Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa eriarvoisuuden vähentäminen henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja tarkoituksenmukainen ja tasapainoinen palvelukokonaisuus mahdollistetaan palvelujen toteutus uusilla tavoilla, muun muassa lähipalvelut Toteutetaan kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
Keinot uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi Mahdollisimman laaja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio palvelukokonaisuus saman johdon ja budjetin alle ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena selkeä ja tehokas hallinto Vahva kansallinen ohjaus Asiakkaiden ja henkilöstön osallistaminen
Aiempia sote-selvityksiä
STM järjestämislakityöryhmä 2011:7 Nykyjärjestelmän heikkoudet Eriarvoistava palvelurakenne ihmisten eriarvoisuus terveydessä / hyvinvoinnissa ja palvelujen saatavuudessa Peruspalvelujen tila edelleen heikentynyt Järjestelmän pirstaleisuus Kokonaisvastuun puute asiakasprosessista Johdettavuus ja ohjattavuus heikkoa sekä hajanaista Kustannusten heikko hallinta ICT:n riittämätön hyödyntäminen Puutteellinen tietoperusta
STM järjestämislakityöryhmä 2011:7 Työryhmän rakennelinjaukset 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä päätettävä demokraattisesti 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettävä yhtenä kokonaisuutena 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto oltava osa muuta yhteiskunnallista päätöksentekoa 4. Järjestämis- ja rahoitusvastuu oltava samassa organisaatiossa 5. Palvelut järjestettävä nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla 6. Palvelujen tuottamisessa otettava huomioon alueellisesti erityispiirteet 7. Tuotannossa hyödynnettävä myös kumppanuutta ja markkinoita 8. Palvelujen jatkuva kehittäminen osa järjestämisvastuuta 9. Kansallisella ohjauksella varmistettava väestön yhdenvertaisuus, oikeusturva ja palvelujen laatu
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän selvitys 11.1.2013 Uusi palvelurakenne Perustason vastuulla koko sosiaali- ja terveydenhuolto lukuun ottamatta niitä palveluja, jotka erikseen säädetään erityisvastuutason tehtäväksi Nykyiseen verrattuna laajempi sosiaalija terveydenhuollon perustaso ja tätä täydentävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen erityisvastuutaso (viisi ervaa) 30.3.2012
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetyöryhmän selvitys 11.1.2013 Tavoitteena kaksitasoinen integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenne NYKYMALLI Huom. erva ei oikeushenkilö UUSI MALLI ERVA ERVA ESH PERUSTASO LAAJENNETTU PERUSTASO 8
Asiakas tarvitse tuekseen yhtä aikaa monenlaista osaamista ERVA-ALUE EHDOTETTU MALLI 9 NYKYTILA
Vanhuus ei tule yksin 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä maakunnittain 2010, ennuste 2030 sekä muistisairaiden määrä Muistisairaiden määrä maakunnassa 2010 koko Suomi = 77 395 Muistisairaiden määrä maakunnassa 2030 koko Suomi = 144 414 75 v. täytt. % väestöstä 2010 5,6 9,9 (13) 10,0 13,9 (6) 1 000 muistisairasta henkiöä 75 v. täytt. % väestöstä 2030 10,0 13,9 (4) 14,0 17,4 (12) 17,5 19,9 (2) 20,0 32,0 (1) 1 000 muistisairasta henkiöä Lähde: Tilastokeskut Copyright: Karttakeskus OY AL 12018
Sote-uudistus ja integraatio
Mistä uudistuksessa on kyse? Uudistus koskee kunnallisen sote:n hallinnollisorganisatorisia rakenteita kenellä on vastuu sote-palvelujen toteuttamisesta miten toteuttajan hallinto ja rahoitus järjestetään miten toimintaa ohjataan ja valvotaan Palvelut ja niiden sisältö määräytyvät edelleenkin erityislakien perusteella esimerkiksi sosiaalihuoltolain, tartuntatautilain, terveydenhuoltolain, vanhuspalvelulain ym. perusteella Uudistuksessa ei puututa erityislakien sisältöön erityislakien muutokset toteutetaan kunkin erityislain muutostarpeiden perusteella oman valmistelun perusteella
Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu on viidellä sote-alueella alueet ja niihin kuuluvat kunnat määritellään lain voimaan tullessa lailla, muutokset Vn päätöksellä lakiluonnoksessa ei määritellä alueiden rajoja eikä nimiä, alueet päätetään kuntien kuulemisen jälkeen Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan järjestämisvastuun käsite on osin erilainen kuin nykyisin Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella kuntien asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut
Sote-alueen järjestämispäätös Sote-alue laatii palvelujen toteuttamisesta joka neljäs vuosi järjestämispäätöksen tuottamisvastuussa olevien mukanaolo valmistelussa asukkaiden näkemysten huomioon ottaminen STM hyväksyy osaltaan päätöksen Sote-alueen seurattava ja arvioitava päätöksen toteutumista vuosittain Päätöstä on tarvittaessa muutettava
Järjestämispäätöksen sisältöä Valtakunnallisten strategisten tavoitteiden toteutus Integraation toteutus Määritellään tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät sekä niiden tehtävät Rahoituksen ja voimavarojen kohdentaminen Keskeiset periaatteet ostopalveluille Laatu- ja palvelutaso ja yhtenäiset käytännöt Kielellisten oikeuksien toteuttaminen Lähipalvelujen varmistaminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen alueella Sote-alueen tuottamisvastuulle kuuluvat palvelut
Palvelujen tuottamisvastuu (1/2) Tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä Tuottamisvastuun edellytykset määritellään laissa tehtävän edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista, hoitavista, kuntouttavista ja muista sote-palveluista yhtenäisenä kokonaisuutena kattava ympärivuorokautinen päivystys voi olla vain osalla tuottamisvastuullisilla teemalliset kuntayhtymät mahdollisia erityisistä syistä
Palvelujen tuottamisvastuu (2/2) Valmistelussa ei ole määritelty tuottamisvastuussa olevia kuntia ja kuntayhtymiä muodostamisprosessi kuntalähtöisesti sote-alue päättää tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät edellytyksenä kriteerien täyttyminen nykyiset paras-puitelain mukaiset yhteistoimintaalueet eivät lähtökohtaisesti täytä kriteerejä, tuottajalla on vastuu myös erikoissairaanhoidosta Teemallinen kuntayhtymä poikkeustapaus erikoissairaanhoitoa ei voi erottaa omaksi teemalliseksi kuntayhtymäksi
Palvelujen tuotantotavat Nykyiset tavat ovat käytettävissä oma tuotanto (tuottamisvastuussa olevien) kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistoiminta ostopalvelut palveluseteli Järjestämispäätöksessä määritellään keskeiset linjaukset tuotannon toteutuksesta mm. ostopalvelujen käytön laajuus eri palveluissa tuottamisvastuussa oleva kunta ja kuntayhtymä on ostopalvelujen hankkija ja palvelusetelin antaja
10.9.