MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN SELOSTUS/EHDOTUS 22.9.2015, MUUTOS 14.12.2015 VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU 15.7.2015 TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT 29.9.2015 137 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI 5.10.2015 303 NÄHTÄVILLÄ 14.10. 13.11.2015 KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A
Kaavaselostus Timo Leskinen/PTu 22.9.2015, muutos 14.12.2015 Sisällysluettelo RISTIINA ESE KITEREENTIE... 1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS... 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Luettelo selostukseen liiteasiakirjoista... 1 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaava... 1 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 1 3 LÄHTÖKOHDAT... 1 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 1 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 1 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 8 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 10 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Kunnallistekniikka... 12 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 12 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 12 5.4.3 Vaikutukset maisemaan... 13 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen... 13
Kaavaselostus Timo Leskinen/PTu 22.9.2015, muutos 14.12.2015 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset... 13 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset... 13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 14 6.2 Toteutuksen seuranta... 14 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartta 4. Tilastolomake 5. Liito-oravaselvitys 6. Luonnosvaiheen palaute sekä vastine 7. Ehdotusvaiheen palaute sekä vastine
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava RISTIIA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee osaa tilaa 491-513-1-121. Asemakaavalla muodostuu 60. kaupunginosan (Ristiina) kortteli 322. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Mikkelin kaupungin Ristiinan kaupungin osassa. Suunnittelualue sijoittuu Ristiinan taajaman pohjoisosaan Kitereentien ja valtatie 13 väliselle alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,46 ha. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan työnimenä on Ristiina ESE Kitereentie. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa haketta polttavan aluelämpölaitoksen rakentaminen Kitereentien varteen Ristiinan taajaman tarpeisiin. 1.4 Luettelo selostukseen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Ote ajantasakaavasta 3. Asemakaavan muutosehdotuskartta 4. Tilastolomake (liitetään myöhemmin) 5. Liito-oravaselvitys 6. Luonnosvaiheen palaute sekä vastine 7. Ehdotusvaiheen palaute sekä vastine Asemakaavan laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, kun Ristiinan taajamaan on haluttu sijoittaa lämpölaitos, joka korvaisi yksittäiset kiinteistökohtaiset lämmitysjärjestelmät. Kaava on tullut vireille Etelä-Savon Energian esityksestä. Asemakaavalla on osoitettu Energiahuollon korttelialue (EN-1) uutta lämpölaitosta varten. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 0,46 ha. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Lämpölaitos on tarkoitus rakentaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijoittuu Ristiinan taajaman keskusta-alueen luoteisosaan. Lämpövoimala on suunniteltu sijoitettavaksi Kitereentien ja valtatie 13:n väliselle alueelle. Alue rajau-
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava tuu idässä maantiehen ja lännessä katualueeseen, pohjoisessa metsään ja etelässä rakennuspaikkaan. Suunnittelualueen rakennettu ympäristö muodostuu Kitereentien toisella puolella olevista teollisuusrakennuksista ja niiden takana olevasta Metsälinnan tanssilavasta, eteläpuolella omakodista, pohjoispuoli on rakentamatonta. Suunnittelualue on rakentamaton. Asemakaavan likimääräinen sijainti ilmenee kuvasta 1. Suunnittelualueen rajaus on esitetty kuvista 2 ja 3. Kuva 1: Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella soikiolla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Kuva 2: Ortokuva alueen rakennetusta ympäristöstä (ote paikkatietoikkunasta). Kuva 3: Ortokuva alueen rakennetusta lähiympäristöstä (ote paikkatietoikkunasta).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava 3.1.2 Luonnonympäristö Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty luontoselvitys 2014 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014). Keväällä on tehty Kitereentien liitooravaselvitys 2015 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.5.2015). Luonnonympäristöltään alue on itään viettävää jyrkähköä rinnettä. Suunnittelualueen metsä on pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuina kuusta ja koivua. Järeitä kuusia kasvaa suunnittelualueen koillispuolella olevan ajotien ja Kitereentien kulmauksessa. Yksi näistä kuusista lähiympäristöineen on tulkittu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) on rajattu kolme liito-oravan elinympäristöä Kitereentien molemmin puolin (kuva 4). Kuva 4. Yleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) rajatut liito-oravan elinympäristöt (vihreä rajaus) ja liito-oravan pesäpuut (vihreä ympyrät). Pohjakartta Maanmittauslaitos. Alueella on tehty täydentävä liitto-oravaselvitys keväällä 2015. Työn on tehnyt biologi, FM Markku Nironen (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy). Selvityksen johtopäätös on: Liito-oravilla on Kitereentien alueelta puustoinen kulkuyhteys pohjoiseen, mutta ei etelään, jossa on rakennettuja puuttomia alueita ja Pökkäänlahti. Kitereentien ja valtatien varrella kasvaa kookkaita puita, joten liito-orava päässee ylittämään tiet liitämällä.. Kartta selvityksestä on ohessa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Kuva 5. Kitereentien liito-oravat. Lämpövoimalan suunniteltu sijaintipaikka = punainen ympyrä. Keväällä 2012 löydetyt liito-oravan pesäpuut = vihreä piste ja rajatut liitooravan elinympäristöt = vihreä viiva. Kevään 2015 inventoinnissa löydetyt liito-oravan jätökset = sininen piste. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Liito-oravaselvitys 2015 on liitteessä. Alueelta ei löydetty eikä ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia kasveja eikä muita eläimiä. Ristiinan alueella vallitsevat tuulen suunnat ilmenevät oheisesta kuvasta. Ristiinan alueella lounaistuulet ovat vallitsevia. Pääosa asutuksesta sijoittuu kaakkoon laitoksesta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualue on rakentamaton. Aluetta ympäröivien kaava-alueiden tiestö ja vesihuolto on rakennettu. Suunnittelualue on yksityisomistuksessa, mutta Etelä-Savon Energia Oy on tehnyt esisopimuksen maanvuokrauksesta 18.5.2015. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Kuva 6: Ote maakuntakaavasta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Yleiskaava Ristiinan Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (vahv. 22.5.1995) suunnittelualue on merkitty teollisuusalueeksi (T). Kuva 7: Ote kirkonkylän yleiskaavasta. Suunnittelualue rajattu punaisella paksulla viivalla. Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on nähtävillä 21.1. 20.2.2014. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaavaalueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä. Kaavaehdotukseen lämpölaistosta varten on tarkoitus osoittaa kohdemerkintä, kun sen sijainti on nyt tiedossa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Kuva 8: Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä 21.1. - 20.2.2014. Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajoittuu asemakaavoitettuun alueeseen, Kitereentiehen ja tien vastakkaisella puolella on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T) (Ristiinan kirkon-seudun asemakaava hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa 29.8.1977 ja vahvistettu Mikkelin lääninhallituksessa 29.12.1978). Kuva 9: Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalaitoksen rakentamista Ristiina taajaman alueelle. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kohteen sijaintiin olemassa olevan rakennuskannan läheisyydessä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Uusi hakelämpölaitos tuottaisi kaukolämpöä kiinteistöille, jotka sijaitsevat noin 1 km säteellä lämpölaitoksesta. Tällä alueella sijaitsee suurin osa Ristiinan taajaman isoista öljylämmityskohteista ja näin voitaisiin korvata merkittävä osa fossiilisesta öljylämmityksestä paikallisesti tuotetulla bioenergialla. Oheista kuvasta ilmenee suunnitellun lämpöverkoston laajuus. Kitereentielle tuleva lämpölaitos tulee olemaan ensisijainen lämpökeskus. Kuva 10: Suunnitteilla oleva aluelämpöverkko. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavaprosessi lähti vireille ESE:n ja kaupungin neuvottelujen perusteella. OAS ja ESE:n kaavoitusesitys annettiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle kokouksessa 18.8.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavan osallisia ovat ainakin: - hakija
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava 4.3.2 Vireilletulo - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Etelä-Savon maakuntaliitto, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. Hankeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ja alustava kaavaluonnos kuulutettiin 15.7.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä valmisteluaineistoja oli nähtävillä 15.7. - 14.8.2015. OAS:aa ja valmisteluaineistoa esiteltiin osallisille 31.8.2015. OAS:sta saatiin kaksi mielipidettä. Mielipiteissä esitetyt vaatimukset on pyritty huomioimaan kaavaehdotuksessa siinä laajuudessa kuin kaavan tavoitteet ovat mahdollistaneet. Kaavaehdotus oli nähtävillä 14.10. 13.11.2015 välisen ajan. Muistutuksia ei esitetty. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen työneuvottelu pidettiin Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa 2.7.2015. Valmisteluaineistosta ja OAS:stä saatiin lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselta, Mikkelin seudun ympäristöpalvelulta, /kaupunkiympäristöltä ja Ristiinan aluejohtokunnalta. Lausuntojen perusteella OAS on korjattu ja täydennetty. Yhteenvedot lausunnosta sekä vastine ovat liitteenä. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunnot Etelä-Savon ELY-keskukselta, Mikkelin seudun ympäristölautakunnalta, SoneraTelia Finlandilta, Ristiinan aluejohtokunnalta. Lausuntojen perusteella kaavamääräystä on täydennetty puustoa säästävällä määräyksellä ja maininnalla, että laitos ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa ympäristölle. Lisäksi kaavaan on annettu määräys laitoksen enimmäistehosta. Yhteenvedot lausunnosta sekä vastine ovat liitteenä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Asemakaavan tarkoitus on toimintavarman aluelämpöverkon luominen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Lämpölaitos sijoittuu taajaman luoteiskulman keskusta-alueen läheisyyteen ja lähelle asiakkaita. Laitoksen paikan valintaan on vaikuttanut seuraavat seikat:
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava - Ristiinan kirkonkylänseudun yleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu työpaikkaalueeksi ja voimassa olevassa Kirkonkylä-Pellos osayleiskaavassa teollisuusalueeksi. - Maankäytöllisesti paikka on hyvä, koska valtatien varteen ei voida osoittaa esim. asuinrakentamista valtatien meluhaittojen johdosta (= yleiskaavaluonnoksen melualuetta). Joten laitos ei rajoita tulevaa maankäyttöä. - Alue on olemassa olevan tien varrella ja hyvin valtatieltä 13 saavutettavissa. - Valtatien aiheuttama melu ja pakokaasupäästöt ovat suuremmat kuin lämpölaitoksen aiheuttamat melu ja päästöt. - Lämmitettävät kohteet ovat lähellä. On hyvin tavallista sijoittaa lämpökeskus lähelle lämmitettäviä kohteita ( Näin on toimittu esimerkiksi Mäntyharjulla ja Haukivuorella, joissa biolämpökeskukset ovat aivan keskustaajaman keskellä. Kummassakaan ei ole havaittu merkittäviä haittoja.). - Laitosten sijainti verkoston vastakkaisissa reunoissa takaa tasalämpöisen ja painetasoltaan tasainen lämmönjakelun asiakkaille. - Kitereentien varsi on toiminnallisesti ja taloudellisesti edullisin alueelta löydetty vapaa paikka. - Alueen vuokraamisesta päästiin maanomistajan kanssa sopimukseen. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Lämpökeskus sijoitetaan lähelle maantietä, maantie ja katualueen väliselle alueelle jota ei voisi käyttää asutukseen tai virkistykseen. Alue sijoittuu myös lähelle teollisuusaluetta. Uusi lämpölaitos käyttää pääsääntöisesti haketta polttoaineenaan, mikä vähentää öljyn käyttöä sekä tuo työtä paikallisille toimijoille. Energiahuollon korttelialue (EN-1) Alueelle voidaan sijoittaa kiinteää biopolttoainetta ja kevyttä polttoöljyä polttava lämpökeskus polttoainevarastoineen ja huoltotiloineen. Lämpökeskus tulee toteuttaa siten, että se ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa. Lämpölaitoksen suurin sallittu teho on 3 MW. Polttoaineen varastoinnissa avokasoja ei sallita. Hulevedet tulee käsitellä ja imeyttää tontilla. Alueen puustoa tulee säästää mahdollisimman paljon. Alueen pinta-ala on 4600 m2. Alueelle saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen. Rakennusoikeus korttelissa on 400 k-m2. Tontin eteläosan on osoitettu istutettava alueenosa suojaamaan viereistä asuinrakennuspaikkaa sekä säilyttämään olemassa oleva kasvillisuus ja puusto. Hanke tulee muutoinkin toteuttaa siten, että alueen puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Puuston säästämisellä turvataan se, että liito-oravan elinmahdollisuuksia ei tarpeettomasti heikennetä. Hulevesi ei saa ohjata katuojiin.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava 5.3.2 Kunnallistekniikka Lämpölaitos tullaan liittämän vesi- ja viemäriverkostoon. Kytkentäpituudet muodostuvat lyhyiksi. Alueella on kattava kunnallistekniikan verkosto. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai olemassa olevaan rakennuskantaan, koska suunniteltu rakentamien sijoittuu rakentamattomalle alueelle. Uusi lämpövoimalaitos tukee olevan rakennuskannan käyttöä ja siten myös olevaa taajamarakennetta. Rakentaminen sijoittuu yleiskaavan mukaiselle rakentamisalueelle. Kaavalla ei osoiteta uusia katuja, joten rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset ilman laatuun Kitereentien lämpölaitokselta tultaisiin lämmittämään lähialueella olevia, nykyisin öljylämmitystä tai sähkölämmitystä käyttäviä, taloja. Yhteensä korvattaisiin noin 400 000 litraa öljyä eli hiilidioksineutraalilla puulla vähennettäisiin CO2-päästöjä noin 1068 t/a. Merkittävä asia on myös päästöjen siirtyminen asuinrakennuksista taajaman pohjoisreunalle. Lämpölaitoksen korkeasta piipusta päästöt lähtevät vallitsevan tuulensuunnan mukana kauas Ristiinan taajamasta sen pohjoispuolelle. Mahdollinen lähialuelaskeuma on pyritty välttämään käyttämällä 30 metriä korkeaa piippua. Näin korkeaa piippua ei tämän kokoiselle laitokselle ole vaadittu, sillä 30 metriä korkea piippu vaaditaan vasta 5 MW laitokselle. Suurin osa Ristiinan taajamasta on laitoksesta etelän suuntaan, jonne savukaasut lähtevät harvoin leviämään. Huomattavaa on, että keskustaajamaa korkeammalla maastokohdalla sijaitsevasta 30 metriä korkeasta piipusta tuleva mahdollinen laskeuma leviää hyvin laajalle, vaikka savukaasut suuntautuisivat asutuksen suuntaan ja näin laimenevat asutuksen tasolla hyvin suureen ilmamäärään. Koulukeskus on myös mahdollista liittää suunniteltuun lämpölaitokseen, jolloin Koulukeskuksen laitosta ei tarvitse käyttää niin paljon. Erityisesti kesäajan käyttö ja polttoöljyn poltto loppuisi suurella todennäköisyydellä kokonaan, mikä omalta osaltaan vähentää myös päästöjä. Koulukeskuksen lämpölaitoksen käyttö varavoimalana mahdollistaa myös sen, että Kitereentien kevyellä polttoöljyllä toimivaa varalämpölaitosta ei tarvitse käyttää tai sitä tarvitsee käyttää vain ajoittain. Käytännössä ainoa pölyä aiheuttava toiminto on hakkeen kuljetus ja sen kippaaminen siiloon. Hakkeessa ei ole juurikaan hienoaineista, mistä aiheutuisi pölypäästöjä niin kuin turpeesta. Siiloja täytettäessäkään pölyä ei juuri ilmene ja laitosta ympäröivä puusto estää vähäisenkin pölyn kulkeutumisen ympäristöön. Vaikutuksen kasvillisuuteen ja eläimistöön
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Kaavalla ei vaaranneta luonnon monimuotoisuutta, koska alueelta ei tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvilajeja. Lämpövoimalan rakentaminen ei vaikuta liito-oravan nykyisiin kulkuyhteyksiin, koska suunnittelualueen eteläpuolella jo olemassa oleva rakennuskanta katkaisee kulkuyhteyden. Vaikka osa liito-oravalle soveltuvasta alueesta jää rakentamisalueelle, alueen pienentyminen ei ole niin merkittävää, että lämpövoimalan rakentaminen suunnitellulle alueelle heikentää liito-oravan elinmahdollisuutta tai hävittää lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Vaikutuksen pohja- ja pintavesiin Alueella ei ole pohjavesialuetta, joten kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta pohjavesiin. Alueen hulevedet muodostuvat vähäiseksi ja ne ohjautuvat itään päin. Hulevedet on mahdollista imeyttää rakennuspaikalla maaperään. Hulevedet eivät tule vaarantamaan pintavesien laatua. 5.4.3 Vaikutukset maisemaan Uusi lämpölaitos rakennetaan rinteeseen niin, että sen massat itsessään piippua lukuun ottamatta ei nouse normaalin omakotitalon massaa ylemmäksi. Vaikutuksen eivät kokonaisuudessaan muodostu merkittäviksi, koska alueen itäpuolella on jo teollisuusrakennuksia. Laitoksen savupiippu tulee näkymään lähialueille, mutta se ei muodosta merkittävää maisematekijää. Kaavan toteuttaminen ei muuta Ristiinan kirkonkylän miljöötä, koska alue sijoittuu kirkonkylän pohjoispuolelle rakennetun alueen reunalle teollisuusalueen viereen. Vaikutuksia maisemaan on pyritty vähentämään osoittamalla istutettavan alueen osa tontin eteläreunaan vasten lähintä asutusta. 5.4.4 Vaikutukset liikenteeseen Lämpölaitoksen toteuttaminen lisää liikennettä alueella johtuen polttoaineen toimituksesta. Polttohake toimitetaan Mikkelin lähialueelta paikallisin voimin tuotettuna. Huippukulutuksen aikana haketta kuluu n. yksi kuorma-autokuorma (50 m3) vuorokaudessa. Koko vuoden kulutus on hieman yli sata kuorma-autokuormaa, siis suunnilleen yksi kuorma kolmea vuorokautta kohden. Liikenne tulee tapahtumaan valtatieltä Brahentien kautta Kitereentielle. Lämpölaitoksesta ei aiheudu häiritsevää melua ympäristöön. Suurin häiriön lähde on em. hakkeen kuljetus laitokselle. Hake tuodaan kuorma-autolla tai traktorilla kesällä noin kerran viikossa ja talvella korkeitaan kerran päivässä. Hankeen kuljetuksen aiheuttama melu ei aiheuta haittaa ympäristöön tai ainakin se on hyvin hetkittäistä. 5.4.5 Sosiaaliset vaikutukset Suunnittelualueelle ei kohdistu virkistyskäyttöpaineita. Vapaa-ajanviettoon tai virkistystoimintaan kaavalla ei ole vaikutusta. Lämpölaitoksen rakentaminen saattaa vaikuttaa alueen eteläpuolella olevan asutuksen omakotitalojen asumisviihtyisyyteen. Asuinpihan ja laitoksen väliin on jätetty 25 metrin istutettava alueen osa. Turvallisuus alueella ei heikkene. 5.4.6 Taloudelliset vaikutukset Hakelämmityksen aluetaloudelliset vaikutukset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (14) 22.9.2014, muutos 14.12.2015 Ristiina ESE Kitereentie asemakaava Gaia-Consulting tekemän selvityksen (2014) perusteella kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan seuraavat aluetaloushyödyt: Selvityksen mukaan aluetalouteen jää 49 500 /GWh, kun polttoöljy vaihdetaan hakkeeksi. Kitereentien laitokselta arvioidaan myytävän energiaa vuodessa noin 5 GWh. Aluetalouteen jää paikalliseksi työksi ja kantorahatuloksi 247 500 /a. Valtion tasolla tarkasteltuna vastaava kokonaishyöty on 60 900 /GWh*5 GWh/a= 304 500 /a. Valtiontasolla selvityksessä on huomioitu verotulot (alv. ja palkkaverotus), mikä nostaa kokonaishyötyä. Välillisesti kaupunki hyötyy uudesta rakentamisesta. Hankeen toteutusvaihe työllistää myös jonkin verran paikallisia toimijoita. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Lämpölaitoksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta valvoo normaalina viranomaisvalvontana alueen rakentamista. Helsingissä 22. päivänä syyskuuta 2015, Muutos 14.12.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Petri Tuormala suunnittelupäällikkö
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli puh. 044 794 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie 34, 00610 Helsinki arkkitehti Petri Tuormala, puh. 040 573 0076, e-mail: petri.tuormala@fcg.fi
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 TEHTÄVÄ Asemakaavan muuttaminen. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelukohde on sijaitsee Ristiinassa, Kitereentien ja valtatie 13:n välisellä alueella. Tuleva osoite Kitereentie 14. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Ristiinan kaupunginosassa, kiinteistön 491-513-1-121 eteläosassa. Asemakaavan muutos on tullut vireille Etelä-Savon Energian Oy:n aloitteesta. Tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalaitoksen toiminta. Suunnittelussa kiinnitetään huomiota kohteen sijaintiin olemassa olevan rakennuskannan läheisyydessä. Uusi hakelämpölaitos tuottaisi kaukolämpöä kiinteistöille, jotka sijaitsevat noin 1 km säteellä lämpölaitoksesta. Tällä alueella sijaitsee suurin osa Ristiinan taajaman isoista öljylämmityskohteista ja näin voitaisiin korvata merkittävä osa fossiilisesta öljylämmityksestä paikallisesti tuotetulla bioenergialla. Uusi laitos ja Koulukeskuksen lämpölaitos on tarkoitus liittää samaan lämpöverkostoon, jolloin koulukeskuksen laitoksesta tulisi toissijainen laitos. Koulukeskuksen laitoksen hakelämpöä ajettaisiin verkostoon silloin, kun laitos paremmalla hyötysuhteella toimiakseen sitä vaatii, lähinnä keväisin ja syksyisin, sekä koulukeskuksen lämpölaitoksen alueelle asennettavien aurinkokeräimien lämpöä kesäisin. NYKYTILANNE Rakennettu ympäristö muodostuu Kitereentien toisella puolella olevista teollisuusrakennuksista ja niiden takana olevasta Metsälinnan tanssilavasta. Alueen eteläpuolella on pieni omakotitalo. Suunnittelualue on rakentamaton. Luonnonympäristöltään alue on itään viettävää jyrkähköä rinnettä. Alueella kasvaa pääosin sekametsää, pohjoiseen mentäessä metsä muuttuu kookkaaksi kuusikoksi. LÄHTÖTIEDOT/ KAAVATILANNE Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VAT) ovat osa Maankäyttö- ja rakennuslainmukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. VAT tavoitteiden kokonaisuuksista tässä kaavatyössä erityisesti huomioitavia ovat eheyttävää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015 yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat tavoitteet. Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu 4.10.2010) alue on merkitty kohdemerkinnällä paikalliskeskuksen alue sekä paikalliskeskuksen keskustatoimintojen alue. Ote maakuntakaavasta Kirkonkylä-Pellosniemi osayleiskaavassa (1993) suunnittelualue on Teollisuus aluetta (T). Yleiskaavaa ollaan uudistamassa. Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan luonnos on nähtävillä 21.1. 20.2.2015. Kaava on laadittu oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että alue on jaettu kahteen erilliseen karttalehteen: Kirkonkylän strategiseen yleiskaavaan ja Kyläalueiden yleiskaavaan. Asemakaavoitetun ja asemakaavoitettavaksi ajatellun osalta kaava on strateginen. Määräyksenä Kirkonkylän strategisessa yleiskaavassa on lisäksi mainittu, että kaava-alueelle voidaan sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja rakennelmia kuten alueellisen lämpölaitoksen. Lämpölaitoksen paikkaa ei ole kaavassa osoitettu, vaan se määritellään tarkemman kaavoituksen (asemakaava) myötä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 Ote yleiskaavasta. Ote Kirkonkylän strategisesta yleiskaavasta. Kaavaluonnos nähtävillä 21.1. -20.2.2014. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015 Ote ajantasa-asemakaava yhdistelmästä. Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajoittuu asemakaavoitettuun alueeseen, Kitereentiehen ja tien vastakkaisella puolella on teollisuusja varastorakennusten korttelialue (T) (Ristiinan kirkonseudun asemakaava hyväksytty Ristiinan kunnanvaltuustossa 29.8.1977 ja vahvistettu Mikkelin lääninhallituksessa 29.12.1978). MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. Mutta Etelä-Savon Energia Oy on tehnyt esisopimuksen maanvuokrauksesta 18.5.2015. Hankkeen arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa. Soveltuvin osin arvioidaan vaikutuksia yhteiskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen, luontoon ja maisemaan, ihmisten elinoloihin sekä yhdyskuntatalouteen. Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan mukaisen toiminnan kehittymisen vaikutukset mm. maisemaan ja kaupunkikuvaan sekä liikenteeseen ja meluihin. Tärkeimmät vaikutukset esitetään kaavaselostuksessa. Vaikutusalueena ovat voimalaitoksen lähiympäristö, mutta osa mm. maisemallisista ja liikenteellisistä vaikutuksista ulottuvat kauemmaksikin. Vaikutustenarvioinnissa hyödynnetään aikaisempia selvityksiä ja tehdään tarvittavat lisäselvitykset. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 LUONTOSELVITYS Ristiinan kirkonkylän seudun osayleiskaavan yhteydessä on tehty luontoselvitys (Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaava, Pohjoisosan luontoselvitys 2012, Enviro, 9.5.2014). Sen mukaan alue on liito-oravan elinympäristöä ja siellä on myös yksi pesäpuu. Keväällä 2015 Enviro Oy on laatinut uuden selvityksen asemakaavatyön pohjaksi. Selvitys on päivätty 5.5.2015. Kevään 2015 ja yleiskaavan (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) yhteydessä tehdyissä inventoinneissa suunnitellun lämpövoimalan alueelta ei todettu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liitooravien jätöshavainnot on tehty lämpövoimalan alueen pohjoispuolelta. Lämpövoimalan rakentaminen ei vaikuta liito-oravan nykyisiin kulkuyhteyksiin. Lämpövoimalan rakentaminen suunnitellulle alueelle ei siten hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Kuva Liito-oravan elinympäristöistä ja pesäpuut (vihreä piste) ja kevällä 2015 papanapuut (sininen piste). (Enviro, 2015) KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun ympäristöön tai olemassa olevaan rakennus-kantaa, koska suunniteltu rakentamien sijoittuu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015 rakentamattomalle alueelle. Uusi lämpövoimalaitos tukee olevan rakennuskannan käyttöä ja siten myös olevaa taajamarakennetta. Kaavalla ei osoiteta uusia katuja, joten rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Vaikutukset ilmanlaatuun: Kitereentien lämpölaitokselta tultaisiin lämmittämään lähialueella alueella olevia, nykyisin öljylämmitystä tai sähkölämmitystä käyttäviä, taloja. Yhteensä korvattaisiin noin 400 000 litraa öljyä eli hiilidioksineutraalilla puulla vähennettäisiin CO2- päästöjä noin 1068 t/a. Merkittävä asia on myös päästöjen siirtyminen asuinrakennuksista taajaman pohjoisreunalle. Lämpölaitoksen korkeasta piipusta päästöt lähtevät vallitsevan tuulensuunnan mukana kauas Ristiinan taajamasta sen pohjoispuolelle. Koulukeskus on myös mahdollista liittää suunniteltuun lämpölaitokseen, jolloin Koulukeskuksen laitosta ei tarvitse käyttää niin paljon. Erityisesti kesäajan käyttö ja polttoöljyn poltto loppuisi suurella todennäköisyydellä kokonaan, mikä omalta osaltaan vähentää myös päästöjä. Koulukeskuksen lämpölaitoksen käyttö varavoimalana mahdollistaa myös sen, että Kitereentien kevyellä polttoöljyllä toimivaan varalämpölaitosta ei tarvitse käyttää tai sitä tarvitsee käyttää vain ajoittain. Vaikutuksen kasvillisuuteen ja eläimistöön: Kaavalla ei vaaranneta luonnonmonnimuotoisuutta, koska alueelta ei tunneta uhanalaisia tai vaarantuneita kasvilajeja. Vaikutuksen pohja- ja pintavesiin: Alueella ei ole pohjavesialuetta, joten kaavan toteuttamisella ei ole vaikutusta pohjavesiin. Alueen hulevedet muodostuvat vähäiseksi ja ne ohjautuvat itään päin maantien sivuojaan, missä ne imeytyvät suurelta osin maaperään. Hulevedet eivät tule vaarantamaan pintavesien laatua. Vaikutukset maisemaan: Uusi lämpölaitos itsessään ei nouse ympäröivää rakennuskantaa ylemmäksi. Vaikutuksen eivät kokonaisuudessaan muodostu merkittäviksi, koska alueen pohjoispuolella on jo teollisuusrakennuksia. Laitoksen savupiippu tulee näkymään lähialueille, mutta se ei muodosta merkittävää maisematekijää. Kaavan toteuttaminen ei muuta Ristiinan kirkonkylän miljöötä, koska alue sijoittuu kirkonkylän pohjoispuolelle rakennetun alueen reunalle teollisuusalueen viereen. Vaikutuksia maisemaan on pyritty vähentämään osoittamalla istutettavan alueen osa tontin eteläreunaan vasten lähintä asutusta. Vaikutukset liikenteeseen: Lämpölaitoksen toteuttaminen lisää liikennettä alueella johtuen polttoaineen toimituksesta. Polttohake toimitetaan Mikkelin lähialueelta paikallisin voimin tuotettuna. Huippukulutuk- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 sen aikana haketta kuluu n. yksi kuorma-autokuorma (50 m3) vuorokaudessa. Koko vuoden kulutus on hieman yli sata kuormaautokuormaa, siis suunnilleen yksi kuorma kolmea vuorokautta kohden. Sosiaaliset vaikutukset: Suunnittelualueelle ei kohdistu virkistyskäyttöpaineita. Vapaa-ajanviettoon tai virkistys-toimintaan kaavalla ei ole vaikutusta. Lämpölaitoksen rakentaminen saattaa vaikuttaa alueen eteläpuolella olevan asutuksen omakotitalojen asumisviihtyisyyteen. Asuinpihan ja laitoksen jätetään istutettava alueen osa. Turvallisuus alueella ei heikkene. Taloudelliset vaikutukset: Kevyen polttoöljyn (POK) korvaamisessa hakkeella saavutetaan aluetaloudellisia hyötyjä. OSALLISET Osallisia ovat - hakija - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat, Vuokralaiset ja asukkaat (naapurit) - kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset, työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - kaupungin viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY, Etelä- Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Energia Oy, Suur-Savon Sähkö Oyj, teleoperaattorit - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu ei ole tarpeen, elleivät muut viranomaiset sitä esitä. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
0938 RISTIINA ESE KITEREENTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.7.2015 Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Tavoiteaikataulu: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan muutoksen luonnos lähetetään tiedoksi osallisille heinäkuun puolivälissä. Kaavaluonnos ja OAS tulevat nähtäville elokuussa 2015, ehdotus teknisessä lautakunnassa syyskuussa., kaupunginhallituksessa syyskuussa ja nähtävillä syys- lokakuussa. Valtuuston hyväksyntään kaava on tarkoitus viedä joulukuussa 2015. VALMISTELUSTA VASTAA Asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh. 040 129 4114 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka arkkitehti Petri Tuormala puh. 040 573 0076 sähköposti petri.tuormala@fcg.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun: os. PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi puh. 015 194 2529. PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOI- TUS Mikkeli 3.7.2015, täydennetty 24.8.2015 Tuija Mustonen Petri Tuormala FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
LIITE 2 RISTIINA ESE KITEREENTIEN ASEMAKAAVA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVAKARTASTA
95 0 158 0 175 60 93 RISTIINA 95 24 0 0 12 7 8 MIKKELIN KAUPUNKI LIITE 3 RISTIINA ESE KITEREENTIEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee kiinteistöä 491-513-1-121 (osa). Asemakaavalla muodostuu kaupunginosan 60 (Ristiina) kortteli 322. EN-1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Energiahuollon alue. Alueelle voidaan sijoittaa kiinteää biopolttoainetta ja kevyttä polttoöljyä polttava lämpökeskus polttoainevarastoineen ja huoltotiloineen. Lämpökeskus tulee toteuttaa siten, että se ei aiheuta ympäristölleen kohtuutonta haittaa. Lämpölaitoksen suurin sallittu teho on 3 MW. Polttoaineen varastoinnissa avokasoja ei sallita. Hulevedet tulee käsitellä ja imeyttää tontilla. Alueen puustoa tulee säästää mahdollisimman paljon. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. 105 Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. 160 162 0 177 322 EN-1 II 400 var 37 9:78 9:82 yr 12 90 9 Tanssikeskus Metsälinna yr 60 RISTIINA 322 400 II Osa-alueen raja. Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Rakennusala. Istutettava alueen osa. 95 29 Kuopiossa 22. syyskuuta 2015 90 90 var 102 164 100 15 14 0 87 11 86 var Petri Tuormala Suunnittelupäällikkö Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan..2016 :n kohdalla hyväksynyt tämän asemakaavan. 94 16 1:45 2 70 55 0 13:0 yr kt 87 77 Mikkelissä..2016 MIKKELIN KAUPUNKI kaavan nro: RISTIINA ESE KITEREENTIEN ASEMAKAAVA 938 Tekninen lautakunta hyväksynyt 29.9.2015 137 Kaupunginhallitus hyväksynyt alust. 5.10.2015 303 Nähtävillä 14.10.- 13.11.2015 Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Lainvoimainen 5 4 5109 168 5 73 97 1:157 92 71 79 48 Yrittäjäntie 20 Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 0104090, www.fcg.fi Päiväys Pääsuunn. Hyv. 22.9.2015, muutos 14.12.2015 Petri Tuormala Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero YKS Tiedosto TIEDOSTO Suunn./Piirt. Tarkastaja 3759-P27182 Lilian Savolainen/LSa PETRI TUORMALA Yhteyshenkilö Petri Tuormala 901 1:1000 Q:\Kuo\P271\P27182_Lampolaitosten_asemakaav\C_suunn\C2_tyo\Kuvat AK_Kitereentie_GK27.dwg A S
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 491 Mikkeli Täyttämispvm 11.09.2015 Kaavan nimi 60. kaupunginosa Ristiina, ESE Kitereentie Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 15.07.2015 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 938 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,4600 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,4600 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4600 100,0 400 0,09 0,4600 400 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,4600 100,0 400 0,09 0,4600 400 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,4600 100,0 400 0,09 0,4600 400 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä 0,4600 100,0 400 0,09 0,4600 400 EN 0,4600 100,0 400 0,09 0,4600 400 S yhteensä M yhteensä W yhteensä
RISTIINA, KITEREENTIE LIITO-ORAVASELVITYS 2015 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 5.5.2015 1 Johdanto Ristiinan kirkonkylän länsiosassa, Kitereentien ja valtatie 13:n välissä sijaitsevalle metsäalueelle on suunniteltu lämpövoimalaa (kuva 1). Suunnitellun lämpövoimalan rakentamisalueen pintaala on noin 0,5 ha. Kitereentien varren metsistä on aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Etelä-Savon Energia Oy tilasi keväällä 2015 tehtävän liito-oravaselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työn on tehnyt biologi, FM Markku Nironen. Kuva 1. Suunnitellun lämpövoimalan sijaintipaikka (sininen rajaus; lähde: Etelä Savon Energia Oy 5.5.2015). 2 Aineisto ja menetelmät Liito-oravan esiintyminen lämpövoimalan suunnittelualueella inventoitiin 11.3.2015 ja 7.4.2015. Työ tehtiin Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa -julkaisun (Sierla ym. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 1 / 4 Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli www.ys-enviro.fi Puh. 0400 760 075 marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.
2004) ohjeiden mukaisesti. Liito-oravan elinympäristöksi sopivat puustoiset alueet käveltiin läpi samalla etsien liito-oravan jätöksiä sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Liito-oravan asuttamista metsiköistä etsittiin lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja sellaisiksi sopivia kohteita (kolopuut, risupesät ja linnunpöntöt). Lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi tulkittiin sellaiset pesäpuut lähiympäristöineen, jotka varmistettiin jätösten perusteella liito-oravan käyttämiksi. Inventoinnin yhteydessä tarkasteltiin liito-oravan tarvitsemia puustoisia kulkuyhteyksiä ympäröiville metsäalueille. Maastotöissä käytettiin GPS-paikanninta (Garmin 62s), jolla paikannettiin liito-oravan pesäpuut ja jätösten havaintopaikat. 3 Kitereentien liito-oravat Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) on rajattu kolme liito-oravan elinympäristöä Kitereentien molemmin puolin (kuva 2). Kuva 2. Yleiskaavan luontoselvityksessä (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) rajatut liito oravan elinympäristöt (vihreä rajaus) ja liito oravan pesäpuut (vihreä ympyrät). Pohjakartta Maanmittauslaitos. Kitereentien länsipuolella todetussa liito-oravan elinympäristössä kasvaa järeitä kuusia. Yhdessä järeässä kuusessa oli risupesä ja kuusen tyvellä runsaasti liito-oravan jätöksiä. Kuusi (kuva 2) lähiympäristöineen on tulkittu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikaksi. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 2 / 4 Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli www.ys-enviro.fi Puh. 0400 760 075 marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.
Kitereentien itäpuolella on todettu kaksi liito-oravan elinympäristöä (kuva 2). Pohjoisemmalta alueelta on Etelä-Savon ELY-keskus rajannut päätöksellään 18.4.2012 kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. 4 Suunnitellun lämpövoimalan alue Lämpövoimala on suunniteltu sijoitettavaksi Kitereentien ja valtatie 13:n väliselle alueelle. Alue rajautuu idässä ja lännessä tiealueisiin, pohjoisessa metsään ja etelässä piha-alueeseen. Suunnittelualueen metsä on pääosin tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuina kuusta ja koivua. Järeitä kuusia kasvaa suunnittelualueen koillispuolella olevan ajotien ja Kitereentien kulmauksessa. Yksi näistä kuusista lähiympäristöineen on tulkittu liitooravan lisääntymis- ja levähdyspaikaksi (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014). Alueen itäosan rinteessä on kostea painanne, jossa kasvaa runsaasti hieskoivua. Yhdessä lähellä Kitereentietä kasvavassa koivussa on koloja, mutta puun tyveltä ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Kuva 3. Kitereentien liito oravat. Lämpövoimalan suunniteltu sijaintipaikka = sininen rajaus. Keväällä 2012 löydetyt liito oravan pesäpuut = vihreä piste ja rajatut liito oravan elinympäristöt = vihreä viiva. Kevään 2015 inventoinnissa löydetyt liito oravan jätökset = sininen piste. Pohjakartta Maanmittauslaitos. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 3 / 4 Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli www.ys-enviro.fi Puh. 0400 760 075 marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.
Kevään 2015 inventoinneissa liito-oravan vanhoja jätöksiä löytyi suunnitellun lämpövoimalan alueen pohjoispuolelta kahden kuusen tyveltä (kuva 3). Tuoreita jätöksiä ei löytynyt. Liitooravilla on Kitereentien alueelta puustoinen kulkuyhteys pohjoiseen, mutta ei etelään, jossa on rakennettuja puuttomia alueita ja Pökkäänlahti. Kitereentien ja valtatien varrella kasvaa kookkaita puita, joten liito-orava päässee ylittämään tiet liitämällä. 5 Lämpövoimalan rakentamisen vaikutukset liito-oraviin Kevään 2015 ja yleiskaavan (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014) yhteydessä tehdyissä inventoinneissa suunnitellun lämpövoimalan alueelta ei todettu liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravien jätöshavainnot on tehty lämpövoimalan alueen pohjoispuolelta. Lämpövoimalan rakentaminen ei vaikuta liito-oravan nykyisiin kulkuyhteyksiin. Lämpövoimalan rakentaminen suunnitellulle alueelle ei siten hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 6 Lähteet ja kirjallisuus Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742:1 113. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2014: Ristiinan kuntakeskuksen seudun yleiskaava. Pohjoisosan luontoselvitys 2012. 44 s. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Sivu 4 / 4 Porrassalmenkatu 25 B 50100 Mikkeli www.ys-enviro.fi Puh. 0400 760 075 marko.vauhkonen@ys-enviro.fi Y-tunnus 0625780-0 Kaupparek. 381.706 Kotipaikka Heinola ALV rek. Ennakkoperintärek.
Vastine 1 (4) Leskinen Timo 21.9.2015 Tekninen toimi/kaupunkisuunnittelu Maaherrankatu 9-11 / PL 278, 50101 Mikkeli Vastine ESE Kitereentien asemakaavan muutoksen OAS:stä ja luonnoksesta saatuun palautteeseen Etelä-Savon ELY-keskus Hankkeen OAS:sta käy riittävällä tavalla selville suunnittelun lähtökohdat, kaavahankkeen tavoitteet ja tarkoitus, osallisten mahdollisuus osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyyn sekä kaavan vaikutusten arviointi. Erityisenä selvitystarpeena tässä tapauksessa on lämpölaitoksen toiminnasta ympäristöön kohdistuvien vaikutusten selvittäminen ja niiden vaikutusten arviointi. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELYkeskus) ei ole huomautettavaa OAS:n johdosta. Alustavan kaavaluonnoksen selostusta ei ole käytössä, mutta OAS;ssa on jo ELY-keskuksen käsityksen mukaan osittain asiallisesti arvioitu hankkeen vaikutuksia. Jatkosuunnittelussa tulee vielä ottaa huomioon liito-oravan elinympäristön turvaaminen (Environ selvitys) siten, että sille alueelle jää mahdollisimman paljon puustoa. ELY-keskuksella ei tässä vaiheessa ole enempää huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. Vastine: Jatko suunnittelussa tullaa huomioimaan ja selvittämään lausunnossa esille tulleet seikat. Mikkelin seudun ympäristöpalvelut 1. Noki ja melu Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei käy ilmi, onko suunniteltua lämpövoimalaa lähinnä oleva kiinteistö asuinkäytössä. Suunnitelmasta ei myöskään käy ilmi, kuinka paljon asuinkiinteistöoja on esim. 500 metrin säteellä suunnitellun voimalaitoksen sijaintipaikasta. Toimiessaan moitteettomasti hakelämpölaitoksesta ei aiheudu noki eikä pölypäästöjä. Häiriö- tai muissa erityistilanteissa nokipäästöjä voi kuitenkin esiintyä ja niistä voi olla huomattavaakin haittaa lähialueen kiinteistöille. Suunnitteluprosessin aikana tulee tarkemmin selvittää lähialueen kiinteistöjen käyttö esim. 500 metrin sateella ja arvioida kiinteistöjen herkkyys pölypäästöille. Samoin hakevoimalan toimintaan liittyvät meluhaitat ja melulle altistuvat kiinteistöt tulee tarkemmin selvittää. Hakevoimalan toiminnassa melua aiheutuu mm. hakkeen kuljetuksesta ja muusta tontilla tapahtuvasta liikenteestä ja mahdollisesti myös itse voimalaitoksen toi- FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Microkatu 1, PL 1199, 70211 Kuopio Puh. 010 4090, fax 010 409 6601, www.fcg.fi Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastine 2 (4) 21.9.2015 ESE Kitereentien asemakaavanmuutos minnasta. Esim. tietynlaiset savukaasujen puhdistusjärjestelmät (sykloni) saattavat aiheuttaa viheltävää ääntä, joka häiritsee lähialueen asukkaita. Vastine: Koska kyseessä on kuitenkin melko pieni laitos, ei sitä voi sijoittaa kauaksi asutuksesta pitkien kaukolämpötutkien aiheuttaman hävikin takia. Pienet laitokset tyypillisesti sijoitetaan lähelle asutusta. Laitokset ovat taattua käytettyä tekniikkaa, mikä takaa toimintavarman käytön. Ei ole tarkoituksen mukaista selvittämään tarkemmin kiinteistöjen käyttöä 500 m säteeltä laitoksesta. Kaavaselostuksessa tullaa selvittämään laitoksen aiheuttamaa melua ja muita päästöjä ja niiden vaikutusta. Normaalikäytön kuin mahdollisen häiriönkin aikana kaikki savukaasu kulkee aina samaa reittiä puhdistuksen läpi. Näin ollen pienhiukkasia ei pääse ilmaan vaikka palaminen olisi jostain syystä puutteellista. 2. Lämpölaitoksen ja kirkonkylän laajenemistarpeet Lämpölaitoksen sijaintipaikan tulee kestää lämpölaitosta ja Ristiinan kirkonkylää koskevat muutos- ja laajenemistarpeet; tuleeko tulevaisuudessa eteen tarve ohjata asutusta kirkonkylän pohjoispuolelle tai onko lämpölaitoksella tulevaisuudessa sellaisia tarpeita, jotka edellyttävät suurempaa tonttia. Tällä hetkellä lämpölaitoksen alueen laajenemisen etelän suunnassa estää eteläpuolella oleva kiinteistö ja pohjoispuolella liito-oravan pesäpuu. Lämpölaitoksen sijoittumista lähelle asutusta on usein perusteltu kaukolämpöputken rakentamiskustannuksilla ja mahdollisella lämpöhävikillä. Mahdolliset hyödyt ja haitat on tarkoin punnittava myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen, koska jälkikäteen suuren laitoksen sijaintipaikan muuttaminen ei ale mahdollista. Vastine: Laitoksen sijaintia suunnitellessa on nimenomaan punnittu alueen haitat ja hyödyt. Viereisen valtatien liikenne aiheuttaa enempi melua ja päästöä, kun voimalat. Sijainnin suhteen on myös oleellista, että lämmitettävät kohteen sijoittuvat lähelle. Hakevarasto ja itse kattilahuone mahdollistavat suuremman kattilan käytön jos kuormat kasvat. Tuleva laitos tulee palvelemaan aluetta pitkälle tulevaisuuteen. 3. Alueen luontoarvot Noin puolet lämpölaitokselle kaavaillusta alueesta on Ristiinan seudun osayleiskaavan muutostyötä varten tehdyssä luontoselvityksessä (Enviro Oy 2014) rajattu liito-oravan elinympäristöksi. Rajaus on tehty liitooravalle sopivan puuston perusteella. Varsinaiset havainnot liito oravasta ja havaittu liito-oravan pesäpuu sijaitsevat lämpölaitokselle suunnitellun alueen pohjoispuolella. Kaavatyössä on syytä tarkemmin kuvata, mitkä ovat kaavan mahdollistaman toiminnan vaikutukset liito-oravalle. Vaikka suunnittelualueelta ei ale tehty varsinaisia liito oravahavaintoja, puolet suunnittelualueesta on luontoselvittäjän mukaan liito-oravan esiintymisaluetta, mikä puolestaan edustaa noin kolmasosaa kyseisestä liito-oravan koko esiintymisalueesta. Vastine_Kitereentie.docx