Kaavoituskatsaus Keravan kaupunki maankäyttöpalvelut

Transkriptio

1 Kaavoituskatsaus 2016 Keravan kaupunki maankäyttöpalvelut

2 2 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Esipuhe Kaavoituskatsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisia ajankohtaisista maankäytön suunnitelmista. Kaavoituskatsaus laaditaan kerran vuodessa. Siinä selostetaan lyhyesti kaupungissa ja maakunnan liitossa vireillä olevat ja lähiaikoina vireille tulevat kaavasuunnitelmat. Kaavahankkeet esitellään lyhyellä kuvauksella ja esittämällä niiden sijainti kartalla. Katsauksessa kerrotaan myös arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavahankkeita voi käynnistyä myös kesken kuluvan vuoden, jolloin niistä ei ole tiedotettu kaavoituskatsauksessa. Jokaisesta kaavahankkeesta tehdään täsmällinen tiedottaminen kaupunkilaisten osallistumisen ja vuorovaikutuksen takaamiseksi. Hankkeisiin voi käydä tutustumassa Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kaavoituskatsaus ja ajankohtaiset kaavahankkeet löytyvät myös Keravan Internet-sivuilta Tarkempia tietoja kaavahankkeista antaa kunkin hankkeen yhteydessä mainittu yhteyshenkilö. Kaavoituksesta vastaava luottamustoimielin on kaupunkikehitysjaosto. Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen asunto- ja tonttitarjonnan lisäämistä koskevan aiesopimuksen (MAL-aiesopimus) sekä sitä täydentävän infrahankkeiden tukemiseksi ja asumisen edistämiseksi laaditun sopimuksen mukaan Keravan kaupunki on v sitoutunut tuottamaan asuntoa ja v alkaen noin 500 asuntoa vuodessa. Kerrosalana tavoite on asuntojen kerrosalaneliömetriä vuodessa. Kaupungin pientalotonttivaranto sijoittuu pääasiassa Kytömaan ja Kaskelan alueille. Pientalotonttivaranto riittää noin viiden vuoden luovutustarpeisiin. Tavoitteena on luovuttaa tonttia vuodessa. Tonttivaranto pystytään pitämään jatkossakin hyvällä tasolla. Uusia pientalotontteja kaavoitetaan lisää Kytömaan, Kaskelan ja Pihkaniityn alueille. Kerrostalotonttien kysyntä suuntautuu Keravan keskustaan ja keskustan lähialueille. Kerrostalotontteja kaavoitetaan lähinnä täydennysrakentamisen periaatteiden mukai- sesti, eli nykyisten kaavoitettujen alueiden maankäyttöä tiivistäen. Kaupungin tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta, jotta MAL-aiesopimuksen mukaiset tavoitteet saavutetaan ja rakennettu infra sekä olemassa olevat palvelut saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön. Keravan keskustassa on aloitettu mm. Aleksintorin kaavatyö, joka tähtää keskustan täydennysrakentamiseen. Tämän hankkeen myötä keskustaan rakennetaan jopa asuntoa ja liike- sekä yritystoiminnan tilaa. Aleksintorin hankkeen lisäksi tavoitteena on kehittää kaupungintalon korttelia ja asemanseutua mahdollistamalla päärautatien länsipuolelle noin kerrosneliömetrin lisärakentamisen. Samassa yhteydessä ratkotaan liityntäpysäköinnin haasteita. Keskustan hankkeilla tulee olemaan voimakas vaikutus Keravan keskustan elinvoimaisuuteen ja viihtyisyyteen. Asukkaiden määrä keskustassa lisääntyy, jolloin palvelujen tarjonta kasvaa lisääntyneen kysynnän vuoksi. Elinvoimaisempi keskusta on hyvä paikka myös erilaisten tapahtumien kehittymiseen ja pitämiseen. Osallistuminen Kaavoja valmistellaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osallisia ovat kaavaalueen maanomistajien ja -haltioiden lisäksi myös ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumismenettelyt suunnitellaan kaavakohtaisesti ja menettelyt esitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). OAS:ssa kerrotaan kaavan laatimisvaiheet ja suoritettavat selvitykset ja sitä voidaan täydentää kaavoitustyön aikana. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Asemakaavahankkeen vireilletulosta ilmoitetaan kuuluttamalla paikallislehdissä. Lisäksi kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Kaavojen vireilletulosta voidaan ilmoittaa myös kaavoituskatsauksen yhteydessä. Asemakaavaluonnoksesta ilmoitetaan samalla tavalla kuin asemakaavahankkeen vireilletulosta: lehtikuulutuksin sekä kirjeitse kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaava-alueen rajoihin rajautuville naapureille. Osallisilla on mahdollisuus esittää suullinen tai kirjallinen mielipiteensä. Mielipiteet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kaavaratkaisuja tehtäessä. Kaavaehdotuksesta ilmoitetaan kuten asemakaavahankkeen vireilletulosta ja asemakaavaluonnoksesta. Lisäksi kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän tai vaikutukseltaan vähäiset asemakaavan muutokset 14 päivän ajaksi. Osallinen voi jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen kaavan nähtävilläolon aikana. Kaavat ovat nähtävillä kaupungin Internet-sivuilla sekä Sampolan palvelukeskuksen yhteispalvelupisteessä, Kultasepänkatu 7. Yleiskaavat ja vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja muut kaupunginhallitus. Kaavan hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja hallintooikeuden päätöksestä edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavoituskäsitteitä Maakuntakaava ohjaa kunnallista yleis- ja asemakaavoitusta valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet huomioiden. Yleiskaava ja osayleiskaava ovat kunnan yleispiirteisiä maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmia, jotka ohjaavat asemakaavoitusta. Kaavarunko on asemakaavoituksen pohjaksi laadittava yleissuunnitelma, jolla ei ole oikeusvaikutuksia. Asemakaava ohjaa yksityiskohtaista maankäyttöä ja rakentamista. Rakennusjärjestys antaa asemakaavaa täydentäviä määräyksiä ja asemakaava-alueen ulkopuolisen alueen rakentamista koskevia määräyksiä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan jokaisen kaavan alkuvaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt on tarkoitus toteuttaa kaavan eri vaiheissa sekä kuvataan kaavoituksen kohde, arvioitu aikataulu, suunnittelun lähtökohdat sekä kaavoituksen merkittävimmät vaikutukset, jotka arvioidaan työn kuluessa. Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joihin kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa koko suunnittelun ajan. MRL on lyhenne maankäyttö- ja rakennuslaista. MRA on lyhenne maankäyttö- ja rakennusasetuksesta.

3 4 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Maakuntakaavat KUUMA-seutu Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet pitkälle tulevaisuuteen. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan marraskuussa Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava Maakuntakaavaa on täydennetty ensimmäisellä vaihemaakuntakaavalla. Vaihekaavan keskeisenä sisältönä ovat jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, laajat yhtenäiset metsätalousalueet, moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Ympäristöministeriö on vahvistanut 1. vaihemaakuntakaavan Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt loppuvuodesta Kaavaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuodesta Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen. Vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kaava tulee täydentämään ja tarkistamaan jo voimassa olevia maakuntakaavoja. Maakuntakaavoitukseen ja kaavojen käsittelyvaiheisiin liittyvää ajankohtaista tietoa saa Uudenmaan liitosta: Kerava kuuluu KUUMA-kuntiin, joita Keravan ohella ovat Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula, Hyvinkää, Kirkkonummi, Sipoo ja Vihti. Kunnat ovat osana yhteistyötä mm. päivittäneet vanhojen KUUMA-kuntien laatiman kehitys- ja ympäristökuvan. Kehitys- ja ympäristökuva luo yhteisen käsityksen KUUMA-seudun yhdyskuntarakenteen ja maankäytön muutosvoimista ja kehitysmahdollisuuksista. Kehityskuva hyväksyttiin syksyllä Kuntien välisen KUUMA-yhteistyön tavoitteena on alueen kilpailun ja vetovoiman vahvistaminen, kuntien edunvalvonta ja omistajapolitiikan tehostaminen sekä palvelutuotannon laadun ja tehokkuuden parantaminen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Vaihekaavan keskeisenä sisältönä on toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, rakennetta tukeva liikennejärjestelmä, kaupan palveluverkko ja maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Esterinportti 2 B, Helsinki puh (09) fax (09) Helsingin seudun yhteistyö Kerava on mukana Helsingin seudun yhteistyössä, johon KUUMA-seudun lisäksi kuuluvat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Nämä kunnat ovat yhteistyössä Uudenmaan liiton ja HSY:n kanssa laatineet 14 kunnan yhteisen maankäyttösuunnitelman ja asuntostrategian. Maankäyttösuunnitelma 2050 ja asuntostrategia 2025 liittyvät tiiviisti liikennejärjestelmäsuunnitelmaan (HLJ 2015), jonka valmistelusta on vastannut HSL, Helsingin seudun kunnat sekä valtion liikenneja ympäristöviranomaiset. Helsingin seudun kunnat ovat hyväksyneet Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja HSL:n hallituksen liikennejärjestelmäpäätöksen. Keravan kaupunginhallitus on hyväksynyt ne / 205. Helsingin seudun yhteistyön tavoitteena on vahvistaa seudun toimivuutta ja vetovoimaa. Kuuma-kunnat. Kuva:

4 6 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Yleiskaavat ja yleiskaavan muutokset Yleiskaava 2020 (YK3) ja yleiskaavan muutos KerCa (YK4) Koko Keravan kaupungin alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keravan yleiskaava 2020 (YK3), joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , ja se on tullut voimaan vaiheittain , ja Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta, ja yleiskaavan muutos (KerCa/YK4) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on tullut voimaan YK 6 Keravan yleiskaavan tarkistaminen Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , että yleiskaavan tarkistustyö laitetaan vireille ja yleiskaavan ohjelmointisuunnitelman laatiminen käynnistetään. Yleiskaavatyön käynnistyessä samanaikaisesti käynnissä olleiden osayleiskaavojen laatiminen tuli tarpeettomaksi. Kaskelan, Keravanjoen ja Koukkukallion - Koukkusuon osayleiskaava ja Ristikytö - Kytömaan erillisselvityksen laatiminen oli tarkoituksenmukaista keskeyttää ja poistaa kaavoitusohjelmasta. Alueilla olleet rakennuskiellot ja toimenpiderajoitukset purettiin. Yleiskaavan tarkistaminen on tarpeen asuntorakentamisen lisäämisen, elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten parantamisen sekä tarkoituksenmukaisen viherverkoston turvaamisen vuoksi. Elinkeinopolitiikan ja viherkaavan osalta tehdään erillisselvitykset, jotka liitetään yleiskaavan yhteyteen. Yleiskaava laaditaan sillä tarkkuudella, että jatkossa voidaan laatia asemakaavat suoraan sen perusteella. Suunnittelun tavoitevuotena on vuosi 2035 eli sama kuin v voimaan tulleessa 2. vaihemaakuntakaavassa. Yleiskaavatyö on käynnistynyt kesällä Keravan yleiskaava 2035 luonnos (YK6) oli nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 30 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Lausunnot ja mielipiteet on koottu luonnosvaiheen vastineraporttiin, joka julkaistiin Keravan kaupungin internetsivuilla Emmi Malin, p Havainnekuva Aleksintorin ja kaupungintalon korttelinkorttelin hankkeista. Havainnekuva Aleksintorin ja kaupungintalon hankkeista.

5 8 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Asemakaavat ja asemakaavan muutokset Asemakaavakohteiden sijainnit esitetään sivulla 13 olevassa kuvassa. Keskusta 2259 Aleksintori Petteri Kahveri osoittaa Kauppakaaren ja Kauppatorin väliselle alueelle asuinkerrostalojen sekä asuin- ja liikerakennusten korttelialueita. Muutoksella mahdollistetaan VIII-kerroksisten asuinkerrostalojen sekä I-kerroksisen liikerakennuksen rakentaminen alueelle. Tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja elävöittää kävelykatua Kaupungintalon kortteli mahdollistaa uusien liike-, toimisto- ja asuinrakennusten rakentuminen kaupungintalon tontille. Asemakaavan muutos liittyy kaupungin pyrkimyksiin uudistaa ja kehittää keskustan aluetta. Kaupungintalon tontin kaavoittamisen tavoitteena on eheyttää kaupunkirakennetta Keravan keskustan kehittäminen -selvitystyön pohjalta. Aleksintorin havainnekuva Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Asemanseutu mahdollistaa liikerakennuksen toteuttaminen asema-alueelle. Kaavatyössä tutkitaan myös asuinrakentamisen toteuttamista liikerakentamisen yhteyteen ja liityntäpysäköinnin järjestämistä. Tavoitteena on eheyttää ja parantaa asemanseudun kaupunkikuvaa Varikko Asemakaavan tavoitteena on selvittää asuinkerrostalojen ja mahdollisesti myös koulun osoittamista kaupunkirakenteellisesti edullisesti sijaitsevan kaupungin varikon alueelle Asemantie 1-3 Pääradan ja Asemantien välissä sijaitsevien Santarmin talon ja rautatietyöläisten asuintalon piha-alue muutetaan korttelialueeksi ja rakennusten suojelemista tutkitaan. Kaleva 2312 Kaakkurinpolku 6 Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on osoittaa alue kerrostalorakentamiseen. Rakentamisen sijoittumisessa huomioidaan, että nykyiselle virkistysyhteydelle jäisi riittävästi tilaa, eikä uusi rakentaminen tulisi nykyisten asuintalojen näkymien eteen. Lisäksi kaavassa tutkitaan tonttiliittymän uutta sijoituspaikkaa Terhikinpuisto Asemakaavan tavoitteena on tutkia Terhikinpuiston ja sen itäpuolella olevan tontin käyttötarkoitusta Pihkaniitynkatu Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia tiiviimmän, pientalotyyppisen asuinrakentamisen sijoittamista alueelle. Tommi Jääskeläinen, Kilta T1 Kankurinkatu Asemakaavamuutoksella tutkitaan Kankurinkadun varrella olevien pientalokortteleiden käyttötarkoituksen muuttamista kerrostalojen korttelialueeksi. Sompio 2293 Vesilaitoksen tontti muuttaa liikerakennusten käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, nostaa alueen rakennustehokkuutta sekä täydentää kaupunkirakennetta keskusta-alueella. Vesilaitoksen tontin havainnekuvia Vuorelma Arkkitehdit Saviniementie Asemakaavamuutoksella tutkitaan Metos Oy Ab:n tontin eteläpuolisen alueen soveltuvuutta asumiseen ja työpaikkatoimintaan. Alueelle on suunniteltava myös liikenneyhteydet Ketjupuisto mahdollistaa asuinrakennusten ja päiväkodin rakentaminen. Tämä tapahtuu muuttamalla asuinkerrostalojen, liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten käyttötarkoitus yleisten rakennusten korttelialueeksi. Lisäksi osa puistosta ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueesta muuttuu asuinrakentamiseen.

6 10 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Moukaritie muuttaa puiston osan käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle vuokrakerrostaloja. T3 Terästien täydennysrakentamishankkeet Asemakaavamuutoksella tutkitaan Terästien varren yritystonttien muuttamista asuinkerrostalotonteiksi nykyisten yritysten tarpeet ja tavoitteet huomioiden. Savio 2287 Savion Mäkitie tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta, ja mahdollistaa pien- ja paritalojen toteuttaminen alueelle nykyistä tehokkaammalla rakentamisella. T2 Niinikangas Asemakaavamuutoksella tutkitaan rakentamattoman asuinpientaloalueen muuttamista kerrostaloalueeksi. Ylikerava 2223EB Kytömaa eteläosa B Alueella on vanhaa pientaloasutusta asemakaavoittamattomalla alueella. Asemakaavalla tutkitaan alueen asutuksen tiivistämistä ja katuverkon rakentamista. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset yhdyskuntarakentamisen kustannusten kattamiseksi Postlar Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pientalo- ja logistiikka-alueiden rakentaminen alueelle. Kaavan sisältö perustuu osaltaan Keravanjoen laakson osayleiskaavasuunnitelmiin ja sen yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Tommi Jääskeläinen, p Keravan vankila Rikosseuraamusviraston tavoitteena on korjata Keravan vankilan avovankilaosaston rakennuksia. Vankilan alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja se on suojeltu valtioneuvoston vuonna 2009 tekemällä päätöksellä Ylikeravan asemakaavojen uudistus Asemakaavamuutoksella uudistetaan Ylikeravan voimassa olevat vanhat asemakaavat nykyaikaiseen sähköiseen muotoon tarvittavilta osin. Asemakaavamuutos on luonteeltaan tekninen. Vanhat asemakaavat muutetaan sähköiseen muotoon nykyistä tilannetta mahdollisimman tarkasti jäljitellen, jolloin asemakaavamuutoksen vaikutukset pysyvät mahdollisimman vähäisinä Keravan kartanon ympäristö Tavoitteena on asemakaavoittaa Keravan kartanon alue ja sen eteläpuolella sijaitseva Porvoontien, Keravanjoen ja rautatien rajaama alue. Asemakaavalla tutkitaan asuinrakentamisen ja mahdollisesti myös koulun osoittamista alueelle. Alikerava 2231 Jäspilä ll liittää osa yleistä pysäköintialuetta viereisiin tontteihin ja lisätä kortteliin uusi katualue Sementtitehtaanpolun itäpuolelle. Suunnittelualue sijaitsee Sementtitehtaankadun eteläpuolella, korttelissa 336. Eeva-Liisa Vainio, p Vuorela kaavoittaa uusia tontteja yritystoimintaa varten. Rakentamattomat asuinrakennusten korttelialueet sekä alueella tarpeettomaksi käyneet pysäköintialueet muutetaan yritystoimintaan soveltuvaksi korttelialueeksi Tehtaanmäen asuinalue käyttää alueen nykyinen rakennusoikeus tarkoituksenmukaisemmin sekä säilyttää alueen ja olemassa olevien rakennusten ominaispiirteet. Tehtaanmäen alueen omistaa yksityinen yrittäjä, joka on sitoutunut kunnostamaan alueella olevat korjauskelpoiset rakennukset ja rakentamaan muiden tilalle suojeltavien rakennusten tyyliin ja ympäristöön soveltuvia asuinrakennuksia. Alueen asemakaavoittamisen pohjaksi on alueelta laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Alueen maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimuksia Alikeravantie 37 muuttaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen käyttötarkoitus liikerakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa tilaa vaativan vähittäiskaupan suuryksikön. Uudenmaan maakuntakaavassa Alikeravan alueelle on osoitettu merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikkö. Alueelta on teetetty kaupallinen selvitys keväällä Silokalliontie 6 tutkia voidaanko teollisuustonttia laajentaa virkistysalueelle. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonarvot ja alueelle sijoittuva seudullinen viheryhteys. Tommi Jääskeläinen, p KerCa IV mahdollistaa ylijäämämaamassojen sijoittaminen alueelle, joka sijaitsee Lassila & Tikanojanalueen ja entisen kaatopaikka-alueen eteläpuolella KerCa V muuttaa korttelissa 344 olevaa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Myös korttelin 344 eteläpuolella sijaitsevasta kaatopaikkaalueesta osa muutetaan jätteenkäsittelyn korttelialueeksi. Alueet tullaan liittämään niiden välissä jo olemassa olevaan jätteenkäsittelyn korttelialueeseen. Eeva-Liisa Vainio, p Jaakkolantie 18 Asemakaavamuutoksella tutkitaan asuinrakennusten sijoittamista Jaakkolan entisen maatilan päärakennuksen ympärille ja päärakennuksen suojelemista. Alueen kaavoittaminen kohdistuu kaupungin ja yksityisen omistamille maa-alueille. Alueen yksityisten maanomistajien kanssa tehdään maankäyttösopimukset Lintulammenkatu 2, Alepa teollisuus- ja liikekiinteistön muuttaminen asumiskäyttöön. Kaavahankkeeseen ryhtyminen edellyttää maankäyttösopimusta kiinteistön omistajan kanssa. Tommi Jääskeläinen, p Jokivarsi 2317 Keinukallion asemakaavat Asemakaavojen tarkoituksena on urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen mahdollistaminen. Suunnittelussa huomioidaan alueen ympärivuotinen virkistys- ja ulkoilukäyttö ja mahdollistetaan uusien toimijoiden sijoittuminen alueelle.

7 12 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Vuonna 2015 hyväksytyt ja hyväksymiskäsittelyssä olleet kaavat Kaavahankkeet Seuraavat kaavatyöt on hyväksytty vuonna 2015 tai ne ovat olleet hyväksymiskäsittelyssä loppuvuodesta 2015 kaavoituskatsauksen laatimisen aikana Virrenkulma III Virrenkulman III asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Visatie Visatie asemakaavamuutos on hyväksytty kaupunginhallituksessa Koivikontie 41 Koivikontie 41 asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä Kurjenmetsä Kurjenmetsän asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä Uudenmaan Sairaalapesula Uudenmaan Sairaalapesulan asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä Virkailijoiden talo Virkailijoiden talon asemakaavamuutos on hyväksymiskäsittelyssä. Täydennysrakentamiskohteet Kaupungin tavoitteena on tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta tulevina vuosina, jotta MAL- aiesopimuksen tavoitteet tonttitarjonnan lisäämisestä saavutetaan. Tiivistäminen tarkoittaa olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamista. Tiivistämisestä on hyötyä tiivistettävien alueiden asukkaille. Suuremman asukasmäärän vuoksi alueiden palvelutarve kasvaa, jolloin palvelut voivat parantua. Kaupungin maankäyttöpalvelussa tutkitaan täydennysrakentamiseen soveltuvia kohteita. Kohteisiin liittyviä kaavatöitä tulee vireille eri puolille kaupunkia tulevien vuosien aikana. Kohteiden sijoittelussa tullaan noudattamaan Keravan laadinnassa olevan yleiskaavan mukaisia linjauksia. Täydennysrakentamiseen liittyvistä asemakaavatöistä tiedotetaan erikseen. Asumisrakentamiseen tarkoitettujen hankkeiden lisäksi kesken vuoden voi käynnistyä esimerkiksi kiireellisiä elinkeinoelämän tarpeisiin liittyviä kaavoitushankkeita. KAAVAHANKKEIDEN AIKATAULU Yllä olevien hankkeiden lisäksi syntyy vuoden kuluessa yleensä kiireisiä kaavoitustarpeita ja kaavahankkeiden aikataulut voivat muuttua. Kaavatyön aikataulusta saa parhaiten tietoa kyseisen kaavan suunnittelijalta.

8 14 Kaavoituskatsaus 2016 Kaavoituskatsaus Poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut Rakennuskiellot Rakennuskieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen, joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa (MRL 38, 53 ). Keravalla on voimassa alla olevassa kartassa esitetyt rakennuskiellot. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyistä tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista ja muista rajoituksista poikkeamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Jos rakentaminen tapahtuu asemakaava-alueen ulkopuolella, tarvitaan suunnittelutarveratkaisu, jossa päätetään rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Keravalla kaikki asemakaava-alueen ulkopuoliset alueet ovat suunnittelutarvealuetta. Lisätietoja antaa Juha Pasma. Keravan kaupungin päätösvaltaan kuuluvat poikkeamiset ja suunnittelutarveratkaisut ratkaisee maankäyttöjohtaja. Yhteystiedot Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7) Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL Kerava Kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä teitä palvelevat: Jukka Laitila, maankäyttöjohtaja Juha Pasma, kaava-arkkitehti Marja Pelo, kaava-arkkitehti Eeva-Liisa Vainio, kaavasuunnittelija Heini-Sofia Iho, kaavasuunnittelija, sijaisena Emmi Malin Tommi Jääskeläinen, kaava-arkkitehti Heli Lehto, kaavoitusavustaja Marju Miettinen, kaavoitussihteeri Tiina Hartman, kaupungingeodeetti Kaupunkikehitysjaosto 2016: Jäsenet: Samuli Isola, pj. Veikko T. Valkonen, vpj. Ilppo Alatalo Anssi Ennevaara Marja Karvinen Anneli Luusalo Harri Nikander Satu Salmela-Vierisalo Riitta Törmänen Varajäsenet: Hannu Minkkinen Säde Evilä Timo Kurvinen Risto Kostia Marja Tammilehto Leena Harjula-Jalonen Samuli Ruusu Sirkka Somerla Tuukka Kallas

9 Sampolan palvelukeskus (Kultasepänkatu 7) Postiosoite: Keravan kaupunki / Maankäyttöpalvelut PL 123, Kerava Julkinen tiedote