Hyrynsalmen kunta Toimintakertomus ja tilinpäätös Kunnanhallitus 29.3.2016 Kunnanvaltuusto 31.5.2016
SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa... 3 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.1.2 Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 1.1.4 Hyrynsalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys... 7 1.1.5 Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa... 8 1.1.6 Hyrynsalmen kunnan henkilöstö... 8 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 12 1.1.8 Ympäristötekijät... 13 1.1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä... 13 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 1.2.2 Toiminnan rahoitus... 15 1.3 Rahoitusasema ja sen muutokset... 16 1.4 Kokonaistulot ja -menot... 18 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 18 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 19 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 23 1.5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 23 1.5.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 23 1.5.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 24 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 27 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 31 2.1 Seurantaa koskeva sääntely ja tavoitteet... 31 2.2 Tavoitteiden toteutuminen... 31 2.2.1 Yleiset tavoitteet... 31 2.2.2 Talousarvion mukaiset talouden tasapainottamistavoitteet ja tasapainottamistoimenpiteet... 32 2.3 Käyttötalouden toteutuminen... 32 2.3.1 Käyttötalouskokonaisuus... 32 2.3.2 Keskusvaalilautakunta, kunnanvaltuusto ja tarkastuslautakunta... 32 2.3.3 Kunnanhallituksen alainen toiminta... 33 2.3.4 Sivistyslautakunta... 38 2.3.5 Ympäristölautakunta... 48 2.4 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 60 2.4.1 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely... 61 1
2.5 Investointien toteutuminen... 62 2.6 Rahoitusosan toteutuminen... 63 2.7 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta64 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 66 3.1 Tuloslaskelma... 66 3.2 Rahoituslaskelma... 67 3.3 Tase... 68 3.4 Konsernin tuloslaskelma... 69 3.5 Konsernin rahoituslaskelma... 70 3.6 Konsernin tase... 71 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 72 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 72 4.1.1 Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät... 72 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 72 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 73 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 76 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 76 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 78 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 80 4.4.1 Vastuut... 80 4.4.2 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta... 80 4.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot... 82 4.6 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän tilinpäätöstietoja... 84 4.7 Organisaatiorakenne / Tilikartta... 85 4.8 Tositelajit... 92 4.9 Tilinpäätösasiakirjat... 93 2
1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kunnanjohtajan katsaus Hyrynsalmen kunnan asukasluku 31.12. oli 2418 henkeä, joista miehiä 1258 ja naisia 1160. Asukasluku väheni vuoden 2014 joulukuun lopun tilanteesta 71 hengellä. Väestöpohjan vähenemä johtui enimmäkseen luonnollisesta poistumasta sekä alhaisesta syntyvyydestä, joka puolestaan johtuu pitkään jatkuneesta nuorten poismuutosta ja nuorten ja työssäkäyvän ikäluokan suhteellisesta pienenemisestä. Väestölliset seikat ja pitkittynyt rakenteellinen työttömyys pitivät huoltosuhteen edelleen heikkona. Hyrynsalmen kunnassa on pystytty turvaamaan kuntalaisten palvelut olosuhteisiin nähden tehokkaasti. Palveluiden laajuuden ja saatavuuden suhteessa Kainuu ja Hyrynsalmi esiintyvät eduksensa valtakunnallisessa vertailussa. Kuntakonserni teki suhteellisen hyvän tuloksen vuodelta ja on näin ollen pystynyt lyhentämään kumulatiivista alijäämää suunnitellulla tavalla. Peruskunta teki ylijäämäisen tilinpäätöksen, jossa keskeiset tulosta parantavat tekijät olivat verotulojen ennakoitua parempi toteutuminen. Hyrynsalmen kunnalla on noin 1,1 M kattamatonta alijäämää, joka on kuntalain velvoitteiden mukaisesti oltava katettuna vuoteen 2022 mennessä. Paikallista työllistämistä on kehitetty tuloksellisesti jo vuosia, vaikka yleinen ja edelleen vaikeutuva työllisyystilanne haastaa nämä kehittämistoimet. Matkailun yleisessä kehittämisessä ja vetovoimaisten matkailutapahtumien kehittämisessä kunta on ollut edelleen aktiivisesti mukana. Painopiste on kuitenkin siirtymässä yhä enemmän verkostojen ja markkinoinnin kehittämiseen sekä matkailun ympärivuotisuutta, kansainvälisyyttä ja monipuolisuutta sekä tonttikauppaa lisääviin toimiin tai hankkeisiin. Vuonna aloitti toimintansa SPR:n hallinnoima vastaanottokeskus, jonka myötä kuntaamme saatiin kymmenkunta uutta työpaikkaa. Kunnan organisaatio on elänyt jo kahdeksan vuotta säästöohjelman aiheuttamassa paineessa. Palveluorganisaatiota on koko ajan kevennetty. Henkilöstön joustavuus, ammattitaito ja osaaminen ovat auttaneet selviytymään hyvin perustehtävästä vaativassa sisäisessä muutoksessa ja muuttuneissa ulkoisissa olosuhteissa. Kokenut henkilökunta on sitoutunut omaan perustehtäväänsä. Lisäksi yhteistyökumppaneiden ja luottamushenkilöiden aktiivinen ja tuloksellinen työ on luonut perustan kattavalle ja korkealaatuiselle paikalliselle palvelutuotannolle ja taloudelliselle tulokselle. Viimeisimmän työhyvinvointikartoituksen perusteella yleisarvosana henkilöstön työhyvinvoinnista on hyvä (3/4 asteikolla 1-4). Tulevaisuuden haasteita ovatkin työn kuormittavuuden huomioiminen ja ylikuormituksen välttäminen. Koska kunnan taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuutta lisäresursointiin, jää vaihtoehdoksi tehtävine karsiminen, uudelleenorganisointi ja palveluhankinta kuntakonsernin ulkopuolisena ostopalveluna. 1.1.2 Hyrynsalmen kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan organisaatio ja toiminnot jakautuvat luottamushenkilöorganisaatioon ja palveluorganisaatioon. Kunnallinen päätösvalta perustuu kuntien edustukselliseen demokratiaan. Asukkaat valitsevat vaaleissa ylimmän päättävän toimielimen, valtuuston. Muut kunnalliset luottamushenkilöistä koostuvat elimet ovat kunnanhallitus, lautakunnat sekä erilaiset johtokunnat ja toimikunnat. Hyrynsalmen luottamushenkilöorganisaatio on suhteellisen kevyt eikä siihen ole tehty muutoksia vuoden aikana. 3
KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto Toimintavuoden aikana kunnanvaltuusto kokoontui 8 kertaa. Valtuuston kokoonpano oli seuraava: Valtuutetut Bäckman Markku VAS 22.1. lukien SDP Hankkila Liisa SDP Heikkinen Aira KESK Heikkinen Esa SIT Heikkinen Helena KESK Heikkinen Kati KESK Heikkinen Pertti KESK Heinonen Juhani VAS, sit Helenius Anssi VAS 22.1. lukien SDP Kemppainen Matti KESK Kemppainen Tapani KESK Mulari Reeta KESK Keränen Liisa KESK Keränen Taisto KESK Nykänen Kati KESK Romppainen Mika KESK Romppainen Mirja KESK Saikkonen Olli KESK Toivanen Osmo VAS Tolonen Jussi SDP Tolonen Helka VAS 22.1. lukien SDP Valtuutettuja yht. 21 Valtuuston puheenjohtaja Valtuuston I varapuheenjohtaja Valtuuston II varapuheenjohtaja Kemppainen Tapani Bäckman Markku Romppainen Mirja 4
Kunnanhallitus Hyrynsalmen kunnanhallitukseen kuuluu 10 jäsentä ja jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Toimintavuoden aikana kunnanhallitus kokoontui 23 kertaa. Hallituksen kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Heikkinen Aira KESK Puhakka Iris KESK Heikkinen Pertti KESK Romppainen Mika KESK Helenius Anssi 16.11. saakka SDP,sit. Turunen Tuomo 16.11. saakka SDP Hankkila Liisa 16.11. alkaen SDP Mikkonen Pertti 16.11. alkaen SDP Kemppainen Matti KESK Keränen Pauli KESK Keränen Liisa KESK Luostarinen Pirjo KESK Keränen Taisto KESK Kinnunen Paavo KESK Nykänen Kati KESK Heikkinen Helena KESK Tolonen Helka SDP,sit. Kemppainen Saara SDP Tolonen Jussi SDP Hankkila Liisa SDP Toivanen Osmo VAS Heinonen Juhani VAS,sit. Jäseniä yht. 10 Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Kemppainen Matti Toivanen Osmo Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana 7 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Juntunen Maija KESK Takila Kai KESK Kemppainen Esa KESK Heikkinen Tarmo KESK Leinonen Ahti VAS Heikkinen Esa VAS Mulari Reeta KESK Paavilainen Seija KESK Romppainen Mirja KESK Heikkinen Ulla KESK Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mirja Mulari Reeta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Sivistyslautakunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Hankkila Liisa SDP Keränen Rauni SDP Heikkinen Esa PS Turunen Tuomo 16.11. saakka Mikkonen Pertti 16.11.2105 alkaen VAS SDP Heikkinen Kati KESK Luostarinen Pirjo KESK Helenius Anssi VAS Mäkeläinen Sirpa VAS Nykänen Kati KESK Kemppainen Eeva-Liisa KESK Romppainen Mika KESK Heikkinen Matti KESK Saikkonen Olli KESK Heikkinen Jouni KESK Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Romppainen Mika Saikkonen Olli 5
Ympäristölautakunta Ympäristölautakunnassa on 7 jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Ympäristölautakunta kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Lautakunnan kokoonpano oli seuraava: Jäsenet Varajäsenet Heikkinen Asta SDP Hakala Esa SDP Heikkinen Helena KESK Kemppainen Tyyne KESK Heikkinen Jouni KESK Heikkinen Tarmo KESK Heinonen Juhani VAS,sit. Tolonen Helka SDP,sit. Juntunen Maija KESK Puhakka Iiris KESK Keränen Taisto KESK Kemppainen Juha KESK Moilanen Juhani VAS Helenius Anssi SDP,sit. Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Ympäristölautakunnan varapj. Keränen Taisto Heikkinen Jouni Keskusvaalilautakunta Keskusvaalilautakunnassa on viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Jäsenet Heikkinen Alpo Heikkinen Eero Heikkinen Ulla Kemppainen Saara Keränen Raimo Varajäsenet Heikkinen Esa Keränen Olli Mikkonen Mirja Pesola Leila Saukko Tuulikki Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Keskusvaalilautakunnan varapj. Heikkinen Eero Keränen Raimo Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaatio Hyrynsalmen kunnan palveluorganisaation muodostavat seuraavat osastot: hallintopalvelut, sivistyspalvelut ja tekniset palvelut (ks. seuraava kuva). Osastojen välisestä tehtäväjaosta ja osastojen välisestä yhteistyöstä, josta päättää kunnanhallitus, on keskusteltu aika ajoin kunnanhallituksessa ja yhteistyötä on koordinoitu johtoryhmätyöskentelyn kautta. Kaikkiaan kunnan palveluorganisaatiossa työskenteli vuoden lopussa 96 henkilöä. Kunta on siis edelleen paikallisesti erittäin merkittävä työllistäjä. Vaikka osastoilla on paljon yhteistä palvelutuotantoa ja tiimejä, on niillä myös selkeät omat roolit. Sivistys- ja tekniset palvelut ovat toiminnallisten asiakaspalvelujen tuottajia ja hallinto johtaa yleistä ja elinkeinojen kehittämistyötä sekä organisoi operatiivisella tasolla kuntademokratiaa ja koko organisaation hallintoa sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja. 6
KUNNANJOHTAJA VASTUUALUEET HALLINTOPALVELUT SIVISTYSPALVELUT TEKNISET PALVELUT 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Aluekehitykseen vaikuttaa keskeisesti talouden kasvu ja sen seurannaisvaikutukset. Talouskasvu on ollut suhteellisen voimakasta koko maassa 2000-luvulla (n. 5 %). Suomen kansantalous on kuitenkin taantunut voimakkaasti viime vuosina eikä taantumalle ole näkyvissä muutosta. Tällä on väistämätön heijastusvaikutuksia myös kuntatalouteen niin verotulojen muodossa kuin valtionosuuksien tarkastuksien kautta. Onneksemme samanaikainen erittäin matala korkotaso on pitänyt lainanhoitokulut maltillisina. Myös Kainuussa koko 2000-luvun jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta muuttui. Vuonna työttömyysaste oli Hyrynsalmella keskimäärin 19,6 % (Kainuun ELY-keskus, Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu ), mikä on korkea maan keskiarvoon 9,4 % (Tilastokeskus 27.1.2016) verrattuna. Kokonaisuutena tilanne on siis menossa huonompaan suuntaan, mikä pahentaa myös pitkään jatkunutta rakennetyöttömyyttä. 1.1.4 Hyrynsalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys Hyrynsalmi edustaa Pohjois-Suomessa ja Kainuun maakunnassa tyypillistä harvaan asutun (alle 2 as/km²) maaseudun pientä kuntaa, jossa korkeasta kuolleisuudesta ja poismuutosta johtuva väestön väheneminen on ollut 60-80 henkilöä vuodessa 2000 - luvun lopulta lähtien. Vuoden lopussa hyrynsalmelaisia oli 2418, joista 31,3 % on yli 65-vuotiaita ja 41 % eläkeläisiä. Miesten enemmyys on selvä työikäisissä (johtuu naisten herkemmästä muuttoaktiivisuudesta) ja naisten yli 65-vuotiaissa (johtuu naisten korkeammasta keski-iästä). Alle 14-vuotiaiden osuus oli vain noin 10 %. Tällaisen kunnan palvelujen, ja erityisesti elinkeinojen kehittäminen, on haasteellista. Hyrynsalmella kunnan toimintakulut kasvoivat vuonna noin 1,6 %, henkilöstökuluissa saavutettiin kuitenkin vähennystä 1,2 % vuoteen 2014 verrattuna. Huolestuttavaa on että toimintakate huononi eli kasvoi 3,5 % edellisestä vuodesta. Väestökehitykseltään taantuva ja ikärakenteeltaan vanheneva sekä harvaanasuttu kunta on kehittymisympäristönä ja palvelujen tuottajana erittäin suurten haasteiden edessä. Kunnan taloudellinen liikkumavara pienenee ja oma kehittymispotentiaali vähenee yhä suurenevan osan kunnan resursseista kuluessa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tilanteen korjaamiseksi ja tervehdyttämiseksi on vuosittain ollut syytä ottaa käyttöön uusia keinoja kustannusten pienentämiseksi, kaikkien lakisääteisten palvelujen turvaamisessa ja elinkeinojen kehittämisresurssien turvaamisessa. Näissä olosuhteissa uuden kehittäminen on erityisen ongelmallista, koska alueiden välinen ja sisäinen kilpailu kaikista resursseista lisääntyy koko ajan. 7
1.1.5 Olennaiset muutokset Hyrynsalmen kunnan toiminnassa ja taloudessa Kattamattomat alijäämät ovat pakottaneet Hyrynsalmen kunnan vapaaehtoiseen talouden tasapainotusohjelmaan, jota jatketaan kunnanvaltuuston 12.12.2013 päätöksen ja kuntalain velvoitteiden mukaisesti, vuoteen 2022 saakka. Audiator-yhtiöt teki vuoden 2007 keväällä kunnalle talousanalyysin, jonka perusteella ohjelma alun perin laadittiin. Ohjelma liitettiin osaksi vuoden 2008 ja 2009 talousarviota, ja myöhemmin sitä räätälöitiin omana työnä myös osaksi vuoden 2010 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuoteen 2012. Käytännössä säästöohjelman tiukka menokuri vaikutti jo vuonna 2009 ja erityisesti 2010, jolloin tulos oli reilusti positiivinen. Vuonna 2011 ja 2012 muodostuneet maakunnan alijäämät painoivat tuloksen alijäämäiseksi. Vuonna 2013 kunnan talous oli edelleen alijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä kasvoi noin 1,9 M euroon. Vuosina 2014 ja kunnan talous on ollut ylijäämäinen, jolla on ollut erittäin tervehdyttävä vaikutus kumulatiivisen alijäämän vähenemiseen. Samanaikaisesti kunnan velkamäärä on vähentynyt. Toimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin on vastattu Hyrynsalmella edelleen yhtenäistämällä organisaatiota ja puuttumalla ei lakisääteisten palvelujen priorisointiin ja tasoon sekä velkaantumiseen. 1.1.6 Hyrynsalmen kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne Hyrynsalmen kunnan palveluksessa oli 31.12. yhteensä 96 henkilöä, joista vakinaisessa työsuhteessa oli 68 (1 sivutoiminen, 3 osa-aikaista), määräaikaisia 27 (sijaisuuksia 9 henkilöä) ja palkkatuella työllistetty 1 henkilö. Seuraavat taulukot ja kuvat osoittavat henkilöstön ikääntymisen sekä varsin pitkään kunnassa jatkuneet työsuhteet. Henkilöstö 31.12. 31.12.2014 Muutos Toistaiseksi voimassa oleva 68 68 0 Määräaikainen 27 22 5 Palkkatuettu työ 1 9-8 Yhteensä 96 99-3 Päätoimisuus Henkilöstö 31.12. Hallintopalvelupalvelut palvelut Yht. Sivistys- Tekniset Kokoaikatyö (vak.) 5 34 25 64 Osa-aikatyö (vak.) 3 3 Sivutoimi (vak.) 1 1 Kokoaikatyö (määräaik.) 13 6 19 Osa-aikatyö (määräaik.) 1 3 2 6 Sivutoimi (määräaik.) 2 2 Kokoaikatyö (palkkatuki) 0 Osa-aikatyö (palkkatuki) 1 1 Yht. 6 57 33 96 8
Vuonna palkkatuki-elementti lakkautettiin mikä osaltansa aiheutti osan palkkakulujen kasvusta ja pakottaa reagoimaan tilanteeseen toiminnan ja henkilöstön suunnittelussa. Ikärakenne 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 31.12. 14 12 10 8 6 6 4 3 2 1 1 1 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60- Miehet Naiset Henkilöstö (vakinaiset) on naisvaltainen ja keski-ikä on naisilla 52,2 vuotta ja miehillä 53,7 vuotta. Vakinaisista henkilöistä naisia oli 51 ja miehiä 17. Eläkkeelle siirtyminen Vuoden aikana on siirtynyt 2 henkilöä vanhuuseläkkeelle ja yksi henkilö on ollut kuntoutustuella. Eläkemuoto 2012 2013 2014 Kuntoutustuki 1 2 2 1 Osa-aikaeläke Työkyvyttömyyseläke 1 1 Vanhuuseläke 2 2 4 2 Yksilöllinen varhaiseläke Yhteensä 3 5 7 3 9
Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen kesto Kunnassa työskentelee suhteellisen kokenut henkilöstö, jonka seuraava asetelma ja kuva osoittavat. Palvelusuhteen kesto Alle 2v 2-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Vakinaiset henkilöt 9 1 8 14 10 5 16 5 Työaika ja työpanos Seuraava taulukko ja kuva (henkilöstön poissaolotyöpäivät v. ) kuvaavat hyvin ikääntyvän työyhteisön tilannetta, jossa yksittäiset pitkät sairaslomat ja pitkät vuosilomat vaikuttavat poissaolopäiviin ja työhön osallistumiseen. Sairauspoissaoloja oli 9,84 päivää/henkilö/vuosi. Palkalliset ja palkattomat poissaolot Poissaolot Hallinto- ja sivistyspalvelut Tekniset palvelut Työpäivät yhteensä Työtapaturma/ammattitauti 1 15 16 Koulutus 99 135 234 Muut poissaolot (palkalliset) 242 50 292 Perhevapaat 318 10 328 Sairausloma 592 353 945 Muut poissaolot (palkattomat) 692 524 1216 Vuosilomat ja säästövapaat 1257 1078 2335 Yhteensä 3201 2165 5366 10
Muut poissaolot (palkattomat) sisältää määräaikaisen kuntoutustuen, yksityisasian (palkattomat), toisen viran hoito jäsenyhteisön ulkopuolella ja samassa jäsenyhteisössä sekä vuorotteluvapaan. Muut poissaolot (palkalliset) sisältää julkisen tehtävän, kuntoutuksen (palkallinen), palkallisen merkkipäivän, palveluaikavapaan, virkamatkan (palkallinen), virkavapaan (palkallinen) sekä ylityövapaan. Perhevapaat sisältää hoitovapaan, isyysvapaan, tilapäisen hoitovapaan, vanhempainvapaan sekä äitiysvapaan. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen Johtoryhmätyöskentelyn kautta on edistetty ja kirkastettu strategista näkemystä ja uuden oppimista kuntaorganisaatiossa. Opiskelua on kannustettu, koska oppimista tukeva organisaatio mahdollistaa muutoksen. Tehokas tuloksellinen toiminta edellyttää (ainakin esimiehiltä) seuraavia asioita: yhteistä näkemystä tulevaisuudesta yhteistä visiota tehokasta tiimitoimintaa (johon on tarjottu myös koulutusta) henkilökohtaista pätevyyttä ja motivaatiota sekä ymmärtämystä kunnan palveluprosesseista ja perustehtävästä. keskustelevaa ja aktiivista johtamisasennetta ja muutoskykyä Terveydellinen toimintakyky ja hyvinvointi Sairaudesta johtuvat poissaolot indikoivat hyvin toimintakykyä. Vuoden aikana kertyi sairaudesta ja tapaturmista aiheutuvia poissaolopäiviä yhteensä 981 päivää, mikä on 56 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. Sairauspäiviä oli vuoden aikana keskimäärin 9,8 päivää/ työntekijä. Vuonna tehty laaja henkilöstökysely osoitti, että kuntatyöhön on motivoiduttu hyvin, työssä viihdytään ja johtaminen ja jaksaminen on keskimäärin hyvällä tasolla. Palkkaus ja henkilöstökustannukset Palkkausjärjestelmän kehittäminen kannustavaan ja työn vaativuuden arviointia (TVA) hyödyntävään suuntaan on suuri haaste, jonka kehittämistyö aloitettiin vuoden 2012 aikana. Henkilöstöasioissa ei ole ollut suurempia ongelmia, vaikka resurssit henkilöstöhallinnon hoitamiseen ovat pienet. Henkilöstökulut laskivat 5,2 % vuoden 2014 tilinpäätökseen nähden. Liitteenä on henkilöstökuluja osoittava taulukko (liitetieto 49 luvussa 4.5). 11
1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan riskit voidaan jaotella seuraavasti: omaisuuden riskit; henkilöriskit (oma henkilökunta ja ulkopuoliset); toiminnanriskit (vastuut ja erilaiset lisäkustannusriskit). Kaikkia edellä mainittuja riskejä pyritään hallitsemaan ja minimoimaan erilaisilla vakuutuksilla. Yleisesti voidaan todeta, että riskienhallinta on ajan tasalla, kun vakuutukset ovat kunnossa ja erilaiset valmius- ja pelastussuunnitelmat ovat ajan tasalla ja avainhenkilöt ovat kyvykkäitä soveltamaan niitä. Tältä osin asiat ovat Hyrynsalmen kunnassa tyydyttävässä kunnossa. Käytännössä pienen maaseutumaisen kunnan kehittäminen on strategiatyötä, joka sisältää myös riskinottoa. Riskejä on pyritty hallitsemaan hanketoiminnalla siten, että kehittämis- ja investointitarpeisiin on haettu ulkopuolisia resursseja. Strategisia riskivalintoja on tehty seuraavilla lohkoilla: Palvelujen kehittämisessä ja mitoittamisessa: lakisääteisten tehtävien tehokas tuottaminen ja ei lakisääteisten palvelujen karsinta, rationalisointi ja uudistaminen ovat olleet jatkuvia tehtäviä viimeisten neljän vuoden aikana. Infrastruktuurin ylläpidossa ja hoidossa: ylimääräisestä kiinteistömassasta on pyritty luopumaan (erityisesti Ahmahaka), mutta edelleen sitä on runsaasti vajaakäytössä. Talouden hallinnassa: velkataakka ei ole lisätty, mutta sen hoito vie silti paljon resursseja; ja velkaantuminen tulee pitää erityisen hyvin kurissa myös jatkossa, koko konsernin osalta. Yhteistyön organisoinnissa: pienen kunnan rooli yhteistyössä on usein vain maksajan tai mukautujan rooli, joten yhteistyölohkojen ja yhteistyötahojen strateginen valinta on tärkeä. Tässä on onnistuttu erityisesti elinkeinopolitiikassa ja työllisyyden hoidossa. Päätöksen toimeenpanossa: kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksiä on osittain toimeenpantu huolimatta niistä tehdyistä useista hallintovalituksista (valitukset tehty kolmen henkilön toimesta joista yksi henkilö on vireille panijana 3/5 osassa käsittelyssä edelleen olevista valituksista). Hallinto-oikeuden käsittelyajat ovat viime aikoina olleet 1-2 vuotta ja korkeimman hallinto-oikeuden keskimääräinen käsittelyaika on tarkasteluhetkellä 1,3 vuotta. Kunnanhallitus on velvoittanut, että mikäli päätös on toimeenpantavissa kuntalain mukaisesti, eikä hallinto-oikeus ole asettanut toimeenpanokieltoa, on asia asetettava toimeenpantavaksi. Hyrynsalmen kunta on laatinut vuonna riskiarvioinnin, joka on käsitelty kunnanhallituksessa. Merkittävimmiksi riskeiksi nousi juuri hallintovalituksista aiheutuvat sopimus- ja taloudelliset riskit. Kuntaorganisaatiossa voidaan parantaa riskien hallintaa toiminnan laatua kehittämällä. Tämä voidaan tehdä lähinnä kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa on parantaa palveluja kuntalaisille, eli palvelutuotteita, ja niiden laatua. Toinen tapa on tehostaa palveluntuotantoprosesseja kuntaorganisaation sisällä. Tuotannonprosessin tehostaminen tarkoittaa sekä hallinnollisten prosessien keventämistä että niiden täytäntöönpanon keventämistä. Hallinnollisia prosesseja voidaan keventää vähentämällä hallinnollisia käsittelyjä ja tekemällä prosessissa asiat kerralla oikein. Huonosti valmisteltuja asioita käsitellään lähes aina aikaa vievästi ja moneen kertaan eri päätöksentekofoorumeilla. Erilaiset laadunarviointi- ja kehittämismenetelmät soveltuvat myös kuntaorganisaation riskinhallintaan (esim. ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, IVA tai ennakkovaikutusten arviointi EVA) ja niitä tulee soveltaa erityisesti kehitettäessä kunnan suunnittelua, asioiden valmistelua ja toiminnan laatua sekä tuloksellisuutta. 12
1.1.8 Ympäristötekijät Ympäristö on Hyrynsalmen vahvuus ja vetovoimatekijä, jonka vuoksi siitä pidetään hyvää huolta. Seuraavat seikat olivat kunnan toiminnassa toimintakertomusvuonna (ja myös jatkossa) huomionarvoisia: Ahvenlamminkankaan kaatopaikka suljettiin v. 2011 ympäristöluvan mukaisesti ja se on ollut sen jälkeen kunnan velvoitetarkkailussa. Kuhmo Oy:n entisen saha-alueen maaperässä tiedetään olevan jäämiä entisistä puunkyllästeaineista. Saha-alueella, Suomen valtion omistamalla maa-alueella on vielä puhdistamatonta aluetta. Selvitystyö Kainuun pilaantuneista maa-alueista ja niiden kunnostustarpeesta tehtiin vuosina 2003-2004. Myös Hyrynsalmen kunta oli tässä ns. PIMA-hankkeessa mukana. Hankkeen tavoitteena oli selvittää pilaantuneiden maaperä- ja pohjavesikohteiden tilanne. Tässä hankkeessa kartoitettiin myös kunnostustarpeessa olevat kohteet, jotka on asetettu kunnostustarpeen osalta tärkeysjärjestykseen riskiluokittain. Kohteille on myös tehty ohjeellinen puhdistamisaikataulu, jonka mukaan kohteita kunnostetaan. Jätehuolto, jätteiden lajittelu ja kierrätys toimivat ja kehittyvät koko ajan parempaan suuntaan. Jätevedenpuhdistamo toimii moitteettomasti ja vastaanottaa myös kasvavan Ukkohallan matkailukeskuksen jätevedet. Ilmanlaatu Hyrynsalmella on hyvä. 1.1.9 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Sisäisen valvonnan tulee siis toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat omalta osaltaan sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Seuraavat seikat voidaan sisäisen valvonnan osalta nostaa esiin: 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen on sujunut pääsääntöisesti hyvin. 2. Hallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden noudattaminen säästötilanteessa on ehdoton sääntö, jota on myös noudatettu hyvin. Näihin asioihin on kiinnitetty huomiota johtoryhmässä ja laajennetun johtoryhmän työnohjausluontoisissa keskusteluissa. 3. Riskienhallinnasta vastaavat kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja esimiehet. Toimintaan, investointeihin ja rahoitukseen liittyvät riskit ovat kohtuullisen hyvin tiedossa; ja usein pääsääntöisesti suoraan kunnan vastuulla. Tarveharkintaa on tehty kriittisesti, erityisesti investointien osalta. Vahinkoriskejä on rajattu vakuuttamalla lähes kaikki mahdollinen. Vahinkojen sattuessa on pyritty löytämään neuvottelujen kautta kunnan kannalta kokonaisedullisin ratkaisu. Riskit on kartoitettu ja riskikartoitus käsitelty kunnanhallituksessa vuonna. 4. Varsinainen laaja alueellinen riskikartoitus kunnassa on tehty valmius- ja turvallisuussuunnittelujen (turvallisuussuunnitelman tarkistaminen on tehty Kainuun maakunta -kuntayhtymän hankkeena) yhteydessä. Muita toiminnan riskejä arvioidaan itse (ja tarvittaessa asiantuntijoiden avulla) aina tarpeen vaatiessa ja erityisesti uusien hankkeiden, investointien ja palveluprosessien suunnittelun ja uudistamisten yhteydessä. 13
5. Omaisuuden hankinnassa ja myynnissä sekä kilpailuttamisessa on pyritty tapauskohtaiseen optimointiin ja vaihtoehtoisten keinojen, kuten vuokrauksen, käyttöön. Erityisesti kilpailuttamisessa on vielä kehittämistarvetta. Myös sopimuksiin liittyvää sisäistä valvontaa on syytä edelleen kehittää, vaikka tällä hetkellä asian suhteen ei ole akuutteja ongelmia. Sisäistä valvontaa kehitetään voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella siten, että riskienhallinta on syystemaattista ja koordinoitua. 1.2 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.2.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tilikauden tulos oli ylijäämäinen. Tuloksen teki ylijäämäiseksi kunnallisveron ja yhteisöveronkasvu yhteensä noin 330 t. Vuoden ylijäämä oli 208 t euroa. Ylijäämä vähentää aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää ja helpottaa selviytymistä kertyneestä alijäämästä vuoteen 2022 mennessä. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 1000 1000 Toimintatuotot 2 171 2 357 Toimintakulut -20 030-19 617 Toimintakate -17 859-17 260 Verotulot 8 278 7 851 Valtionosuudet 10 303 10 573 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 3 3 Muut rahoitustuotot 10 9 Korkokulut -43-69 Muut rahoituskulut -3-2 Vuosikate 689 1 105 Poistot ja arvonalentumiset -535-539 Tilikauden tulos 154 566 Tilinpäätössiirrot 54 72 Tilikauden ylijäämä 208 638 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 10,8 12,0 Vuosikate/Poistot, % 128,8 205,0 Vuosikate, / asukas 285 444 Asukasmäärä 2418 2489 14
Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. 1.2.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa kassanhallinnan haasteet. Toiminnan rahoitus ja sen tunnusluvut ovat hyvät ja vuosikate on positiivinen (ks. seuraava taulukko): RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2014 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 689 1 105 Tulorahoituksen korjauserät -28 Investointien rahavirta Investointimenot -189-693 Rahoitusosuudet investointeihin 23 37 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 29 Toiminnan ja investointien rahavirta 523 450 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -792-824 Muut maksuvalmiuden muutokset 425 649 Rahoituksen rahavirta -367-175 Rahavarojen muutos 156 275 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12., 1.000 1 149 993 Rahavarat 1.1., 1.000 993 718 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 156 275 Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta, 1000-2 322-1 570 Investointien tulorahoitus, % 415,5 168,6 Pääomamenojen tulorahoitus, % 71,9 74,7 Lainanhoitokate 0,9 1,3 Kassan riittävyys, pv 20 17 Asukasmäärä 2418 2489 15
Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kassan riittävyys, pv, ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. 1.3 Rahoitusasema ja sen muutokset Rahoitusasemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia (ks. seuraava taulukko). Huomionarvoista on, että vieraan pääoman osuus ei ole kasvanut ja peruskunnan lainamäärä on edelleen suhteellisen pieni. Hyrynsalmen kunnalla on lainaa 2241 euroa/asukas. Lainamäärä on vähentynyt vuodesta 2014 noin 704 t, ja lyhytaikainen laina 88 t. Konsernitasolla lainamäärä on 4663 euroa/asukas, joka myöskin on suhteellisen pieni. 16
Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 2014 VASTATTAVAA 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 15 043 15 412 OMA PÄÄOMA 9 016 8 809 Aineettomat hyödykkeet 148 148 Peruspääoma 10 129 10 129 Muut pitkävaikutteiset menot 148 148 Ed. tilik. alijäämä -1 320-1 958 Aineelliset hyödykkeet 9 492 9 861 Tilikauden yli-/alijäämä 207 638 Maa- ja vesialueet 2 053 2 053 Rakennukset 6 328 6 578 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET- 928 982 Kiinteät rakenteet ja laitteet 588 504 VARAUKSET Koneet ja kalusto 210 191 Poistoero 928 982 Muut aineelliset hyödykkeet 9 8 Ennakkomaksut ja kesken- 304 527 PAKOLLISET VARAUKSET eräiset hankinnat Sijoitukset 5 403 5 403 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 9 9 Osakkeet ja osuudet 5 403 5 403 Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 9 9 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 9 9 Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA 6 913 7 815 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9 9 Pitkäaikainen 2 815 3 519 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 815 3 519 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 814 2 194 Saamiset 664 1 200 Pitkäaikaiset saamiset 334 334 Lyhytaikainen 4 098 4 296 Lainasaamiset 334 334 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 604 2 692 Lyhytaikaiset saamiset 330 866 Ostovelat 390 536 Myyntisaamiset 174 176 Muut velat 78 73 Lainasaamiset 0 1 Siirtovelat 1 026 995 Muut saamiset 80 118 Siirtosaamiset 76 571 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 866 17 615 Rahat ja pankkisaamiset 1 150 994 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 866 17 615 TASEEN TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste, % 60,0 55,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 33,3 37,6 Kertynyt alijäämä, 1000 1 113 1 320 Kertynyt alijäämä, /asukas 460 530 Lainakanta 31.12., 1000 5 419 6 212 Lainakanta 31.12., /asukas 2 241 2 496 Asukasmäärä 2418 2489 Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 50 %:n ja sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus -luku kertoo kuinka monta prosenttia kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. 17
1.4 Kokonaistulot ja -menot Hyrynsalmen kunnan kokonaistulot ja -menot on esitetty seuraavassa taulukossa, joka osoittaa mistä rahat ovat tulleet ja mihin ne on käytetty (ks. seuraava taulukko). Kunnan kokonaistulot ja -menot TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 2 171 Toimintakulut -20 030 Verotulot 8 278 Valtionosuudet 10 303 Korkokulut -43 Korkotuotot 3 Muut rahoituskulut -3 Muut rahoitustuotot 10 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pysyvien vastaavien Pakollisten varausten muutos hyödykkeiden luovutusvoitot - Pakollisten varausten lis.(+), väh. (-) - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 23 Investoinnit -189 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investointimenot luovutustulot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys -792 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Kokonaistulot yhteensä 20 788 Kokonaismenot yhteensä -21 057 Kokonaistulot 20 788 Muut maksuvalmiuden muutokset 425 Kokonaismenot -21 057 Kassavarojen muutos -156 Nettomenot -269 269 Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo ja -meno -käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. 1.5 Kuntakonsernin toiminta ja talous Kuntalain 68 :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Konsernitilinpäätöksen sisältöä on aiemmasta laajennettu käsittämään konsernitaseen lisäksi konsernituloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman ja niiden liitetiedot. Tavoitteena on, että konsernitilinpäätös antaa pelkkää konsernitasetta laajemman kuvan kuntakokonaisuuden taloudellisesta asemasta ja tilikauden tuloksesta (ks. myös luvut 3.4-3.6). Kunnan ja kuntayhtymän, joka kuntalain tarkoittamalla tavalla muodostaa tytäryhteisöineen kuntakonsernin, tulee laatia konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ratkaistaan sen perusteella, vallitseeko kunnan ja jonkun toisen yhteisön välillä konsernisuhde. Konsernisuhde perustuu kirjanpitolain tarkoittamaan määräysvaltaan toisessa yhteisössä. Konsernisuhde voi syntyä äänivallan enemmistön tai muun tosiasiallisen määräysvallan perusteella. Konsernitilinpäätöksen laadintavelvollisuus koskee mainitulla perusteella jokaista kuntaa ja kun- 18
tayhtymää, jolla on yksi tai useampia tytäryhteisöjä. Kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, jos sen tytäryhteisöjen liikevaihto tai sitä vastaava tuotto yhteensä ylittää 200 000 euroa tai jos sen tytäryhteisöjen osuus konsernitaseesta on yli kolmasosan. Hyrynsalmen kunnan siis tulee lain mukaan laatia konsernitilinpäätös. Täydellinen konsernitilinpäätös kuvaa kuntakonsernin toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa siten kuin konserniyhteisöt olisivat yksi kirjanpitovelvollinen. Konserniyhteisöllä tarkoitetaan kirjanpitolain mukaisesti kuntaa emoyhteisönä ja sen tytäryhteisöjä. Konsernitilinpäätökseen yhdistellään myös kuntayhtymät, joissa kunta tai kuntayhtymä on jäsenenä. 1.5.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Seuraava taulukko sisältää 31.12. tilanteessa Hyrynsalmen kuntakonserniin sisältyvät yhteisöt. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 31.12. Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Omistusosuus Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 As Oy Kiviöntaito 100 % Kt Oy Ahmahaka 100 % Kt Oy Hyrynsalmen Virastotalo 100 % Muut yhtiöt 1 Vesi-Mega Oy 100 % Kuntayhtymät 3 Kainuun Jätehuollon Ky 3,98 % Kainuun Liitto 3,56 % Kainuun Sote ky 3,99 % Yhteensä 7 kpl Kunnan kannalta keskeisimmät ja suurimmat tytäryhteisöt ovat Kainuun Sote kuntayhtymä, vesi- ja lämpöyhtiö Vesi-Mega Oy ja Kiinteistö Oy Ahmahaka. Pienet muut yhtiöt ja suhteellisen pienet osuudet kuntayhtymissä ovat konsernin kannalta vähemmän merkityksellisiä. Yleisesti voidaan todeta, että konserni on suhteellisen hyvässä toiminnallisessa taloudellisessa kunnossa lukuun ottamatta Kiinteistö Oy Ahmahakaa, jonka osalta on tehty onnistuneita erityistoimenpiteitä. Erityismainintana on nostettava esille kunnan hallinnassa olevista tytäryhteisöistä Kiinteistö Oy Ahmahaka, joka ajautui edellisen valtuustokauden alkaessa taloudellisiin vai- 19
keuksiin tyhjillään olevien vuokra-asuntojen takia. Yhtiö ei ole vieläkään päässyt tasapainoon, vaikka tilanne on selvästi parantunut. Toimintaa on kehitetty peruskunnan tuella (osa kehityspäällikön työpanoksesta) siten, että tilanne on saatu huomattavasti terveemmälle pohjalle viime vuosien aikana. Muilla yhtiöillä ei ole suurempia ongelmia toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen suhteen, kuten jatkossa esitetyt lyhyet kuvaukset osoittavat. Kiinteistö Oy Ahmahaka Yhtiön tehtävänä on ollut vuokrata omistamiaan vuokra-asuntoa ja kehittää asumispalveluja Hyrynsalmen kunnan alueella. Strategisena tavoitteena vuodelle on ollut tervehdyttää yhtiön taloudellista tilannetta. Tärkeimpänä tervehdyttämistoimenpiteenä on asuntojen myynti. Yhtiön taloudellinen tilanne heikentyi tilikauden aikana, kuitenkin yhtiön maksuvalmius säilyi kohtuullisena. Toiminnallisena tavoitteena vuodelle on ollut tehokas vuokraustoiminta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa, jossa on onnistuttu heikohkosti tilikauden aikana. Tyhjiä asuntoja 31.12. oli 33 kpl. Sosiaalista isännöintiä on hoitanut asuntosihteeri Anja Heikkinen. Toimenpiteet vuonna : Vuokria korotettiin vastaamaan pääoma- ja hoitomaksuja 2,5 %:lla. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kehityspäällikkö Pekka Oikarinen, sosiaali-isännöitsijänä asuntosihteeri Anja Heikkinen ja teknisenä isännöitsijänä rakennustarkastaja Tony Junkkari 31.3. saakka ja 1.4. alkaen Niina Kinnunen. Yhtiön taloutta tervehdytettiin talouden tervehdyttämisohjelman mukaisilla toimenpiteillä. Kiinteistöihin tehtiin lähinnä elinkaarta jatkavia korjaustoimenpiteitä. Resurssit: Yhtiön henkilöstöresurssina on toimitusjohtaja (60 %), toimistovirkailija, 2 osa-aikaista siivoojaa ja oman toimensa ohella sosiaali-isännöitsijä ja tekninen isännöitsijä. Kiinteistön huoltopalvelut ostettiin Hyrynsalmen kunnalta. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto 967 965,39 Tappio 25 555,50 Rahat ja pankkisaamiset 231 296,57 Pitkäaikainen vieraspääoma 3 478 513,30 Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalo Yhtiön tehtävänä on ollut pitää yhtiön omistamat tilat (3 722 m²) tehokkaassa käytössä ja pitää yhtiön taloudellinen tila terveenä. Yhtiön omistajana Hyrynsalmen kunta on pyrkinyt keskittämään Hyrynsalmen kunnan ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kelan tarvitsemat toimisto- ja kokoustilat Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotaloon. Hyrynsalmen kunta omistaa Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalon koko osakekannan. Yhtiön strategisena tavoitteena on ollut pitää arvokas kiinteistö hyvässä teknisessä kunnossa ja talous hyvässä kunnossa, jotta se säilyttää vetovoimansa, arvonsa ja arvokkuutensa osana Hyrynsalmen kunnan keskustaajamaa. 20
Kiinteistö Oy Hyrynsalmen Virastotalon tiloihin sijoittui vastaanottokeskus 01.12. alkaen. Yhtiön toimitusjohtajana toimi tilikauden aikana kehityspäällikkö Pekka Oikarinen oman toimensa ohella. Yhtiön palveluksessa tilikauden aikana oli kiinteistönhoitaja. Siivouspalvelut ostettiin ostopalveluina. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto 243 074,64 Voitto 32 892,47 Rahat ja pankkisaamiset 98 304,96 Pitkäaikainen vieraspääoma 176 668,00 As Oy Kiviöntaito Yhtiön tehtävänä on ollut vuokrata omistamiaan 4 huoneistoa, yhteensä 253 m². Yhtiön strategisena tavoitteena on ollut pitää taloyhtiö hyvässä teknisessä kunnossa ja yhtenä kunnan parhaana vuokrataloyhtiönä. Toiminnallisena tavoitteena on ollut pitää yhtiön talous hyvässä kunnossa. Vuoden aikana kiinteistöön ei tehty korjauksia. Tunnusluvut tilinpäätös : Liikevaihto 12 600,00 Tappio 1 889,85 Rahat ja pankkisaamiset 31 925,05 Pitkäaikainen vieraspääoma 0,00 Vesi-Mega Oy Tilikausi oli Vesi-Mega Oy:n kolmastoista toimintavuosi vesi- ja lämpölaitoksena yhtiöittämistoimenpiteiden jälkeen. Kuluva vuosi oli vuosikymmeniin leudoin. Kaukolämmön myynti oli (12 280 MWh) 674 MWh pienempi kuin edellisenä vuonna (12 954 MWh). Lämmönmyyntiin vaikutti eteenkin poikkeuksellisen leuto syksy. Kirkonkylän kaava-alueella kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa 170 ja Ukkohallassa kuusi. Vuoden aikana kaukolämpöverkostossa ei varsinaisia vuotoja esiintynyt. Vuosi oli erittäin sateinen, pohjavesipinnat nousivat yleisesti. Pohjavesipintojen noususta aiheutui huomattavat vuotovesimäärät. Vuonna puhdistamolle tullut virtaama oli noin 80 000 m³ suurempi kuin vuonna 2014. Tulevat viemäriverkostojen saneeraukset tulee keskittää niille osille, missä vuotovesimäärät ovat suurimmat. Suurista vesimääristä huolimatta jäteveden puhdistamo toimi annettujen lupaehtojen mukaisesti. Uusi puhdistamon jätevesien johtamislupa hakemus käsittelyssä AVI:ssa. Toimintavuoden aikana talousveden laatu ja toimitusvarmuus pystyttiin turvaamaan niin määrän kuin laadun suhteen. Laskuttamattoman veden määrä oli noin 9 085 m 3. Kirkonkylän jakelualueella runkoverkostossa oli kaksi putkirikkoontumista Nivantiellä ja Kanervatiellä, joiden vuotovesimäärät yhteensä noin 6000 m³. 21
Taksat Taksoihin ei tehty muutoksia vuoden aikana. Voimassaolevat taksat vuoden alussa olivat: Vesimaksu 1,12 /m3 sis. alv 24 % Jätevesimaksu 2,54 /m³ sis.alv 24 % Kaukolämmön kulutusmaksu 61,29 /MWh, sis alv 24 % Tuloksesta Yhtiön maksuvalmius on säilynyt kohtuullisen hyvänä. Kirkonkylän kaava-alueen veden kulutus on edelleen laskusuunnassa. Ukkohallan alueen vedenkulutus oli edellisen vuoden suuruinen. Yhtiön liikevaihto oli 1 286 133, joka on 36 794 pienempi kuin edellisenä vuonna. suunnitelman mukaiset poistot 20 700, jossa nousua edelliseen vuoteen oli 10 902. Yhtiön tilivuoden tulos oli 2 013 voitollinen ennen veroja. Yhtiölle tulleet liittymismaksut on kirjattu taseeseen muut velat, jota on kertynyt vuoden loppuun mennessä 683 461. Yhtiön pitkäaikaiset velat rahoituslaitoksille 31.12. olivat 32 696. Vesilaitos ja lämmön myynti: Lämpölaitos Vesilaitos kk. Vesilaitos Ukkohalla lämpöenergian myynti, josta Ukkohallan osuus veden myynti jäteveden käsittely veden myynti jäteveden käsittely 2012 2013 2014 13 647 512 88 558 98 121 14 898 14 062 13 030 602 85 547 96 743 14 417 13 643 12 954 661 84 456 95 525 16 922 16 010 12 280 571 84 520 98 315 16 395 15 361 MWh m³ m³ m³ m³ Sako- ja umpilietteiden käsittely 1 385 tn, kasvua edelliseen vuoteen noin 324 tn Vedenottamoiden yhteinen vedenpumppaus verkostoihin 110 000 m 3 Puhdistamolla käsitelty jätevesimäärä 286 700 m 3 Investoinnit Vuoden aikana yhtiö teki seuraavat investoinnit: Kunnanviraston kaukolämmön liittymisjohto uusittiin varotoimenpiteenä. Materiaalina käytettiin taipuisaa Kasaflex putkea, rakentamiskustannus 15 000. Kesän aikana lämpölaitoksella tehtiin mittava polttoaineiden syöttölaitteiden ja arinoiden peruskunnostus, kustannukset noin 65 000. Ukkohallan alueella liitettiin kaukolämpöverkostoon yksi kuudenhuoneiston rivitalo, kustannukset noin 12 500. Keväällä saneerattiin viettoviemäri (B 225) noin 550 m:n matkalla Lohitien varressa ja 150 m:n matkalla Kiviöntien varressa, kustannukset noin 42 000. Vuoden kaikki investoinnit olivat yhteensä 146 887. Investoinnit rahoitettiin yhtiön kassavaroin. Yhtiön palveluksessa vuodenaikana toimitusjohtaja ja keskimäärin 3 työntekijää. 22
Yhtiön hallitus: Hallitus kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Tapani Kemppainen Liisa Hankkila Ari Nurkkala Markku Bäckman Markku Niskanen puheenjohtaja hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen 1.5.2 Konsernin toiminnan ohjaus Konserniohjaus on kunnassa järjestetty siten, että kunnanhallitus yhdessä kunnanjohtajan kanssa ohjaa päätöksillään ja ohjeillaan konsernia. Kunnan konserniohje on vuodelta 2002, joten se on vanhentunut ja sen päivittämisprosessia on kunnanjohtaja tehnyt vuosittain. Alustavaa sisältöä on käyty läpi johtoryhmässä, mutta konserniohjeen uudistaminen on edelleen kesken, koska säästöohjelman uudistaminen ja toimeenpano priorisoitiin tärkeämmäksi. Uusi konserniohje on saatava valmiiksi mahdollisimman pian. Kunta on omistajana asettanut tavoitteita suoraan myös konsernille vuoden talousarviossa ja talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa sekä antanut tarvittaessa erikseen täsmällisempiä ohjeita. Konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on arvioitu konserniyhtiöiden yhtiökokouksissa vuosittain. Lisäksi on konserniohjauksella (kunnanhallitus ja kunnanjohtaja) vaikutettu suoraan hallitusten jäsenten ja erityisesti toimitusjohtajien kautta konserniyhtiöihin. Myös pienen kunnan konserniohjauksen tärkeys on tiedostettu ja sitä muutetaan käytännön toiminnaksi arjessa lähes päivittäin. 1.5.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntakonsernissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoden 2014 aikana. Hyrynsalmen kunnanhallitus käytti konserniohjausvaltaansa siten, että yhtiön toimitusjohtajan tehtävät hoidettiin myös vuonna 2014 kuntakonsernin sisältä, elinkeinopalveluista. Lähtökohtana oli, että kuntakonserni tukee kiinteistöyhtiöitään kehittämistilanteessa, jossa yhtiö on joutunut taloudellisiin vaikeuksiin tyhjien asuntojen takia. Tyhjillään olevien asuntojen määrän kasvu on pysähtynyt, koska asuntoja on myyty hyvin. Lisäksi on kehitetty varallaolojärjestelmää yhdessä kunnan ja Vesi Mega Oy:n kanssa, konsernin tahdon mukaiseen suuntaan, eli kohti yhteistä ja yhdenmukaista varallaolojärjestelmää. 1.5.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Tässä selonteossa käydään läpi konsernivalvonnan kohdealueet, jotka ovat strategisesti tärkeitä: 1. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa on selkeä ja toimiva. Tytäryhteisöjen ohjaus tapahtuu pääasiassa hallituksen ja toimitusjohtajien kautta; ja tiedonkulku on ollut hyvää. Ainoastaan konserniohje on vanhentunut ja kaipaa uusimista, samoin hallinto- ja johtosäännöt. 2. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä on tapahtunut ja tapahtuu suoraan kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan kautta. Tytäryhteisöihin on jo aiemmin rakennettu kunnanhallituksesta suora yhteys siten, että kunnanhallituksen jäseniä on nimitetty tytäryhteisöjen hallituksiin. Tämä muutos on tiivistänyt konsernin ohjausta. 3. Tytäryhteisöille asetettiin tavoitteet myös kunnan talousarviossa vuodelle 2014. Näin tuloksellisuutta on ollut mahdollista arvioida aivan uudella tavalla. Tytäryh- 23
teisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seurannan, analysoinnin ja raportointijärjestelmän toimivuus on parantunut. Keskitetysti järjestettyjä toimintoja kuntakonsernissa voivat olla useimmat tukipalvelut, joita on lähdetty kehittämään (esim. varallaolo). Konsernin keskitettyjen toimintojen järjestämisestä tullaan päättämään täsmällisemmin konserniohjeessa; samoin riskien hallinnasta. 1.5.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Seuraavissa taulukoissa on esitetty konsernin tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase. Tuloslaskelma tunnuslukuineen osoittaa 89 t ylijäämää. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Vuoden vuosikate ja tulos ovat positiiviset ja konsernin taloudellinen tilanne kehittymässä kokonaisvaltaisesti oikeaan suuntaan. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 16 752 16 612 Toimintakulut -33 831-33 054 Toimintakate -17 079-16 442 Verotulot 8 216 7 788 Valtionosuudet 10 302 10 573 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 4 Muut rahoitustuotot 19 19 Korkokulut -105-151 Muut rahoituskulut -11-11 Vuosikate 1 344 1 780 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 291-1 264 Satunnaiset erät 36-5 Tilikauden tulos 89 511 Tilinpäätössiirrot 75 Tilikauden yli-/alijäämä 89 586 Konsernituloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 49,5 50,3 Vuosikate/Poistot, % 104,1 140,9 Vuosikate, euroa/asukas 556 715 Asukasmäärä 2418 2489 24
Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma osoittaa konsernin lainakannan pienentyneen merkittävästi sekä pitkäaikaisten että lyhytaikaisten lainojen osalta. (ks. seuraavat 2 taulukkoa). Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 344 1 780 Satunnaiset erät 36 Tulorahoituksen korjauserät 18-19 1 398 1 761 Investointien rahavirta Investointimenot -799-1 181 Rahoitusosuudet investoinimenoihin 24 76 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 5 135 Toiminnan ja investointien rahavirta 628 791 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Antolainauksen muutokset -13 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 52 38 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -309-1 327 Lyhytaikaisten lainojen muutos -891 3 Oman pääoman muutokset -131 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -4 2 Vaihto-omaisuuden muutos -34 5 Saamisten muutos 317 327 Korottomien velkojen muutos -353 751 Rahoituksen rahavirta -1 235-332 Rahavarojen muutos -607 459 Rahavarat 31.12. 1 827 2 434 Rahavarat 1.1. 2 434 1 975-607 459 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta 5 vuodelta, 1000-1 208 23 Investointien tulorahoitus, % 173,5 16,0 Pääomamenojen tulorahoitus, % 67,6 73,2 Lainanhoitokate 1,1 1,3 Kassan riittävyys, pv 19 25 25