Oma jaksaminen on työhyvinvoinnin perusta Talous- ja palkkahallintopäivät
Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi on hyvin yksilöllinen, subjektiivinen kokemus omasta työstä ja siihen vaikuttavista monista tekijöistä. Työhyvinvointi muuttuu koko ajan, siinä on jatkuvaa yksilö- ja tilannekohtaista vaihtelua. 2010-luvulla työhyvinvointi nähdään osana yrityksen strategiaa ja jopa kilpailutekijänä. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunnitellulla ja tavoitteellisella työhyvinvointi- ja työkykyjohtamisella voidaan vaikuttaa yrityksen tulokseen ja tuottavuuteen. Ranta & Tilander 2014, Tarkkonen 2012 2
Työhyvinvoinnin tasot 1. Yksilön hyvinvointi Kokonaishyvinvointiin vaikuttaa mm. terveys ja toimintakyky, ihmissuhteet, talous, osaaminen ja ammattitaito sekä harrastukset 2. Työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa mm. tehokasta ja turvallista toimintaa yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, hyvää johtamista ja työn hallintaa sekä hyvää työilmapiiriä 3. Työhyvinvoinnin merkitys yhteiskunnalle Hyvä työhyvinvointi takaa pitkät työurat, sairaus- ja tapaturmakulut vähenevät, tehokas työaika lisääntyy, työn tuottavuus ja laatu paranevat sekä innovaatiot lisääntyvät 3
Eteran Työkykypalveluiden tavoitteet, mihin tähdätään: Yksilön kokemus työelämän laadusta Työn tehokkuus HYVÄ TYÖPAIKKA Työuran pituus 4
Eteran työkykypalvelut asiakasorganisaation eri tasoilla Yrityksen Johdolle ja HR:lle Esimiehille ja asiantuntijoille Koko työyhteisölle Yksittäiselle työntekijälle Tuki työhyvinvoinnin ja työkykytyön strategiseen suunnitteluun Työhyvinvoinnin, ammatillisen kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen asiantuntijapalvelut Koulutukset esimiestyöstä ja työhyvinvoinnista Henkilöstötyön työkalupakki Esimiestyön opas Henkilöstökyselyt Tarpeeseen vastaavat työhyvinvointipalvelut, kampanjat, luennot, työpajat, lajikokeilut, testaukset Työkyvyn tuki ja kohdennettu ammatillinen kuntoutus 5
Eteran Työkykypalveluiden toimintatapa 1. Muodostamme ymmärryksen asiakasyrityksen tilanteesta 2. Vastaamme tunnistettuihin tarpeisiin kohdennetuilla toimenpiteillä 3. Seuraamme toimenpiteiden vaikuttavuutta vertaamalla tuloksia lähtötilanteeseen 6
Työkykyjohtaminen ei ole pehmoa, vaan kovia euroja Pahoinvoinnin kustannukset Hyvinvoinnin tuottavuus Henkilöstötuottavuus Henkilöstötyytyväisyys Osaaminen Sitoutuminen (pysyvyys) Asiakastyytyväisyys Työnantajakuva Poissaolot (sairaus, tapaturmat) Työkyvyttömyyseläkkeet Vaihtuvuus Presenteeismi 7
Miten voit?
Meillä kaikilla on vuorokaudessa aikaa saman verran miten käytät omasi? Työ Uni Muu elämä 8h + 8h + 8h = 24h Xh + Yh + Zh = 24h Nukutko tarpeeksi? Onko sinulla riittävästi aikaa ja energiaa hoitaa työn ulkopuoliset velvoitteet? Saatko työssäsi täytettyä itseesi kohdistuvat odotukset? 9
Unen laatu ratkaisee, ei määrä Unen tarve on yksilöllistä Joka kolmas aikuinen on kärsinyt unettomuudesta vuoden aikana (Duodecim) Näin saat parempaa laatua uneen omilla valinnoilla Pitkin päivää Liiku: etenkin aamusta harrastettu liikunta parantaa unen laatua Juo vettä, nesteytys on palautumisen kannalta kriittistä Muutama tunti ennen nukkumaanmenoa Vältä liian myöhään liikkumista Syö: energiataso ylös + ruoansulatus käynnissä Vältä stimulantteja: kahvi, tee, suklaa, energiajuomat, alkoholi Vältä stressiä: stressi pitää energiatason korkealla Nukkumisympäristö Pimennä Viilennä Hiljennä 10
Kiire haastaa hyvinvointia Temperamenttierot ja opittu käyttäytyminen Selittävät ihmisten erilaista suhdetta kiireeseen Aika sinällään on tasa-arvoista, sitä on jokaisella ihmisellä saman verran Kiire ei ole jotakin mitä meille tapahtuu, se syntyy valinnoilla Monet ovat ylikuormitettuja kiireestä, mutta eivät uskalla sanoa ei peläten menettävänsä jotain tärkeää Viime vuosikymmeninä mahdollisuudet ja tilaisuudet ovat moninkertaistuneet, mutta aika on pysynyt lähes samana Kunnon ihmiset ovat kiireisiä elämme kiireen aikakautta Kiire saa tuntemaan itsemme tarpeellisiksi ja ahkeriksi Ylläpidämme suorituskeskeistä- ja kiirekulttuuria 11
Mitä kiire on? Rastita jos vastaat kyllä Voitko itse pääsääntöisesti hallita ajankäyttöäsi? Ehditkö pitää huolta omista tarpeistasi ja hyvinvoinnistasi? Jättävätkö tekemättömät työt sinut rauhaan? Saatko ajatusten virran halutessasi rauhoittumaan? Ehditkö pysähtymään tehtävien välillä? Ehditkö tehdä työsi kunnolla? Ehditkö nauttia saavutuksistasi? Ehditkö kokea iloa arjen pienistä asioista? Ehditkö nauttia siitä mitä teet? 12
Pitkistä päivistä lisää tehoja Ylipitkät työpäivät laskevat älyllistä suoritusta Ihminen tarvitsee väljyyttä ajankäyttöön. Kun malttaa pitää taukoja tai lähteä ajoissa töistä kotiin, hommat sujuvat niihin palatessa paremmin Silloin tällöin ei haittaa Ei ole vaarallista, jos työpäivät venyvät ylipitkiksi joskus aivot kestävät silloin tällöin suurtakin kuormitusta mutta jos siitä tulee pysyvä olotila, muisti ja kyky käsitellä tietoa heikkenevät tilapäisesti Tarvitsemme keskeytymätöntä työaikaa Vinkki: Puhelin kiinni välillä kokonaan! Voi olla yksi keino parantaa keskittymistä ja lyhentää työpäiviä. Muita vinkkejä? 13
Keskitytkö riittävästi olennaiseen? T Ä R K E Ä EI T Ä R K E Ä KIIREELLINEN KRIISILOHKO Yllätykset Kriisit Määräaikaa lähestyvät Hankkeet reklamaatiot HÄMÄÄNNYSLOHKO Keskeytykset Äkilliset asiat Osa puheluista Osa postista/s-postista Osa raporteista Osa kokoukista Osa sosiaalisesta kanssakäymisestä EI KIIREELLINEN LAATULOHKO Suunnittelu Valmistelu Ennaltaehkäisy Suhteiden kehittäminen Tilaisuuksiin tarttuminen Virkistäytyminen Itsensä kehittäminen HUKKALOHKO Puuhastelu Liiallinen pikkutarkkuus Osa postista Osa puheluista Osa kokouksista 14
Kuormittuminen Ihminen on kokonaisuus: henkinen ja fyysinen kuormittuminen Henkiseen kuormittumiseen vaikuttaa Laadullinen ja määrällinen paine Työtilanne = kaikki työhön sisältyvät vaatimukset ja kuormitustekijät yhdessä Epäselvyydet ja muutokset mm. epäselvät tai ristiriitaiset odotukset, heikko tiedonsaanti, muutokset työssä Kuormittuminen on yksilöllistä Elämäntilanne, elämäntaidot, hallintakeinot, persoonalliset toiminta- ja ajattelutavat, erilaiset kokemukset kuormituksesta Optimaalinen kuormitustaso parantaa Vireyttä, aktiivisuutta Työn iloa ja työtyytyväisyyttä Uusien taitojen oppimista Persoonallisuuden kehittymistä Suorituskykyä: määrä ja laatu Toimintakykyä 15
Huomaa ylikuormituksen merkit Muutokset työsuorituksessa Unohtelut, päätöksenteon tai ryhtymisen vaikeus, viivyttely, vetäytyminen, haasteiden välttely, keskittymiskyvyn puute Töihin lähteminen tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä Sinulla ei ole energiaa mihinkään muuhun kuin työhön Mikään ei tunnu kiinnostavan, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu ja työnilo katoaa Jännittyneisyys ja ärtyisyys, mahdollisesti jopa epäasiallista käytöstä Tunteet latistuvat ja harmaantuvat Et jaksa olla aktiivinen ihmissuhteissa Et jaksa seurata aikaasi, lukea lehteä tai avata postia Heräilet öisin etkä saa unta, ruokailutottumuksesi ovat muuttuneet 16
Työuupumus Kolmitahoinen oireyhtymä: Uupumusasteinen väsymys Heikentynyt ammatillinen itsetunto Kyynistyminen 17
Mikä selittää työuupumusta? Uupumus ei synny suoraan työn paljoudesta, vaan vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien epäsuhdasta Jos voi itse säädellä työtään, ja muu elämä tukee ihmistä, uupumus ei pääse kehittymään Korkeat vaatimukset yhdistyneinä suuriin hallinnan mahdollisuuksiin mahdollistavat työssä kehittymisen Työssä saatu sosiaalinen tuki tärkeää (esimiestuki, työtoverituki) Jos työ asettaa suuret vaatimukset, mutta yksilö kokee pystyvänsä vain vähän hallitsemaan työtään, työuupumuksen ja fyysisen sairauden riski kasvaa Sairastavuus: 25 % työuupumuksen oireita, 2,5 % vakava työuupumus 18
Palautuminen on yhtä tärkeää kuin ponnistelu Rentoutuminen vapauttaa luovia kykyjä Harjoittele erilaisia rentoutumismenetelmiä Luonto auttaa rauhoittumaan ja keskittymään 10-20 % väestöstä kärsii 2:n tunnin univajeesta Univelka vaikuttaa uusien asioiden oppimiseen, muistiin, valppauteen, kykyyn sopeutua, muuttuviin tilanteisiin, luovuuteen Mikael Sallinen, TTL 19
Lisää draivia työhön!
Positiivinen psykologia työssä Perinteisesti kun on tutkittu työhyvinvointia, on itse asiassa tutkittu työpahoinvoinnin puuttumista 2000 luvulla suosituksi on tullut myös positiivinen työpsykologia, joka keskittyy voimavaroihin ja positiivisiin tunnetiloihin Mikä tuottaa innostusta ja työn iloa? Mikä motivoi ihmisiä? Työelämän positiivisia käsitteitä Flow Työhyvinvoinnin tarttuminen Työn voimavarat Palveleva johtaminen Työn tuunaaminen Työn imu Sisäinen motivaatio 21
Työn imu (work engagement) Positiivinen tunne- ja motivaatiotila työssä 1. Tarmokkuus Kokemus energisyydestä ja tarmosta Halu panostaa työhön Sinnikkyys Halu ponnistella myös vastoinkäymisiä kohdatessa 2. Omistautuminen Kokemus merkityksellisyydestä Innokkuus Työ inspiroi Ylpeys omasta työstä Haasteellisuus työssä 3. Uppoutuminen Syvä keskittyneisyyden tila Paneutuneisuus työhön Koettu nautinto Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta 22
Työn imu Korkea aktiivisuustaso Ahdistus Stressi Alkava työuupumus Työn imu Innostus Mielipaha Mielihyvä Vakava työuupumus Jaksaminen ja palautuminen Masentuneisuus Viihtyvyys Warr 1990, Hakanen 2004 Matala aktiivisuustaso 23
Mikä edistää työn imua?.49 Työn kehittävyys.47 Voimaannuttava tiimi.47 Palaute.39 Oikeudenmukaisuus.37 Palveleva johtaminen.36 Yhteistyön sujuvuus.36 Luottamus.32 Työn tavoitteet.30 Työn itsenäisyys.29 Ammatillinen pystyvyys.29 Ystävällisyys.18 Työn varmuus.12 Havaittu organisaation tuki -.07 Työn vaatimukset Lotta Harju, Työterveyslaitos, 2012 24
Mihin asioihin työn imu vaikuttaa?.62 Työpaikkaan sitoutuminen.61 Työryhmän työn imu.34 Työkyky -.53 Työssä tylsistyminen.50 Työn tuunaaminen -.48 Eroaikeet työstä.35 Työryhmän tuloksellisuus -.26 Stressi -.10 Sairaana työskentely -.05 Sairauspoissaolot.34 Työryhmän uudistushakuisuus Lotta Harju, Työterveyslaitos, 2012 25
Työhyvinvointi, pehmoa vai euroja? Mitä mieltä olette? 26
Kiitos