: kuulon malleihin perustuvassa koodauksessa monikaistaisissa vastekorjaimissa monikaistaisessa dynamiikan hallinnassa monikaistaisessa tilaprosessoinnissa (kaiunnan simuloinnissa) konekuulossa ja äänten sisällön analyysissä Ihmisen kuulojärjestelmä tekee taajuusanalyysiä kriittiset kaistat kuulossa, sisäkorvan rakenne tästä syystä monissa äänenkäsittelyn sovelluksissa törmätään suodatinpankkeihin Kuulon malleihin perustuvassa audiokoodauksessa signaali prosessoidaan alikaistoilla näin voidaan hyödyntää taajuuspeittoilmiötä ihmiskuulossa tarvitaan suodinpankki, eli joukko suodattimia, jotka poimivat vierekkäisiä kapeita kaistoja, joilla koko taajuusalue katetaan Koodauksessa käytetyt pankit koostuvat analyysipankista, joka hajottaa signaalin alikaistoihin synteesipankista, joka rekonstruoi laajakaistaisen signaalin ulostuloon Yleensä audiokoodauksessa käytetään ns. kriittisesti näytteistettyjä, täydellisen rekonstruktion pankkeja kriittinen näytteistys: jos pankki jakaa taajuusalueen 32:een kaistaan, kullakin kaistalla näytteistystaajuus pudotetaan 1/32:een datamäärä ei kasva kaistoihin jaossa (aiheesta lisää seuraavilla sivuilla) täydellinen rekonstruktio: mikäli alikaistoilla ei tehdä prosessointia, signaali voidaan synteesipankilla rekonstruoida virheettömänä

2 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla FIR-suodinpankit 5 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla 2.1 Desimointi analyysipankissa FIR-suodinpankit 6 Kuva: lohkokaavio kahteen alikaistaan jakavasta, kriittisesti näytteistetystä analyysi-synteesi pankista Kuva: Kaistoihin jakavien suotimien magnitudivasteet Mitä analyysipankissa tapahtuu? LP + 2 : Alipäästösuodatetaan ja desimoidaan suhteella 2 HP + 2 : Ylipäästösuodatetaan ja desimoidaan suhteella 2 Kun ylempi puolikaista [f s /4 f s /2] desimoidaan, se laskostuu (peilautuu) alemmille taajuuksille [0 f s /4] laskostuminen ei sotke taajuusinformaatiota, sillä alemmat taajuuskomponentit suodatettiin pois ylipäästösuodatuksella kuva: (a) alkuperäisen signaalin spektri, (b) ylipäästösuodatettu (HP), (c) ylip.suodatettu ja desimoitu (HP + 2), laskostunut spektri huomaa näytteistystaajuuden putoaminen (Nyquistin taajuus (c):ssä 4 khz) (a) (b) (c) Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla 2.2 Interpolointi synteesipankissa FIR-suodinpankit 7 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla Interpolointi synteesipankissa FIR-suodinpankit 8 Mitä synteesipankissa tapahtuu? 2 + LP : Interpoloidaan suhteella 2 ja alipäästösuodatetaan 2 + HP : Interpoloidaan suhteella 2 ja ylipäästösuodatetaan 2 operaatio käytännössä: lisätään signaaliin (lukuvektoriin) nollia näytteiden väleihin kerrotaan signaali 2:lla, jotta sen teho ei muutu nollien lisäyksestä Tarkastellaan taas ylempää puolikaistaa Kuva: (c) analyysipankissa ylip.suodatetun ja desimoidun signaalin spektri, (d) c:stä interpoloimalla ( 2) saatu spektri, (e) c:stä interpoloidun ja ylipäästösuodatetun signaalin spektri ( 2 + HP) (c) (d) (e) Ylempikin puolikaista saatiin siis palautettua (miltei) ennalleen desimoinnin jälkeen alkuperäinen signaali voidaan rekonstruoida kokonaan summaamalla puolikaistat synteesipankin ulostulossa

3 Useita alikaistoja tasavälein FIR-suodinpankit 9 Useita alikaistoja tasavälein FIR-suodinpankit 10 Kahdesta alikaistasta ei ole vielä paljon iloa Periaate on helppo skaalata n:lle tasaväliselle alikaistalle Kuva: n alikaistaa, joista jokainen desimoidaan suhteella k kaistojen on oltava samanlevyisiä, jotta kaikki voidaan desimoida samalla suhteella k tasavälisen taajuuserottelun pankki mikäli n=k, kyseessä on kriittinen näytteistys Mitä analyysipankissa tapahtuu n:llä kaistalla? taajuusalue [0, f s /2] jaettu n:ään kaistaan, kunkin leveys (f s /2) / n analyysipankin kaistanpäästösuodatin H m (f) poimii kaistan m kaista m kattaa taajuudet mf s ( m + 1) f, s, m = 0,1,..., n 1 2n 2n [ 0, f s ( 2n) ] desimoitaessa ko. kaista laskostuu taajuuksille jälleen tämä ei haittaa, koska ko. taajuudet on suodatettu pois Synteesipankissa interpolointi suhteella k (k=n) moduloi kaistan [ 0, f s ( 2n) ] moninkertaisena kaikille eri alikaistoille kukin alikaista poimitaan omalle taajuusalueelleen synteesipankin kaistanpäästösuodattimella G m (f) (poimii saman alueen kuin H m (f)) 4 Puolikaistasuodatin FIR-suodinpankit 11 Puolikaistasuodatin FIR-suodinpankit 12 Palataanpa vielä kahteen alikaistaan jakavaan pankkiin Puolikaistasuodattimella on se mukava ominaisuus, että se voidaan toteuttaa laskennallisesti tehokkaasti Kuva: esimerkki 80 tapin mittaisesta FIR-suodattimesta, joka poimii ylemmän puolikaistan [f s /4, f s /2] parilliset kertoimet ovat nollia, lukuunottamatta keskimmäistä impulssivaste on symmetrinen n-mittaisella FIR:llä konvolointiin tarvitaan vain n / 4 + 1 kertolaskua kutakin sisääntulon näytettä kohden voidaan tehdä suhteellisen jyrkkiä suodattimia myös FIR:ejä käyttäen Kuva: magnitudi- ja vaihevaste edellisellä sivulla esitetylle ylemmän puolikaistan päästävälle suotimelle FIR:n etu: vaihevaste päästökaistalla on täysin lineaarinen päästökaistan signaali on alkuperäisen viivästetty kopio

5 QMF-suodinpankki FIR-suodinpankit 13 QMF-suodinpankki 5.1 QMF-pankin alikaistat FIR-suodinpankit 14 Kuva: oktaavikaistoihin jakava QMF-suodatinpankki, joka käyttää kriittistä näytteistystä (oktaavi=taajuusväli [f, 2f ]) peräkkäisiä alipäästö / ylipäästö -jakoja puolikaistoihin jakojen jälkeen puolikaistat desimoidaan kertoimella 2 alempi kaista jaetaan yhä uudelleen Selityksiä: QMF-pankki = Quadrature Mirror Filter bank SP = signal processing LP = alipäästösuodatus HP = ylipäästösuodatus 2 = desimointi 2 = interpolointi Kuva: hajotelman tuloksena saadaan alikaistat Y 1... Y N Kaistojen rajataajuudet ovat Ω Ck k k = 2 π fck = 2 s missä k = 1,2,...,N 1 ( f / 2) Tämä kaistajako seuraa siitä että irrotettu ja desimoitu ylempi puolikaista on valmis sellaisenaan alempi puolikaista jaetaan yhä uudelleen kahteen puolikaistaan ks. edellisen sivun lohkokaavio QMF-suodinpankki QMF-pankin alikaistat FIR-suodinpankit 15 QMF-suodinpankki 5.2 Prototyyppisuodatin FIR-suodinpankit 16 Kyseessä on nyt epätasavälisen taajuuserottelun pankki kaistanleveydet puolittuvat alaspäin mennessä kaistojen rajataajuudet muodostavat edellisellä sivulla esitetyn geometrisen sarjan, eivätkä jakaudu lineaarisesti Myös näytteistystaajuus on kullakin kaistalla omansa matalille kaistoille tapahtuu monta peräkkäistä desimointia synteesipankissa vastaavasti peräkkäisiä interpolointeja Huomaa että tässäkin pankissa datamäärä pysyy vakiona kaistoihin jakojen ja desimointien tuloksena alkuperäinen datamäärä on S f s, missä S on signaalin kestoaika sekunneissa ja f s näytteistystaajuus datamäärä, kun jako kaistoihin on tapahtunut: S (0.5f s + 0.25f s + 0.125f s +...) missä näytteistystaajuudet on luetelty ylimmästä kaistasta alkaen kyse on kriittisestä näytteistyksestä Samaa alipäästö- ja ylipäästösuodatinta voidaan käyttää kaikissa peräkkäisissä alipäästö/ylipäästö jaoissa puhutaan saman prototyyppisuodattimen käytöstä Suodattimien vaste annetaan aina suhteessa näytteistystaajuuteen esim. rajataajuus tietylle suodattimelle määrätään kohtaan 0.3f s Kun QMF-pankissa alemman puolikaistan näytteistystaajuutta lasketaan suhteella 2, saadaan uusi näytteistystaajuus f ˆ s = f s 2 Uudella näytteistystaajuudella alempi puolikaista [ 0, f täyttää koko uuden taajuusalueen ˆ s 4] [ 0, fs 2] nyt samojen suodattimien rajataajuus onkin 0.5 fˆ s = 0. 25 f s soveltamalla samaa prototyyppisuodatinta sellaisenaan uudessa näytteistystaajuudessa, se jakaa alemman puolikaistan uudelleen alkuperäisessä näytteistystaajudessa ajatellen päästökaista kapenee puolella, ja myös siirtymäkaista jyrkkenee puolella ns. multirate signaalinkäsittelyä: jyrkkiä suodattimia pienellä kerroinmäärällä

6 Laskostumisvirheen välttäminen FIR-suodinpankit 17 Laskostumisvirheen välttäminen FIR-suodinpankit 18 On selvää, että kriittisesti näytteistetyssä pankissa tapahtuu hieman ei-toivottua laskostumista alikaistoilla suodattimet eivät ole ideaalisen jyrkkiä (siirtymäkaista, ei porras) kun esim. desimoidaan suhteella 2, laskostuu se osa siirtymäkaistasta, joka ylittää uuden Nyquistin rajataajuuden π/2 (toisin ilmaisten fs/4) Alla on kertauksena esitetty kahteen alikaistaan jakavan kriittisesti näytteistävän pankin ali- ja ylipäästösuodattimien magnitudivasteet kyseessä on QMF-pankin erikoistapaus, jossa kaistoja on vain 2 ongelma-alue Audiokoodauksessa käytettävät suodatinpankit suunnitellaan yleensä siten, että synteesipankki eliminoi alikaistoilla tapahtuvan laskostumisen ulostuloon saavutetaan ns. täydellinen tai melkein täydellinen rekonstruktio huolimatta alikaistoilla tapahtuvasta ei-toivotusta laskostumisesta suodinpankin rekonstruointivirheet ovat mitättömiä verrattuna enkoodauksessa ja dekoodauksessa tuleviin virheisiin Useissa muissa sovelluksissa sen sijaan ei riitä, että synteesipankki kompensoi analyysipankissa tapahtuvan laskostumisen monikaistaisissa vastekorjaimissa, dynamiikan hallinnassa, tilaprosessoinnissa, äänten analyysissä pitää suunnitella analyysipankki, jossa ei tapahtu laskostumista alikaistoilla Laskostumisvirheen välttäminen FIR-suodinpankit 19 Laskostumisvirheen välttäminen 6.1 Modifioitu suodinpankki FIR-suodinpankit 20 Jotta voitaisiin välttää laskostumista alikaistoilla, voidaan suodatinpankkia muuttaa hieman ei-toivottua laskostumista tapahtuu ali- ja ylipäästökaista rajalla, sillä näytteistystaajuutta lasketaan suhteella 2, vaikka kaistoihin jakava suodatin ei ole täydellinen Kuva: muutetun prototyyppisuodattimen (MCF-suodinpankki, multicomplementary filter bank) taajuusvaste verrattuna edelliseen (QMF) Kuva: modifioitu suodatinpankki, jossa toistetaan uutta puolikaistoihin jakoa erona QMF-pankkiin on, että ylempää kaistaa ei desimoida Modifioidussa suodatinpankissa puolikaistojen raja on siirretty π / 2 :sta alemmalle taajuudelle desimoitaessa alipäästökaistaa suhteella 2 laskostumista ei tapahdu ylempää puolikaistaa ei voida desimoida lainkaan Kaistarajat: π ΩCk = 2 3 k + 1

Laskostumisvirheen välttäminen Modifioitu suodinpankki FIR-suodinpankit 21 7 Täydellinen rekonstruktio FIR-suodinpankit 22 Datamäärä ei pysy vakiona esitetyssä suodinpankissa, vaan kasvaa kaistoihin jaon seurauksena alkuperäinen datamäärä on S f s, missä S on signaalin kestoaika sekunneissa ja f s näytteistystaajuus datamäärä, kun jako kaistoihin on tapahtunut: S (f s + 0.5f s + 0.25f s + 0.125f s +...) 2f s missä näytteistystaajuudet on luetelty ylimmästä kaistasta alkae datamäärä alikaistoihin jaossa kaksinkertaistuu, riippumatta kaistojen lukumäärästä Useissa sovelluksissa datamäärän kohtuullinen kasvu ei kuitenkaan ole ongelma vastekorjaus, monikaistainen dynamiikan hallinta, äänten analyysi jne. Ns. komplementtisuodattimien avulla saadaan suodinpankille täydellinen rekonstruktio ulostuloon Kuva 1: modifioidun pankin kahteen kaistaan jakava peruslohko Kuva 2: peruslohko toteutettuna komplementtisuotimilla ylempi kaista saadaan rekonstruoimalla alempi ja vähentämällä se sopivasti viivästetystä sisääntulosta näin voidaan taata, että alikaistat summaamalla saadaan rekonstruoitua alkuperäinen signaali Täydellinen rekonstruktio 7.1 Komplementtisuodattimet FIR-suodinpankit 23 Täydellinen rekonstruktio 7.2 Kaksivaiheinen alipäästösuodatus FIR-suodinpankit 24 Kuva: komplementtisuodattimien toteutus ja niiden vasteiden riippuvuus toisistaan [Saramäki, 8001153] tietyn FIR-suodattimen H C (z) komplementtisuodatin saadaan (i) suodattamalla sisääntulosignaali H C (z) :lla (ii) vähentämällä suodatettu signaali alkuperäisestä sisääntulosta, jota on viivästetty suodattimen H C (z) aiheuttaman viiveen verran Alempi osakaista kannattaa erottaa kaksivaiheisesti, kuten oheisessa kuvassa on esitetty 1. Näytteistystaajuus pudotetaan puoleen käyttäen tehokkaasti toteutettavissa olevaa puolikaistasuodatinta 2. Varsinaisella prototyyppisuodattimella rajataan haluttu kaista Alkuperäisessä näytteistystaajuudessa ajatellen prototyyppisuodattimen H B (z 2 ) rajataajuus on π/3, mutta näytteistystaajuuden puolittamisen takia suodatin H B (z) voidaan suunnitella käyttäen rajataajuutta 2π/3 etu: myös siirtymäkaistan leveys puolittuu desimoinnin myötä

Täydellinen rekonstruktio 7.3 MCF-suodinpankki FIR-suodinpankit 25 Täydellinen rekonstruktio MCF-suodinpankki FIR-suodinpankit 26 Kuva: Käyttäen edellisellä sivulla esitettyä peruslohkoa saadaan MCF-suodinpankki (multi-complementary filter bank) kuvassa D ja D H# ovat viivelohkoja, muut merkinnät kuten edellä vrt. QMF-pankkiin: tässä peruslohko on toteutettu komplementtisuotimilla, eikä yläkaistoja desimoida Alikaistojen näytteistystaajuudet ja kokonaisdatamäärä kaistoihin jaon jälkeen ovat samat kuin kohdassa 6.1 esitetyssä modifioidussa suodinpankissa ei-toivottua laskostumista ei kummassakaan tapahdu alikaistoilla MCF-pankki tuottaa täydellisen rekonstruktion ulostuloon, mikäli alikaistoilla ei tehdä prosessointia ( SP -lohkot) Kaistoihin jakoa voi muuttaa säätämällä prototyyppisuodattimen H B (z) rajataajuutta silti kaistarajat ovat edelleen muotoa Ω = aπ 2 Ck missä a on vakio k muuttamalla myös desimointisuhdetta (edellä 2) saadaan lisää vapausasteita 7.4 Esimerkki FIR-suodinpankit 27 Esimerkki FIR-suodinpankit 28 Kuvassa on esitetty 8-kaistainen MCF-pankki Merkinnät eri kuin aiemmin D: ali/ylipäästö+desimointi I: interpolointi+ali/ylipäästö K: prototyyppisuodatin (kernel/prototype filter) N 1 : viive 1 N 2 : viive 2 M i : ryhmäviiveen kompensointi kaistalle i Kuvaan on merkitty myös näytteistystaajuudet ja kaistat kussakin vaiheessa Kuva 1: 8-kaistaisen MCF-pankin kaavio zoomattuna selostetaan luennolla Kuva 2: peruslohko hieman auki purettuna

Esimerkki FIR-suodinpankit 29 Taulukko: kaistojen rajataajuudet ja siirtymäkaistojen leveydet 7:lle eri siirtymäkaistalle 8:n eri kaistan välissä 8 Loppukaneetti Lisää tietoa sekä FIR- että IIR-suodatinpankkien suunnittelusta saa TTKK:n kurssilla 8001153 Multirate signal processing