Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 67/10/1 Dnro ISAVI/54/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.7.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentuvaa toimintaa (yhteensä noin 299 ha) koskeva ympäristölupa ja uuden pintavalutuskentän rakentamista koskeva toiminnanaloittamislupa, Juva, Rantasalmi HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus koskee Lakeanrahkan turvetuotantoalueen laajentamista noin 115 ha:lla. Hakijalla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon Lakeanrahkan 184 ha:n turvetuotantoalueella. Lakeanrahka sijaitsee Juvan kunnan Tuusmäen ja Suurniemen kylissä sekä Rantasalmen kunnan Tuusmäen kylässä noin 10 km Juvan kuntakeskuksesta koilliseen Tuusjärven pohjoispään länsipuolella. Hakija on toimittanut ympäristölupahakemuksen ympäristölupavirastolle 12.11.2009 ja sitä on täydennetty viimeksi 1.2.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hakija hakee toiminnan laajentamiseksi ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin perusteella muutosta Itä-Suomen ympäristölupaviraston 2.5.2007 antamaan päätökseen nro 45/07/2, jota Vaasan hallinto-oikeus on 10.9.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0538/3 eräiltä osin muuttanut. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 7 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 2.5.2007 antamallaan päätöksellä nro 45/07/2 myöntänyt ympäristöluvan Lakeanrahkan turvetuotantoon 184 ha:n tuotantoalalla. Vaasan hallinto-oikeus on 10.9.2008 antamallaan päätöksellä nro 08/0538/3 eräiltä osin muuttanut ympäristölupaviraston päätöstä. Voimassa olevan ympäristöluvan keskeiset vesien johtamista ja käsittelyä sekä tarkkailua ja kalatalousmaksua koskevat lupamääräykset kuuluvat seuraavasti: Vesien johtaminen 1. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen vedet 184 ha:n alalta on johdettava sarkaojakohtaisten lietesyvennysten, lietteenpidättimien ja päisteputkien sekä kokoojaojiin sijoitettujen virtaamansäätöpatojen kautta tuotantoalakohtaisiin laskeutusaltaisiin (4 kappaletta), joista edelleen ympärivuotisesti pintavalutuskentän kautta laskuojaa pitkin Kankaistenlampeen. Kankaistenlammesta vedet virtaavat Kummunpuron kautta Tuusjärven keskiosaan. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Tuotantoalueelle on rakennettava 18,3 ha:n laajuinen pumppaamolla varustettu pintavalutuskenttä (kenttä ja sen rakenteet merkitty 12.1.2006 toimitetun hakemuksen täydennyksen liitteeseen 2). Tuotantoalueelle on rakennettava tuotantosuunnitelman mukaisesti kaksi uutta laskeutusallasta. 3. Kaikkien neljän laskeutusaltaan on vastattava mitoituksiltaan vähintään turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (19.9.2003) laskeutusaltaiden mitoitusarvoja. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit. 4. Sarkaojat on varustettava lietesyvennyksillä, lietteenpidättimillä ja päisteputkilla. 5. Laskuojien perkaus, eristysojien kaivu, uusien laskeutusaltaiden sekä uuden pintavalutuskentän rakentaminen ja käyttöönotto on tehtävä ennen uuden tuotantoalueen kuntoonpanotöiden aloittamista. Kuntoonpanotöiden ja vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ajankohta ja menetelmät on valittava niin, että niiden haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 6. Suunnitelma virtaamansäädön järjestämisestä ja pintavalutuskentän kentän käytöstä talvella on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi 31.12.2008 mennessä. Uusi pintavalutuskenttä ja virtaamansäätöpadot on otettava käyttöön ennen uuden tuotantoalueen kuntoonpanoa ja vanhojen lohkojen vesien käsittelyssä viimeistään ennen vuoden 2009 tuotantokauden alkua. 7. Pintavalutuskentällä mahdollisesti olevat ojat on tukittava ja muutenkin varmistettava, että vesi virtaa tasaisesti kentällä. ============================================================= 2
3 Tarkkailumääräykset ============================================================= 24. Kuormitustarkkailu on toteutettava sekä kunnostus- että tuotantovaiheessa 19.11.1996 päivätyn Tuusjärven turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelmaa täydennetään niin, että kuormitusnäytteet on otettava pintavalutuskentän keräilyojaan sijoitettavalta mittapadolta ja lisäksi ennen niiden ohjaamista pintavalutuskentälle, jotta pintavalutuskentän puhdistusteho saadaan selvitettyä. Talvella (joulu-huhtikuussa) kuormitusnäytteet on otettava kerran kuukaudessa. Kuormitustarkkailuun voidaan tehdä Etelä-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, jotka eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta. 25. Vesistötarkkailu on toteutettava Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden yhteisen kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailuun on lisättävä tarkkailupiste Kankaistenlampeen ja Tuusjärven eteläosaan. Lietteen kertymistä Kankaistenlampeen on seurattava selvittämällä pohjan korkeuden muutokset vuodesta 2008 alkaen viiden vuoden välein. Luvan saajan on viiden vuoden välein vesistötarkkailutulosten perusteella ja mallintamisen avulla tehtävä arvio Tuusjärven veden laadun ja sen muutosten vaikutuksesta Rapionkankaan vedenottamon veden laatuun. Arviointi on tehtävä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Kalatalousmaksu 28. Luvan saajan on maksettava Etelä-Savon TE-keskukselle kalatalousmaksua 1 000 euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi hankkeen vaikutusalueella. Ensimmäinen maksu vuodelta 2007 on maksettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Kalatalousmaksun käytöstä on kuultava Tuusjärven osakaskuntaa. KAAVOITUSTILANNE JA MAANOMISTUSOLOT Tuotantoalue rajoittuu kunnanvaltuuston 16.2.2004 hyväksymään Rantasalmen kunnan sisäjärvialueen rantaosayleiskaavaan. Etelä-Savon voimassa olevassa seutukaavassa, joka on vahvistettu 18.2.2000, Lakeanrahkan tuotantoalue on merkitty turvetuotantoalueeksi. Seutukaavan korvaava maakuntakaava on hyväksytty Etelä-Savon liiton maakuntavaltuustossa 29.5.2009. Kaava on parhaillaan ympäristöministeriön vahvistuskäsittelyssä. Lakeanrahkan turvetuotantoalueen pinta-ala on maakuntakaavassa 184,3 ha. Lakeanrahkan alueesta hakijan omistamaa suoaluetta on noin 300 ha ja vuokralla olevaa aluetta 94 ha.
4 LAKEANRAHKAN TURVETUOTANTO Nykytila Tuotannon laajennus Lakeanrahkalla on ollut turvetuotantoa vuodesta 1986 alkaen. Vapo Oy:n hallintaan Lakeanrahkan turvetuotantoalue siirtyi vuonna 1992. Hakijalla on lainvoimainen lupa tuottaa turvetta kaikkiaan noin 184 ha:n alueella lohkoilla 1 6 ja osalla lohkoa 8. Uutta tuotantopinta-alaa esitetään otettavaksi käyttöön 115,3 ha, joten kokonaisuudessaan tuotantoalue on laajennuksen jälkeen pinta-alaltaan 299,3 ha. Kun uuden tuotantoalan kuntoonpanotyöt ovat valmistuneet, alueella tuotetaan energiaturpeen lisäksi ympäristöturvetta. Markkinatilanteesta riippuen polttoturvetta tuotetaan myös palaturpeena. Kun alue on otettu koko laajuudessaan tuotantoon, voidaan turve kerätä kentältä mekaanisen kokoojavaunun sijasta tehokkaammalla haku -menetelmällä. Laajennusalueen kuntoonpano kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe 15 25 vuotta. Tuotanto Lakeanrahkan alueella päättyy noin 2035, jonka jälkeen alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Laajennusalueen nykytila Lähiympäristön asutus Laajennusalue on metsäojitettua, puuston määrältä ja puulajisuhteilta vaihtelevaa turvemaata. Tuotantoalue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimää. Lähimmät rakennetut kiinteistöt sijaitsevat noin 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen itä-, etelä- ja länsipuolella. Lisäksi asutusta on 0,5-1 km:n etäisyydellä suon länsipuolella. Rantasalmen sisäjärvialueen rantaosayleiskaavan aluevaraukset Tuusjärven rannat ja lähiympäristön lammet kuuluvat Rantasalmen kunnan sisäjärvialueen rantaosayleiskaava-alueeseen ja Juvan kunnan Kontusen yleiskaavaalueeseen. Lakeanrahkan tuotantoalueeseen rajoittuvat Kirjastenlampi ja Kankaistenlampi on merkitty kaavoissa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Kirjastenlammen rannalla on kaksi RA-aluetta (loma-asuntoalue) ja Kankaistenlammen rannalla kolme RA-aluetta ja yksi AO-1-alue. Kullekin RA-alueelle ja AO-1-alueelle on merkitty yksi rakennuspaikka. Tuusjärven ranta-alueet on merkitty molemmissa kaavoissa pääosin maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M). Järven itärannalla on maa- ja metsätalousalueita, jotka on pääsääntöisesti varattu maatalouskäyttöön (MT). Alueella on lisäksi paljon lomaasuntoalueita (RA) sekä useita asuinrakennusten alueita (A). Tuusjärven rannoilla on
Suotyypit ja -kasvillisuus muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (SM). Lisäksi kaavassa on rajattu järven itärannalle kaksi kulttuurimaisema-aluetta (km) sekä kaksi maisemallisesti merkittävää aluetta (m). Tuusjärven itärannalla on venevalkamaksi ja uimarannaksi (LV/VV) varattu alue. Arvokkaimmat suotyypit suunnitellulla tuotantoalueella ovat uhanalaisiin suotyyppeihin luokitellut oligotrofiset kalvakat nevarämeet, joita alueella on pienalaisina kaksi. Kummankin kohteen luonnontila on muuttunut, ja ne ovat lähestymässä muuttumaastetta, joten niitä ei voida pitää luonnonsuojelullisesti edustavina. Lakeanrahkan kasvillisuustutkimuksissa ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja. 5 Linnusto Tehdyn linnustokartoituksen mukaan hankealueella tavattiin neljä EU:n lintudirektiivin lajia (pyy, palokärki, kalatiira ja joutsen) sekä Suomen erityisvastuulajeista kaksi (teeri ja joutsen). Näistä pyy pesii Lakeanrahkan alueella. Kalatiira ja joutsen pesivät Kankaistenlammella. Luonnonsuojelu- ja muinaismuistokohteet Pohjavesialueet Lakeanrahkan turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee viisi muinaismuistolain suojaamaa kiinteää muinaisjäännöstä (raudanvalmistuspaikka). Yksi kohde sijoittuu aivan suunnitellun turvetuotantoalueen laajennuksen rajalle lohkon 9 pohjoisreunaan. Lakeanrahkan hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Lakeanrahkan itäpuolella lähimmillään noin 500 m:n päässä, Tuusjärven luoteisrantaan rajoittuen on Kaukalovuoren pohjavesialue (0668108). Alue kuuluu pohjavesiluokkaan I eli se on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 2,14 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala 1,4 km 2. Kaukalovuoren pohjavesialueelle on rakennettu ja otettu käyttöön Juvan ja Rantasalmen kuntien haja-asutusta ja taajamien poikkeusolojen vedenhankintaa palveleva pohjavedenottamo. Tuusjärven eteläpäässä sijaitsee Rapionkankaan pohjavesialue (0617802), joka on luokiteltu pohjavesiluokkaan I eli vedenhankintaa varten tärkeäksi alueeksi. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,45 km 2 ja pohjaveden muodostumisalue 0,87 km 2. Pohjavettä muodostuu alueella vuorokaudessa noin 1 600 m 3. Koepumppausten mukaan muodostumaan imeytyy huomattavia määriä Tuusjärven vettä. Alueella sijaitsee Juvan kunnan pohjavedenottamo.
6 Lähteet ja kaivot Purkuvesistö Tuotantoaluetta lähimpänä oleva lähde sijaitsee noin 150 m tuotantolohkon 11 itäpuolella. Alueella ei ole vesijohtoverkostoa, vaan Lakeanrahkan ympäristössä sijaitsevat taloudet ottavat talous- ja käyttövetensä tilakohtaisista kaivoista ja lähteistä. Purkuvesistön kuvaus Lakeanrahka sijaitsee Vuoksen vesistöalueen Suur-Saimaan osa-alueella ja siinä edelleen Kyrsyänjärven-Tuusjärven valuma-alueella, tarkemmin Tuusjärven osaalueen (4.173) yläosalla. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuksen jälkeen Kankaistenlampeen ja sieltä Kummunpuroa myöten Tuusjärven keskiosaan Kummunlahteen. Kankaistenlampi sijaitsee lähimmillään noin 700 m:n etäisyydellä lohkon 11 kaakkoispuolella. Lampi on 26 ha:n suuruinen. Tuusjärven lisäksi valuma-alueella ei ole muita isoja järviä. Tuusjärven pinta-ala on 18,8 km 2 ja sen valuma-alueen suuruus järven luusuassa on 203 km 2. Tuusjärven syvin kohta on 17 m Tuussaaren länsipuolen syvänteessä. Arvioitu viipymä on noin 15 kuukautta. Tuusjärven pohjoispäähän laskee Pahakkalanjoen kautta Vapo Oy:n Vuotsinsuon, HK-Energia Oy:n ja Partasen Saha Ky:n Kaskisuo-Linturahkan ja Famenergy Oy:n Eteläisen Vuotsinsuon turvetuotantoalueiden sekä Kartiskajoen kautta Vapo Oy:n Lenninsuon turvetuotantoalueen valumavedet yhteensä noin 300 ha:n alueelta. Vuotsinsuon tuotantoalueella, jolla on käytössä kemiallinen puhdistus, on Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä lupa nro 53/98/3 (29.10.1998), Kaskisuon-Linturahkan tuotantoalueella Itä-Suomen ympäristölupaviraston lupa nro 18/00/2 (10.4.2000) ja Eteläisellä Vuotsinsuolla ympäristölupa nro 47/07/2 (8.5.2007). Lenninsuon tuotantoalueella on Itä-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa nro 10/06/2 (15.2.2006). Virtaamat ja veden laatu Kummunpuron valuma-alue on 9,2 km 2, joten pienten valuma-alueiden (Haukivuoren Juonistonojan valuma-alue) valumatietojen perusteella laskettuna sen keskivirtaama on 82 l/s. Kankaistenlammen veden laadusta tuoreimmat tiedot ovat vuosilta 1991 1993. Niiden mukaan lammen vesi on ravinteikasta ja väriltään tummaa. Kummunpuron tiedot perustuvat vuosien 2000 2003 havaintoihin. Niiden mukaan puron vesi on hyvin ravinteikasta, humuspitoista sekä erittäin tummaa.
Kalasto ja kalastus Tuusjärvi on tyypiltään keskihumuksinen ja rehevyystasoltaan lievästi rehevä. Etelä- Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien turvetuotantoalueiden käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistöraportti 2007 mukaan oli Tuusjärven keskiosan syvänteessä heinä- ja elokuussa selvää hapenvajausta (pitoisuus 3,7 ja 3,5 mg/l), vastaava ilmiö oli myös Tuusjärven pohjoisosan syvänteessä. Muilla tutkimuskerroilla happitilanne oli hyvä. Raportin mukaan Tuusjärven veden puskurikyky on ollut hyvä. Raportin mukaan Tuusjärvi on myös erittäin selvästi fosforirajoitteinen järvi, jonka mineraalityppeä levät eivät voi käyttää fosforin puutteen vuoksi. Tästä syystä fosfaattifosforin kuormituksen kasvu vaikuttaa perustuotantoa lisäävästi. Raportin mukaan Tuusjärven fosforipitoisuudella on ollut lievä laskevan suuntaus 1980-luvulta nykypäivään. Tuusjärven viime vuosien klorofyllipitoisuudet kuvastavat lievää rehevyyttä. Tulosten perusteella Tuusjärven keskiosa on luokiteltavissa meso- ja polyhumoosisen rajalla olevaksi (lievästi tummavetinen - tummavetinen), lievästi reheväksi järveksi. Yleisen vedenlaatuluokituksen mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan hyvä. Tuusjärven kalastuksesta vuosina 1997 ja 2002 on tehty Kaskisuon-Linturahkan turvetuotantoalueen kalataloudellisena velvoitetarkkailuna kalastustiedustelu. Tulosten mukaan järvellä kalastetaan ympäri vuoden ja erilaisia kalastusvälineitä käytetään monipuolisesti. Tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven, kuha ja lahna. Saaliksi on saatu myös muikkua, siikaa ja taimenta. Lisäksi Tuusjärvessä on vähän rapua. Vuoden 2002 tiedustelun mukaan hauen, lahnan, särjen ja kuhan katsottiin yleistyneen ja siian vähentyneen aiempiin vuosiin verrattuna. Eniten kalastusta haittaa kalastajien mukaan pyydysten likaantuminen ja veden laadun heikentyminen, mikä korostuu erityisesti järven pohjoisosassa. Tuusjärven alueen kalataloudellisesta tarkkailusta vuonna 2007 laaditun raportin mukaan Tuusjärven keskikokoisten haukien ja kuhien elohopeapitoisuudet olivat valtaosin alle KTM:n päätöksen nro 133/1996 raja-arvon, jolloin ne soveltuvat käytettäväksi ihmisravinnoksi. Viitteitä elohopean kertymisestä kaloihin on kuitenkin havaittavissa muutamissa suurikokoisissa yksilöissä, jolloin niiden säännöllistä käyttöä ihmisravinnoksi tulee välttää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Tuotannossa olevalle alueelle on kaivettu 20 m:n välein sarkaojat, joiden kokoojaojan puoleisessa päässä on lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Uudelle tuotantoalueelle tullaan rakentamaan samanlaiset rakenteet. Tuotantoalueen ympärille kaivetaan eristysojat. Laajennusalueen lohkoille 7 11, joiden tuotantopinta-ala on 95,9 ha, rakennetaan kaksi laskeutusallasta. Laajennusalueen lohkojen 12 14, joiden tuotantopinta-ala on 19,4 ha, kuivatusvedet johdetaan jo luvan saaneen turvetuotannon vesienkäsittelyyn. Jo luvan saaneen turvetuotannon (lohkot 1 6 ja osa lohkosta 8, yhteensä 184 ha) vesiensuojelurakenteita muutetaan siten, että tuotantolohkojen yhteydessä olevista 7
Päästöt vesistöön Päästöt ilmaan ja melu laskeutusaltaista luovutaan ja olemassa olevan pintavalutuskentän 2 yhteyteen rakennetaan kuusi laskeutusallasta. Laskeutusaltaista vesi johdetaan pumppausaltaiden kautta pintavalutuskentille 1 ja 2 siten, että lohkojen 7 11 vedet johdetaan uudelle pintavalutuskentälle 1 ja lohkoilta 1 6 ja 12 14 pintavalutuskentälle 2. Pintavalutuskentät pumppaamoineen ja pumppausaltaineen ovat käytössä ympäri vuoden. Pintavalutuskentän 1 pinta-ala on 5,3 ha, jolloin se on 5,5 % yläpuolisesta valumaalueesta. Pintavalutuskentän 2 pinta-ala on18,3 ha, jolloin se on noin 6,2 % yläpuolisesta valuma-alueesta. Pintavalutuskentät ovat paksuturpeista metsäojitettua suota. Pintavalutuskentillä olevat metsäojat tukitaan 10 m:n välein oikovirtausten estämiseksi sekä kenttien reunoille rakennetaan tarpeelliset pengerrykset. Pintavalutuskentällä 1 puhdistetut vedet johdetaan pintavalutuskentän 2 itä- ja kaakkoispuolitse kulkevaa eristysojaa pitkin pintavalutuskentän 2 purkupisteeseen, josta kaikki Lakeanrahkan turvetuotantoalueen vedet johdetaan noin 150 metriä pitkää purkuojaa pitkin Kankaistenlampeen. Tuotantoalueen laajennusosan (115 ha) kuntoonpanosta aiheutuva alkuvaiheen bruttokuormitus vesistöön on arvion mukaan 4 900 kg kiintoainesta, 55 kg fosforia ja 2 000 kg typpeä vuodessa. Arvioinnissa on oletettu koko pinta-alan olevan kunnostettavana yhtä aikaa. Siinä tilanteessa, kun tällä hetkellä luvan saaneet tuotantokentät (184 ha) ovat tuotannossa ja laajennusalue (115 ha) kuntoonpanovaiheessa, bruttokuormituksen vesistöön on arvioitu olevan yhteensä 8 250 kg kiintoainesta, 91 kg fosforia ja 3 430 kg typpeä vuodessa. Koko turvetuotantoalueen (299 ha) ollessa tuotannossa bruttokuormitus vesistöön on arvion mukaan yhteensä 5 460 kg kiintoainesta, 58 kg fosforia ja 2 300 kg typpeä vuodessa. Arvion mukaan kuormitus on sekä kuntoonpanovaiheessa että tuotantovaiheessa suurinta keväällä. Laskelmissa on käytetty Itä-Suomen tuotantosoiden tarkkailuista saatuja ominaiskuormituslukuja ja toimivan pintavalutuksen puhdistustehoja. Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotantoalueilla pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksen ja lastauksen aikana. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan. Vapo Oy:n tuotantoalueilla tehtyjen pölytarkkailutulosten mukaan 8
nykyisin jo kumotun viihtyvyyshaittarajan (10 g/m 2 /kk) ylittäviä laskeumia havaittiin noin 100 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Haitan esiintyminen yli 100 m:n päässä riippuu taustalaskeuman määrästä siten, että noin 300 m:iin asti turvepöly voi yksin muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä. Yli kilometrin päässä tuotantoalueelta turvepöly ei tutkimuksen mukaan juurikaan lisää laskeumaa. Pölyisimpien työvaiheiden aikana ja erityisesti epäsuotuisissa sääolosuhteissa vaikutusalue saattaa olla suurempi. Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotantopäivinä (30 50 vuodessa) turvekoneiden melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheesta, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana melua aiheuttavat raskas kuljetuskalusto ja kuormauskoneet. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä arvon 55 db ylittävää melua 100 200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvion perusteella arvon 55 db tasolla olevaa melua 300 400 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisessa tilanteessa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden on todettu vaimentavan tehokkaasti äänen voimakkuutta. 9 Liikenne Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskauden aikana (syys-huhtikuu). Hankealueen koko tuotantokelpoisen pinta-alan (299 ha) vuosituotanto on noin 150 000 m 3, joten ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteisiin on noin 1 100 rekkakuormaa. Suurin osa turpeesta kuljetetaan työmaatietä pitkin Pakinmaantielle, josta edelleen valtatietä nro 5 pitkin toimituskohteisiin. Työmaatien välittömässä läheisyydessä on asutusta jonkin verran. Varastointi ja jätteet Tuotantotoiminnan aiheuttama urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautoliikenne keskittyy touko-syyskuun väliselle ajalle. Tuotantoalueella käytetään vuosittain noin 125 000 l polttoöljyä, noin 850 l voiteluöljyjä ja noin 180 kg muita voiteluaineita. Kukin urakoitsija säilyttää polttoöljyä irrallisissa ja siirrettävissä säiliöissä, jotka sijaitsevat työmaan varikkoalueella niille osoitetussa paikassa. Säilytyspaikka on valittu siten, etteivät aineet pääse vahinkotapauksissa leviämään ympäristöön tai pohjaveteen. Tuotantoalueilla kerrallaan varastoitavan polttoöljyn määrä on enintään 15 000 l. Se jakautuu useamman urakoitsijan 3 5 m 3 :n säiliöihin. Voiteluaineet säilytetään lukitussa voiteluainevarastossa. Lakeanrahkan turvetuotannosta syntyy vuosittain jäteöljyä 850 l, kiinteää öljyjätettä 50 kg, elohopeaa sisältäviä jätteitä 1 kg, paristoja ja akkuja 40 kg, metallijätettä 550 kg, muovijätettä 7 000 kg ja sekajätettä 5 m 3. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen tukikohdan jätekatokseen. Sekajäte toimitetaan edelleen kaatopaikalle ja jäteöljy sekä ongelmajätteet Ekokem Oy:lle. Muovijäte, joka on käytettyä aumojenpeittomuovia, kerätään Lakeanrahkan varastoalueelle. Varastoitu muovi hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrätetään.
Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan Lakeanrahkan laajennusalueella kertyy turvetuotannon aikana noin 70 000 m 3 kantoja ja muuta puuainesta, 58 m 3 kiviä, 29 000 m 3 ojien kaivumaita ja 115 m 3 laskeutusaltaiden lietteitä. Kannot ja muu puuaines välivarastoidaan tuotantoalueella ja toimitetaan biopolttoaineeksi voimalaitoksille. Kivet käytetään teiden runkoaineena tai sijoitetaan tuotantoalueen ulkopuolelle ja upotetaan maahan. Ojien kaivumaat käytetään taimikoiden kasvupohjana, peltojen pohjamaana tai tasataan ojien vierustoille. Laskeutusaltaiden lietteet siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeena tai käytetään alueiden maisemointiin. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Lakeanrahkan tuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on laimenemissuhteen perusteella arvioitu Kankaistenlammessa. Tuotantoalueelta Kankaistenlampeen tulevan laskuojan valuma-alue 4,9 ha. Koko Lakeanrahkan turvetuotantoalueen (299 ha) osuus Tuusjärven valuma-alueesta on noin 2,6 %. Arvio kuntoonpanovaiheen (115 ha) ja tuotantovaiheen (299 ha) bruttokuormituksen (suluissa nettokuormituksen) aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kankaistenlammessa: 10 Kankaistenlampi Kuntoonpanovaihe (115 ha) Tuotantovaihe (115 ha) Tuotantovaihe (299 ha) Kiintoaine (mg/l) 3,9 (2,2) 1,7 (1,3) 4,3 (3,3) Kok.P (µg/l) 43 (28) 18 (13) 46 (33) Kok.N (µg/l) 1 600 (1 230) 700 (570) 1 800 (1 470) Taulukossa esitetyt pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Kankaistenlammen lammen pohjaan sedimentoituu merkittävä osa hankealueelta tulevasta kuormasta. Kuivatusvesien vaikutukset ovat kuntoonpanovaiheessa suuremmat kuin tuotantovaiheessa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät hakijan mukaan pääosin laskuojaan, Kankaistenlampeen ja Kummunpuroon. Osin vaikutukset näkyvät myös Kummunpuron suualueella Tuusjärvessä. Turvetuotannosta tuleva kiintoaine ja ravinteet rehevöittävät purkuvesistöä, etenkin Kankaistenlampea. Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa myös Tuusjärven syvänteiden ajoittaista veden happitilanteen heikentymistä. Turvetuotannon vaikutusten erottaminen muun järveen kohdistuvan kuormituksen vaikutuksista on vaikeaa. Lakeanrahkan laajennusalueen (115 ha) puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset kokonaisuudessaan Tuusjärven veden ravinnepitoisuuksiin tai muuhun veden laatuun ovat pienet. Tuusjärven rantakiinteistöjen käytölle ei hakijan mukaan voida katsoa aiheutuvan korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa.
11 Vaikutus kalatalouteen Kankaistenlampi ja Kummunpuro eivät tiettävästi ole merkittäviä kalastusalueita, vaan kalastus keskittyy Tuusjärvelle. Tuusjärvi on suosittu virkistyskalastuspaikka. Tuusjärvessä on jonkin verran rapua. Suo- ja metsäojituksista tulevat valumavedet voivat haitata rapuja lähinnä tukkimalla niiden kiduksia ja liettämällä suojakoloja. Tuusjärvessä lisääntyvät luontaisesti myös muikku ja siika, jotka ovat vedenlaadun suhteen vaateliaampia kuin yleiset kevätkutuiset lajit. Myös talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkuituisia lajeja herkemmin. Kuha menestyy sameissa ja rehevissäkin järvissä, kunhan veden happipitoisuus pysyy korkeana. Kuhakanta on Tuusjärvessä kasvussa ja kuha lienee jo merkittävämpiä kalastettavia lajeja. Turvetuotannon vaikutukset voivat heikentää ainakin lohensukuisten kalalajien menestymistä kuormitetuissa vesistöissä. Lakeanrahkan tuotantoalueelta tuleva kuormitus lisää osaltaan Tuusjärvessä erilaisia kalastukseen liittyviä haittoja kuten muun muassa veden tummuutta, pyydysten likaantumista, kalojen makuvirheitä ja pohjan liettymistä. Myös elohopean kertyminen kaloihin saattaa hieman voimistua, mikä toteutuessaan vaikuttaa kalojen käyttökelpoisuuteen. Toistaiseksi elohopeamäärityksiä on tehty vain kuhista. Käytännössä yksittäisen turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä. Hakija on arvioinut kalatalousvaikutusten edellyttävän kompensaatiotoimia ja esittää laajennuksen toteutuessa kalatalousmaksun suuruudeksi 650 euroa vuodessa. Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Kaukalovuoren suunnalla tuotantolohkot sijaitsevat lähimmillään 700 m:n etäisyydellä Kaukalovuoren pohjavesialueesta. Alueelle on rakennettu pohjavedenottamo, josta vesi johdetaan Juvan ja Rantasalmen kuntien alueelle. Ottosyvyyden ja etäisyyden perusteella on arvioitu, ettei turvetuotannolla ole suoraa yhteyttä pohjavesialueelta otetavan veden määrään tai laatuun. Koska osa Kaukalovuoren pohjavedenottamon vedestä on Tuusjärvestä rantaimeytyvää vettä, voivat turvetuotannon vaikutukset ilmetä välillisesti pohjaveden laatuun ja määrään Tuusjärven veden laadun heikentyessä. Tuusjärven eteläpäässä sijaitsevalta Rapionkankaan pohjavesialueelta otettavan veden laatuun tai määrään ei turvetuotantoalueen laajentamisella ole hakijan mukaan vaikutusta. Turvetuotannolla ei ole vaikutusta lähialueiden kiinteistöjen kaivoveden määrään tai laatuun. Lakeanrahkan Kirjastensuon tuotantolohko sijoittuu välittömästi Kirjastenharjun lounaispuolelle. Kirjastensuolla sijaitsevan lohkon toiminnalla voi olla vaikutuksia harjualueen pohjaveteen, joten kyseisen alueen kuivatustoimenpiteet tulee tehdä kunnostusvaiheessa pohjavesiolosuhteet huomioiden. Tuotantoalueen ojituksia ei tule ulot-
Pölyn vaikutukset Melun vaikutukset Ympäristöriskit taa mineraalimaahan, jotta toimenpiteellä ei aiheuteta pohjaveden purkautumista tuotantoalueen ojastoihin. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Vesistössä turvepöly erottuu selvästi ympäristöstään, jolloin vähäinenkin pölymäärä voidaan kokea likaavana. Turvepöly voi myös aiheuttaa kasvillisuuden likaantumista tuotantokentän välittömässä läheisyydessä. Haitta on kuitenkin väliaikainen, sillä pöly huuhtoutuu helposti pois. Tuotantoalueen itä-, etelä- ja länsipuolella noin 500 metrin etäisyydellä on muutamia kiinteistöjä, joilla on vakituista tai vapaa-ajan asutusta. Myös 0,5 1 km:n etäisyydellä on jonkun verran asutusta. Turvetuotanto voi ajoittain aiheuttaa pölyhaittaa 500 m:n säteellä sijaitsevalle asutukselle, mutta haitta ei ole jatkuvaa, sillä pöly kulkeutuu vallitsevien tuulen suuntien mukana. 0,5 1 km:n etäisyydellä sijaitsevalle asutukselle haitat ovat satunnaisia. Lakeanrahkan lähialueella sijaitsee kaksi pientä lampea; Kirjastenlampi noin 80 m:n päässä tuotantoalueen rajasta ja Heralampi lähimmillään noin 300 m:n päässä tuotantoalueen rajasta. Turvetuotannosta voi kulkeutua pölypäästöjä lammille. Lisäksi noin 700 m:n etäisyydellä sijaitsevalle Kankaistenlammelle saattaa satunnaisesti kulkeutua pölyä. Turvekuljetukset ajetaan pääosin päällystettyjä teitä pitkin, jolloin kuljetuksista aiheutuvaa teiden pölyämistä ei tapahdu kuin työmaatiellä. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Työmaantien välittömässä läheisyydessä on jonkin verran asutusta, jolle saattaa aiheutua ajoittain pölyhaittaa. Tuotantotoiminnasta ei todennäköisesti aiheudu 500 m:n päässä sijaitsevalle asutukselle päivällä arvon 55 db eikä yöllä arvon 50 db ylittävää melua. Suon kunnostusvaiheessa työmenetelmät aiheuttavat enemmän melua kuin tuotantovaiheessa; tällöin yöaikainen ohjearvo 50 db voi ylittyä 500 m:n etäisyydellä työskentelykohdasta. Talviaikana turvekuljetuksista aiheutuu liikenteen melua kuljetusreittien varrella. Kuljetusten aiheuttama melun lisäys on merkittävämpi paikallisteillä kuin valtateillä. Kuiva kesäkausi sekä työn luonne aiheuttavat tuotantotoiminnalle paloturvallisuusriskin, jonka vuoksi työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelma toimitetaan paloviranomaiselle. Työmaalle nimetään lisäksi palo- ja pelastusorganisaatio. 12
Muita onnettomuustilanteita voi syntyä patojen murtumisen, poikkeuksellisten rankkasateiden tai muiden syiden aiheuttamista tulvista. Ympäristölle voi aiheutua vaaratilanteita myös polttoaineen toimitusten ja varastoinnin tms. yhteydessä. Vaaratilanteiden yhteydessä noudatetaan laatujärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita. Toiminnalla on ympäristöluvan saatuaan oltava ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kuormitus- ja vesistötarkkailu Lakeanrahkan tuotantoalue kuuluu Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan. Lohkojen 12 14 kuivatusvedet johdetaan yhdessä luvan saaneiden lohkojen 1 6 kuivatusvesien kanssa laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän 2 kautta laskuojaan. Näiden vesien tarkkailu hoidetaan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Lohkojen 7 ja 9-11 sekä osan lohkosta 8 kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta pintavalutuskentälle 1. Virtaama mitataan mittapadon automaattisella virtaamamittarilla ja vesinäyte otetaan pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteitä otetaan kerran kuussa tuotantokauden aikana (6 kpl). Näytteistä määritetään kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, sähkönjohtokyky, ph, alkaliniteetti, väri, kemiallinen hapenkulutus, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja rauta. Lisäksi joka kolmas vuosi näytteistä määritetään ammoniumtyppi, nitraattityppi ja fosfaattifosfori. Vesistötarkkailun havaintopaikat ovat Kankaistenlampi, Kummunpuro sekä Tuusjärven syvänne järven keskikohdilla. Vesistönäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa: maalis-huhtikuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Vesistönäytteistä tehdään samat analyysit kuin kuormitusnäytteistä ja lisäksi mitataan veden lämpötila. Joka kolmas vuosi määritetään ammoniumtyppi, nitraattityppi ja fosfaattifosfori. Järvihavaintopaikoilta määritetään aina lisäksi näkösyvyys, happipitoisuus ja sameus. Biologista tarkkailua toteutetaan ottamalla Tuusjärven havaintopaikalta joka vuosi avovesikauden aikaan klorofylli-a -näytteet sekä joka neljäs vuosi pohjaeläinnäytteet. Vedenlaatutulokset toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskukselle välittömästi tulosten valmistuttua. Tuloksista laaditaan vuosittain yhteenveto, jossa on huomioitu kaikkien Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella sijaitsevien Vapo Oy:n omistuksessa olevien turvetuotantosoiden vedenlaatutulokset. Yhteenveto toimitetaan Etelä-Savon ympäristökeskuksen lisäksi Etelä-Savon TE-keskukselle sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille. Kalataloudellinen tarkkailu Tuusjärven kalataloudellinen tarkkailu perustuu Etelä-Savon TE-keskuksen vuonna 2009 hyväksymään Tuusjärven alueen turvetuotantoalueiden kalataloudelliseen yhteistarkkailuohjelmaan. Hakija esittää tarkkailua jatkettavan hyväksytyn ohjelman mukaisesti. 13
14 TOIMINNAN ALOITTAMISLUPAHAKEMUS Hakija hakee lupaa saada aloittaa pintavalutuskentän 1 rakentaminen lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään puutetta ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Pintavalutuskentän rakentaminen nopeuttaa hankkeen toteutusta. Haetun luvan myöntämiselle on hakijan mukaan siten perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi 2 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisen takauksena. ALUEEN HOITO JA KÄYTTÖ TUOTANNON PÄÄTYTTYÄ Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jos tuotannosta poistuu muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia muodostavia osa-alueita, toimenpiteet ovat samat. Mikäli osaalueet ovat toiminnan jatkamisen kannalta tarpeettomia, alueet luovutetaan mahdollisimman pian maanomistajien käyttöön katselmuksin ja vuokrasopimusten ehtojen mukaisesti. Yhtiö kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Lakeanrahkan turvetuotannosta on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka ympäristövaikutusten arviointiselostus on toimitettu yhteysviranomaisena toimineelle Etelä- Savon ympäristökeskukselle 26.5.2005. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu kahta eri tuotantovaihtoehtoa, joista 0-vaihtoehdossa toimintaa jatkettaisiin Lakeanrahkan silloisella tuotantokuntoisella 85,4 ha:n alalla ja 1-vaihtoehdossa tuotantoa laajennettaisiin Lakeanrahkan koko tuotantokelpoiselle 287 ha:n alalle. Etelä-Savon ympäristökeskuksen 13.9.2005 antamassa yhteysviranomaisen lausunnossa on yhteenvetona ja kantana arviointiselostuksen riittävyydestä lausuttu seuraavaa: "Arviointiselostus sisältää kaikki YVA-laissa ja -asetuksessa vaaditut asiat. Siltä osin arviointiselostuksen voidaan katsoa täyttävän lain riittävyyden vaatimuksen. Vaikutustarkastelu on kohdennettu hankkeen merkittäviin vaikutuksiin. Vaikutuskokonaisuuksien selvittäminen on asiantuntevaa ja useimmat arvioinnissa käytettävät menetelmät on kerrottu. Luonnonympäristön selvitykset olivat pääosin riittäviä ja asiantuntevasti laadittuja.
Tuusjärven sietokyvyn tarkastelu ja järven tilan kehityksen esittäminen jää arviointiselostuksessa puutteelliseksi. Kuten arviointiselostuksessa mainitaan, on Tuusjärven veden laadusta tietoja 1960-luvulta alkaen ja mm. pohjaeläinnäytteet kuvaavat osaltaan järven tilaa. Olemassa olevan aineiston perusteella voidaan selvittää Tuusjärven veden laadun kehittymistä pitkällä aikavälillä. Kun siihen tietoon lisätään arvioitu uusi kuormitus, voidaan em. tietojen perusteella luoda kuva järven mahdollisesta rehevöitymisestä tai muista haitallisista ilmiöistä. Merkittävin puute arviointiselostuksessa liittyykin siihen, ettei 1-vaihtoehdon vaikutuksia Tuusjärven veden laatuun ja kalastoon ole selvitetty riittävästi. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä hakijan tulee laskennallisesti/mallintaen esittää kuormituksen vaikutukset Tuusjärveen. Odotettavissa olevia fosfori- ja orgaanisen aineen pitoisuuksia hyväksi käyttäen tulee tarkastella alusveden happipitoisuuksia. Tällöin on mahdollista saada selville järven sisäisen kuormituksen muutos, joka epäedullisissa olosuhteissa saattaa olla suurempi kuin ulkoapäin tuleva kuormitus." Hakija on teettänyt YVA-menettelyn jälkeen mallitarkastelun Lakeanrahkan turvetuotantoalueelta tulevan kuormituksen vaikutuksista Tuusjärveen. Mallitarkastelu on liitetty Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen nro 45/07/2, 2.5.2007 liittyviin asiakirjoihin. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Juvan ja Rantasalmen kunnissa 25.2. 29.3.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 25.2.2010 Juvan Lehti-nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnot Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, Juvan ja Rantasalmen kunnilta sekä Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta. 1. Etelä-Savon ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue lausuu, että laajennusalueen kuivatusvedet on tarkoitus käsitellä perinteisten puhdistusmenetelmien lisäksi ympärivuotisesti toimivalla pintavalutustekniikalla. Kyseinen menetelmä on BAT-tekniikkaa. Vesistöjen tila Kankaistenlampi on mataloitunut suolampi, jonka tila on ollut heikko jo 1980-luvulla. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtaminen heikentää omalta osaltaan lammen tilaa. Lampi ei ole soveltunut kalastukseen tai virkistyskäyttöön, mutta se on voinut toimia suojapaikkana vesilinnuille ja niiden poikasille. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Tuusjärvi on tyypittelyltään keskikokoinen humusjärvi. Vesimuodostuman ekologisen tilan luokittelun mukaan se kuuluu luokkaan erinomainen. Luokittelun perusteissa sanotaan: Määrittelyn biologinen aineisto perustuu vahvaan a-klorofylliaineistoon (ei kasviplanktonin lajitie- 15
toa) ja hyväksyttävissä olevaan pohjaeläinaineistoon. Monipuolinen fysikaaliskemiallinen aineisto tukee päätöstä erinomaisesta tilaluokasta. Aikasarjoista voidaan huomata, että pohjan läheisissä kerroksissa on ajoittain hapen vajausta molemmilla Tuusjärven havaintopaikoilla. Kokonaisfosforin osalta on havaittavissa lievää pitoisuuksien pienenemistä, kun taas humuskuormitusta korreloiva COD Mn -arvo on viime vuosina ollut jonkin verran kasvava. Kuivatusvesien vaikutus Tuusjärven vedenlaatuun Aiemmassa hakemuksessa, jossa Vapo Oy haki ympäristölupaa koko Lakeanrahkan tuotantoalueelle, oli laskelma ja mallinnus, jonka mukaan koko tuotantoalueen kuivatusvesien vaikutus oli Tuusjärven vedenlaatuun kokonaisfosforin osalta likimäärin 1 µg/l. Tuusjärven näkösyvyys on pohjoisemmalla pisteellä vaihdellut avovesikaudella likimäärin 1,6 2,3 m:n ja keskisellä pisteellä 2,0 2,4 m:n välillä. Tuottava, siis valaistu vesikerros on tällöin kaksinkertainen näkösyvyyteen verrattuna. Näin ollen syvänteet eivät saa auringon valoa, mutta järvi on muutoin koko keskisyvyytensä verran (arvio 4 m) tuottavana kerroksena. Pienikin ravinnelisäys saa tällöin aikaan planktontuotantoa ja vedenkäytön kannalta haitallisia ilmiöitä, kuten levämuodostumista, pyydysten limoittumista ja rantojen kasvittumista. Toinen lisäkuormituksen mukanaan tuoma haitta on pohjalle kertyvän eloperäisen aineksen hajoaminen. Kun kuormitusta on enemmän, syntyy pohjalle myös isompi erä happea kuluttavaa ainesta. Tuusjärvi on tähän asti selvinnyt melko hyvin talviaikaisesta pohjakerrosten hapen kulumisesta, mutta enempi kuormitus saattaa jo aiheuttaa isomman happikadon. Ja se taas puolestaan laittaa käyntiin pohjalle varastoituneiden ravinteiden, erityisesti fosforin liukenemisen takaisin veteen (sisäinen kuormitus). Kuivatusvesien vaikutus pohjavesiin Tuusjärven vaikutusalueella on tällä hetkellä kaksi vedenhankintakäytössä olevaa pohjavesialuetta. Toinen on selvityksessä mainittu Rapionkangas ja toinen on Tuusjärven rannalle ulottuva Kaukalovuori, joka on likimäärin Kankaistenlammen ja suunnitellun sekä toimivan pintavalutuskentän kohdalla. Kaukalovuoren pohjavesialue on rantaa pitkin mitaten noin 1700 m:n etäisyydellä Kankaistenlammen purkupuron, Kummunpuron purkupisteestä. Tämänhetkisen arvion mukaan rantaimeytyminen on kuitenkin tällä pohjavesialueella vähäistä. Käytettävissä ei toistaiseksi ole tietoa pohjaveden ottomääristä ja veden laadun muutoksista. Hakija on liittänyt hakemukseen selvityksen Arvio Lakeanrahkan kuormituksen vaikutuksesta Tuusjärven ja Rapionkankaan vedenottamon veden laatuun. Selvityksessä on tutkittu mallien avulla eri muuttujien mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Järviveden liuenneen orgaanisen aineksen vaikutus Rapionkankaan pohjoisemmasta kaivosta pumpattavan pohjaveden laatuun on selvityksessä jäänyt huomioimatta. Lisähumus kuluttaa pohjaveden happea huomattavasti enemmän kuin imeytyvä sadevesi tai kohtuullisen puhdas järvivesi. Etelä-Savossa on ainakin kaksi 16
vedenottamoa jouduttu sulkemaan kun humuksinen järvivesi on tunkeutunut pohjavesialueeseen. Tällöin hapettomaksi muuttunut vesi on pelkistysreaktioilla liuottanut maaperästä raudan ja mangaanin liukoiseen muotoon. Tarkkailu Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Haetulle laajennusosalle voidaan myöntää ympäristölupa, koska hankkeen vesienkäsittely on BAT-tekniikkaa, hankkeen vaikutuksista ei ole odotettavissa merkittävää ympäristön pilaantumista ja valtioneuvoston periaatepäätöksessä "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mainitaan, että turvetuotantoalueet tulisi pääsääntöisesti sijoittaa metsäojitetuille alueille ja jo olemassa olevien nostoalueiden yhteyteen. 2. Etelä-Savon ELY-keskus/kalatalous lausuu, että Tuusjärven kalastus on vapaaajankalastusta pääasiassa verkoilla, katiskoilla ja siimavälineillä. Vetouistelun suosio on lisääntynyt sen jälkeen, kun järven osakaskunnat yhdistyivät yhdeksi osakaskunnaksi. Vetouistelun suosion takana on myös lisääntynyt kuhakanta. Suurimman osan järven kalansaaliista muodostavat hauki, ahven, kuha ja lahna. Lisäksi järvessä on muikkua, siikaa, taimenta, särkeä, madetta, säynettä, kuoretta ja jonkin verran rapua. 2000-luvulla järveen on istutettu kuhaa, siikaa ja taimenta. Muikku ja siika lisääntyvät järvessä. Tuusjärven kalaston rakenne ilmentää lievästi rehevöityneen järven kalastoa. Järven kalataloudellista arvoa nostavat hyvälaatuista vettä suosivat syyskutuiset kalalajit ja kuhan menestyminen. Kalastajien mukaan kalastusta haittaa pyydysten likaantuminen ja veden laadun heikkeneminen. Lisäksi kaloissa on joskus makuvirheitä. Myös pohjan liettymisen ja kasvillisuuden kerrotaan lisääntyneen. Vaikka Tuusjärven veden laadussa ei havaita selkeää heikkenemistä, voitaneen vesianalyysien perusteella kuitenkin arvioida, että kuormituksen oleellinen lisääntyminen vaikuttaisi järven tilaan melko nopeasti. Tuusjärven keskisyvyys on noin neljä metriä ja näkösyvyyden ollessa noin kaksi metriä, tuottavaa kerrosta on lähes koko vesipatsaassa. Tällaisessa tilanteessa kuormituksen lisäyksellä voi olla yllättävän suuriakin vaikutuksia. Ravinteiden lisäystä tapahtuu jonkin verran Lakeanrahkan laajentumisen myötä Tuusjärvessäkin ja lisäys vaikuttaa koko tuotantoketjuun ja vaikutukset näkyvät lopulta mm. syvänteiden happipitoisuuden vajauksena, pyydysten limoittumisena, kasvillisuuden lisääntymisenä, pohjan liettymisenä, elohopean kertymisenä petokaloihin ja kalastushaitan lisääntymisenä. Kun kuitenkin otetaan huomioon Lakeanrahkan kuivatusvesien käsittelymenetelmät (mm. kaksi pintavalutuskenttää), voitaneen todeta, että mitään suuria kuormituslisäyksiä ei ole odotettavissa. Näin ollen myöskään kalastovaikutukset eivät ole suuria. Kankaistenlammen ja Kummunpuron kalataloudellinen merkitys on hyvin vähäinen, mutta Tuusjärveä voidaan pitää vapaa-ajankalatalouden kannalta merkittävänä jär- 17
venä paitsi paikallisille, nykyisin myös muualta tuleville uistelijoille. Turvetuotannon kuivatusvedet lisäävät osaltaan orgaanisen aineksen kertymistä pohjalle, mikä heikentää pohjalle kutevien kalalajien, kuten siian, muikun ja mateen lisääntymisolosuhteita. Myös rapu kärsii liettymisestä. Haittaa aiheutuu myös kalastukselle. Näin ollen hanke aiheuttaa yleisen kalatalousedun kannalta korvattavaa haittaa, jonka myös hakija myöntää esittämällä 650 euron vuotuista kalatalousmaksua kalatalousvaikutusten kompensaatioksi. ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa maksun suuruuteen. Se on samaa luokkaa kun Lakeanrahkan jo toiminnassa olevalle tuotantoalueelle määrätty kalatalousmaksu. Tuusjärven valuma-alueen turvetuotantoalueille hyväksyttiin vuonna 2009 kalataloudellinen yhteistarkkailuohjelma. ELY-keskuksen mielestä tarkkailuohjelma on tässä vaiheessa riittävä, kun lisäksi otetaan huomioon Lakeanrahkan laajentaminen. ELYkeskus kuitenkin esittää, että mahdollisessa ympäristöluvassa mainitaan, että ELYkeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmaa tarpeelliseksi katsomallaan tavalla. Lakeanrahkan laajennusosalle voidaan myöntää ympäristölupa. 3. Juvan ja Rantasalmen kuntien ympäristönsuojeluviranomainen (Rantasalmen ympäristölautakunta) vastustaa luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Etelä-Savon maakuntakaavan laadinnan taustatyönä on selvitetty eri valumaalueiden vesistöjen sietokyky turvetuotantoalan lisäämiselle. Selvityksen mukaan Tuusjärven valuma-alueella on runsaasti turvetuotantoa eikä järven arvioida enää kestävän tuotantoalan lisäämistä ilman, että vanhaa alaa jää vastaavasti käytöstä. Järven keskiosan tasalla, varsin lähellä rantaa (n. 150 m) oleva Kaukalovuoren vedenottamo, joka palvelee Rantasalmen ja Juvan kuntien vedenhankintaa, on otettu käyttöön. Kaukalovuoren alueella saattaa esiintyä järviveden rantaimeytymistä pohjaveteen, jolloin mahdollinen järven tilan heikkeneminen voi aiheuttaa myös pohjaveden laadun huonontumisen. Hakemuksen mukaan parinkymmenen viimeisen vuoden aikana Tuusjärven vedenlaatu on pysynyt ennallaan tai joidenkin vedenlaatutekijöiden osalta jopa hieman parantunut. Vedenlaadun seurantapisteet (2 kpl) sijaitsevat selkävesillä. Niiden tulokset eivät kuitenkaan kuvaa lahti- ja ranta-alueiden tilaa, joille valtaosa virkistyskäytöstä, kuten uiminen ja sauna- ym. veden ottaminen kohdistuu. Paikallisten asukkaiden omakohtaisten havaintojen mukaan juuri ranta-alueiden tila on selkeästi heikentynyt liettymisen ja rehevöitymisen myötä. Toisaalta järven tilan vakiintumista tai mahdollista orastavaa paranemista ei saa käyttää perusteena kuormituksen lisäämiselle. Tuusjärven merkitys on yleisen edun kannalta jopa poikkeuksellisen suuri monipuolisella tavalla eikä sen tilaa saa vaarantaa kuitenkin varsin lyhytkestoisella turvetuotannolla, jonka yhteiskunnallinen merkitys on hyvin pieni verrattuna Tuusjärven merkitykseen loma- ja virkistysalueena. 4. Juvan kunnanhallitus vastustaa luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ja on perustellut kielteistä kantaansa ympäristölautakunnan kanssa samansisältöisellä lausunnolla. 18
19 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan selitys 5. Rantasalmen kunnanhallitus vastustaa luvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä ja on perustellut kielteistä kantaansa ympäristölautakunnan kanssa samansisältöisellä lausunnolla. 1. Tuusjärven osakaskunta ei vastusta luvan myöntämistä hankkeelle, mutta vaatii kalatalousmaksun suuruudeksi 800 euroa vuodessa. Perusteena maksun suuruudelle osakaskunta esittää laajennuksen suuruutta ja mahdollista riskiä järven kalataloudelle. 2. AA (Mustola 681-430-14-5) vastustaa luvan myöntämistä laajennushankkeelle. Matala Tuusjärvi ei kestä lisäkuormitusta. Viime vuosikymmenen aikana järvi on rehevöitynyt huomattavasti ja humuspitoisuus rannalla on silminnähtävää. 1950-luvulla vesikasvillisuutta ei esiintynyt, mutta nyt matala hiekkaranta on kasvamassa umpeen, kun järveltä ajautunut humus ei pääse huuhtoutumaan pois. 3. BB (Mustola 681-430-14-5) vastustaa luvan myöntämistä laajennushankkeelle. Nykyisin Tuusjärveen laskevat jo viiden turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Viimeisen vuosikymmenen aikana rantojen rehevöityminen on ollut voimakasta. Tummaa kiinteää ainetta (humusta) kertyy ruohikon reunaan. Tämä alkaa ruohikossa seistessään myös haista. Rehevöityminen vain lisääntyy, eikä joka kesäinen ruohikon niitto ja juurien kiskominen ole auttanut, vaan kasvu kiihtyy humuksen lisääntyessä. Järviveden huono kunto tulee vielä voimakkaammin esille sellaisina kesinä, jolloin veden pinta on alhaalla. Katiskat ja verkot likaantuvat jo yhden yön järvessä oltuaan. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue sekä kalatalous Lausunnoista ei ole huomauttamista. Rantasalmen ympäristölautakunta, Juvan kunnanhallitus ja Rantasalmen kunnanhallitus Lausunnossa laajennushanke ja sen vaikutukset sekä luvan myöntämisen edellytykset rinnastetaan Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä nro 45/07/2, 2.5.2007 hylätyn vesienjohtamissuunnaltaan pohjoisen vaihtoehdon (Kartiskajoki, Tuusjärvi pohjoinen) vastaaviin. Lausunnossakin siteeratusta ilmeten Tuusjärven pohjoisosan vedenlaatutekijät ilmensivät heikompaa vedenlaatua kuin keski- ja eteläosissa, joille kuivatusvedet em. aikaisemman vaihtoehdon sijasta nyt johdettaisiin. Lisäksi Vaasan hallinto-oikeus määräsi luvan saaneen alan kuivatusvesien puhdistuksen pintavalutuksenkin osalta ympärivuotiseksi. Vastaava puhdistustaso on esitetty myös laajennukselle. Parannus pienentää koko hankkeen vuosikuormitusta huomattavasti, viimeisimpien tarkkailujen tulosten mukaan 30 60 %.
Laajennushanke ei ole asemakaavan vastainen. Alueelle ei ole kaavoituksella osoitettu hanke toteutettaessa poissulkeutuvaa käyttövarausta. Kaukalovuoren pohjavedenottamo sijoittuu Kummunpuron purkupaikkaan nähden noin 1,7 km ja pohjavesialueen eteläraja noin 1,2 km pohjoisemmaksi. Tuusjärven purkautumissuunta on etelään. Pohjavedenotolle ei saata aiheutua haittaa. Rapionkankaan osalta mallinnus ei osoita pohjavesihaittaa. Kankaistenlammen osalta hakija viittaa ELY-keskuksen lausuntoon. Lammen käyttömuodoille haettu toiminta ei aiheuttaisi merkittävää huononnusta. Vesimuodostuman ekologisen tilan luokittelun mukaan Tuusjärvi kuuluu luokkaan erinomainen. Hakijan mukaan järvellä on vastaanottokykyä tehokkaasti puhdistetuille kuivatusvesille. Merkittävää ympäristön pilaantumista taikka sen vaaraa ei aiheudu. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Tuusjärven osakaskunta Hankkeesta aiheutuvan kalataloudellisen haitan estämisen osalta hakija viittaa ELYkeskuksen yleisestä kalataloudesta vastaavan vastuualueen lausuntoon. Muistutukset 2 ja 3 Muistuttajien kiinteistö sijaitsee Tuusjärven itärannalla Hytinlahdessa noin 3,3 km koilliseen Kummunpuron laskusta Tuusjärveen sen länsirannalla. Muistuttajien kiinteistön käytölle ei aiheudu sellaista haittaa, joka olisi luvan myöntämisen este tai edellyttäisi korvausten suorittamista. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa ovat olleet käsillä Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 45/07/2, 2.5.2007 ja siihen liittyvät asiakirjat. Aluehallintovirastolla on ollut päätöstä tehtäessä käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan laajentuvaan turvetuotantoon Lakeanrahkan tuotantoalueella (yhteensä noin 299 ha) Juvan ja Rantasalmen kunnissa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset kirjoitetaan koskien koko Lakeanrahkan turvetuotantoa yhteensä 299 ha:n tuotantoalueella, koska eri osa-alueiden päästöjen vaikutuksia ei voida erotella ja koska nykyisenkin tuotantoalueen osalta suunnitelmaa on muutettu. Pintavalutuskentän 2 laskuojaan päätöksellä nro 45/07/2 myönnetty vesilain 10 luvun 6 :n mukainen oikeus säilyy edelleen. 20