SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN AUDITOINTI 2017 Vesa Taatila Anna Kuusala Laura Lindeman Anne Pohjus Turo Virtanen Touko Apajalahti Kirsi Mustonen Julkaisut 6:2017
SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN AUDITOINTI 2017 Vesa Taatila Anna Kuusala Laura Lindeman Anne Pohjus Turo Virtanen Touko Apajalahti Kirsi Mustonen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisut 6:2017
JULKAISIJA Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen (org.) & Sirpa Ropponen (edit) TAITTO Juvenes Print ISBN 978-952-206-381-6 (nid.) ISBN 978-952-206-382-3 (pdf) ISSN 2342-4176 (painettu) ISSN 2342-4184 (verkkojulkaisu) ISSN-L 2342-4176 PAINATUS Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Tiivistelmä Julkaisija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Julkaisun nimi Saimaan ammattikorkeakoulun auditointi 2017 Tekijät Vesa Taatila, Anna Kuusala, Laura Lindeman, Anne Pohjus, Turo Virtanen, Touko Apajalahti ja Kirsi Mustonen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus on toteuttanut Saimaan ammattikorkeakoulun auditoinnin ja antanut korkeakoululle laatuleiman, joka on voimassa kuusi vuotta 24.2.2017 alkaen. Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä täyttää korkeakoulujen laadunhallinnalle asetetut kansalliset kriteerit ja vastaa eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Auditoinnin kohteena oli Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä, jonka korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Ammattikorkeakoulun valitsema valinnainen auditointikohde oli kansainväliset toiminnot. Laatujärjestelmän keskeisinä vahvuuksina pidetään: Laatujärjestelmän kehittäminen järjestelmänä on pitkäjänteistä ja tuloksellista. Korkeakoulu käyttää ulkoisia auditointeja laatujärjestelmän kehittämiseen. Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttaman ulkoisen arvioinnin hyödyntämisen myötä laatujärjestelmää on kehitetty kokonaisuutena. Sisäisiä auditointeja on käytetty systemaattisesti koulutuksen laadunhallinnassa. Systemaattiset ja vakiintuneet laadunhallinnan menettelytavat edistävät tutkintotavoitteisen koulutuksen kehittämistä ja sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeiden hallinnoinnin ja arvioinnin menettelytavat ovat systemaattisia. Kullekin hankkeelle tehdään oma arviointi- ja palautesuunnitelma relevantin ja toiminnan kehittämisen kannalta hyödyllisen palautteen saamiseksi. 3
Saimaan ammattikorkeakoululle esitetään muun muassa seuraavia kehittämissuosituksia: Korkeakoulun tulisi kehittää systemaattisia menettelyjä laadullisia tavoitteita koskevan tiedon keräämiseen, analysointiin ja hyödyntämiseen johtamisen välineenä. Tämä hyödyttäisi erityisesti korkeakoulun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja aluekehitystyön sekä kansainvälisten toimintojen kehittämistä. Korkeakoulu saa epävirallisten kanavien kautta runsaasti hyödyllistä tietoa toiminnan kehittämiseen. Epämuodollisuudesta johtuen esimerkiksi opiskelijoiden opintojaksojen kuluessa antama palaute tai ulkoisilta sidosryhmiltä yhteistyön myötä saatava tieto voivat kuitenkin jäädä hyödyntämättä. Korkeakoulun kannattaisi selvittää käytäntöjä tiedon järjestelmälliseen hyödyntämiseen laatujärjestelmän osana, kuitenkin siten, etteivät uudet käytännöt aiheuta kohtuutonta kuormitusta. Korkeakoululla on useita toiminnan laadun kehittämiseksi luotuja menettelytapoja, mutta ei systemaattista kuvausta itse laatujärjestelmän kehittämiseen käytettävistä menettelytavoista. Korkeakoulun tulisi laatia selkeä kuvaus laatujärjestelmän kehittämistä koskevien menettelytapojen kokonaisuudesta. Avainsanat Ammattikorkeakoulu, arviointi, auditointi, korkeakoulut, laadunhallinta, laatu, laatujärjestelmä 4
Sammandrag Utgivare Nationella centret för utbildningsutvärdering Publikation Saimaan ammattikorkeakoulun auditointi 2017 (Auditering av Saimaan ammattikorkeakoulu 2017) Författare Vesa Taatila, Anna Kuusala, Laura Lindeman, Anne Pohjus, Turo Virtanen, Touko Apajalahti & Kirsi Mustonen Nationella centret för utbildningsutvärdering har genomfört en auditering av Saimaan ammattikorkeakoulu och har beviljat högskolan en kvalitetsstämpel som gäller i sex år från och med den 24 februari 2017. Högskolans kvalitetssystem uppfyller de nationella kriterier för kvalitetshantering som fastställts för högskolor och motsvarar de europeiska principerna för och rekommendationerna om högskolornas kvalitetshantering. Föremål för auditeringen var Saimaan ammattikorkeakoulus kvalitetssystem som högskolan tagit fram utifrån sina egna utgångspunkter och mål. Auditeringsobjektet som högskolan kunde fritt välja var internationell verksamhet. Kvalitetssystemets viktigaste styrkor är: Kvalitetssystemet har utvecklats långsiktigt och detta har gett goda resultat. Högskolan använder externa auditeringar för att utveckla kvalitetssystemet. Exempelvis den externa auditeringen som genomfördes av Karelia-ammattikorkeakoulu har utnyttjats i utvecklandet av kvalitetssystemet som helhet. Interna auditeringar används systematiskt i kvalitetshanteringen av utbildningen. De systematiska och etablerade kvalitetshanteringsrutinerna främjar utvecklandet av den examensinriktade utbildningen och uppnåendet av de mål som satts upp för verksamheten. Högskolan har systematiska förfaranden för hanteringen och utvärderingen av forsknings-, utvecklings- och innovationsprojekt. En utvärderings- och responsplan utarbetas för respektive projekt för att få relevant och nyttig respons för utvecklandet av verksamheten. 5
Bland annat följande rekommendationer framläggs för Saimaan ammattikorkeakoulu: Högskolan bör utveckla systematiska förfaranden för att samla in och analysera information om de kvalitativa målen samt för att utnyttja informationen som ett ledningsredskap. Detta skulle i synnerhet främja utvecklandet av högskolans genomslagskraft i samhället, regionutvecklingsarbete och internationell verksamhet. Högskolan får via informella kanaler en hel del nyttig information, till exempel respons av studerande under studieperioderna eller information av externa intressenter i samarbetsprojekt, för utvecklandet av verksamheten. Till följd av informationens informella karaktär kan informationen dock bli outnyttjad. Högskolan kunde ta fram förfaranden för ett systematiskt utnyttjande av information som en del av kvalitetssystemet. Det är dock viktigt att de nya rutinerna inte är alltför belastande. Högskolan har många förfaranden för utvecklandet av verksamhetens kvalitet men ingen systematisk beskrivning av förfaranden för utvecklandet av själva kvalitetssystemet. Högskolan bör ta fram en klar och övergripande beskrivning av förfaranden för utvecklandet av kvalitetssystemet. Nyckelord Auditering, högskolor, kvalitet, kvalitetshantering, kvalitetssystem, utvärdering, yrkeshögskola 6
Abstract Published by Finnish Education Evaluation Centre Name of Publication Saimaan ammattikorkeakoulun auditointi 2017 (Audit of Saimaa University of Applied Sciences 2017) Authors Vesa Taatila, Anna Kuusala, Laura Lindeman, Anne Pohjus, Turo Virtanen, Touko Apajalahti and Kirsi Mustonen The Finnish Education Evaluation Centre has conducted an audit of Saimaa University of Applied Sciences and has awarded the institution a quality label that is valid for six years from 24 February 2017. The quality system of Saimaa University of Applied Sciences fulfils the national criteria set for the quality management of higher education institutions and corresponds to the European quality assurance principles and recommendations for higher education institutions. The object of the audit was the quality system that the institution has developed based on its own needs and goals. The freely selected audit target chosen by the institution was International Operations. The following were regarded as key strengths of the quality system: The development of the quality system as a system has been systematic and has produced results. The institution uses external audits to develop its quality system. The results of an external audit conducted by Karelia University of Applied Sciences have been used to develop the system as a whole. Internal audits have been used systematically in the quality management of education. Systematic and established quality management procedures advance the development of degree education and the achievement of goals set for it. The administrative and evaluation procedures for research, development and innovation projects are systematic. A separate evaluation and feedback plan is prepared for all projects in order to get relevant feedback that is useful for developing the operations. 7
Among others, the following recommendations were given to Saimaa University of Applied Sciences: The institution should develop systematic procedures for gathering, analysing and utilising information as a management tool concerning its qualitative goals. It would especially benefit the development of the societal impact and regional development work, as well as the development of international operations. The institution obtains a great deal of useful information through informal channels. However, due to this informality, for example the feedback given by students during teaching or the information gained while cooperating with external stakeholders might not be fully exploited. The institution would benefit from looking into procedures that would allow systematic utilisation of this kind of information within the quality system. The new procedures, however, should be designed not to cause excess workload. The institution has several procedures for developing the quality of its operations, but it does not have a systematic description of the procedures used to develop the system itself. The institution should compile a clear description of the totality of procedures used to develop the quality system. Keywords Audit, evaluation, higher education institutions, quality, quality management, quality system, university of applied sciences 8
Sisällys Tiivistelmä...3 Sammandrag...5 Abstract... 7 1 Auditoinnin kohteet ja toteutus... 11 1.1 Auditoinnin kohteet...11 1.2 Auditoinnin toteutus... 12 2 Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatio... 15 3 Korkeakoulun laatupolitiikka...19 3.1 Laatujärjestelmän perusperiaatteet, tavoitteet ja vastuut... 19 3.2 Laatupolitiikasta viestiminen... 22 3.3 Laatupolitiikan kytkentä korkeakoulun kokonaisstrategiaan... 23 4 Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen...25 4.1 Laatujärjestelmän tuottama tieto ja sen hyödyntäminen strategisessa johtamisessa... 25 4.2 Laatujärjestelmän toimivuus organisaation eri tasoilla ja yksiköissä... 27 4.3 Korkeakoulun laatukulttuuri... 28 5 Laatujärjestelmän kehittäminen...29 5.1 Laatujärjestelmän kehittämismenettelyt... 29 5.2 Edellisen auditoinnin jälkeinen kehittämistyö... 31 6 Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta...33 6.1 Tutkintotavoitteinen koulutus... 33 6.2 Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt...38 6.2.1 Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk...38 6.2.2 Konetekniikan koulutus ja Mechanical Engineering and Production Technology...42 6.2.3 Kuvataiteen koulutus...45 9
6.3 Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta...49 6.4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö... 53 7 Kansainväliset toiminnot...57 7.1 Laadunhallinnan menettelytapojen toimivuus... 57 7.2 Osallistuminen laatutyöhön...60 8 Laatujärjestelmän kokonaisuus...61 8.1 Laatujärjestelmän kattavuus ja vaikuttavuus... 61 8.2 Laatukulttuuri...63 8.3 Laatujärjestelmän kokonaisuus...63 9 Johtopäätökset...65 9.1 Laatujärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet...65 9.2 Kehittämissuositukset... 67 9.3 Auditointiryhmän kokonaisarvio...68 9.4 Korkeakoulujen arviointijaoston päätös...68 Liitteet...69 Liite 1. Auditoinnissa käytettävät kriteerit...69 Liite 2. Auditointiprosessin vaiheet ja aikataulu... 75 Liite 3. Auditointivierailun ohjelma... 76 10
1 Auditoinnin kohteet ja toteutus 1.1 Auditoinnin kohteet Auditoinnin kohteena on Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä, jonka korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla ammattikorkeakoulu ohjaa ja kehittää toimintansa laatua, ja se toteutetaan kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti. Auditoinnissa ei oteta kantaa ammattikorkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. Auditoinnissa arvioidaan, täyttääkö ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä liitteessä 1 kuvatut kansalliset kriteerit ja vastaako se siten eurooppalaisia korkeakoulujen laadunhallinnan periaatteita ja suosituksia. Arvioinnissa selvitetään, miten hyvin laatujärjestelmä vastaa strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen tarpeisiin sekä sitä, miten kattavaa ja vaikuttavaa ammattikorkeakoulun perustehtävien laadunhallinta on. Lisäksi tarkastellaan ammattikorkeakoulun laatupolitiikkaa, laatujärjestelmän kehittämistä ja sitä, miten hyvin toimivan ja dynaamisen kokonaisuuden järjestelmä muodostaa. Saimaan ammattikorkeakoulu valitsi vapaavalintaiseksi auditointikohteeksi Kansainväliset toiminnot, joiden laadunhallintaa se haluaa erityisesti kehittää. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöiksi ammattikorkeakoulu valitsi Sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja Konetekniikan koulutuksen ja sen kansainvälisen toteutuksen Mechanical Engineering and Production Technology -ohjelman. Auditointiryhmä valitsi kolmanneksi näytöksi kuvataiteen koulutuksen. 11
Saimaan ammattikorkeakoulun auditointikohteet: 1. Ammattikorkeakoulun laatupolitiikka 2. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen 3. Laatujärjestelmän kehittäminen 4. Korkeakoulun perustehtävien laadunhallinta a. Tutkintotavoitteinen koulutus 1 b. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta sekä taiteellinen toiminta c. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö 2 d. Valinnainen auditointikohde: Kansainväliset toiminnot 5. Tutkintotavoitteisen koulutuksen näytöt a. Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto b. Konetekniikan koulutus ja Mechanical Engineering and Production Technology c. Kuvataiteen koulutus 6. Laatujärjestelmän kokonaisuus Auditoinnissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljä eri kehitysvaihetta sisältävälle asteikolle. Kehitysvaiheet ovat puuttuva, alkava, kehittyvä ja edistynyt. Kriteeristö sisältää kehitysvaiheiden luonnehdinnat auditointikohteittain. Jokaisen auditointikohteen kehitysvaihe määritellään erikseen. Valinnaisen auditointikohteen kehitysvaihetta ei oteta huomioon auditoinnin läpäisyä arvioitaessa. 1.2 Auditoinnin toteutus Auditointi perustuu Saimaan ammattikorkeakoulun toimittamaan aineistoon, itsearviointiraporttiin, pyydettyyn lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun ammattikorkeakoulussa 8. 10.11.2016. Auditointiryhmällä oli myös pääsy ammattikorkeakoulun laadunhallinnan kannalta keskeisiin sähköisiin aineistoihin ja järjestelmiin. Auditointiprosessin keskeiset vaiheet ja aikataulu on kuvattu raportin liitteessä 2. Ammattikorkeakoulu valitsi, että auditoinnin toteuttaa kansallinen auditointiryhmä suomen kielellä. Ennen auditointiryhmän nimeämistä ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus kommentoida ryhmän kokoonpanoa erityisesti mahdollisesta esteellisyysnäkökulmasta. 1 Sisältää ensimmäisen ja toisen syklin koulutuksen. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot. 2 Sisältää myös yhteiskuntavastuun, täydennyskoulutuksen, avoimen ammattikorkeakouluopetuksen sekä maksupalvelukoulutuksen. 12
Auditointiryhmässä toimivat: Rehtori Vesa Taatila, Turun ammattikorkeakoulu (puheenjohtaja) Opiskelija Anna Kuusala, Tampereen teknillinen yliopisto Erityisasiantuntija Laura Lindeman, Työ- ja elinkeinoministeriö Vararehtori Anne Pohjus, Satakunnan ammattikorkeakoulu Yliopistonlehtori Turo Virtanen, Helsingin yliopisto Auditoinnin projektipäällikkönä toimi arviointiasiantuntija Touko Apajalahti ja toisena projektipäällikkönä arviointiasiantuntija Kirsi Mustonen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta. Auditointivierailu toteutettiin kolmipäiväisenä. Vierailun avulla auditointiryhmä todensi ja täydensi auditointiaineiston perusteella tekemiään havaintoja ammattikorkeakoulun laatujärjestelmästä. Vierailun ohjelma on raportin liitteenä 3. Auditointiryhmä laati auditoinnin aikana kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta tämän raportin. Ryhmä laati raportin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten asiantuntemusta hyödynnettiin. Saimaan ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen päätöksentekoa ja raportin julkaisemista. 13
2 Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatio Saimaan ammattikorkeakoulu on Etelä-Karjalan alueella toimiva, noin 300 työntekijän ja 3000 opiskelijan monialainen ammattikorkeakoulu. Saimaan ammattikorkeakoulun toimiluvan haltijana toimii Saimaan ammattikorkeakoulu Oy. Auditointivierailun toteutushetkellä osakeyhtiön omistivat Imatra, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 3 Saimaan ammattikorkeakoululla on toimipisteet Lappeenrannassa ja Imatralla. Ammattikorkeakoulun organisaatio on esitetty kuviossa 1. Osakeyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous. Osakeyhtiön hallitus päättää strategisista linjauksista ja taloudesta sekä valvoo niiden toteutumista. Osakeyhtiön toimitusjohtajana toimivalla ammattikorkeakoulun rehtorilla on osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukainen toimivalta ja hän on jakanut tehtäviä edelleen alaisilleen. Ammattikorkeakoulun johtoryhmä muodostuu rehtorista, opetuksesta vastaavasta vararehtorista, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaavasta vararehtorista, strategiajohtajasta ja talous- ja henkilöstöjohtajasta. Henkilöstö on opetustoiminnan, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sekä hallinnon ja yhteisten palveluiden yksiköissä. Opetustoiminnan henkilöstö sijoittuu koulutuspäälliköiden alaisuuteen koulutusohjelmiin ja opetuksesta vastaava vararehtori toimii koulutuspäällikköjen esimiehenä. 3 Omistusrakenne oli muuttumassa auditoinnin aikana. 15
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus Strategiajohtaja Terttu Kauranen Rehtori / Toimitusjohtaja Anneli Pirttilä Talous- ja henkilöstöjohtaja Mika Sipi Hallintopalvelut Viestintä Talous- ja henkilöstöpalvelut IT-palvelut Kiinteistöpalvelut Opetuksesta vastaava vararehtori Merja Heino Opiskelijapalvelut/ Palvelupäällikkö Koulutuspäälliköt / Tekniikka Koulutuspäälliköt / Sosiaali- ja terveysala Koulutuspäällikkö / Liiketalous Koulutuspäällikkö / Hotelli- ja ravintola- ala Koulutuspäällikkö / Kuvataide Kielikeskus Tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta vastaava vararehtori Kirsi Viskari Tutkimuspäälliköt TKI-toiminnan kehittäminen ja ohjaus Palvelumyynti Kansainväliset suhteet Tekniikan laboratoriot Organisaatio 1.1.2016 alkaen KUVIO 1: Saimaan ammattikorkeakoulun organisaatio Ammattikorkeakoulun koulutusalat sijoittuvat toimipisteisiin seuraavasti: Hotelli- ja ravintola-ala (Imatra) Kuvataide (Imatra) Liiketalous (Lappeenranta) Sosiaali- ja terveysala (Lappeenranta) Tekniikka (Lappeenranta) 16
Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijoiden, suoritettujen tutkintojen ja henkilöstön määrät on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1. Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja opiskelijamäärät Opiskelijat (FTE) * Määrä Alempi korkeakoulututkinto 2410 Ylempi korkeakoulututkinto 108 Suoritetut tutkinnot ** Alempi korkeakoulututkinto 557 Ylempi korkeakoulututkinto 49 Henkilöstö (htv) *** Opetushenkilöstö 125 TKI-toiminnan henkilöstö 17 Muu henkilöstö 64 * Vuonna 2015. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. ** Vuosien 2013 2015 keskiarvo. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. *** Vuonna 2015. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Määrä Määrä 17
3 Korkeakoulun laatupolitiikka Saimaan ammattikorkeakoulun laatupolitiikan perusperiaatteet ja tavoitteet sekä laadunhallinnan vastuut ovat selkeästi määriteltyjä ja henkilöstöä laajasti osallistavan prosessin lopputulos. Laatujärjestelmän toimijoiden roolit ja vastuunjaot on kuvattu yksiselitteisesti. Laatupolitiikan viestimisessä otetaan huomioon ammattikorkeakouluyhteisön tarpeet. Ulkoisten sidosryhmien tiedontarpeiden huomioimista kehitetään aktiivisesti. Laatulupaukset tiivistävät laatuviestinnän konkreettisesti eri sidosryhmille. Laatupolitiikka on kiinteä osa korkeakoulun kokonaisstrategiaa. Laatujärjestelmä tuottaa systemaattisesti määrällistä tietoa. Korkeakoulun laatupolitiikka on kehittyvässä vaiheessa. 3.1 Laatujärjestelmän perusperiaatteet, tavoitteet ja vastuut Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on tukea ammattikorkeakoulun strategian tavoitteiden toteuttamista ja toiminnan jatkuvaa kehittymistä. Laatujärjestelmä pohjautuu ammattikorkeakoulun strategiaan ja sen perusperiaatteena on Demingin PDCA-syklin (suunnittele toteuta arvioi kehitä) mukainen toiminnan jatkuva parantaminen (kuvio 2). 19
KUVIO 2. Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä Laatujärjestelmälle on asetettu seuraavat tavoitteet: Tukea ammattikorkeakoulun perustehtävien ja strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Edistää yhtenäistä ja avointa laatukulttuuria ja vahvistaa opiskelijoiden, henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien osallistumista, sitoutumista ja innostusta laatutyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Selkeyttää ja yhtenäistää prosessit ja toimintatavat sujuviksi ja tehokkaiksi. Tuottaa luotettavaa ja merkityksellistä tietoa toiminnan ja sen laadun arvioimiseksi ja parantamiseksi. Viestiä ammattikorkeakouluyhteisölle sekä ulkoisille sidosryhmille laatupolitiikasta ja jakaa laatujärjestelmän tuottamaa tietoa. Auditoinnin perusteella Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä muodostaa kokonaisvaltaisen ja konkreettisen viitekehyksen, joka tukee perustehtävien suorittamista, edistää laatukulttuurin kehittymistä, selkeyttää toimintatapoja, tuottaa tietoa toiminnan laadun arvioimiseksi ja parantamiseksi sekä jakaa laatutietoa sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. 20
Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä ja sitä tukeva dokumentaatio määrittelevät laadunhallinnan perusperiaatteet ja vastuut tiiviisti ja selkeästi organisaation eri tasoille ja erikseen nimetyille ryhmille, kuten laaturyhmälle, koulutuksen kehittämisestä vastaavalle PEDA-tiimille ja TKI-toiminnan kehittämisestä vastaavalle TIKI-tiimille. Vastuumäärittelyissä on huomioitu sekä koko ammattikorkeakouluyhteisö (henkilöstö, opiskelijat, johto ja hallitus) että ulkoiset sidosryhmät. Laatujärjestelmän kuvaavaan Demingin ympyrään on kerätty laatujärjestelmän elementit kattavasti eri toimijoiden kannalta. Hallitukselle on määritelty laatujärjestelmään liittyen tehtäviksi laatujärjestelmän tavoitteiden toteutumisen arviointi sekä jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen toteutumisen arviointi strategisella tasolla tulosten perusteella. Laatujärjestelmän tavoitteiden toteutumisen arvioinnin osalta hallituksen vastuu on määritelty varsin yleisellä tasolla, mikä auditointivierailun perusteella jättää käytännön roolin niiden arvioinnissa epäselväksi (katso 5.1 ja 5.2). Johtamisjärjestelmässä korostuu linjajohdon rooli laatupolitiikan jatkuvassa käytännön toteutuksessa. Laatutoiminnan asiantuntijat laatupäällikkö ja laaturyhmä tukevat ylintä johtoa laatupolitiikan määrittelyssä sekä linjajohtoa laadukkaassa käytännön johtamisessa. Vierailun perusteella vastuunjakoa pidetään selkeänä ja toimivana. Johtamisjärjestelmän selkeä rakenne ja toimivat käytänteet lisäävät laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Vastuunjaon mukaisesti opiskelijat osallistuvat laatujärjestelmän määrittelemään toimintaan etenkin palautteenannon kautta. Haastattelujen perusteella opiskelijat näkevätkin opintojaksokohtaisen palautteenannon merkityksellisenä laadukkaan toiminnan kannalta. Ryhmänvanhintoiminta (katso 6.1) on auditointiryhmän näkemyksen mukaan erinomainen toimintamalli, joka selkeästi systematisoi opiskelijoiden osallistumista kehittämistyöhön. Lisäksi opiskelijoilla on edustus PEDA- ja TIKI-tiimeissä. Näiden ulkopuolella opiskelijoiden ja opiskelijakunnan rooli laatujärjestelmän kehittämisessä on kuitenkin pieni ja auditointiryhmän näkemyksen mukaan sitä voisi laajentaa (katso 5.1 ja 6.1). Ulkoisten sidosryhmien osalta laatujärjestelmän vastuiksi on määritelty toiminnan laadun jatkuva arviointi ja kehittämisimpulssien antaminen. Keskeiset toimintatavat ovat laatukäsikirjan mukaan neuvottelukuntatyö sekä palautteenanto. Koska haastattelujen perusteella suuri osa sidosryhmien antamasta hyödylliseksi koetusta palautteesta syntyy käytännössä epämuodollisesti, liittyy palautetiedon järjestelmälliseen hyödyntämiseen kuitenkin haasteita (katso 4.1). Saimaan ammattikorkeakoulun visiona on olla Suomen kansainvälisin korkeakoulu vuonna 2025 (katso 3.3). Tähän tavoitteeseen nähden laatujärjestelmä vaikuttaa vielä alue- ja Suomi-lähtöiseltä. Auditointiryhmä suosittelee kehittämään laatujärjestelmää ja sen dokumentaatiota sellaiseksi, että myös suomea osaamaton henkilö voi toimia sujuvasti ohjeiden mukaisesti ja osallistua aktiivisesti ammattikorkeakouluyhteisön kehittämiseen. 21
3.2 Laatupolitiikasta viestiminen Saimaan ammattikorkeakoulu viestii laatupolitiikastaan aktiivisesti kaikille sidosryhmille. Viestinnän keskiössä ovat laatulupaukset (taulukko 2) opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille. Auditointiryhmä katsoo, että laatulupaukset viestivät keskeiset laadun kehittämisen perusteet selkeästi ja avoimesti eri sidosryhmille. Ammattikorkeakouluyhteisön jäsenet tuntevat laatu lupaukset hyvin. Heidän kanssaan laatuasioita käsitellään myös säännöllisesti useilla eri foorumeilla. TAULUKKO 2. Saimaan ammattikorkeakoulun laatulupaukset. Laatulupaus opiskelijalle Laatulupaus henkilöstölle Laatulupaus yhteistyökumppaneille Saimaan ammattikorkeakoulu on kansainvälinen korkeakouluyhteisö, jossa on avoin ja kannustava ilmapiiri. Meillä opiskelija ja hänen hyvinvointinsa ovat keskiössä. Opetamme ajantasaisia, ammatissa hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Innostamme uuden oppimiseen ja annamme siihen keinot ja menetelmät. Tuemme opiskelijaa opintojen eri vaiheissa. Kansainvälisyys näkyy vahvasti arjessamme. Saimaan ammattikorkeakoulu on työyhteisö, jossa osaamista, vastuullista asennetta työhön sekä kansainvälistä toimintaa arvostetaan. Kannustamme rohkeisiin kokeiluihin ja intohimoon löytää uutta. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista ja tuemme yhteisöllisyyttä. Saimaan ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä vastuullisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Kehitämme uusia ratkaisuja tulevaisuuden työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Olemme innovatiivinen kumppani oman alueemme toimintaympäristön muutoksissa. Työllämme autamme omaa aluettamme menestykseen ja kansainvälistymiseen. Sähköinen laatukäsikirja ja muut laadunhallintaa käytännössä ohjaavat dokumentit ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla intranetissä. Vierailun perusteella intranetiä käytetään säännöllisesti ja laatudokumentaatiota käyttävät henkilöt kokevat sen päivittäisen käytön kannalta konkreettisena, ymmärrettävänä ja toimivana. Prosessien vahvuutena on niiden selkeä kuvaus, jossa on keskitytty ennen kaikkea käytön yksinkertaisuuteen. Vuosikellot tekevät toiminnan ohjaamisesta systemaattista. Henkilöstö tuntee toimintamallit hyvin, koska ne on suunniteltu yhteisöllisesti. Prosessikuvauksissa keskitytään etenkin toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja määrälliseen mittaamiseen. Toiminnan laadullisten tietojen systemaattista keräämistä ja käsittelyä ei pääsääntöisesti ole ohjeistettu, vaikka ammattikorkeakoulu kerääkin jo nyt intranetiin paljon laadullista tietoa. Tiedonkeruun ja analyysin jälkeinen kehitystoiminta on myös pääsääntöisesti ohjeistettu varsin suuntaa antavasti. Auditointiryhmä suosittelee, että prosessien ja niiden kuvausten kehittämisessä keskityttäisiin jatkossa näihin kahteen osioon. Ulkoisille sidosryhmille laatupolitiikasta viestitään etenkin verkkosivujen kautta ja viestintää vahvistetaan sekä asiakaskirjeillä että vuosittaisella yhteiskuntavastuuraportilla. Laatupolitiikasta ja laatulupauksesta viestiminen ulkoisille sidosryhmille ei ole kuitenkaan vielä muodostunut systemaattiseksi dialogiseksi toiminnaksi. Käytännössä korkeakoulu tiedottaa toiminnastaan 22
aktiivisesti, mutta ei kykene seuraamaan tiedotuksen vaikutuksia. Haastattelujen perusteella ongelmana on ulkoisten sidosryhmien ymmärrettävä haluttomuus laaja-alaiseen systemaattiseen palautteenantoon. Äskettäin käyttöön otettuun asiakastietokantaan perustuva kohdennettu tiedotus voi helpottaa viestintää, mutta se ei yksin ratkaise vuorovaikutusongelmaa. Auditointiryhmä suositteleekin, että ammattikorkeakoulu kehittää menettelyjä epämuodollisen palautteenannon systematisointiin ja käsittelyyn (katso 4.1). 3.3 Laatupolitiikan kytkentä korkeakoulun kokonaisstrategiaan Strategisena visiona Saimaan ammattikorkeakoululla on olla Suomen kansainvälisin korkeakoulu vuonna 2025 ja strategiassa määritelty toiminta-ajatus on, että Saimaan ammattikorkeakoulu kouluttaa rohkeita osaajia ja kehittää uusia ratkaisuja tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Strategiassa ammattikorkeakoululle on valittu kolme painoalaa: 1. Innovaatioista liiketoimintaa 2. PK-yritysten kasvu ja kansainvälistäminen 3. Asiakaslähtöiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi strategiassa määritellään neljä strategista päämäärää kansainvälisyys arjessa, oppiminen keskiössä, elinvoimaa alueelle ja henkilöstö kilpailuetuna joille on määritelty tarkemmat kehityskohteet strategiakaudelle. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun strategiaprosessi on tuottanut alueen tarpeesta lähtevän ja ammattikorkeakoululain tavoitteita toteuttavan strategian, johon laatupolitiikka ja laatulupaukset kytkeytyvät selkeästi. Itsearviointiraportin mukaan laatupolitiikan kytkeytymistä kokonaisstrategiaan on kehitetty Korkeakoulujen arviointineuvoston vuonna 2010 toteuttaman auditoinnin suositusten perusteella. Lisäksi vuoden 2014 organisaatiouudistus on selkeyttänyt laatupolitiikan ja strategisen johtamisen yhdenmukaisuutta. Auditoinnin perusteella laatupolitiikan ja korkeakoulun strategialähtöisen johtamisen välillä on kiinteä yhteys, ja ammattikorkeakoululla on näyttöä toiminnan systemaattisesta kehittämisestä. Vuosittaiset toimintasuunnitelmat, talousarvio, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat viedään käytäntöön laatujärjestelmän mukaisilla toimintatavoilla, joissa hyvin toimivat koulutusohjelma- ja yksikkötasoiset tuloskeskustelukäytännöt ovat keskiössä. Toiminnan tuloksia seurataan systemaattisesti etenkin määrällisillä mittareilla, josta ne edelleen ovat vaikuttamassa seuraavan vuoden suunnitelmiin (katso 4.1). 23
4 Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä ja sen tuottama tieto palvelevat strategista johtamista ja toiminnanohjausta. Organisaation vahvuutena on määrälliseen tietoon perustuvan päätöksenteon systemaattisuus. Laadullisen tiedon käsittelyyn liittyviä prosesseja ollaan jo kehittämässä osaksi järjestelmää. Vakiintuneet menettelytavat varmistavat, että tuotettua tietoa hyödynnetään ja että siitä viestitään systemaattisesti ammattikorkeakouluyhteisön jäsenille ja ulkoisille sidosryhmille. Laatujärjestelmä toimii tasaisesti organisaation eri tasoilla ja yksiköissä. Johtajat ja yhteisön jäsenet ovat selkeästi sitoutuneita laatukulttuurin kehittämiseen ja juurruttamiseen. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen on kehittyvässä vaiheessa. 4.1 Laatujärjestelmän tuottama tieto ja sen hyödyntäminen strategisessa johtamisessa Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä tuottaa laaja-alaista, strategiassa määriteltyihin mittareihin pohjautuvaa tietoa strategisen johtamisen ja päivittäisen toiminnanohjauksen tarpeisiin. Tuotettua tietoa käytetään systemaattisesti toiminnan kehittämiseen. Laatujärjestelmän huomattava vahvuus on etenkin määrällisen seurantatiedon systemaattinen kerääminen ja sen avulla tuotetun analyysin vieminen käytäntöön organisaation eri toiminnoissa. Määrällinen seurantatieto kerätään sitä varten kehitettyyn SOKKA-tietojärjestelmään, jossa se on henkilöstölle ja opiskelijoille nähtävillä. Mittaritulosten läpinäkyvyys kaikille sisäisille toimijoille sekä kehittämistoimenpiteiden kirjaaminen KETO-tietokantaan tekevät johtamisesta avointa ja sitouttavaa. Läpi organisaation toimiva tuloskeskustelukäytäntö systematisoi laatutiedon käsittelyn ja sen pohjalta päätettyjen toimenpiteiden viestinnän koko henkilöstölle. Tuloskeskusteluihin osallistuvat kaikki henkilöstöön kuuluvat ja ne järjestetään koulutusohjelmittain. Lisäksi ylempään AMK-tutkintoon johtaville koulutuksille järjestetään kaikki alat käsittävä yhteinen keskustelu ja tukipalveluille, TKI-toiminnalle sekä viestinnälle on omat keskustelunsa. Keskusteluja vetää 25
rehtori ja niihin osallistuvat myös vararehtorit ja strategiajohtaja. Haastattelujen perusteella tuloskeskustelut ovat hyvin vuorovaikutteisia ja tuovat hyvin esiin määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta pystytään määrittämään riittävän konkreettiset toiminnalliset tavoitteet. Tulossopimuksissa käsitellään koko ammattikorkeakoulun tason tavoitteiden lisäksi kunkin toimintayksikön omat määrälliset tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi tulevan vuoden osalta. Tuloskeskustelujen lisäksi laatutiedosta viestintää henkilöstölle tehostavat säännölliset henkilöstökokoukset. Ammattikorkeakoulun sisäiset auditoinnit sekä ennen kaikkea Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa vuonna 2014 toteutettu auditointi ovat tuottaneet organisaatiolle toiminnallista kehittämistä tukevaa aineistoa, jonka perusteella toimintaa on parannettu systemaattisesti. Auditoinnit ovat tuottaneet tietoa strategisen johtamisen tueksi, mikä on näkynyt laatujärjestelmän kehitystyössä (katso 5.1) sekä toiminnan laadun kehittämisessä esimerkiksi projektinhallintamenettelyjen osalta (katso 6.3). Opiskelijoiden osalta laatuviestintä perustuu opiskelijakunta SAIKOn säännöllisiin tapaamisiin sekä ammattikorkeakoulun johtoryhmän että rehtorin kanssa, ja ryhmänvanhintoiminnassa käytävään keskusteluun (katso ryhmänvanhintoiminnasta tarkemmin 6.1). Auditointivierailu osoitti, että ryhmänvanhintoiminta toimii luotettavasti läpi koko organisaation ja että sen kautta syntyvää tietoa hyödynnetään. Sekä opiskelijat että henkilökunta ovat ottaneet ryhmänvanhintoiminnan omakseen. Myös opiskelijoiden on mahdollista seurata laatutulosten kehittymistä intranetin kautta. Ulkoiset sidosryhmät saavat tietoa systemaattisesti verkkosivujen, yhteiskuntavastuuraportin, uutiskirjeiden ja neuvottelukuntien kautta. Ulkoisten sidosryhmien aktiivinen osallistuminen systemaattisen palautteen antamiseen on kuitenkin vähäistä neuvottelukuntatoiminnan ulkopuolella. Viestinnän kohdentaminen asiakastietokannan suunnitelmallista käyttöä kehittämällä tukisi auditointiryhmän mielestä organisaation laatutavoitteita. Laatujärjestelmän kehityskohteena auditointiryhmän näkemyksen mukaan on uudessa strategiassa aiempaa laajempaan rooliin nousseen laadullisen tiedon systemaattinen kerääminen, analysointi ja hyödyntäminen strategisessa johtamisessa. Korkeakoulu on itsekin tunnistanut laadullisen palautteen keräämisen systemaattisuuden puutteen erityisesti ulkoisten sidosryhmien osalta. Kehityskohteena auditointiryhmä näkee myös jo kerätyn laajan laadullisen aineiston (muun muassa ryhmänvanhimpien keskustelut, neuvottelukuntien kokoukset) johdonmukaisen hyödyntämisen johtamisessa. Organisaatiossa onkin uuden strategian myötä ryhdytty selkeyttämään laadullisen tiedon käsittelyyn liittyviä käytänteitä, mutta niiden toimivuudesta ei auditointivierailun aikana ollut vielä kokemusta. Käytännössä merkittävään rooliin laadullisen tiedon keräämisessä on noussut jatkuva epämuodollinen keskustelu organisaation eri tasojen edustajien ja ulkoisten sidosryhmien välillä. Haastattelujen perusteella myös koulutuksen kehittämisessä opiskelijoiden antama jatkuva epämuodollinen palaute on merkittävässä roolissa. Korkeakoululla ei kuitenkaan ole luotettavaa menettelyä epävirallisissa tilanteissa eri tahoilta saadun jatkuvan ja monimuotoisen palautteen keräämiseen kokonaiskuvaksi, jota se voisi järjestelmällisesti hyödyntää toiminnan kehittämises- 26
sä. Nykytilanne voi esimerkiksi synnyttää riskin, että tärkeätkin palautteet jäävät huomioimatta strategisessa johtamisessa, koska niitä ei ole viety organisaatiossa eteenpäin, tai palautteen ollessa ristiriitaista vain osa palautteesta huomioidaan johtamisprosessissa. Auditointiryhmä suosittelee, että ammattikorkeakoulu kehittää menettelyn, jolla henkilökuntaa kannustetaan systemaattisesti raportoimaan ulkoisilta sidosryhmiltä ja opiskelijoilta saamaansa palautetta syötteeksi toiminnanohjausjärjestelmään. Yleisemmin auditointiryhmä ehdottaa laatuprosessien kehittämistä siten, että laajat epämuodolliset keskustelut tuodaan palauteprosessin osaksi, jolloin olemassa oleva kaksisuuntainen keskusteluyhteys tulee nykyistä näkyvämmäksi ja tukee aiempaa paremmin järjestelmällistä toiminnan kehittämistä. Opiskelijoiden osalta yhtenä työkaluna voisi toimia myös opintojaksojen puolivälissä tehtävä avoimen laadullisen palautteen kerääminen ja sen systemaattinen analysointi. Tämä sallisi toiminnan kehittämisen jo opintojakson kuluessa, ja mahdollistaisi PEDA-tiimissä käsittelyn kautta laajemmankin vaikuttamisen koulutusprosessiin. Toinen systemaattiseen tiedonkeruuseen liittyvä potentiaalinen kehityskohde on ammattikorkeakoulun käyttämä strateginen mittaristo. Nyt mittarit lähtevät pääsääntöisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusindikaattoreista. Auditointiryhmä ehdottaa, että korkeakoulussa selvitetään, tukevatko mittarit optimaalisesti strategian toteutumisen seurantaa vai olisiko tarvetta ottaa käyttöön joitakin muita mittareita esimerkiksi visiotilan saavuttamisen seurantaan. Mahdollisia mittareita kansainvälistymistavoitteisiin liittyen voisivat olla ulkomaalaissyntyisen henkilöstön määrä, kansainvälinen TKI-rahoitus tai ulkomaisten valmistuneiden työllistyminen alueelle. 4.2 Laatujärjestelmän toimivuus organisaation eri tasoilla ja yksiköissä Laatujärjestelmä toimii tasaisesti läpi koko organisaation. Auditointivierailun perusteella organisaation eri tasot ja yksiköt noudattavat systemaattisesti laatujärjestelmässä määriteltyjä käytäntöjä. Selkeästi vastuutettu johtamisjärjestelmä ja johdon jatkuva keskinäinen vuoropuhelu tukevat yhtenäisen toimintakulttuurin syntymistä. PEDA-tiimi ja TIKI-tiimi ovat auditointivierailun perusteella hyvin toimivia, organisaatiota poikkileikkaavia elimiä. Ne kehittävät aktiivisesti oman tiiminsä vastuualuetta (pedagoginen kehittäminen; tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen) ja tuottavat uusia menettelyjä johdonmukaisesti kerätyn palautteen perusteella. Haastattelujen perusteella PEDA- ja TIKI-tiimien keskinäinen yhteistyö on vasta alkuvaiheessa. Auditointiryhmä suosittelee yhteistyön vahvistamista opetuksen ja TKI-toiminnan yhteyden kehittämiseksi, jotta molemmissa tiimeissä tunnistetut hyvät käytännöt saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Vierailun perusteella neuvottelukunnat toimivat aktiivisesti ja sitovat alueen keskeiset toimijat mukaan laatutyöhön. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten panos sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen on huomattava. 27
Saimaan ammattikorkeakoululla on pitkäaikainen ja selkeästi määritelty prosessi strategisten kansainvälisten kumppaneiden määrittelystä ja palveluista (katso 7.1). Ammattikorkeakoulu on myös aloittamassa International Advisory Board toimintaa (IAB) kansainvälisyyden lisäämiseksi kaikessa toiminnassaan. Tämä on organisaation vision näkökulmasta erittäin hyvä kehityssuunta, joskaan IAB:n toimintakäytännöistä ja vaikutuksista ei ole vielä luotettavaa seurantatietoa. 4.3 Korkeakoulun laatukulttuuri Vierailun perusteella ammattikorkeakoulun laatutyön vastuunjako toimii käytännössä hyvin. Linjaorganisaation eri tasojen edustajat tiedostavat ja kantavat vastuunsa. Laatupäällikkö ja laaturyhmä toimivat johdonmukaisesti määriteltyjen menettelyiden mukaisesti ja jalostavat laatujärjestelmästä tuotetusta tiedosta konkreettisia kehitystoimia. Laatutoimijat nauttivat organisaatiossa laajaa luottamusta, eikä heidän ja linjajohdon toiminnassa ole tuloksellisuutta haittaavia päällekkäisyyksiä tai epäselvyyksiä. Kehitettävää auditointiryhmä näkee lähinnä laatujärjestelmän kokonaisuuden arviointiin ja kehittämiseen liittyvissä vastuissa (katso 5.1). Laatukulttuurin käytännönläheisyyttä korostetaan kannustamalla henkilöstöä parempiin tuloksiin tähtääviin kokeiluihin. Ammattikorkeakoulussa on vahva ja toimiva kokeilukulttuuri, jonka taustalla on johdon tuki. Organisaatiolla ei kuitenkaan ole vielä käytössä systemaattista menettelytapaa kokeiluissa syntyneiden hyvien käytänteiden järjestelmälliseen siirtämiseen organisaation eri osien välillä. Auditointiryhmä suosittelee luomaan menettelyn onnistuneiden kokeilujen jakamiseksi koko organisaatioon. Ammattikorkeakouluyhteisön toimijat ovat ilmeisen sitoutuneita laadun kehittämiseen ja laatukulttuuriin. Haastattelujen perusteella johto tukee uusien ratkaisujen kehittämistä sekä avoimuutta. Yhtenä esimerkkinä tästä on se, että johdon ja esimiesten kalenterit ja opettajien työsuunnitelmat ovat avoimia koko organisaatiolle. Sekä henkilöstön että opiskelijoiden yhteisenä tavoitteena on laadukkaan osaamisen aikaansaaminen ja sitä tukevien toimintatapojen edelleen kehittäminen. Laatukulttuurin kehityskohteena on jo aiemmin mainittu vapaamuotoisen palautteen integrointi osaksi laatujärjestelmää. 28
5 Laatujärjestelmän kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulu kehittää laatujärjestelmää suunnitelmallisesti. Laatujärjestelmän arvioimiseen on luotu toimivia menettelytapoja. Korkeakoulu pystyy tunnistamaan järjestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita tehokkaasti ja järjestelmän tuloksekkaasta kehityksestä kertyy näyttöä yhä enemmän. Laatujärjestelmä on edelliseen auditointiin verrattuna aiempaa toimivampi. Laatujärjestelmän kehittäminen on kehittyvässä vaiheessa. 5.1 Laatujärjestelmän kehittämismenettelyt Saimaan ammattikorkeakoulun laatujärjestelmälle on asetettu viisi laajaa tavoitetta (katso 3.1). Laatujärjestelmää arvioidaan suhteessa näihin tavoitteisiin, mikä kertoo johdonmukaisesta pyrkimyksestä kehittää järjestelmää tavoitteellisesti. Korkeakoulu on kehittänyt useita menettelytapoja, joita se soveltaa laatujärjestelmän kehittämisessä suunnittelun vuosikellon mukaisessa rytmissä. Menettelyt nojaavat jatkuvaan arviointiin ja sen pohjalta tehtäviin parantamistoimenpiteisiin. Järjestelmä hyödyntää vuosittaisia laatusuunnitelmia, joissa täsmennetään vuosittaiset laatujärjestelmän kehittämiskohteet edellisen suunnittelukauden tulosten pohjalta. Suunnitelmiin voidaan sisällyttää myös useamman vuoden kehittämiskohteita. Auditointiryhmän mielestä tämä tukee erittäin hyvin työn suunnitelmallisuutta. Käytössä ovat myös sisäiset ja ulkoiset arvioinnit, joista johtoryhmä päättää laaturyhmän toimintasuunnitelman pohjalta. Vierailun perusteella etenkin korkeakoulun johto ja laaturyhmä pitivät molempia auditointitapoja hyödyllisinä myös laatujärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Sisäisiä auditointeja on toistaiseksi käytetty enemmän toiminnan laadun kuin laatujärjestelmän kehittämiseen ennen muuta koulutuksen osalta. Sisäisissä auditoinneissa ollaan siirtymässä teemaauditointeihin, joilla vierailun perusteella pyritään vahvistamaan horisontaalista vaikuttavuutta, kun koulutusohjelmakohtaisista sisäisistä auditoinneista on jo pitempiaikaista kokemusta. Syksyllä 2016 käynnistyneen ensimmäisen teemapohjaisen sisäisen auditoinnin teemaksi on valittu 29
innovatiivinen ja kokeileva toimintatapa. Auditointiryhmä pitää teema-auditointia lupaavana käytänteenä laadunhallinnassa ja suosittelee teema-auditointien kokeilua myös itse laatujärjestelmän kehittämisessä. Sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston että Karelia-ammattikorkeakoulun tekemien ulkoisten auditointien kehittämissuosituksia on hyödynnetty systemaattisesti laatujärjestelmän uudistamisessa (katso 5.2). Uutena välineenä kehittämistoimenpiteiden seurantaan ja niistä viestimiseen on hiljattain otettu käyttöön KETO-tietokanta, jota haastatteluiden perusteella ei vielä juurikaan tunnistettu johdon ja laaturyhmän ulkopuolella. Auditointiryhmä kannustaa sen jatkokehittelyyn pitäen sitä hyvänä työkaluna myös laatujärjestelmän kehitystyössä. Hallitukselle määritellyssä roolissa laatujärjestelmän kehittämisessä on kehitettävää. Haastattelujen perusteella hallitus keskittyy lähinnä toiminnan laadun tarkasteluun ja sille annettu vastuu laatujärjestelmän tavoitteiden toteutumisen arvioinnista ei vaikuttanut saavan vastaavaa painoarvoa. Vuodesta 2016 alkaneen uuden strategiakauden johdosta hallituksella ei ole vielä riittävää kokemusta siitä, miten laatujärjestelmä tukee uuden strategian toteutumista. Auditointiryhmä suositteleekin ammattikorkeakoulua konkretisoimaan ja tarvittaessa harkitsemaan uudelleen hallituksen roolia ja vastuita laatujärjestelmän kehittämisessä, kun ensimmäinen uuden strategian mukainen tavoite-tulos-sykli on saatu päätökseen ja kokemuksia on karttunut enemmän. Laatujärjestelmän vastuunjaon (katso 3.1) mukaisesti opiskelijat eivät ole laajamittaisesti kehittämässä laatujärjestelmää, mikä näkyy etenkin opiskelijakunta SAIKOn ohuena roolina. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksien ja vastuiden laajentaminen voisi edesauttaa laatujärjestelmän vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista ja tukea järjestelmän kehittämistä. Korkeakoulun laatukäsikirja ei sisällä varsinaista laatujärjestelmän kehittämistä koskevaa prosessikuvausta, mutta kylläkin useita toiminnan laadun kehittämistä varten luotuja prosessikuvauksia ja menettelytapoja. Korkeakoululla ei siis ole systemaattista kuvausta itse laatujärjestelmän kehittämiseen käytettävistä menettelytavoista; esimerkiksi millä menettelytavoilla varmistetaan, että vastuunjako toimii, palautejärjestelmät toimivat, hankkeiden loppuarviointi toimii, saatua arviointitietoa hyödynnetään, kehittämistoimenpiteiden seuranta toteutuu tai että laadun näkökulma on systemaattisesti esillä tulosneuvotteluissa ja kehityskeskusteluissa. Auditointiryhmä suosittelee, että korkeakoulu laatii selkeän kuvauksen myös niistä menettelytavoista, joita käytetään laatujärjestelmän kehittämiseen järjestelmänä. Yleisesti ottaen korkeakoulu pystyy kuitenkin tunnistamaan järjestelmän vahvuuksia ja kehittämiskohteita hyvin. Selkeinä laatujärjestelmän kehittämiskohteina itsearvioinnin mukaan ovat entistä systemaattisempi laatujärjestelmän kehittämistoimenpiteiden seuranta, mittareiden kehittäminen tukipalveluille (vaikutus strategisten tavoitteiden toteuttamiseen) ja entistä systemaattisempi laadullisen tiedon tuotanto. Myös auditointiryhmän näkemyksen mukaan nämä ovat kehittämiskohteita. Auditointiryhmä yhtyy korkeakoulun käsitykseen, jonka mukaan laatujärjestelmän vahvuus on ulkoisten ja sisäisten auditointien käyttäminen laatujärjestelmän kehittämisessä. Korkeakoulu on tunnistanut laatuajattelunsa etenemisen entistä vahvemmin kohti toimenpiteitä ja järjestelmän kehittämistä, mikä tuli esiin myös vierailun aikana. 30
5.2 Edellisen auditoinnin jälkeinen kehittämistyö Laatujärjestelmän kehitysvaiheiden kuvaus itsearviointiraportissa kertoo pitkäaikaisesta kehitystyöstä, josta on myös näyttöjä. 1990-luvulla sovellettiin ensin ISO-9000-standardin mukaista laatujärjestelmämallia, sittemmin EFQM-mallia. 2000-luvun alussa painopiste oli tiedolla johtamisessa, suorituskyky- ja vertailutietojen hyödyntämisessä sekä systemaattisessa, tavoitteisiin ja tuloksiin perustuvassa kehitystyössä. Myöhemmin laatujärjestelmä nivottiin aiempaa selkeämmin osaksi korkeakoulun toiminnanohjausta ja edelleen 2010-luvun alussa tiiviimmin osaksi korkeakoulun strategista johtamista. Vuonna 2014 oli vuorossa Karelia-ammattikorkeakoulun tekemä ulkoinen auditointi, jonka myötä korkeakoulu muun ohella määritteli uudelleen laaturyhmän roolin ja panosti kehittämisen toimenpiteiden seurantaan ja tuloksista viestimiseen. Kehittämisen suuret linjat nojaavat edellisen, Korkeakoulujen arviointineuvoston vuosina 2010 2011 toteuttaman auditoinnin kehittämissuosituksiin, joten kehitystyötä voidaan pitää myös melko systemaattisena. Ammattikorkeakoulu ryhmitteli ja tarkensi edellisen auditoinnin keskeiset suositukset kahdeksaan toimenpidekokonaisuuteen: 1. Tietojärjestelmien ja dokumentaation selkiinnyttäminen 2. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiojärjestelmän laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen erityiskohteena 3. Ulkoisten sidosryhmien roolin vahvistaminen toiminnan ja laadunvarmistuksen kehittämisessä 4. Palautejärjestelmien sisältämän tiedon systemaattisempi tallentaminen 5. Laatujärjestelmän kehittäminen ja tavoitteiden toteutumisen seuranta 6. Kulttuurialan laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen 7. Henkilöstön osaamisen ja rekrytoinnin kehittäminen 8. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten roolia tulisi sisällyttää osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Laatujärjestelmää on kehitetty edellisen auditoinnin suositusten perusteella, mutta itsearvioinnissa osoitetaan myös pysyvämpiä haasteita, kuten ulkoisten sidosryhmien roolin vahvistaminen ja palautejärjestelmien toimivuus. Hallituksen roolin tunnistaminen osana laatujärjestelmää on jäänyt osin epäselväksi, vaikka sitä on muotoiltu suosituksen suuntaan. Nykyisen vastuunjaon mukaan hallitus arvioi laatujärjestelmän tavoitteiden toteutumista (katso kuitenkin 5.1), arvioi jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen toteutumista strategisella tasolla tulosten perusteella sekä hyväksyy yhteiskuntavastuun ja laatulupaukset. Vuonna 2014 toteutettu organisaatiouudistus on muuttanut myös laatujärjestelmää. Strategiajohtajan, laatupäällikön, laaturyhmän ja johtoryhmän työnjako on selkeytynyt, ja TIKI-tiimin toiminta (katso 6.3) on vakiinnutettu. Prosesseja ja toimintatapoja on käytettävyyden parantamiseksi yhtenäistetty, vähennetty ja yksinkertaistettu. Uusittua intranetiä pidettiin haastatteluissa laajasti selvänä parannuksena laatujärjestelmän edellyttämässä viestinnässä. Korkeakouluyhteisö kokee laatujärjestelmän entistä toimivampana. 31