Kaavoituskatsaus 2015 keravan kaupunki maankäyttöpalvelut
2 Esipuhe K erran vuodessa laadittavassa kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Siinä kerrotaan lyhyesti niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Tässä katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Tässä kaavoituskatsauksessa selostetaan niitä kaavahankkeita, jotka ovat ajankohtaisia vuonna 2015. Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kaavoituskatsaus löytyy myös Internet-sivuilta www.kerava.fi. Tarkempia tietoja kaavoitushankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Kaavoituksesta vastaava luottamustoimielin on kaupunkikehitysjaosto. kaavoituskäsitteitä Maakuntakaava ohjaa kunnallista yleisja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Yleiskaava ja osayleiskaava ovat kunnan yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Kaavarunko on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Rakennusjärjestys antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL on lyhenne maankäyttö- ja rakennuslaista. MRA on lyhenne maankäyttö- ja rakennusasetuksesta.
4 Maakuntakaavat Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa 2006. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaa on täydennetty ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Vaihekaavan keskeisenä sisältönä on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko ja maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt loppuvuodesta 2013. Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne, kulttuuriympäristöt. Kaava tulee täydentämään ja tarkistamaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, 00240 Helsinki puh. (09) 4767 411 faksi (09) 4767 4300 www.uudenmaanliitto.fi
Kaavoituskatsaus 2015 5 KUUMA-seutu Kerava kuuluu KUUMA-kuntiin, joita Keravan ohella ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kunnat ovat osana yhteistyötä mm. päivittäneet vanhojen KUUMA-kuntien laatiman kehitys- ja ympäristökuvan. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen KUUMA-seudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva hyväksyttiin syksyllä 2012. www.kuuma.fi/maankaytto Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Nämä kunnat ovat yhteistyössä Uudenmaan liiton ja HSY:n kanssa laatineet 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian. Maankäyttösuunnitelma 2050 ja asuntostrategia 2025 liittyvät tiiviisti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jonka valmistelusta vastaa HSL, Helsingin seudun kunnat sekä valtion liikenne- ja ympäristöviranomaiset. Maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian luonnokset ovat parhaillaan lausunnoilla ja niistä viimeistellään lausuntojen ja kannanottojen perusteella lopulliset suunnitelmat alkuvuodesta 2015. Ne lähetetään tämän jälkeen hyväksyttäviksi kuntiin. Myös HLJ 2015- suunnitelma on parhaillaan lausunnoilla ja se tulee kuntiin hyväksyttäväksi KUUMA-johtokunnan kautta liikennejärjestelmäpäätöksen tekemistä varten.
6 Yleiskaavat ja yleiskaavan muutokset Yleiskaava 2020 (YK3) ja yleiskaavan muutos KerCa (YK4) Koko Keravan kaupungin alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keravan yleiskaava 2020 (YK3), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.6.2004, ja se on tullut voimaan vaiheittain 25.9.2004, 30.11.2005 ja 22.6.2006. Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta, ja yleiskaavan muutos (KerCa/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 3.9.2007 ja se on tullut voimaan 16.10.2007.
Kaavoituskatsaus 2015 7 Vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavahankkeet YK 6 Keravan yleiskaava 2035 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 3.12.2012, että yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Yleiskaavatyön käynnistyessä samanaikaisesti käynnissä olleiden osayleiskaavojen laatiminen tuli tarpeettomaksi. Kaskelan, Keravanjoen ja Koukkukallion - Koukkusuon osayleiskaava ja Ristikytö - Kytömaan erillisselvityksen laatiminen oli tarkoituksenmukaista keskeyttää ja poistaa kaavoitusohjelmasta. Alueilla olleet rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset purettiin. Yleiskaavan tarkistaminen on tarpeen asuntorakentamisen lisäämisen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten parantamisen sekä tarkoituksenmukaisen viherverkoston turvaamisen vuoksi. Yleiskaava laaditaan sillä tarkkuudella, että jatkossa voidaan laatia asemakaavat suoraan sen perusteella. Suunnittelun tavoitevuotena on vuosi 2035 eli sama kuin v. 2014 voimaan tulleessa 2. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaavatyö on käynnistynyt kesällä 2013. Keskusta Kauppakaaren hankkeet (2015) Asemakaavamuutosten tavoitteena on mahdollistaa uusien asuin-, toimisto- ja liikerakennusten sijoittuminen Kauppakaarelle. Hankkeet sijoittuvat usean eri kiinteistön alueelle ja käynnistyvät todennäköisesti useana eri kaavahankkeena. Jukka Laitila, p. 040 318 2392 Jukka Laitila, p. 040 318 2392 Heini-Sofia Iho, p. 040 318 2092 Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Asemakaavakohteiden sijainnit esitetään sivulla 13 olevassa kartassa. Havainnekuva kaupungintalon tontin kaavaluonnoksen rakennuksista (2279)
8 2279 Kaupungintalon kortteli (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon tontille. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu virallisesti ja OAS on ollut nähtävillä 20.2. 2.3.2013. Jukka Laitila, p. 040 318 2392 Kaleva 2290 Virrenkulma III (2015) Asemakaavan tavoitteena on laajentaa Virrenkulman asuntoaluetta ja huomioida samalla alueen virkistys- ja ulkoiluarvot. Asemakaava on ollut luonnoksena nähtävillä 7.10. 1.11.2013. Alueen luontoselvitys on tehty kesällä 2014. Tommi Jääskeläinen, p. 040 318 2388 2305 Virkailijoiden talo (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on väljentää tontin asemakaavamääräystä siten, että suojeltavaan rakennukseen voisi toteuttaa enemmän asuntoja kuin mitä nykyinen rivitalomääräys mahdollistaa. Muutos edellyttää myös autopaikkojen selvittämistä. Tommi Jääskeläinen, p. 040 318 2388 2309 Varikko (2016) Asemakaavan tavoitteena on selvittää uusia, mahdollisia käyttötarkoituksia kaupunkirakenteellisesti edullisesti sijaitsevan kaupungin varikon alueelle. Heini-Sofia Iho, p. 040 318 2092 Virrenkulma lll (2290) 2294 Terhikinpuisto (2016) Asemakaavan tavoitteena on suunnitella alueelle asuntorakentamista, joka mahdollistaa esim. erityisasumisen asumisyksikön sijoittamisen suunnittelualueelle. Alueelle sijoitettava rakennusoikeus on arviolta 700 k-m 2. Suunnittelun tavoitteena on myös kehittää alueen kävelyn ja pyöräilyn sekä ajoneuvoliikenteen yhteyksiä. Asemakaava-arkkitehti, p. 040 318 2456
Kaavoituskatsaus 2015 9 2307 Pihkaniitynkatu (2016) Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia tiiviimmän, pientalotyyppisen asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Tommi Jääskeläinen, p. 040 318 2388 2308 Kurjenmetsä (2015) Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on lähellä keskustaa sijaitsevan alueen suunnittelu täydennysrakentamiseen. Tarkoituksena on sijoittaa alueelle ympäristöön sopivaa kerrostalo-/pientalorakentamista. Tommi Jääskeläinen, p. 040 318 2388 Sompio 2293 Vesilaitoksen tontti (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa liikerakennusten käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, nostaa alueen rakennustehokkuutta sekä täydentää kaupunkirakennetta keskusta-alueella. Asemakaavan muutos liittyy Keravan kaupungin toimitilojen uudelleenjärjestelyyn: Keravan vesilaitoksen tontin kiinteistö on tyhjenemässä ja alueen asemakaavan muuttaminen voidaan siten käynnistää. Marja Pelo, p. 040 318 2316 Ahjo 2265 Saviniementie (Metos) (2016) Kaupunki omistaa Metoksen kiinteistön eteläpuolella olevan noin neljän hehtaarin teollisuustontin, joka soveltuu erilaisten isojen hankkeiden käyttöön. Ennen tonttialueen käyttöönottoa alueen liikenneyhteyksiä on tarpeen parantaa, mikä edellyttää laajemman alueen asemakaavan tarkistamista. Samassa yhteydessä on mahdollista tutkia myös teollisuustontin eteläpuoleista Keravan urheilijoiden tontin muuttamista asuinkäyttöön. Kaavamuutoksen laadinta on aloitettu vuonna 2012. Kaavoitustyötä varten on laadittu selvityksiä hulevesistä, maaperästä ja rakennettavuudesta. Kaavan laadintaa jatketaan sitten, kun alueen maankäyttö on ratkaistu parhaillaan laadittavana olevassa yleiskaavassa. Eeva-Liisa Vainio, 040 318 2480 2217 Ketjupuisto (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuinrakennusten ja päiväkodin rakentaminen. Tämä tapahtuu muuttamalla asuinkerrostalojen, liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten käyttötarkoitus yleisten rakennusten korttelialueeksi. Lisäksi osa puistosta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta muuttuu asuinrakentamiseen. Marja Pelo, p. 040 318 2316 2306 Moukaritie (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa puiston osan käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle vuokrakerrostaloja. Marja Pelo, p. 040 318 2316 Savio 2304 Visatie (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa yleisten rakennusten ja puiston osan käyttötarkoitus vuokra-asuntorakentamiseen. Marja Pelo, p. 040 318 2316
10 Ylikerava 2223EB Kytömaa eteläosa B (2016) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientaloasuntojen rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu Kytömaa eteläosan (2223 E) kaavassa tehtyihin luonnoksiin ja Kytömaa eteläosa A:n yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Lisäksi raideliikenteen solmukohdasta tehdään erillisselvitys, sillä Kytömaa eteläosa B on pää- ja oikoradan sekä Kilpilahden tavaraliikenneradan ja suunnitellun lentoradan solmukohdassa. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p. 040 318 2456 2272 Kytömaa II (Postlar) (2015) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientaloasuntojen rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu osaltaan Keravanjoen laakson osayleiskaavasuunnitelmiin ja sen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Alueen liikennejärjestelyistä tehdään selvitys. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.3. 12.4.2013. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p. 040 318 2456 2276 Keravan vankila (2016) Rikosseuraamusviraston tavoitteena on laajentaa Keravan vankilan avovankilaosastoa. Hanke edellyttää asemakaavan laatimista. Vankilan alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen kohde ja se on suojeltu valtioneuvoston vuonna 2009 tekemällä päätöksellä. Keravan vankilan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 22.3. 20.4.2014 Kaavan laadinta on keskeytyksissä. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p. 040 318 2456 Alikerava 2231 Jäspilä ll (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on liittää osa yleistä pysäköintialuetta viereisiin tontteihin ja lisätä kortteliin uusi katualue Sementtitehtaanpolun itäpuolelle. Suunnittelualue sijaitsee Sementtitehtaankadun eteläpuolella, korttelissa 336. Eeva-Liisa Vainio, p. 040 318 2480 2247 Vuorela (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten. Tämä tapahtuu muuttamalla teollisuus- ja työpaikka-alueiden välissä sijaitsevat, rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet, joille on saanut sijoittaa myös työ- ja liiketiloja sekä alueella tarpeettomaksi käyneet pysäköintialueet, liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Eeva-Liisa Vainio, p. 040 318 2480 2271 Tehtaanmäen asuinalue (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on käyttää alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin sekä säilyttää alueen ja olemassa olevien rakennusten ominaispiirteet. Tehtaanmäen alueen omistaa yksityinen yrittäjä, joka on sitoutunut kunnostamaan alueella olevat korjauskelpoiset rakennukset ja rakentamaan muiden tilalle suojeltavien rakennusten tyyliin ja ympäristöön soveltuvia asuinrakennuksia. Alueen asemakaavoittamisen pohjaksi on alueelta laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Tehtaanmäen asuinalueen asemakaavan muutoksen luonnos on ollut nähtävillä 24.11. 19.12.2014. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Marja Pelo, p. 040 318 2316
Kaavoituskatsaus 2015 11 2303 Jaakkolantie 18 (2015) Asemakaavan laatimisen tavoitteena on suunnitella pientaloasumista kunnallistekniikan piirissä olevalle rakentamattomalle alueelle, huomioida suunnittelussa paikallisesti merkittävä ympäristö, ympäristöhäiriöt sekä suojella Jaakkolan entisen maatilan päärakennus. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia. Asemakaava-arkkitehti, p. 040 318 2456 2302 Alikeravantie 37 (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikön. Uudenmaan maakuntakaavassa Alikeravan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö. Alikeravantie 37 kaavamuutoksen yhteydessä teetetään laajemmalta alueelta kaupallinen selvitys. Marja Pelo, p. 040 318 2316 2297 KerCa IV (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa ylijäämämassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila & Tikanojanalueen ja entisen kaatopaikka-alueen eteläpuoleiselle lähivirkistysalueella (VL-5). Eeva-Liisa Vainio, p. 040 318 2480 2292 Alepa K314 (2016) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on teollisuuskiinteistön muuttaminen asumiskäyttöön. Kaava-hankkeeseen ryhtyminen edellyttää maankäyttösopimuksia korttelin omistajien kanssa. Tommi Jääskeläinen, p. 040 318 2388 Jokivarsi 2310 Keinukallion asemakaavat (2016) Asemakaavojen tarkoituksena on urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen mahdollistaminen. Suunnittelussa huomioidaan alueen ympärivuotinen virkistys- ja ulkoilukäyttö ja mahdollistetaan uusien toimijoiden sijoittuminen alueelle. Heini-Sofia Iho, p. 040 318 2092 2301 KerCa V (2015) Asemakaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa korttelissa 344 olevaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Myös korttelin 344 eteläpuolella sijaitsevasta kaatopaikka-alueesta osa muutetaan jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Alueet tullaan liittämään niiden välissä jo olemassa olevaan jätteenkäsittelyn korttelialueeseen. Eeva-Liisa Vainio, p. 040 318 2480
12 Vuonna 2014 hyväksytyt kaavat 2277B Kerca III, länsiosa Kerca lll länsiosan kaavamuutos on hyväksytty valtuustossa 14.4.2014. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Eeva-Liisa Vainio, p. 040 318 2480 2298 Postlars rata Postlars rata kaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 15.12.2014. Päätöksestä on valitettu Helsingin hallinto-oikeuteen. Tiina Hartman, p. 040 318 2356 Vuonna 2014 voimaan tulleet kaavat 2296 Seunala Seunalan kaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa 17.11.2014. Tiina Hartman, p. 040 318 2356 2286 Kalevan täydennysrakentamiskohteet, 3. osa Kaava laadittiin vuonna 2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavamuutoksen toukokuussa 2013. Kaavan 1. ja 2. osa tulivat voimaan vuonna 2013. 3. osasta valitettiin HHO:een ja se tuli voimaan 30.4.2014. Tiina Hartman, p. 040 318 2356 Täydennysrakentamiskohteet Kaupungin pientalotonttitarjonnan lisääminen edellyttää kokonaan uusien alueiden kaavoittamisen lisäksi myös olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. Täydennysrakentamisen periaatetta tukevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisestä ja taajamien eheyttämisestä. Myös MAL-aiesopimuksessa edellytetään kuntien tonttitarjonnan lisäämistä. Maankäyttöpalveluissa on viime vuosien aikana tutkittu täydennysrakentamiseen soveltuvia kohteita. Kohteita tulee vireille eri puolille kaupunkia tulevien vuosien aikana. 2261 Kaskela I Kaava laadittiin vuonna 2013. Kaava hyväksyttiin 10.3.2014 ja se tuli voimaan 30.4.2014. Tiina Hartman, p. 040 318 2356 2288 Orno II k381 Ornon kaavamuutos on tullut voimaan 31.12.2014. Tiina Hartman, p. 040 318 2356 Kaavahankkeiden aikataulu Yllä olevien hankkeiden lisäksi syntyy vuoden kuluessa yleensä kiireisiä kaavoitustarpeita ja osa ohjelman mukaisista töistä siirtyy seuraaville vuosille. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan suunnittelijalta. Orno II k381 (2288)
Kaavahankkeet Kaavoituskatsaus 2015 13
14 Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Alla olevassa kartassa esitetyt rakennuskiellot ovat voimassa.
Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7) Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, 04201 Kerava JULKINEN TIEDOTE ELIDO 02/2015 Savion Kirjapaino Oy