Mikrotalousteoria 2, 2008, osa III



Samankaltaiset tiedostot
II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Sinilause ja kosinilause

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

Riemannin integraali

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

4 Pinta-alasovelluksia

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Riemannin integraalista

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

5 Epäoleellinen integraali

Matematiikan perusteet taloustieteilijöille P

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

Matematiikan tukikurssi

6 Integraalilaskentaa

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Matematiikan tukikurssi

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT Funktiojonot 1

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

Kognitiivinen mallintaminen I, kevät Harjoitus 1. Joukko-oppia. MMIL, luvut 1-3 Ratkaisuehdotuksia, MP

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Matematiikan peruskurssi. Seppo Hassi

Riemannin integraalista

S Fysiikka III (EST), Tentti

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Kuvausta f sanotaan tällöin isomorfismiksi.

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

T Syksy 2002 Tietojenkäsittelyteorian perusteet Harjoitus 5 Demonstraatiotehtävien ratkaisut. ja kaikki a Σ ovat säännöllisiä lausekkeita.

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

VEKTOREILLA LASKEMINEN

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

VEKTOREILLA LASKEMINEN

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Numeerinen integrointi

2.6 SÄÄNNÖLLISET LAUSEKKEET Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

VEKTORILASKENTA. Timo Mäkelä SISÄLTÖ: 1 VEKTORIN KÄSITE...1

Laskennan mallit (syksy 2010) 1. kurssikoe, ratkaisuja

Matemaattiset menetelmät I. Seppo Hassi

Numeerinen integrointi.

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

AUTOMAATTIEN SYNKRONISAATIOSTA

Paraabelikin on sellainen pistejoukko, joka määritellään urakäsitteen avulla. Paraabelin jokainen piste toteuttaa erään etäisyysehdon.

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

Mikrotalousteoria 2, 2008, osa I

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Analyyttiset funktiot ja integrointiteorian alkeita

2.2 Monotoniset jonot

Automaattimalleista poikkeava tapa kuvata yksinkertaisia kieliä. Olkoot A ja B aakkoston Σ kieliä. Perusoperaatioita:

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 5, mallivastaukset Syksy 2016

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (Predikaattilogiikka )

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Gillespie A.: Foundations of Economics., 2011, luvut 6-8, 17, 21 ja 29. ISBN Oxford University Press.

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Olkoon. M = (Q, Σ, δ, q 0, F)

Olkoon. äärellinen automaatti. Laajennetaan M:n siirtymäfunktio yksittäisistä syötemerkeistä merkkijonoihin: jos q Q, x Σ, merkitään

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2015

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 9: Integroimismenetelmät

Vuokrahuoneistojen välitystä tukeva tietojärjestelmä.

ICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

Transkriptio:

Sisältö Mikrotlousteori 2, 2008, os III Yrityksen tuotntofunktiost 2 Pnosten substituoitvuus 2 3 Yrityksen teori 3 4 Mittkvedut tuotnnoss 5 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys 5 6 Yksikkökustnnusten minimin ehdot 7 7 Komprtiivist sttiikk pitkän ikvälin kustnnusfunktioll 7 8 Yrityksen voiton mksimointiongelm 9 9 Monopolistisen kilpilutilnteen yritys 0 0 Yrityksen duliteori Tuotntofunktion prmetrien estimointi kustnnusfunktion kutt 2 Yrityksen tuotntofunktiost Ajtelln yrityksen suunnittelevn toimintns kiinteän jnjkson ikn Olkoon tämä jnjkso kuukuden pituinen, eli trkstelln yrityksen lyhyen ikvälin tuotntosuunnitelm Yrityksen jtelln tuottvn vin yhtä lopputuotett j tuotntopnoksi oletetn on n kpl Tuotntofunktio on muoto y f Z, Z z,, z n, f : R n R, olev sklrirvoinen kuvus, missä y kpl/kk on yrityksen kuukusittinen tuotntonopeus j z i pnoksen i määräyksikkö/kk on pnoksen i kuukusittinen käyttönopeus, i,, n

Olkoon tuotntofunktio k:nnen steen homogeeninen funktio, fs Z s k f Z; s R Tällöin dy ds ksk f Z Määritellään tuotnnon sklmittkvjousto seurvsti: E dy/y ds/s dy s ds y Edellä määritellyn k:nnen steen homogeenisen funktion skljousto on E ks k f Z s s k f Z ksk + k k Määritellään pnoksen i keskimääräinen tuottvuus kuukuden ikn seurvsti y z i jonk mittyksikkö on kpl/z i :n määräyksikkö Tuotnnontekijän z i rjtuottvuus määritellään seurvsti y lim y z i 0 z i zj 0,j i Rjtuottvuus mitt pnoksen keskimääräistä tuottvuutt pnoskäytön mrginlisen lisäyksen oslt Kikkien pnosten rjtuottvuuksien oletetn olevn positiivisi j lenevn rjtuottvuuden oletetn pätevän, 2 y 2 < 0, i,, n 2 Pnosten substituoitvuus Trkstelln tuotntonopeutt tietyllä vkiotsoll, fz,, z n Kokonisdifferentioidn tämä luseke: z dz + + z n dz n d 0 Oletetn nyt, että kikki muut pnoskäytöt pidetään vkioin, j trkstelln tuotntonopeuden vkion pitävää mrginlist vihtosuhdett khden pnoksen k j l välillä, dz i 0, i,, n, i k, l dz k + dz l 0 dz k z l dz l 2 / z l / < 0

Tämä vst smtuotosisokvntti-käyrän kulmkerroint koordintistoss z l, z k Differentioidn isokvnttikäyrän kulmkerroin uudestn z l :n suhteen käyrän muodon tutkimiseksi z l dzk dz l z l z l 2 f z 2 l + z l 2 2 f dz k z l dz l z l 2 f z l z 2 k dz k dz l + 2 f z l 2 2 f z 2 l 2 f / z l z l / 2 f z l z l 2 f / z l z 2 k / 3 z l [ 2 2 2 f z l 2 z l 2 f ] z l 3 2 2 f 2 f + z l z l z 2 k fk 2 f ll + f l 2 f kk 2f k f l f kl, missä f k /, f kl 2 f/ z l jne Nyt viimeisimmän muodon sulkeiss olev os voidn esittää neliömuoton f 2 k f ll + f 2 fll f l f kk 2f k f l f kl f k, f l kl fk f kl Yo neliömuoto on negtiivisesti määritelty, jos f ll < 0 j f ll f kk f 2 kl > 0, mitkä ehdot toteutuvt tuotntofunktiost tekemiemme oletusten perusteell kun f kl on itseisrvoltn f ll, f kk :t pienempi Kosk sulkulusekkeiden edessä olev kerroin on negtiivinen, yo osittisderivtt on positiivisesti määritelty, eli isokvnttikäyrä em koordintistoss on konveksi 3 Yrityksen teori Jos yrityksen tuotntofunktio on k:nnen steen homogeeninen funktio, j jos tuotnnon skljousto eli funktion homogeenisuusste E k <, tuotnto on joustmtont skln suhteen lenevt skltuotot Jos tuotnnon skljousto E k >, tuotnto on joustv skln suhteen ksvvt skltuotot, j jos tuotnnon skljousto E k, tuotnto on ykkösjoustv skln suhteen vkioiset skltuotot 3 f kk f l

Trkstelln yrityksen kuukusikustnnusten minimointiongelm kiinteällä tuotntonopeudell kpl/kk, joss kikki pnoskäytöt voidn vlit optimlisesti pitkän ikvälin tuotntosuunnitelmn mukinen kustnnusfunktio: min C Z,λ w i z i + λ[ fz,, z n ], missä Z yrityksen pnoskäyttövektori j w w,, w n pnosten yksikköhintvektori Ensimmäisen kertluvun ehdot ovt C 0 w i λ 0, i,, n, C λ 0 fz, z n 0 Yo n+ yhtälön j n+ tuntemttomn z, z n, λ muodostm yhtälöryhmä on tietyin ehdoin rtkistviss muotoon z i z i w,, w n,, i,, n, λ λ w,, w n,, missä z i ovt kuukusittiset kustnnukset minimoivt pnoskäytöt pnosten kysyntäfunktiot Jos n 2, minimointiongelmn toisen kertluvun ehdot voidn joht seurvn reunustettu Hessin mtriisi vstvn determinntin vull, 0 f f 2 H f λf λf 2 f 2 λf 2 λf 22 Tämä voidn kirjoitt muodoss H λ[f 2 f 22 2f f 2 f 2 + f 2 2 f ] f f 2 f 22 f 2 f 2 f f Jott optimipiste olisi lokli minimi, yo neliömuodon tulisi oll negtiivisesti määritelty, eli kosk λ > 0, niin tulisi oll f 22 < 0 j f f 22 f 2 2 > 0 Tämä toteutuu kun f < 0 j f 22 < 0 itseisrvot dominoivt f 2 :n rvo, jok s oll posit ti negt näin oletmme olevn Yleistys n:n pnoksen tilnteeseen on esitetty Chingiss f 2 4

4 Mittkvedut tuotnnoss Merkitään yrityksen pitkän ikvälin tuotntosuunnitelmn mukist kuukusittist kustnnusfunktiot seurvsti: C w i z i w, Määritellään yksikkökustnnukset j rjkustnnukset seurvsti C j C w i Väite: Rjkustnnukset yksikkökustnnukset yksikkökustnnusten minimipisteessä, eli C C C kun 0 Todistus: C y n 0 w i C 0 C y 2 0 w i C Kun yksikkökustnnukset ovt vähenevät, rjkustnnukset ovt yksikkökustnnuksi pienemmät C < C Tällöin tuotnnoss vllitsee mittkvetuj yksikkökustnnukset lenevt tuotntonopeuden myötä j päinvstoin 5 Yksikkökustnnusten j skltuottojen steen välinen yhteys Pitkän ikvälin kustnnusten minimointiongelmn ensimmäisen kertluvun ehtoj hyväksikäyttäen sdn C w i λ, z i w i z i w, λ C 5 z i w,

Jetn nämä puolittin keskenään C C n n z i z 2 i Olkoon tuotntofunktio k:nnen steen homogeeninen, jolloin voidn esittää muodoss fsz s k f Z, j sille pätee d ds z i ks k n z i ks k 3 Käyttämällä kust minimointiongelmn ens kertluvun ehtoj sdn: dy 0 4 d Sijoittmll tulokset 3 j 4 2:een, voimme kirjoitt C C ks k Kun k, tuotnnoss vllitsee vkioiset skltuotot j ks k, eli rjkustnnukset ovt yksikkökustnnusten suuruiset Kysymys: Milloin ks k >, eli rjkustnnukset ovt yksikkökustnnuksi pienemmät j tuotnnoss vllitsee mittkvetuj? Trkstelln tilnnett s > eli logs > 0 jolloin pnoskäyttöä lisätään Kosk logritmifunktio on rgumenttins suhteen ksvv kuvus, niin x > y kun logx > logy Olkoon nyt s > j k > eli logk > 0 j k < 0 Tuotnnoss on mittkvetuj, ksvvt skltuotot eli lenevt yksikkökustnnukset, kun: ks k > logks k > log 0 logk + k logs > 0 logk > klogs Tällöin siis pätee: ks k > C < C Jos ts k < niin k > 0 j logk < 0 Tällöin logk < klogs eli ks k <, eli tuotnnoss vllitsee lenevt skltuotot j ksvvt yksikkökustnnukset: ks k < C > C 6

6 Yksikkökustnnusten minimin ehdot C n y0 w i C y 2 0 n w i + y n 0 w i 2 z i y 2 0 C y 2 0 2 y n 0 w i C 4 2 z i w i y + 2 C C 2 0 y 2 0 Yksikkökustnnusten minimissä C / C /, eli jälkimmäinen yhteenlskettv 0 joten yo osittisderivtt on positiivinen, jos 2 z i y 2 0 > 0, i,, n Tämä toteutuu, jos pnoksill on lenev rjtuottvuus, eli mitä suurempi tuotntonopeus on, sitä enemmän pnoksi trvitsee lisätä smn tuotnnon lisäyksen iknsmiseksi 7 Komprtiivist sttiikk pitkän ikvälin kustnnusfunktioll Yrityksen kuukusikustnnusten minimointiongelm on seurv min C w i z i + λ[ fz,, z n ], Z,λ j sen ensimmäisen kertluvun ehdot ovt: C 0 w i λ, i,, n, C λ 0 fz, z n Yhtälöryhmä on tietyin ehdoin rtkistviss muotoon: z i z i w,, w n, z i w,, i,, n, λ λ w,, w n, λ w, Yrityksen pitkän ikvälin tuotntosuunnitelmn mukisess kuukusittisess kustnnusfunktioss kikki pnoskäytöt vlitn optimlisesti, joten se voidn esittää muodoss C w i zi w,, 5 7

missä z i z i w,, i,, n ovt yrityksen kuukusikustnnukset minimoivt pnoskysyntäfunktiot j w w,, w n on pnosten yksikköhintvektori Derivoimll yo kustnnusfunktio pnoshinnn w j suhteen, sdn: C w j z j w, + w i z i w j 6 Olettmll z i z i, i,, n j derivoimll ensimmäisen kertluvun viimeisin ehto puolittin w j :n suhteen, sdn: w j 0 z i w j 7 Sijoittmll ensimmäisen kertluvun n ensimmäistä ehto muodoss w i lusekkeeseen 6 j käyttämällä hyväksi tulost 7, sdn λ C w j z j w, + λ z i w j z j w, Tätä tulost kutsutn Shephrdin lemmksi, jok oltisiin stu myös suorn Envelope -teoreemn nojll Derivoimll luseke 5 :n suhteen, sdn: C w i z i Sijoitetn tähän ehdot w i λ, i,, n j käytetään viimeisimmästä ensimmäisen kertluvun ehdost puolittin :n suhteen derivoimll stu tulost, zi, seurvn tuloksen johtmiseksi: C w i z i λ z i λ suurui- Optimiss Lgrngen kertoimen rvo λ on siis rjkustnnusten C nen 8

8 Yrityksen voiton mksimointiongelm Kirjoitetn yhtä hyödykettä tuottvn yrityksen kuukusittinen voitto seurvsti Π py w z w 2 z 2, missä p eur/kpl on yrityksen lopputuotteen yksikköhint, y kpl/kk yrityksen tuotntonopeus, w eur/h, w 2 eur/h 2 ovt khden tuotntopnoksen yksikköhinnt j z h /kk, z 2 h 2 /kk vstvt pnoskäytöt Muodostetn voiton mksimointiongelmst Lgrngen funktio G py w z w 2 z 2 + µ[y fz, z 2 ], missä sidosehto määrittelee yrityksen tuotntofunktion Oletetn, että yrityksen toimilll vllitsee täydellinen kilpilu, eli yrityksen lopputuotteen hint määräytyy mrkinoill eikä yritys voi siihen vikutt Voiton mksimoinnin ensimmäisen kertluvun ehdot ovt: G 0 w i µ 0, i, 2, 8 G y 0 p + µ 0, 9 G µ 0 y fz, z 2 0 0 Toisen kertluvun ehdot mksimille voidn joht seurv reunustettu Hessin mtriisi vstv determinntti trkstelemll 0 f f 2 H f µf µf 2 0 f 2 µf 2 µf 22 0 0 0 0 Tästä voidn lske kolme nollst erov pääminori: H 2 f 2 < 0, H 3 µ[f 2 f 22 2f f 2 f 2 + f 2 2 f ] H 4 H µ[f f 22 f 2 2 ] Nyt H 3 :ss olev hksulkuluseke voidn esittää neliömuoton f f f 22 f 2 f 2 f 2 f f 2 jok on negtiivisesti määritelty kun f 22 < 0 j f f 22 f 2 2 > 0, joiden oletmme olevn voimss Näillä ehdoill H 3 > 0 j H 4 < 0, sillä optimitilnteess µ p < 0 Nämä ovt riittävät ehdot mksimille Ching s 322 j 385 9

Ensimmäisen kertluvun ehtojen muodostmss yhtälöryhmässä on 4 yhtälöä j 4 tuntemtont, z, z 2, y, µ sekä 3 eksogeenist prmetri w, w 2, p Rtkistn 9:st p µ j sijoitetn yhtälöihin 8 Tällöin smme yhtälöryhmän w i p, i, 2, y fz, z 2, joss on 3 yhtälöä j kolme tuntemtont z, z 2, y Tietyin ehdoin yhtälöryhmä on rtkistviss muotoon z i z i w, w 2, p, i, 2, y fz, z 2 joiden perusteell yrityksen mksimlinen kuukusittinen voitto voidn ilmist muodoss Π py w z w 2 z 2 pfz, z 2 w z w 2 z 2 Johdetn seurvt komprtiivisen sttiikn tulokset Π z p + z 2 z z z 2 w w 2 w z w z 2 w w w z + p z w + p z2 w 2 z, z w z 2 w Π fz, z z 2 + p p z p + z 2 z w z 2 p p w z 2 2 p fz, z 2 + p z w z p + p z2 w 2 z 2 p y Nämä tulokset oltisiin stu suorn Envelope -teoreemn vull Yllä e- sitetty voiton mksimointiongelm vst iemmin johdettu kustnnusten minimointiongelm, kun p µ λ C /, eli kustnnusten minimin ehtojen lisäksi vditn, että lopputuotteen hint on rjkustnnusten suuruinen voiton mksimoinnin ehto täydellisen kilpilun tilnteen yritykselle 9 Monopolistisen kilpilutilnteen yritys Monopolistisen kilpilutilnteen yrityksen kuten myös monopoliyrityksen oletetn tuntevn menekkifunktions, eli korkeimmn mhdollisen yksikköhinnn, joll tietty määrä yrityksen lopputuotteit kuukudess menee kupksi Merkitään tätä menekkifunktiot kuluttjien keskimääräinen mksuhlukkuusfunktio seurvsti p gy, dp/dy g y < 0 jonk käänteiskuvus on y g p Kirjoitetn yrityksen kuukusittinen voittofunktio 0

seurvsti Π py Cy gyy Cy, C y > 0 missä kustnnukset C riippuvt tuotntonopeudest Yrityksen voiton mksimointiongelmn ensimmäisen kertluvun ehto on j riittävä ehto on Π y 0 g yy + gy C y 0 2 Π y 2 g yy + 2g y C y < 0 Tämä ehto toteutuu, jos C y 0 j g y 0, joiden ehtojen oletetn toteutuvn Yrityksen rjtulot ovt nyt p + g yy j rjkustnnukset ovt C y Muoktn rjtuloj seurvsti p + dp dy y p + dp y p + dy p dy p dp y p + Ed, missä E d on kysynnän hintjousto Optimiehto voidn siten kirjoitt muodoss p + Ed C y + C y C y 2 E d p E d p Nyt E d p C y, eli äärimmäisen joustvn kysynnän tpuksess svutetn täydellisen kilpilutilnteen hinnoittelusääntö Kosk E d < 0 2 osoitt, että p > C y Toislt mitä joustmttommp kysyntä on, sitä korkempi on voiton mksimoiv hinttso 0 Yrityksen duliteori Edellä olemme johtneet yritykselle kuukusittiset tuotntokustnnukset minimoivn kustnnusfunktion tietyn tuotntofunktion vull Tiettyä tuotntofunktiot vst siis tietty kustnnusfunktio, mikä riippuvuus voidn esittää myös päinvstisesti Tätä riippuvuutt kutsutn yrityksen duliteoriksi Trkstelln sitä yhden esimerkin vull Olkoon yrityksen kustnnusfunktio muoto y C +b A w +b w 2 b b +b,

missä 0 <, b < ovt mllin prmetrej pljit lukuj A on teknologivkio, y tuotntonopeus j w, w 2 pnosten yksikköhinnt Tällöin Shephrdin lemmn nojll C w C w 2 y +b w2 A bw y +b bw A w 2 b +b z, 3 +b z2 4 Korotetn 3 puolittin potenssiin /b mol puolet positiivisi j rtkistn seurvsti: w 2 y b b z +b b 5 w A Vstvsti 4:st sdn w 2 w y A b z 2 +b 6 Eliminoidn pnoshinnt w j w 2 settmll 5 j 6 yhtäsuuriksi y b b z A +b y b b z A 2 +b Rtkistn tästä y A + b z +b b z2 +b Korotetn tämä puolittin potenssiin b/ j rtkistn sen jälkeen y y Az z 2 b, joten tuotntofunktio on Cobb-Dougls -muoto Tuotntofunktiot estimoitess täytyy tunte pnoskäytöt z, z 2 Kuitenkin pnoshinnt ovt yleensä tunnettuj suureit, mutt ei in pnoskäytöt Yrityksen duliteori voidn siten käyttää tuotntofunktion prmetrien, b estimoinniss epäsuorsti kustnnusfunktion vull Tuotntofunktion prmetrien estimointi kustnnusfunktion kutt Olkoon kustnnusfunktio muoto y C +b A w 2 +b w 2 b b +b

Tehdään logritmimuunnos lnc ln + b + [lnw 2 lnb] [ ln lna ln b + lny + lnw + α + β lny + γ lnw + δ lnw 2 [lny lna] + [lnw ln] lnw 2 b ] lnb Jos muuttujist C, y, w, w 2 on iksrjt tietyltä jnjksolt, yo yhtälön prmetreille α, β, γ, δ sdn estimoitu numeeriset rvot Näiden vull :n j b:n rvot sdn rtkistu seurvsti: β β b; sijoitetn tämä seurvn γ /β b /β b + b bβ b γ β j β γ β γ β Tällöin /β j A:n numeerinen rvo rtkistn seurvsti: α ln/β β lna γ lnγ/β γ ln γ/β A exp [ /β ln/β γ/β lnγ/β γ/β ln γ/β α/β ] 3