SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KINNULAN KUNTA tuulivoimapuiston luontoselvitykset FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20221
1 (35) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet... 2 3.1 Natura-2000 alueet... 2 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin... 5 3.2.1 Seläntauksen suot (FI0900057)... 5 3.2.2 Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo (FI0900065)... 5 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet... 6 4 Luontotyypit... 6 4.1 Menetelmät... 6 4.2 Alueen yleiskuvaus... 6 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet... 7 4.3.1 Hyrkönpuro... 8 4.3.2 Lähdekorven lähteet... 10 4.3.3 Ruotesuontauskankaan aihki... 11 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit... 12 4.4.1 Voimalapaikka 1... 12 4.4.2 Voimalapaikka 2... 12 4.4.3 Voimalapaikka 3... 12 4.4.4 Voimalapaikka 4... 12 4.4.5 Voimalapaikka 5... 12 4.4.6 Voimalapaikka 6... 12 4.4.7 Voimalapaikka 7... 12 4.4.8 Voimalapaikka 8... 12 4.4.9 Voimalapaikka 9... 12 5 Pesimälinnusto... 13 5.1 Menetelmät... 13 5.2 Havaittu pesimälinnusto... 14 5.3 Tiira-havaintopalvelun havainnot... 16 5.4 Suojelullisesti merkittävät lintulajit... 16 5.4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit... 16 5.4.2 EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit... 17 6 Muuttolinnusto... 17 6.1 Menetelmät... 17 6.2 Havaittu lajisto... 18 6.3 Tulokset ja arviot lajiryhmittäin... 20
2 (35) Tuomo Pihlaja 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit... 21 7.1 Liito-orava selvityksen menetelmät... 21 7.2 Liito-oravaselvityksen tulokset... 21 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit... 22 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi... 22 10 Viitteet... 22 Liitteet Kansi: Hyrkönpuro. Raportin kuvat: Tuomo Pihlaja Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2014
1 (32) tuulivoimapuiston luontoselvitykset 1 Johdanto 2 Selvitysalue Kinnulan tuulivoimapuiston suunnittelun osana alueella tehtiin keväällä, alkukesällä ja syksyllä 2014 useita luontoselvityksiä. Tässä raportissa esitellään alueella tehtyjen selvitysten tulokset ja johtopäätökset hankeen toteuttamisen kannalta. Luontoselvityksissä kartoitettiin arvokkaat luontokohteet, pesimälinnusto, linnuston kevät- ja syysmuutto, lepakoille soveltuvat ruokailu ja levähdyspaikat, liito-oravan elinalueet ja muiden EU:n luontodirektiivissä liitteessä IV(a) huomioitavien lajien, joihin hankkeella voisi olla vaikutusta, mahdollisuudet esiintyä alueella. Tausta-aineistona on käytetty ELY:n UHEX-aineistoa (2013 syksy), Luonnontieteellisen Keskusmuseon Rengastustoimiston petolintu- ja uhanalaisten lajien rengastustietoja (syksy 2013) sekä Tiira-havaintopalvelun tietoja (Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys 2014). Lisäksi tehdään arviointi hankeen vaikutuksista Natura-2000 verkostoon ja läheisiin luonnonsuojelualueisiin. Maastotyöt suorittivat FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Syksyn muutonseurannoista vastasi biologian opiskelija ja kokenut lintuharrastaja Matti Sissonen. Raportin laati FM Tuomo Pihlaja FCG Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Kinnulassa Jääjoen kylän itäpuolella noin 5 kilometriä Kinnulan kirkonkylästä. Selvitysalue rajattiin perustuen karkeasti suunnitellun tuulivoimapuiston 35 db melualueeseen. Mahdollisten linnustollisesti arvokkaiden kohteiden sijoittumista alueella tarkasteltiin paikkatietoaineistojen perusteella myös laajemmalta alueelta ja tarvittaessa käytiin tarkastamassa maastossa.
2 (32) Kuva 1. Selvitysalue. 3 Natura-2000 alueet ja muut suojelualueet 3.1 Natura-2000 alueet Kuvassa 2 on esitetty lähimpien Natura-2000 alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijoittuminen hankaalueeseen nähden. Natura-arvioinnin tarveharkinta laadittiin kahdelle Natura-alueelle, jotka sijoittuvat hankealueen välittömään läheisyyteen. Tarveharkintaan valittiin SCI-kohteet <3km etäisyydellä (SCI = luontotyyppien perusteella suojeltu) ja SPA-kohteet <10km etäisyydellä (SPA = lintudirektiivin perusteella suojeltu). Tarveharkinta laadittiin seuraaville kohteille: Seläntauksen suot (FI0900057, SPA ja SCI), etäisyys noin 2,6 km Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo (FI0900065, SPA ja SCI), etäisyys noin 4,5 km Natura arvioinnista säädetään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n säännöksissä. Ensimmäisen säännöksen (65 ) mukaan hanke tai suunnitelma ei saa yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on ilmoitettu, ehdotettu tai sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnonsuojelulain mukainen vaikutusten arviointivelvollisuus syntyy mikäli hankkeen vaikutukset a) kohdistuvat Natura alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, b) ovat luonteeltaan heikentäviä, c) laadultaan merkittäviä ja d) ennalta arvioiden todennäköisiä.
3 (32) Toinen mainittu säännös (66 ) koskee heikentämiskieltoa. Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseksi taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos arviointimenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon. Natura-arvioinnissa keskitytään suojelun perustana oleviin luontotyyppeihin tai lajeihin. Luonnonarvot, joita Natura-arviointi koskee ilmenevät Natura-tietolomakkeista ja ne ovat: SCI-alueilla luontodirektiivin liitteen I luontotyyppejä tai SCI alueilla luontodirektiivin liitteen II lajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin liitteen I lintulajeja tai SPA-alueilla lintudirektiivin 4.2 artiklassa tarkoitettuja muuttolintuja. Natura-tarvearvioinnissa hankkeen vaikutuksia arvioitiin suhteessa vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta alueella lainkaan.
4 (32) Kuva 2 Lähimpien suojelu-alueiden sijoittuminen hankealueen ympäristössä.
5 (32) 3.2 Mahdolliset vaikutukset Natura-alueisiin 3.2.1 Seläntauksen suot (FI0900057) Seläntauksen suot on lähekkäisistä erillisistä suoalueista koostuva suokohde, joka edustaa Pohjanmaan aapasoita. Hankealuetta lähinnä sijaitseva Niskakankaanneva-Hyrkönneva on monipuolinen aapasuoyhdistymä, jota luonnehtii Niskakankaannevan puolella mesotrofiset suursaranevat ja rimpisyys. Hyrkönnevan puolella rimpiä ei puolestaan ole ja kasvillisuus on ennenkaikkea oligotrofista lyhytkorsinevaa. Etäisyys Niskanevalle on lähimmillään noin 2,6 kilometriä. Kiemannevalla ja Konnunsuolla, jossa tavataan mm. rimpilettoa. Laitaosien ojituksista huolimatta suot ovat säilyneet varsin luonnontilaisina. Konnunsuon ja Kiemannevan muodostama kokonaisuus on uhanalaislajistoltaan ja linnustoltaan erittäin merkittävä alue. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 5,5 kilometriä. Onkineva on erikoinen, osin puustoinen, rehevä ja etenkin itäosastaan lähdevaikutteisten tervaleppäsaarekkeiden luonnehtima aapasuo. Onkinevan avosuoalueet ovat pohjois- ja itäosistaan mesotrofisia ja länsiosastaan pääosin oligotrofisia lyhytkorsinevoja ja suursaranevoja. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 8,3 kilometriä. Kurkisuon etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 9,6 kilometriä. Alueen soista laajin on Väljänneva, jolla on sekä märkää rimpistä aapasuota, että karumpia eksentrisiä keidassuo-osia. Alueella on myös mesotrofista kasvillisuutta ja suo on monen uhanalaisen kasvilajin kasvupaikka. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään noin 8,3 kilometriä Kuivajärven kohdalla ja noin 9,3 kilometriä varsinaisten suo-osien kohdalla. Muut osat kohteesta Säläntauksen suot ovat yli 10 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut). Kohde on sekä SPA- että SCI-alue. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään Niskanevan kohdalla noin 2,6 kilometriä. Kohteen suojeluperusteena oleva luontodirektiivin liitteen II lajisto ja lintudirektiivin liitteen I lajisto ovat osin luonteeltaan sellaisia laajalti liikkuvia lajeja, että hankkeella voi olla niiden esiintymiseen vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi edellyttää tarkempia selvityksiä lajien esiintymisestä Natura-alueella ja sen ympäristössä sekä liikkumisesta selvitysalueen suuntaan. 3.2.2 Multarinmeri - Harjuntakanen - Riitasuo (FI0900065) Multarinmeren-Harjuntakasen alue on laaja ja erämainen edustava suo-, vesistö- ja metsäluontokokonaisuus. Suot ovat ojittamattomia, metsät yleensä luontaisesti uudistuneita ja vähänkäsiteltyjä sekä pienvedet koskemattomia. lähinnä hankealuetta sijaitseva Multarinmeri on monimuotoinen suoalue, jossa kasvillisuuden vaihtelusuunnat ovat näkyvissä pienialaisesti. Erilaiset suotyypit ovat hyvin edustettuina. Valtaosan alueesta muodostavat puustoiset rämeet ja mesotrofiset (meso-eutrofiset) nevat; kombinaatioita esiintyy suhteellisen vähän. Eri suotyyppejä korvista, rämeistä ja nevoista onkin tavattu noin 30. Alueen lammet ovat luonnontilaisia ja siten arvokkaita pienvesiä. Lampien linnusto on monipuolista (Tietolähde: Ympäristöhallinnon verkkosivut).
6 (32) Kohde on sekä SPA- että SCI-alue. Etäisyys hankealueeseen on lähimmillään Multarinmeren kohdalla noin 4,5 kilometriä. Kohteen suojeluperusteena oleva luontodirektiivin liitteen II lajisto ja lintudirektiivin liitteen I lajisto ovat osin luonteeltaan sellaisia laajalti liikkuvia lajeja, että hankkeella voi olla niiden esiintymiseen vaikutuksia. Vaikutusten merkittävyyden arviointi edellyttää tarkempia selvityksiä lajien esiintymisestä Natura-alueella ja sen ympäristössä sekä liikkumisesta selvitysalueen suuntaan. 3.3 Muut luonnonsuojelualueet tai merkittävät kohteet Hankealueen välittömään läheisyyteen 3 km etäisyydellä ei sijoitu maa-alueilla olevia luonnonsuojelualueita ja vaikutukset tätä kauempana sijaitseviin alueisiin eivät ole todennäköisiä. Natura 2000 -alueeseen Seläntauksen suot kuuluva Väljänneva on myös maakunnallisesti tärkeä lintualue (MAALI). Muut MAALI-alueet sijoittuvat yli 10 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Hankealueella ei sijaitse pohjavesialuetta. 4 Luontotyypit 4.1 Menetelmät Selvitysalueella mahdollisesti sijaitsevat arvokkaat luontokohteet ja elinympäristöt esikartoitettiin rajaamalla paikkatietoaineistojen perusteella (Corine, Metla, peruskartta- ja ilmakuva-aineistot) alueet, joilla näiden esiintyminen on mahdollista. Maastoinventoinnit kohdennettiin erityisesti näille alueille sekä muille mahdollisille kohteille, jotka maastokäynneillä todettiin mahdollisesti sisältävän luontoarvoja. Lisäksi tehtiin yleisiä havaintoja alueen kasvillisuudesta. Kaikkien selvityksen tekohetkellä suunniteltujen voimalapaikkojen lähiympäristöt ja välittömät vaikutusalueet kartoitettiin lisäksi tarkemmin. 4.2 Alueen yleiskuvaus alue on voimakkaan metsätalouden aluetta. Tästä johtuen puuston keskimääräinen ikä alueen kivennäismailla on varsin nuorta. Yleisin kuviotyyppi on nuori tai varttuva kasvatusmetsä. Hyvin vanhoja metsäkuvioita ei havaittu. Kuivahko kangas ovat selvästi vallitseva kasvupaikkatyyppi ja selkeä valtapuu on mänty. Tuoretta kangasta esiintyy kohtalaisesti. Lehtomaiset kankaat ja lehdot puuttuvat lähes kokonaan. Rehevämpää aluetta on selvitysalueen lounaisosassa Itikkakorven alueella, jossa on vanha asuinpaikka ja metsitettyjä ja umpeen kasvavia entisiä viljelysmaita.
7 (32) Kuva 3 Alueelle tyypillistä nuorta kuivahkon kankaan männikköä. Huomattava osa selvitysaluetta on ojitettua suota, joka on eriasteisesti muuttunut turvekankaiden suuntaan ja kasvaa nyt mäntyä. Ojittamatta on säilynyt vain osa Matonevasta, jossa vesitalous on kuitenkin selvästi muuttunut ympäröivien ojitusten seurauksesta. Selvitysalueella ei ole lampia tai järviä. Selvitysalueen pienet purot ovat uomiltaan kauttaaltaan muuttuneita ja yhdistyvät kiinteästi alueen suo-ojituksiin. Alueen länsiosassa virtaa Hyrkönpuro, joka arvioitiin arvokkaaksi luontokohteeksi. 4.3 Arvokkaat luontotyypit ja kohteet Selvitysalueelta tunnistettiin ja rajattiin kolme luontoarvoiltaan huomioitavaa kohdetta, jotka on esitetty kartalla kuvassa 3.
8 (32) Kuva 4 Selvitysalueelta rajatut luontoarvoja sisältävät alueet. 4.3.1 Hyrkönpuro Hyrkönpuro virtaa mutkitellen hankealueen länsipuolella. Hyrkönpuron koko vartta ei kuljettu selvityksissä läpi vaan puron tilaa arvioitiin kolmesta kohdasta. Selvityksen perusteella puro arvioitiin luonnontilaiseksi tai vähintäänkin luonnontilaisen kaltaiseksi. Puron läheisyyteen liittyy paikoin kapealti lehtoisuutta ja ainakin Lepikkokankaan kohdalla myös runsaasti erityyppistä lahopuuta sisältäviä metsäkuvioita. Hyrkönpuro on arvokas pienvesi ja muodostaa metsälain mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön. Metsälain mukaan tällaisia ovat puron välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 5 Hyrkönpuro rajauksen eteläosassa. Kuva 6 Hyrköpuro rajauksen keskiosassa. 9 (32)
10 (32) 4.3.2 Lähdekorven lähteet Kohde koostuu kahdesta erillisestä lähteestä, jotka sijaitsevat eri puolilla lähellä kulkeva metsätietä. Etelänpuoleinen lähde on täysin luonnontilainen ja sijaitsee louhikkoisessa soistumassa. Putkilokasveista tyypillisiä olivat suohorsma, suokeltto, suo-ohdake ja suokorte. Lähteessä oli runsas sammallajisto. Kuva 7 Etelänpuoleinen lähde. Pohjoisenpuoleisen lähteen silmää on ilmeisesti joskus suurennettu kaivamalla. Lähteellä oli myös vanha puinen kaide. Lähde on palautumassa luonnontilaan. Putkilokasveista tyypillisiä olivat suo-ohdake, kastikat, suokorte ja nuokkutalvikki. Sammallajisto oli monipuolinen. Molemmat lähteet on suojeltu vesilain nojalla, jonka mukaan (11 Eräiden vesiluontotyyppien suojelu) luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lähteiden lähialueet ovat metsälain 10 (20.12.2013/1085) määrittelemiä metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 8 Pohjoisenpuoleinen lähde. 4.3.3 Ruotesuontauskankaan aihki Kuva 9 Aihki eli ikivanha mänty. 11 (32)
12 (32) Kohde on poikkeuksellisen vanha, yhä elossa oleva mänty-yksilö. Rungossa on palokoroja, koloja ja myös kääpää. Kohde on paikallisen monimuotoisuuden kannalta merkittävä kohde. 4.4 Voimalapaikkojen luontotyypit 4.4.1 Voimalapaikka 1 4.4.2 Voimalapaikka 2 4.4.3 Voimalapaikka 3 4.4.4 Voimalapaikka 4 4.4.5 Voimalapaikka 5 4.4.6 Voimalapaikka 6 4.4.7 Voimalapaikka 7 4.4.8 Voimalapaikka 8 4.4.9 Voimalapaikka 9 Voimalapaikkojen sijainti ilmakuvapohjalla on esitetty 7. Voimalapaikkojen luontotyypit esitellään pystytyskenttien vaatimien alueiden osalta perustuen suunnittelutilanteeseen. Otos antaa edustavan kuvan alueen luontotyypeistä. Voimalapaikkojen muuttaminen ei aiheuta uusintaselvitysten tarvetta, sillä alueen arvokkaat luontokohteet on kartoitettu kokonaisuudessaan. Voimalapaikka on kivikkoista kuivahkoa ja kuivaa kangasta (puolukkatyyppi VT, kanervatyyppi CT). Puusto on nuorta mäntyä ja tuoretta hakkuuta. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta ja varttuvaa mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta ja varttuvaa mäntyä. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on varttuvaa mäntyä ja koivua. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT) paikoin lähestyen tuoretta kangasta. Puusto on nuorta mäntyä. Voimalapaikka on kivikkoista kuivaa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä ja koivua. Alueella on huonokuntoinen korpimökki. Voimalapaikka on kivikkoista kuivahkoa ja kuivaa kangasta (puolukkatyyppi VT, kanervatyyppi CT). Puusto on nuorta mäntyä. Voimalapaikka on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT). Puusto on nuorta mäntyä. Kohdetta ympäröivät tuoreet hakkuut. Voimalapaikka on tuoretta kangasta (mustikkatyyppi MT). Puusto on juuri hakattu. Pohjoispuoleinen metsä on kuivahkoa kangasta (puolukkatyyppi VT), jonka puusto on varttuvaa mäntyä.
13 (32) 5 Pesimälinnusto 5.1 Menetelmät Kuva 10. Ilmakuva hankealueesta ja voimalapaikkojen sijainti. Pesimälinnustoselvitys suoritettiin kahtena maastokäyntinä 3.6.2014 ja 21.6.2014. Maastokäynneillä suoritettiin linnuston pistelaskennat kaikilla tuossa vaiheessa suunnitelluilla voimalapaikoilla. Laskentapisteiden sijainti on esitetty kuvassa 8.
14 (32) Kuva 11 Linnuston pistelaskentapaikat (siniset pisteet). Pistelaskennassa kaikki laskentapisteestä havaitut reviiriä pitäneet lintuyksilöt kirjattiin ylös. Pääosin havainnot tehtiin laulavista linnuista, mutta havaintoja tehtiin myös käyttäen apuina kiikareita. Laskennat suoritettiin varhaisaamun tunteina, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on suurimmillaan. Sää laskentapäivinä oli poutainen ja vähätuulinen. Alueella sijaitsevilla kartta- ja ilmakuva-aineistoista tunnistetuilla linnustollisesti mahdollisesti tärkeillä alueilla vierailtiin erikseen. Tyypillisiä tällaisia alueita ovat esimerkiksi avosuot sekä järvet ja lammet. Alueen linnustoa tarkkailtiin myös yleisluontoisesti jatkuvasti alueella liikuttaessa. 5.2 Havaittu pesimälinnusto Pistelaskennoissa havaittu pesimälinnusto on esitetty laskentapaikoittain ja kokonaisuudessaan taulukoissa 1. Parimääräarviot perustuvat havaittuihin yksilöihin ja ovat vähimmäisarvioita.
15 (32) Taulukko 1. Selvitysalueen pistelaskennoissa havaitut lintulajit ja niiden parimääräarviot laskentapisteittäin. Sisältää myös lajit, joilla on laaja reviiri, kuten käki. Sama yksilö voi kuulua siten useammalle laskentapaikalle, jolloin yhteismäärää ei voi laskea. Merkintä (x) kertoo jätöksistä ilman suoraa havaintoa linnuista. Laji 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Yhteensä Metso 2 x x 2 Kurki 1 1 Valkoviklo 1 1 1 3 Metsäviklo 1 1 Käki 2 3 3 1 2 1 1 1 1 - Käpytikka 1 1 Metsäkirvinen 1 3 4 2 2 2 2 1 17 Rautiainen 1 1 2 1 5 Punarinta 1 2 1 1 1 1 1 2 1 11 Leppälintu 1 1 2 Mustarastas 1 1 Laulurastas 1 1 2 1 1 1 1 8 Lehtokerttu 1 1 Hernekerttu 1 1 Tiltaltti 1 1 1 1 1 1 6 Pajulintu 4 6 4 3 3 5 4 5 3 2 2 4 45 Hippiäinen 1 1 1 1 1 5 Harmaasieppo 1 1 2 2 6 Kirjosieppo 1 1 2 Hömötiainen 1 1 2 Töyhtötiainen 1 1 1 3 Talitiainen 1 1 2 Närhi 1 1 Varis 1 1 Peippo 3 4 2 4 3 3 5 2 4 3 2 4 39 Vihervarpunen 1 1 1 1 1 1 6 Punatulkku 1 1 Keltasirkku 1 1 Yhteensä 17 24 17 19 15 14 15 11 18 12 12 15 174 Selvästi runsaimmat lajit olivat metsien yleislajit pajulintu ja peippo. Runsaita olivat myös laulurastas, metsäkirvinen ja punarinta. Kokonaisuudessaan havaittu lajisto oli hyvin tyypillistä karujen metsätalousalueiden linnustoa. Alueella liikuttaessa havaittiin kohtalaisen runsaasti metson jätöksiä. Lisäksi havaittiin kolme teertä Tammikankaalla. Selvitysalueen linnustoa voidaan pitää lajistoltaan ja tiheyksiltään maantieteelliselle alueelle tyypillisenä, eikä se sisällä erityisen merkittäviä arvoja. Matonevan linnustoa selvitettiin ensimmäisellä ja toisella kartoituskerralla erikseen kartoituslaskentana. Soiden lintulajistoa ei havaittu. Hyrkönpuron varteen
16 (32) pohjoispuolella kuului pohjoisen suunnasta kapustarinnan ääntelyä. Tämä reviiri sijaitsee mahdollisesti Matonevalla. Selvityksen yhteydessä havaittiin lisäksi todennäköisesti reviirillä kaarrellut hiirihaukka Hyrkönpuron länsipuolella Lepikkokankaan alueella. Todennäköinen pesäpaikka jää suunnittelualueen ulkopuolella ja noin 500 metrin päähän lähimmistä voimalapaikoista. 5.3 Tiira-havaintopalvelun havainnot Alueelta on vain yksi havainto. Hyrkönpuron varressa kohdalla on havaittu kolme riekkoa joulukuussa 2009. 5.4 Suojelullisesti merkittävät lintulajit Tärkeimpien suojelullisesti merkittävien lajien havaintopaikat on esitetty kuvassa 11. Kuva 12 merkittävien lajien havaintopaikat. 5.4.1 Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Valtakunnallisessa uhanalaisuustarkastelussa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäviksi luokiteltuja lajeja tavattiin metso ja teeri. Selvityksessä havaittiin kaksi metsokukkoa yhdellä laskentapisteellä ja ulosteita eri puolilla aluetta. Teeriä havaittiin alueen koon
17 (32) nähden niukasti. Esiintyminen on ylipäänsä lajeille tyypillistä. Myös arkistohavaintojen riekko on silmälläpidettävä laji. Vaarantuneesta maakotkasta saatiin havaintoja kiertelevistä yksilöistä muutonseurantojen yhteydessä. Keväällä havaittiin yksi aikuinen yksilö saalistamassa noin 2 kilometriä selvitysalueen kaakkoispuolella. Syksyllä havaittiin useaan otteeseen vähintään kolme eri yksilöä selvitysalueen luoteispuolella. Yksi oli aikuinen ja kaksi esiaikuisia. Syksyllä vain yhden esiaikuisen lentoreitti sivusi kerran selvitysalueen pohjoisreunaa. On mahdollista, että syksyllä kotkien liikkumisalueella oli niitä sinne houkutellut haaska. 5.4.2 EU:n lintudirektiivin lajit ja Suomen erityisvastuulajit 6 Muuttolinnusto 6.1 Menetelmät EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) mainittuja lajeja havaittiin teeri, metso, kurki ja kapustarinta. Teeri, metso ja kurki ovat lajeja, jotka esiintyvät yleisinä selvitysalueen kaltaisilla alueilla. Kapustarinta on suolaji, jonka reviiri sijaitsi todennäköisesti Matonevalla. Lajin elinympäristöön ei kohdistu suoria vaikutuksia. Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista (Rassi ym. 2001) tavattiin leppälintu, valkoviklo, teeri ja metso. Leppälinnulle selvitysalueen kaltaiset mäntymetsäiset alueet ovat tyypillistä elinympäristöä. Havaittua kahta paria voidaan pitää alhaisena määränä. Valkoviklo esiintyy harvakseltaan suoelinympäristöissä. Tarkkaa pesimäpaikka kolmelle havainnolle ei saatu määritettyä. Laji on äänekäs, ja todennäköisesti kaikki havainnot koskevat samaa reviiriä. Alueen ylittävää lintujen kevätmuuttoa selvitettiin vuonna 2014 huhtikuussa yhtenä päivänä noin 5 tunnin ajan ja syysmuuttoa syyskuussa neljänä päivänä yhteensä noin 24 tunnin ajan. Tarkkailupäivät ja tunnit on esitetty taulukossa 2. Seurantapäivät pyrittiin ajoittamaan sääolojen perusteella vilkkaisiin muuttopäiviin. Taulukko 2 Muutonseurantapäivät, niiden luonnehdinta, käytetyt tarkkailupisteet ja tarkkailutunnit. Päivä Luonnehdinta Pisteet Tunnit 10.4. Hiljainen muuttopäivä Kevät 1,2 5 16.9. Hiljainen muuttopäivä Syksy 3 22.9. Kohtalainen yleismuuttopäivä Syksy 7 30.9. Kohtalainen yleismuuttopäivä Syksy 6 15.10. Hiljainen muuttopäivä Syksy 8 Alueen tasaisten pinnanmuotojen ja metsäisyyden johdosta hankealueelta löytyi huonosti muutonseurantaan sopivia näkyvyydeltään hyviä paikkoja. Kevään tarkkailu suoritettiin hakkuulla hankealueen kaakkoispuolella metsätien varressa ja Urpilan pelloilla. Syksyn tarkkailupiste oli Kotasaari Jääjoen koillispuolella. Paikalla on vanha hiekanottoalue ja se on hieman muuta ympäristöä korkeammalla. Käytetyt tarkkailupisteet on esitetty kuvassa 12.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (32) Kuva 13 Muutonseurannassa käytetyt havainnointipaikat (siniset pisteet) suhteeessa hankealueeseen (kaavaillut voimalapaikat punaisella). Seurannassa kirjattiin ylös havaitut muuttavien lintujen laji, määrä, niiden arvioitu muuttosuunta, muuttokorkeus ja etäisyys tarkkailijasta. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida muuton voimakkuutta ja muuttolinjoja selvitysalueella. 6.2 Havaittu lajisto Yhteensä seurannoissa havaittiin 7614 muuttavaa lintuyksilöä. Havainnot on eritelty tarkemmin lajeittain ja havaintopäivittäin taulukossa 3. Kaiken kaikkiaan alueella havaittiin vain kohtalaisesti muuttoa verrattuna lähialueilla samoina päivinä suoritettuihin seurantoihin. Tuloksia tarkastellaan seuraavaksi lajiryhmittäin. Kertynyt aineisto on kokonaisuudessaan liitteenä. Kevätmuuton osalta aineisto jäi hyvin niukaksi, mutta syysmuuton osalta tehdyt johtopäätökset ovat todennäköisesti päteviä myös kevään osalta. Taulukko 3 Muutonseurannassa havaitut lajit ja yksilömäärät havaintopäivittäin. Laji Ampuhaukka Anser-hanhi 10.4. 16.9. 22.9. 1 66 30.9. 15.10. Yhteensä 1 66
19 (32) Hanhi 48 48 Harmaalokki 1 1 Hiirihaukka 1 9 2 12 Isokoskelo 3 47 50 Järripeippo 4 59 63 Kanahaukka 2 1 1 4 Korppi 5 5 Kulorastas 1 2 3 Kurki 9 5587 31 5627 Lapinsirkku 2 2 Laulujoutsen 23 69 92 Maakotka 1 1 Metsähanhi 2 61 63 Muuttohaukka 1 1 Niittykirvinen 23 39 62 Nuolihaukka 1 1 Närhi 4 8 1 13 Pajusirkku 4 4 Peippo 34 34 Peippolaji 236 17 253 Piekana 2 2 4 Pikkukäpylintu 3 3 Pikkulintu 14 14 Punakylkirastas 34 34 Punatulkku 132 132 Pyrstötiainen 10 10 Räkättirastas 25 78 103 Sepelkyyhky 111 491 5 607 Sinisuohaukka 1 2 1 4 Sääksi 1 1 Talitiainen 2 1 3 Taviokuurna 1 1 Tilhi 14 14 Töyhtöhyyppä 1 1 Urpiainen 73 73 Varis 7 7 Varpushaukka 4 7 4 15 Vesilintu 40 40 Viherpeippo 20 20 Vihervarpunen 5 114 1 120 Yhteensä 13 80 5923 1069 529 7614
20 (32) 6.3 Tulokset ja arviot lajiryhmittäin Vesilinnut: Seurannassa havaittiin vain muutamia parvia muuttavia pieniä sorsalintuja, jotka olivat isokoskeloita. Havaintojen perusteella ei hahmottunut erityisiä muuttolinjoja. Selvitysalueen lähialueilla ei ole syksyistä vesilintumuuttoa alueelle ohjaavia vesistölinjoja eikä se sijaitse tunnetuille vesilintujen muuttoreiteillä. Maaalueiden yllä vesilintumuutto kulkee usein hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella tömäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Hanhet: Seurannassa havaittiin yhteensä 177 muuttavaa hanhea. Tämä on varsin vähäinen määrä. Hankealue sijaitsee niin lännessä, että itäisten hanhien massamuutot yltävät alueelle vain harvoin ja silloinkin yleensä vaimeina. Pääosa havaitusta muutosta oli metsähanhia. Metsähanhien osalta lähialueilla ei ole muuttoa alueelle ohjaavia maasto- tai vesistölinjoja. Todennäköisesti alueen ylittävien metsähanhien määrät ovat keskimäärin vähäisiä, eivätkä poikkea lähiympäristön muutosta yleensä. Laulujoutsen: Seurannassa havaittiin 92 muuttavaa laulujoutsenta, mikä on ajankohtaan nähden kohtalainen määrä. Linnut havaittiin pääosin korkealla, vähintään 200 metrin korkeudessa. Linnuista valtaosan, yhteensä 67, arvioitiin lentäneen selvitysalueen yli. Selvitysalueesta koilliseen sijaitsevan Muurasjärven kylän alueella on paljon joutsenten ruokailuun sopivia vesialueita, ja tästä johtuen selvitysalueen yli voi kanavoitua jonkun verran sieltä muutolle lähteviä lintuja. Joutsenten vallitseva muuttosuunta syksyisin on lounas. Todennäköisesti alueen ylittävien laulujoutsenten määrät ovat kuitenkin keskimäärin vähäisiä. Kuikkalinnut: Seurannassa ei havaittu kuikkalintuja. Kuikkalinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Kurjet: Kurkia havaittiin yhteensä 5627 lintua. Hankealue sijaitsee Pohjois-Suomen kurkien käyttämällä muuttoväylällä, jolla liikehtii vuosittain kymmeniä tuhansia yksilöitä. Tarkka muuttoväylä vaihtelee vuosittain ja muuttopäivittäin vallitsevien tuuliolojen mukaan. Havaittua määrää voidaan pitää alueella kohtalaisena. Pääosa havainnoista tehtiin että 22.9., jolloin kurkien selkeä muuttosuunta alueella oli etelä. Valtaosa, noin 76 %, linnuista ohitti tarkkailupisteen ja selvitysalueen sen länsipuolelta. Tarkkailupisteen ylitti suoraan noin 11 % linnuista, joista osa on voinut lentää selvitysalueen länsiosien yli. Vain 12 % ohitti tarkkailupisteen sen itäpuolitse. Näistäkin linnuista vain 100 lensi selvitysalueen yli. Havainnot ovat tyypillisiä alueelle, yleensä voimakkain kurkien muuttovirta kulkee selvitysaluetta lännempänä. Havainnot eivät viittaa siihen, että selvitysalueen yli kulkisi selkeää kurkien muuttoa kasaavaa väylää. Joinain vuosina selvitysalueen ylittävä kurkimäärä voi kuitenkin olla kohtalainen. Havaituista kurjista vain 2 % arveltiin muuttaneen alle 200 metrin korkeudessa, 12 % noin 200 metrin korkeudessa ja 87 % tätä korkeammalla. Kahlaajat: Muuttavia kahlaajia ei havaittu yhtä keväistä töyhtöhyyppää lukuun ottamatta. Kahlaajat seuraavat muutollaan huonolla säällä vesistöjä tai lentävät maaalueiden yllä hyvin korkealla. Keväiset töyhtöhyypät voivat lentää matalalla, mutta alueella ei ole niiden muuttoa ohjaavia johtolinjoja. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä. Lokkilinnut: Muuttavia lokkilintuja havaittiin vain yksi harmaalokki. Lokkilinnut seuraavat muutollaan vesistöjä tai lentävät maa-alueiden yllä hyvin korkealla. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella törmäyskorkeudessa on epätodennäköistä.
21 (32) Sepelkyyhky: Muuttavia sepelkyyhkyjä havaittiin 607, mikä on ajankohtaan nähden kohtalainen määrä. Noin 70 % havaituista linnuista ohitti selvitysalueen sen länsipuolelta seuraillen ilmeisesti Jääjoen peltoaukean linjausta. Selvitysalueen poikki arvioitiin kulkeneen vain noin 19 % muuttajista. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella on epätodennäköistä. Varislinnut: Alueella havaittiin satunnaisia närhiä, variksia ja korppeja. Merkittävän muuton esiintyminen selvitysalueella on epätodennäköistä. Pienet varpuslinnut: Alueella ei havaittu merkittävää, alueen yleisestä muuttokuvasta poikkeavaa pienten varpuslintujen muuttoa. Petolinnut: Muuttavia Päiväpetolintuja havaittiin seurannassa kohtalaisesti, yhteensä 43 yksilöä. Selvästi runsaimpia olivat hiirihaukka ja varpushaukka. Vain noin 30% havaituista linnuista arveltiin ylittäneen selvitysalueen, eikä havainnoista hahmottunut petolintujen erityisesti käyttämiä muuttoväyliä. Yleisesti ottaen alueen maastonpiirteet eivät vaikuta ohjaavan petolintujen muuttoja alueella, joka kulkenee hajanaisena. Keski-Suomessa havaittavat yksilömäärät ovat tyypillisesti hyvin pieniä, eikä havaittu määrä olennaisesti poikkea tästä kuvasta. Havaituista pedoista 34 % arveltiin muuttaneen alle 200 metrin korkeudessa, 39 % noin 200metrin korkeudessa ja 27 % tätä korkeammalla. 7 Liito-orava ja muut luontodirektiivin huomioitavat lajit Hyrkönpuro on mahdollinen luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainitun kirjojokikorennon elinalue. Hankkeella ei todennäköisesti ole vaikutuksia lajin esiintymiseen. Alueella ei ole hankkeen vaikutuspiirissä sopivia elinympäristöjä muille luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainituille lajeille. Tietoja ei ko. lajien esiintymisestä ei myöskään ollut uhanalaisten lajien UHEX tietokannassa. 7.1 Liito-orava selvityksen menetelmät Liito-oravaselvitykset tehtiin 3.6.2014. Ennen maastokäyntiä tarkastettavat kohteet, mahdolliset liito-oravan esiintymisalueet, valittiin karttatarkastelun ja ilmakuvien perusteella. Kohteiksi valittiin varttuneet ja vanhat kuusi-, kuusiseka- ja lehtipuusekametsät. Lisäksi muut maastossa havaitut varttuneet kuusimetsät ja varttuneiden haapojen esiintymät tarkistettiin. Liito-oravan lepäily-, ruokailu- ja lisääntymispuun tunnistaminen tapahtui papanoiden perusteella. Papanat antavat ainoastaan tietoa lajin esiintymisestä alueella, joten niiden perusteella ei pysty määrittämään eläinten määrää tai niiden elinpiirien laajuutta. Lajille soveliailta metsäalueilta etsittiin liito-oravien papanoita mahdollisten pesimä-, oleskeluja ruokailupuiden juurilta (erityisesti kuusi ja haapa). Papanoiden löytyessä niiden tuoreus ja määrä arvioitiin silmämääräisesti. Papanapuun rinnankorkeusläpimitta mitattiin ja katsottiin, onko puussa koloja tai risupesiä. Tämän jälkeen arvioitiin lajille soveltuvan metsäalueen laajuus. Lisääntymis- ja levähdysalue rajattiin papanapuiden sijainnin ja kohteen puustollisten sekä muun kasvillisuuden ominaisuuksien perusteella. 7.2 Liito-oravaselvityksen tulokset Selvitysalueella ei havaittu merkkejä liito-oravan elinpiireistä. Selvitysalue on lähes kokonaisuudessaan lajille huonosti sopivaa. Alueen metsät ovat pääosin liian karuja ja liito-oravan suomia lehtoja ja lehtomaisia kankaita ei juuri esiinny. Valtaosan
22 (32) selvitysalueesta muodostavat männiköt, joissa liito-oravan esiintyminen on niukkaa. Puustossa lajin suosimat varttuneet kuuset ja haavat ovat hyvin vähälukuisia. 8 Lepakot ja muut uhanalaiset eliölajit Muiden ten yhteydessä arvioitiin lepakoille sopivien elinympäristöjen ja päiväpiilojen esiintymistä hankealueella ja voimala- tai tiealueiden läheisyydessä. Erityisen sopivia ympäristöjä ei hankealueella havaittu. Puusto on valtaosin nuorehkoa ja kolopuita oli varsin niukasti eikä vanhoja lepopaikoiksi sopivia rakennuksia alueella havaittu. Ainoa alueelta löytynyt kolopuu (aihki) on huomioitu sijoitussuunnittelussa. Pohjanlepakot voivat saalistaa alueen tieverkostolla, sillä ne liikkuvat laajalti ravinnonhaussa ja saalistavat mielellään metsäaukeilla. Laji on yleisin suomessa tavattava lepakko, jota tavataan lähes koko maassa. Alueen kautta voi kulkea hajanaista lepakkomuuttoa, mutta alue ei ole luonteeltaan sellainen, että se erityisesti kanavoisi muuttoa. Yleisesti ottaen tuulivoimalat voivat houkutella avoimessa saalistavia lajeja, joita suomessa on lähinnä pohjanlepakko, ruokailemaan voimala-alueelle roottorien läheisyyteen (Rydell ym. 2012). Selvityksissä ei havaittu uhanalaisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä. 9 Johtopäätökset ja vaikutustenarviointi 10 Viitteet Selvitysalue muodostuu pääosin metsätalouskäytössä olevista karuhkoista metsistä ja ojitetuista suoalueista, joilla ei esiinny erityisiä luontoarvoja. Alueelta tunnistettujen arvokkaiden luontokohteiden arvojen ei arvioida vaarantuvan hankeen myötä. Alueella ei todettu uhanalaisten lajien esiintymiä, joita tuulivoimahanke voisi uhata. Hankkeen mahdollisten läheisiin Natura-2000 ohjelman alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin katsotaan vaativan lisäselvityksiä. Hanke ei muutonseurannan perusteella näytä aiheuttavan erityistä vaaraa muuttolinnuille. Syksyisen muutonseurannan perusteella alueen yli ei kulje alueen yleisestä kuvasta poikkeavia merkittäviä muuttolintujen muuttoreittejä. Kurki on tärkein alueen kautta suurin määrin muuttava laji, jonka muuton voimakkuus kuitenkin vaihtelee vuosien välillä. Kurjen ei ole todettu olevan erityisen altis törmäyksille tuulivoimaloiden kanssa. Tämän selvityksen tulosten perusteella arvioidaan hankeen vaikutukset luontoon vähäisiksi ja alueen sopivan tuulivoimatuotantoon hyvin. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001. Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. ja Green, M. 2012. The effect of wind power on birds and bats, A synthesis. Vindval report 6511. Väisänen, Risto A.; Lammi, Esa & Koskimies, Pertti 1998. Muuttuva pesimälinnusto. - Otava. Keuruu.
23 (32) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Tuomo Pihlaja suunnittelija, FM biologi
24 (32) Taulukko 4 Muutonseurannoissa kertyneet havainnot. Päivä Piste Laji Määrä Suunta Etäisyys Korkeus Sivuutus 10.4. K1 Kulorastas 1 N 200 20 W 10.4. K1 Töyhtöhyyppä 1 NE 1500 100 E 10.4. K1 Metsähanhi 2 WSW 0 40 Y 10.4. K1 Kurki 5 NE 400 150 E 10.4. K1 Kurki 4 N 3000 200 W 10.4. K1 Kanahaukka 1 p 1500 200 E 16.9. S Närhi 2 WSW 500 40 N 16.9. S Närhi 1 200 E 16.9. S Närhi 2 SW 0 30 Y 16.9. S Peippo 15 S 0 30 Y 16.9. S Peippo 5 SW 500 30 E 16.9. S Peippo 5 SW 500 30 W 16.9. S Peippo 3 SW 0 40 Y 16.9. S Peippo 4 SW 1000 50 W 16.9. S Peippo 2 SW 0 50 Y 16.9. S Vihervarpunen 5 S 500 50 W 16.9. S Niittykirvinen 4 S 0 50 Y 16.9. S Niittykirvinen 4 S 0 50 Y 16.9. S Niittykirvinen 1 S 0 50 Y 16.9. S Niittykirvinen 10 SSW 500 50 W 16.9. S Niittykirvinen 1 S 0 50 Y 16.9. S Niittykirvinen 3 SW 1000 50 W 16.9. S Sinisuohaukka 1 SW 800 150 W 16.9. S Hiirihaukka 1 SE 1500 200 E 16.9. S Varpushaukka 1 W 0 200 Y 16.9. S Varpushaukka 1 SW 0 200 Y 16.9. S Varpushaukka 1 S 5000 250 W 16.9. S Varpushaukka 1 S 1000 200 W 16.9. S Kanahaukka 1 S 200 30 E 16.9. S Kanahaukka 1 kiert 5000 250 WNW 16.9. S Järripeippo 4 SW 0 5 Y 16.9. S Sinisuohaukka 1 1000 200 W 22.9. S Pajusirkku 4 S 0 50 Y 22.9. S Kurki 450 S 7000 200 W 22.9. S Kurki 110 S 0 200 Y 22.9. S Kurki 4 S 5000 250 22.9. S Kurki 18 S 6000 300 W 22.9. S Kurki 25 S 7000 300 W 22.9. S Kurki 880 S 6000 250 W 22.9. S Kurki 300 S 5000 300 E 22.9. S Kurki 45 S 7000 250 W 22.9. S Kurki 300 S 5000 300 W 22.9. S Kurki 300 S 7000 350 E
25 (32) 22.9. S Kurki 103 S 4000 300 W 22.9. S Kurki 240 S 2000 300 W 22.9. S Kurki 63 S 6000 300 W 22.9. S Kurki 44 S 0 250 Y 22.9. S Kurki 330 S 0 200 Y 22.9. S Kurki 80 S 0 250 Y 22.9. S Kurki 90 S 6000 300 W 22.9. S Kurki 118 S 4000 250 W 22.9. S Kurki 56 S 4000 300 W 22.9. S Kurki 27 S 0 230 Y 22.9. S Kurki 250 S 5000 300 W 22.9. S Kurki 100 S 1000 250 E 22.9. S Kurki 110 S 4000 200 W 22.9. S Kurki 65 S 5000 200 W 22.9. S Kurki 13 S 6000 250 W 22.9. S Kurki 7 S 3000 300 W 22.9. S Kurki 100 S 8000 300 W 22.9. S Kurki 6 S 5000 350 W 22.9. Kurki 50 S 3000 300 W 22.9. Kurki 180 S 8000 300 W 22.9. Kurki 100 S 8000 300 W 22.9. Kurki 3 SW 0 250 Y 22.9. Kurki 5 S 0 400 Y 22.9. Kurki 100 S 10000 300 W 22.9. Kurki 21 S 0 250 Y 22.9. Kurki 125 S 7000 300 W 22.9. Kurki 4 S 0 300 Y 22.9. Kurki 3 S 6000 300 W 22.9. Kurki 16 S 10000 300 W 22.9. Kurki 3 S 8000 300 W 22.9. Kurki 50 S 8000 300 W 22.9. Kurki 200 SSE 10000 400 W 22.9. Kurki 8 S 1000 400 W 22.9. Kurki 60 S 8000 300 W 22.9. Kurki 8 S 10000 350 W 22.9. Kurki 17 S 9000 300 W 22.9. Kurki 200 S 8000 350 W 22.9. Kurki 100 S 8000 400 W 22.9. Kurki 100 S 12000 600 W 22.9. Metsähanhi 13 S 0 350 Y 22.9. Metsähanhi 7 SW 2000 300 W 22.9. Metsähanhi 38 SW 4000 400 W 22.9. Metsähanhi 3 SW 2000 600 E 22.9. Anser-hanhi 4 SSW 1000 400 W 22.9. Anser-hanhi 17 SW 5000 450 E
26 (32) 22.9. Anser-hanhi 45 WSW 7000 600 N 22.9. Hanhi 30 S 7000 400 W 22.9. Hanhi 18 SW 5000 400 E 22.9. Ampuhaukka 1 S 1000 200 W 22.9. Palokärki 1 0 22.9. Isolepinkäinen 1 0 22.9. Sepelkyyhky 16 S 4000 300 W 22.9. Sepelkyyhky 60 S 2000 70 W 22.9. Sepelkyyhky 40 2000 40 SW 22.9. Sepelkyyhky 11 S 3000 400 W 22.9. Sepelkyyhky 24 S 2000 350 W 22.9. Varpushaukka 1 SE 0 150 Y 22.9. Varpushaukka 1 SSE 2000 300 E 22.9. Varpushaukka 1 SSE 2000 200 E 22.9. Varpushaukka 1 S 3000 400 W 22.9. Varpushaukka 3 S 3000 250 W 22.9. Taivaanvuohi 1 300 W 22.9. Nuolihaukka 1 S 1000 100 E 22.9. Sinisuohaukka 1 SW 3000 150 E 22.9. Sinisuohaukka 1 S 2000 100 E 22.9. Hiirihaukka 1 S 2000 150 W 22.9. Hiirihaukka 1 SE 0 200 Y 22.9. Hiirihaukka 2 SSE 0 200 Y 22.9. Hiirihaukka 3 S 6000 300 W 22.9. Hiirihaukka 1 SSE 1000 200 W 22.9. Hiirihaukka 1 S 4000 250 E 22.9. Kanahaukka 1 S 1000 50 E 22.9. Laulujoutsen 8 S 1000 200 E 22.9. Laulujoutsen 2 SW 2000 400 E 22.9. Laulujoutsen 7 SW 3000 250 E 22.9. Laulujoutsen 5 SW 2000 300 W 22.9. Laulujoutsen 1 SW 12000 500 W 22.9. Sääksi 1 S 2000 150 E 22.9. Tylli 1 0 22.9. Maakotka 1 S 2000 200 W 30.9. Peippolaji 3 SW 1000 70 S 30.9. Peippolaji 10 S 500 70 W 30.9. Peippolaji 3 SW 500 70 W 30.9. Peippolaji 2 0 70 Y 30.9. Peippolaji 8 SSW 2000 100 W 30.9. Peippolaji 13 SSW 2000 100 E 30.9. Peippolaji 7 SW 0 70 Y 30.9. Peippolaji 13 SW 1000 100 E 30.9. Peippolaji 2 0 50 Y 30.9. Peippolaji 20 SSW 2000 100 W
27 (32) 30.9. Peippolaji 4 SSW 500 50 E 30.9. Peippolaji 10 SW 1000 70 W 30.9. Peippolaji 8 0 30 W 30.9. Peippolaji 15 SSW 2000 100 W 30.9. Peippolaji 6 S 1000 70 W 30.9. Peippolaji 1 S 0 50 Y 30.9. Peippolaji 4 SW 0 60 Y 30.9. Peippolaji 9 SW 500 100 E 30.9. Peippolaji 3 SW 1000 40 W 30.9. Peippolaji 13 SSW 1000 100 W 30.9. Peippolaji 4 S 1000 70 E 30.9. Peippolaji 6 SW 1000 70 W 30.9. Peippolaji 5 SW 500 70 E 30.9. Peippolaji 9 SW 1000 100 W 30.9. Peippolaji 17 SW 500 50 W 30.9. Peippolaji 6 SW 500 100 E 30.9. Peippolaji 2 SW 0 70 Y 30.9. Peippolaji 5 SW 1000 70 W 30.9. Peippolaji 15 SW 500 100 S 30.9. Peippolaji 10 SW 1000 100 E 30.9. Peippolaji 15 SW 1000 100 W 30.9. Niittykirvinen 2 SW 0 30 Y 30.9. Niittykirvinen 1 SW 0 40 Y 30.9. Niittykirvinen 1 SW 0 40 Y 30.9. Niittykirvinen 4 SW 0 50 Y 30.9. Niittykirvinen 1 SW 0 50 Y 30.9. Niittykirvinen 6 SW 0 40 Y 30.9. Niittykirvinen 7 SW 0 50 Y 30.9. Niittykirvinen 2 SW 0 50 Y 30.9. Niittykirvinen 1 SW 0 30 Y 30.9. Niittykirvinen 1 SW 0 30 Y 30.9. Niittykirvinen 11 SW 0 50 Y 30.9. Niittykirvinen 2 SW 0 50 Y 30.9. Järripeippo 2 S 0 50 Y 30.9. Järripeippo 1 S 0 50 Y 30.9. Järripeippo 22 S 0 40 Y 30.9. Järripeippo 2 S 0 50 Y 30.9. Järripeippo 3 SSW 0 30 Y 30.9. Järripeippo 2 SW 0 50 Y 30.9. Järripeippo 21 S 0 40 Y 30.9. Järripeippo 6 SSW 0 40 Y 30.9. Punakylkirastas 9 S 1000 20 W 30.9. Punakylkirastas 10 SSW 0 15 Y 30.9. Punakylkirastas 2 SSW 0 30 Y 30.9. Punakylkirastas 2 SW 0 30 Y
28 (32) 30.9. Punakylkirastas 9 SW 500 40 W 30.9. Punakylkirastas 4 500 15 E 30.9. Punakylkirastas 2 SW 0 50 Y 30.9. Punakylkirastas 8 1000 50 W 30.9. Hömötiainen 2 0 30.9. Tiltaltti 1 0 30.9. Vihervarpunen 1 SW 0 40 Y 30.9. Vihervarpunen 2 SW 0 40 Y 30.9. Vihervarpunen 2 SW 0 40 Y 30.9. Vihervarpunen 6 S 0 40 Y 30.9. Vihervarpunen 17 SSW 0 10 Y 30.9. Vihervarpunen 1 S 0 30 Y 30.9. Vihervarpunen 8 S 1000 70 W 30.9. Vihervarpunen 11 SW 1000 100 W 30.9. Vihervarpunen 5 S 0 50 Y 30.9. Vihervarpunen 19 S 0 40 Y 30.9. Vihervarpunen 42 S 1000 50 W 30.9. Räkättirastas 1 SW 0 70 Y 30.9. Räkättirastas 1 SW 0 70 Y 30.9. Räkättirastas 3 SW 1000 70 W 30.9. Räkättirastas 1 SW 2000 70 W 30.9. Räkättirastas 3 SW 2000 150 E 30.9. Räkättirastas 8 500 40 30.9. Räkättirastas 16 NE 2000 100 N 30.9. Räkättirastas 3 0 30 E 30.9. Räkättirastas 50 700 40 NE 30.9. Räkättirastas 40 500 40 SE 30.9. Pyrstötiainen 10 W 0 1 Y 30.9. Sepelkyyhky 9 S 4000 200 E 30.9. Sepelkyyhky 10 S 2000 250 W 30.9. Sepelkyyhky 40 SSW 7000 400 W 30.9. Sepelkyyhky 48 SSW 3000 250 W 30.9. Sepelkyyhky 6 SSW 1000 300 W 30.9. Sepelkyyhky 16 S 2000 250 W 30.9. Sepelkyyhky 43 S 3000 350 W 30.9. Sepelkyyhky 50 S 7000 400 W 30.9. Sepelkyyhky 55 S 4000 250 W 30.9. Sepelkyyhky 4 S 1000 300 E 30.9. Sepelkyyhky 20 SSW 0 200 Y 30.9. Sepelkyyhky 1 SSW 1000 350 W 30.9. Sepelkyyhky 1 S 2000 150 W 30.9. Sepelkyyhky 110 S 4000 350 W 30.9. Sepelkyyhky 2 S 2000 350 E 30.9. Sepelkyyhky 25 S 7000 400 W 30.9. Sepelkyyhky 18 S 4000 250 E
29 (32) 30.9. Sepelkyyhky 3 SW 1000 200 E 30.9. Sepelkyyhky 30 S 5000 300 E 30.9. Isokoskelo 3 W 2000 250 S 30.9. Harmaalokki 1 SW 2000 300 N 30.9. Lapinsirkku 2 S 0 100 Y 30.9. Korppi 5 W 500 100 N 30.9. Talitiainen 2 SSE 0 40 Y 30.9. Talitiainen 3 0 30.9. Taivaanvuohi 1 700 NE 30.9. Hiirihaukka 1 SE 0 250 Y 30.9. Hiirihaukka 1 SE 5000 250 SW 30.9. Urpiainen 2 0 Y 30.9. Närhi 1 0 30.9. Närhi 2 SW 500 30 S 30.9. Närhi 5 W 500 25 N 30.9. Närhi 1 W 500 30 N 30.9. Viherpeippo 1 0 30.9. Varpushaukka 1 SW 2000 300 W 30.9. Varpushaukka 1 SW 1000 150 E 30.9. Varpushaukka 1 SW 1500 200 E 30.9. Varpushaukka 1 WSW 3000 200 N 30.9. Piekana 1 WSW 2000 200 W 30.9. Piekana 1 S 1500 300 W 30.9. Kulorastas 1 0 30.9. Kanahaukka 1 3000 100 W 30.9. Muuttohaukka 1 SSW 700 150 E 30.9. Kurki 31 S 6000 400 W 15.10. Punatulkku 1 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 0 50 Y 15.10. Punatulkku 3 S 0 70 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 3 W 0 70 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 4 SW 1000 100 E 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 3 S 0 70 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 6 SW 1000 100 W 15.10. Punatulkku 5 S 300 80 E 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 4 S 500 50 E 15.10. Punatulkku 4 SW 500 50 E
30 (32) 15.10. Punatulkku 6 SSW 1000 70 W 15.10. Punatulkku 1 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 3 S 1000 100 W 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 1 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 3 SW 500 50 N 15.10. Punatulkku 1 SW 1000 50 N 15.10. Punatulkku 4 SW 300 70 N 15.10. Punatulkku 3 SW 0 20 Y 15.10. Punatulkku 2 SW 300 30 E 15.10. Punatulkku 2 SW 0 30 Y 15.10. Punatulkku 1 SW 300 50 E 15.10. Punatulkku 3 SW 2000 40 E 15.10. Punatulkku 7 SW 1000 70 E 15.10. Punatulkku 2 SW 0 30 Y 15.10. Punatulkku 2 SW 500 50 N 15.10. Punatulkku 1 S-W 0 20 Y 15.10. Punatulkku 3 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 5 SW 1000 70 SE 15.10. Punatulkku 2 SW 0 70 Y 15.10. Punatulkku 3 SW 300 10 S 15.10. Punatulkku 8 WSW 0 10 Y 15.10. Punatulkku 4 SW 0 20 Y 15.10. Punatulkku 4 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 2 S-W 0 50 Y 15.10. Punatulkku 1 NE 300 30 E 15.10. Urpiainen 2 0 40 Y 15.10. Urpiainen 3 SW 0 70 E 15.10. Urpiainen 2 0 40 Y 15.10. Urpiainen 3 SSE 300 30 E 15.10. Urpiainen 12 SW 0 15 Y 15.10. Urpiainen 17 W 0 70 Y 15.10. Urpiainen 7 W 1000 40 N 15.10. Urpiainen 15 W 0 5 Y 15.10. Urpiainen 12 S 500 40 W 15.10. Urpiainen 4 W 0 40 Y 15.10. Urpiainen 1 0 40 Y 15.10. Töyhtötiainen 1 0 15.10. Metso 1 0 15.10. Pyrstötiainen 7 0 2 Y 15.10. Pyrstötiainen 14 0 2 Y
31 (32) 15.10. Laulujoutsen 8 W 2000 150 N 15.10. Laulujoutsen 12 S 2000 200 E 15.10. Laulujoutsen 14 SSE 1000 150 E 15.10. Laulujoutsen 7 W 2000 150 N 15.10. Laulujoutsen 21 SW 3000 200 E 15.10. Laulujoutsen 1 N 6000 250 E 15.10. Laulujoutsen 3 S 2000 150 W 15.10. Laulujoutsen 3 SW 1500 200 E 15.10. Räkättirastas 18 SSE 0 70 Y 15.10. Räkättirastas 8 W 0 70 Y 15.10. Räkättirastas 8 S 2000 100 E 15.10. Räkättirastas 4 S 2000 150 E 15.10. Räkättirastas 8 S 1000 150 E 15.10. Räkättirastas 10 S 1000 70 W 15.10. Räkättirastas 12 W 2000 100 S 15.10. Räkättirastas 10 S 1500 200 W 15.10. Pikkulintu 4 0 15.10. Pikkulintu 5 S 1000 100 E 15.10. Pikkulintu 7 WSW 1500 100 S 15.10. Pikkulintu 2 S 1000 100 E 15.10. Peippolaji 10 WSW 500 50 N 15.10. Peippolaji 7 SW 1000 100 E 15.10. Taviokuurna 1 S 0 30 Y 15.10. Tilhi 1 0 Y 15.10. Tilhi 8 S 0 40 Y 15.10. Tilhi 6 E 2000 100 N 15.10. Vesilintu 40 SE 6000 300 NE 15.10. Varis 2 S 2000 150 W 15.10. Varis 2 S 2000 200 W 15.10. Varis 1 S 2000 250 W 15.10. Varis 1 S 4000 500 W 15.10. Varis 1 S 3000 200 W 15.10. Närhi 1 S 2000 50 W 15.10. Peippo 2 0 15.10. Peippo 1 0 15.10. Viherpeippo 20 WSW 500 70 N 15.10. Viherpeippo 1 0 Y 15.10. Keltasirkku 2 0 Y 15.10. Keltasirkku 2 0 Y 15.10. Sinisuohaukka 1 SSW 2000 150 W 15.10. Piekana 1 SW 0 200 Y 15.10. Piekana 1 SSE 0 200 Y 15.10. Vihervarpunen 1 SW 0 20 Y 15.10. Isokoskelo 7 ESE 4000 300 N 15.10. Isokoskelo 10 S 2500 200 W
32 (32) 15.10. Isokoskelo 30 SW 3000 200 NW 15.10. Talitiainen 1 SSW 0 40 Y 15.10. Sepelkyyhky 1 S 3000 150 W 15.10. Sepelkyyhky 2 S 3000 150 W 15.10. Sepelkyyhky 2 S 0 200 Y 15.10. Pikkukäpylintu 3 E 0 5 Y 15.10. Kanahaukka 1 WSW 300 10 N 15.10. Kanahaukka 1 0 300 15.10. Kanahaukka 1 6000 300 15.10. Isolepinkäinen 1 0 15.10. Kulorastas 2 SSW 1000 100 W 15.10. Korppi 6 2000 N 15.10. Korppi 4 4000 W