Varhaiskasvatuksen strategia Oriveden kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelukeskus

Varhaiskasvatuksen strategia Oriveden kaupunki Kasvatus- ja opetuspalvelukeskus

1. Strategian tavoitteet 3 1.1. Taustaa ja lähtökohdat strategiatyölle 3 1.2. Varhaiskasvatus käsitteenä 3 1.3. Toimintaa ohjaavat säädökset 4 1.4. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon arvot Orivedellä 5 1.5. Yksityinen varhaiskasvatus 5 1.6. Hoitopaikkatakuu 5 2. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilan kuvaus 5 2.1. Lapsimäärän kehitys 6 2.2. Henkilöstömäärän kehitys 2.3. Varhaiskasvatuksen organisaatio ja johtaminen 6 2.4. Varhaiskasvatusmuodot ja yksiköt 6 2.4.1. Päiväkotihoito 6 2.4.2. Perhepäivähoito 7 2.4.3. Avoin varhaiskasvatus 7 2.5. Kasvun- ja oppimisen tuki 7 3. Varhaiskasvatuksen seudullinen yhteistyö 8 3.1. Orivesi osana Tampereen kaupunkiseutua 8 3.2. Yhteiset, seudullisesti sovitut periaatteet ja sopimukset 9 varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa LITTEET 2

1. Strategian tavoitteet Oriveden varhaiskasvatuksen strategiatyön tavoitteena on luoda Oriveden kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden alaiselle varhaiskasvatuksen tulosalueelle pitkän tähtäimen suunnitelma palveluiden tuottamiseksi ja järjestämiseksi Orivedellä. Tavoitteena on tuottaa laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, jotka vastaavat kysyntään. Tärkeänä tavoitteena on varhaiskasvatuspaikkojen riittävyyden turvaaminen nykyisille ja tuleville orivesiläisille lapsille. 1.1. Taustaa ja lähtökohdat strategiatyölle Oriveden kaupungin Lasten ja nuorten lautakunta on kokouksessaan 10.11.2015 99 valtuuttanut kasvatus- ja opetuspalvelut laatimaan varhaiskasvatuksen strategian. Strategiatyötä on jatkettu muokkaamalla varhaiskasvatuksen strategia vastaamaan Oriveden kaupungin strategiaa. Varhaiskasvatuksen strategian tavoitteena on suunnitella varhaiskasvatuksen järjestäminen joustavasti ja tilanteisiin reagoivalla tavalla jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä. Painopisteenä on laadun ja kustannustehokkuuden yhteensovittaminen sekä hoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen nykyisille ja tuleville orivesiläisille lapsille. Varhaiskasvatuksen strategiassa kiteytetään yhdenmukainen näkemys varhaiskasvatuksesta Orivedellä sen arvot, visio ja päämäärä. Varhaiskasvatuksen strategia päivitetään toimintakausittain. Lasten ja nuorten lautakunta on kokouksessaan 10.11.2015 99 nimennyt työryhmän valmistelemaan varhaiskasvatuksen strategiaa. Työryhmään kuuluvat: - Jussi Lintunen, varhaiskasvatuksen johtaja - Paula Montonen, lasten ja nuorten lautakunnan jäsen - Miri Halmetoja, kiertävä varhaiskasvatuksen erityisopettaja - Minna Lähteinen, toimistosihteeri, työryhmän sihteeri - Silja Silvennoinen, kasvatus- ja opetusjohtaja, työryhmän puheenjohtaja - Tiina Westerlund, päivähoidon aluejohtaja. 1.2. Varhaiskasvatus käsitteenä Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä. Varhaiskasvatus on ennen kouluikää tapahtuvaa kasvatustoimintaa. Varhaiskasvatuksen yleisenä tavoitteena voidaan pitää lapsen persoonallisuuden kaikinpuolista kehittämistä. Varhaiskasvatuksen tuella lapsi siirtyy joustavasti perusopetukseen. Suomessa annetaan julkista varhaiskasvatusta kuntien tai yksityisten palvelun tarjoajien järjestämänä päivähoidossa, esiopetuksessa sekä erilaisissa aamu- ja iltapäiväkerhoissa. Varhaiskasvatuspalvelut on merkittävä toimintakokonaisuus lapsiperheiden tukijärjestelmässä. Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Julkisen varhaiskasvatuksen tehtävänä onkin tukea lapsen kasvatusta ja vanhemmuutta (kasvatuskumppanuus). Varhaiskasvatuksessa ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Tällöin voidaan taata mahdollisimman hyvät edellytykset kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen. Lapsen hyvinvointia edistetään vaalimalla lapsen toimintakykyä ja terveyttä ja huolehtimalla hänen perustarpeistaan. Lapsen hyvinvointia edistävät varhaiskasvatuksessa mahdollisimman turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet. Hyvä hoito luo perustan kaikelle toiminnalle varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön on tiedostettava varhaiskasvatustyön perustana olevat arvot ja eettiset periaatteet. 3

Kasvattajien tehtävänä on varhaiskasvatuksessa suunnitella toimintaa sekä rakentaa lapsille ympäristö, jossa näkyy olennaisena leikkiminen - lapselle ominaisin tapa toimia - sekä liikkuminen ja tutkiminen. Kasvattajan tehtävänä on kannustaa lasta omatoimisuuteen, jotta lapsen voi kokea iloa osaamisestaan. Lapsen on saatava myös apua sitä tarvitessaan. 1.3. Toimintaa ohjaavat säädökset Varhaiskasvatusta ja sen alaista päivähoitoa säätelevät useat eri lait ja asetukset. Tärkein varhaiskasvatuksen järjestämistä ja toimintaa ohjaava laki on Laki lasten päivähoidosta (19.1.1973/36). Lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi 580/2015 ja se tuli voimaan 1.8.2015. Varhaiskasvatuslaki sisältää säännöksiä päivähoidon toimintamuodoista (päivähoitotoiminta, päiväkotihoito, perhepäivähoito ja leikkitoiminta), sekä säännöksiä varhaiskasvatuksesta subjektiivisena oikeutena. Jokaisella lapsella on oikeus saada päivähoitopaikka. Kunnan päätösvaltaan kuuluu se, miten ja millaista varhaiskasvatusta kunnassa järjestetään. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on otettava käyttöön 1.8.2017 ja suunnitelman tulee olla laadittu Opetushallituksen määräyksen 39/011/2016 (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016) mukaisesti. Laki lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 1.1.2007. Siinä säädetään erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuuden vahvistamisesta kohdassa 4 a. 2 a (8.5.2015/580) Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia; 2) tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasaarvon toteuttamista; 3) toteuttaa lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistaa myönteiset oppimiskokemukset; 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö; 5) turvata lasta kunnioittava toimintatapa ja mahdollisimman pysyvät vuorovaikutussuhteet lasten ja varhaiskasvatushenkilöstön välillä; 6) antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; 7) tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä; 8) kehittää lapsen yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä ohjata eettisesti vastuulliseen ja kestävään toimintaan, toisten ihmisten kunnioittamiseen ja yhteiskunnan jäsenyyteen; 9) varmistaa lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin; 10) toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. 4

1.4. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon arvot Orivedellä Oriveden kaupungissa varhaiskasvatuksen toiminnan perusajatuksena on lapsen kohtaaminen kokonaisvaltaisena yksilönä kunnioittaen lapsuutta elämänvaiheena. Keskeisinä arvoina huomioimme pedagogisessa varhaiskasvatuksessa lasten osallisuuden lasta kunnioittaen. Tuemme perhettä ja vanhemmuutta osana kasvatuskumppanuutta. Toimintamme on kiireetöntä ja huomioimme jokaisen lapsen ja hänen läheisyyden tarpeensa. Henkilöstö kasvattaa, opettaa ja hoitaa lapsia myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. 1.5. Yksityinen päivähoito Oriveden kaupunki tukee yksityistä varhaiskasvatuspalvelua maksamalla Kelan lakisääteisen yksityisen hoidon tuen lisäksi erillistä kuntalisää. Lisän suuruuden ja muut ehdot kunta saa määritellä itse. Ennen kuntalisän käyttöönottoa (2 kk) kunnan on tehtävä sopimus maksamisesta Kelan kanssa. Yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä maksetaan yksityisen päivähoitopalvelujen tuottajalle perheiden hakemuksesta, jolloin perheiden tulee täyttää muut yksityisen hoidon tuesta määrätyt ehdot. Kela laskuttaa kaupunkia näistä lisistä lasten kotihoidon tuen maksatuksen tapaan. Vaihtoehtona yksityisen varhaiskasvatuksen tukemisessa tutkitaan seudullisesti käytössä oleva palveluseteli järjestelmä käyttöönotto. Palvelusetelijärjestelmä tukee perheitten tasa-arvoa palvelumuotoa valittaessa. 1.6. Hoitopaikkatakuu Oriveden kaupungissa otetaan käyttöön hoitopaikkatakuu järjestelmä. Hoitopaikkatakuu on yksi kunnan mahdollisuuksista säädellä palvelutarjontaa. Takuu tarkoittaa sitä, että hoidosta määräajaksi pois jäävän lapsen vanhemmille annetaan takuu siitä, että lapsi voi palata samaan hoitopaikkaan poissaolon päätyttyä. Näin poissaolevan lapsen tilalle voidaan sijoittaa toinen päivähoitoa tarvitseva lapsi. Hoitopaikkatakuu ei koske perhepäivähoitoa, koska hoitajalla on pieni lapsiryhmä, ja ei voida taata hoitopaikan vapautumista toimintakauden vaihtuessa. Hoitopaikkatakuun käyttöön otto päiväkodeissa vapauttaa päivähoitopaikkoja tehokkaaseen käyttöön ja nostaa käyttöastetta. 2. Varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytila ja tavoitteet Lyhyen aikavälin tavoitteet Varhaiskasvatuksen visio: Varhaiskasvatusorganisaatio on muuntautumiskykyinen ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, joka luo mahdollisimman pysyvän ja turvallisen kasvuympäristön sekä pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet. Varhaiskasvatusta pystytään järjestämään kaikille sitä tarvitseville lapsille mahdollisimman hyvissä olosuhteissa. Pitkän aikavälin tavoitteet Varhaiskasvatuksen päivähoidossa kasvaa hyvinvoivia, hyvän itsetunnon omaavia, toiset ihmiset huomioonottavia ja omatoimisia lapsia. Varhaiskasvatuksen palveluja tuotetaan kuntalaisille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Palveluiden tarjonta vastaa kysyntää ja kaikille hoitoa tarvitseville lapsille pystytään osoittamaan sopiva varhaiskasvatuspaikka oman kunnan palveluiden piiristä aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja perheen toiveiden mukaista. 5

Varhaiskasvatuksen henkilöstö on työhönsä sitoutunutta ja työn johtaminen on toimivaa, oikeudenmukaista ja motivoivaa. Työntekijöillä on hyvät työolosuhteet, jotka tukevat työssä jaksamista ja kehittymistä. Selvitetään tarve rakentaa tai rakennuttaa Orivedelle vähintään 100 paikkainen päiväkoti korvaamaan pienet, vanhat ja toimimattomat alun perin muuhun kuin päiväkotikäyttöön rakennetut tilat. Vuorohoidon siirtäminen tähän uuteen yksikköön selvitetään. 2.1. Varhaiskasvatuksen lapsimäärä Toimintakaudella 2015-2016 hoitolasten määrä on 355 lasta, joka on 45% kokonaislapsimääristä, jotka ovat varhaiskasvatusikäisiä. Väestöennusteiden ja talous- ja työllisyys ennusteiden mukaan Oriveden kaupungin varhaiskasvatusikäisten Ikäluokat pienenevät vähitellen ja talouskehitys elpyy hitaasti, joten päivähoidon kokonaiskysyntä ei kasva. Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen piirissä olevien määrä ikäluokkaa kohden tulee nousemaan 55 prosenttiin lähivuosina. 2.2. Varhaiskasvatuksen henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys vuosina 2016 2020. Oriveden kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön määrää on toimintakaudella 2015-2016 85 henkilöä. Arvioiden mukaan henkilöstön määrä vähenee hitaasti varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän hitaan vähenemisen mukaisesti. Henkilöstön väheneminen kyetään toteuttamaan eläköitymisten ja muiden työstä poissaolojen avulla. Henkilöstön pedagogista osaamista kehitetään vastaamaan varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden vaatimusten mukaiseksi huomioimalla koulutus- ja pedagoginen osaaminen rekrytoinnissa. Henkilöstön pedagogista osaamista parannetaan kunnan järjestämän koulutuksen avulla ja osallistumalla seutukunnallisiin koulutushankkeisiin ja koulutusyhteistyöhön. Varhaiserityiskasvatuksen toteutukseen varataan riittävät resurssit suuntaamalla resurssit vastaamaan tarvetta. 2.3. Varhaiskasvatuksen organisaatio ja johtaminen Varhaiskasvatus kuuluu Oriveden kaupungin organisaatiossa kasvatus- ja opetuspalvelukeskukseen. Kasvatus- ja opetuspalvelukeskusta johtaa kasvatus- ja opetusjohtaja. Varhaiskasvatuksen tulosaluetta johtaa kasvatus- ja opetusjohtajan alaisuudessa työskentelevä varhaiskasvatuksen johtaja. Varhaiskasvatuksen johtaja vastaa varhaiskasvatuksen tulosalueen kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja toiminnan suunnittelusta. Hänen alaisuudessaan päivähoitoa johtavat ja organisoivat kolme päivähoidon aluejohtajaa sekä päiväkodin johtaja. Tavoitteena on, että jokaisen lähiesimiehen alaisuudessa olisi noin 25 työntekijää. 2.4. Varhaiskasvatushoitomuodot ja yksiköt Orivedellä varhaiskasvatusta toteutetaan kunnallisena päiväkotihoitona, vuorohoitona päiväkodissa ja kunnallisena perhepäivähoitona sekä yksityisenä päivähoitona. Yksityisten toimijoiden toiminta mahdollistetaan yksityisen tuen kuntalisällä ja tutkitaan mahdollisuus siirtyä palvelusetelijärjestelmään. Yksityisten toimijoiden mahdollisuudet toimia varhaiskasvatuspalvelujen tuottajina Orivedellä selvitetään. 6

Avoimen varhaiskasvatustoiminnan palvelut, jotka on suunnattu perheille, joilla ei ole työn tai opiskelun vuoksi tarvetta päivähoidolle toteutetaan subjektiivisen päivähoidon 20 tunnin viikoittaisella varhaiskasvatuksella. Arvio päivähoitoyksiköiden käytöstä tulevaisuudessa päivitetään vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. 2.4.1. Päiväkotihoito Kunnallisen päiväkotiverkoston laajuutta ja toimintamuotoja arvioidaan ja muokataan vuosittain vastaamaan varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää huomioiden alueelliset piirteet kysynnässä. Yksityisten päiväkotien edellytykset tulla täydentämään Oriveden kaupungin varhaiskasvatuksen palveluverkkoa selvitetään. Orivedellä Vuorohoitoa toteutetaan vuoropäiväkodissa. Lasten ja nuorten lautakunnan linjauksen mukaan Lapsella on oikeus saada vuorohoitoa vanhempien vuorotyöstä johtuen siihen saakka kunnes täyttää 9 vuotta. Epätyypilliset työajat ovat yleisiä. Tarve aikaiselle aamuhoidolle tai myöhäiselle iltahoidolle on kasvanut. Myös hoitoaikatarpeiden ennakoimattomuus on lisääntynyt vanhempien lyhytaikaisten ja nopeasti muuttuvien työsuhteitten lisääntyessä. 2.4.2. Perhepäivähoito Perhepäivähoito pidetään osana Oriveden kaupungin varhaiskasvatuspalveluja täydentäen päiväkotiverkostoa ja vastaten etenkin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatuspalvelujen tarpeeseen. Yksityisten perhepäivähoitajien toimintaedellytykset varmistetaan kunnallisella yksityisen hoidon tuen kuntalisällä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan tarvittaessa päivähoitopaikkoja. 2.4.3.Avoin varhaiskasvatus Avointa varhaiskasvatusta toteutetaan yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa huomioiden avoimen varhaiskasvatuksen kysyntä ja resurssit toteuttaa avointa varhaiskasvatusta. 2.5. Kasvun- ja oppimisen tuki Pedagoginen tuki on osa varhaiskasvatusta. Orivedellä toimii kaksi alueellista varhaiskasvatuksen erityisopettajaa (veo). Varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat alueensa kaikkien varhaiskasvatustiimien jäseniä ja pedagogisen tuen asiantuntijoita. Syksystä 2016 lähtien Orivedellä toimii yksi pienryhmä päiväkodissa. Ryhmän henkilöstönä on neljä kasvatusvastuussa olevaa työntekijää. Orivedellä esiopetusta annetaan sekä päiväkotien että koulujen yhteydessä. Päiväkotien esioppilaiden tuesta vastaavat varhaiskasvatuksen erityisopettajat ja koulujen esioppilaiden tuesta vastaavat koulujen erityisopettajat. Tavoitteena on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapsen tuen tarve kartoitetaan ja arvioidaan yhteistyössä vanhempien ja lapsiryhmän työntekijöiden kanssa. Lapsen mielipide ja toivomukset kuullaan ikä ja kehitystaso huomioon ottaen. Yksilöllisen tuen tarpeen arviointi, suunnittelu ja toteuttaminen tehdään tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Varhaisen puuttumisen kautta lapsen myönteinen minäkuva itsestään säilyy ja vahvistuu. Toteutuksessa lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet. Riittävän aikaisella tuella voidaan edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. 7

ERITYINEN TUKEMINEN - Tuen tarve on jatkuvaa Muut - Erityispedagogisen osaamisen lisääminen tukipalvelut - Rakenteelliset tukitoimet TEHOSTETTU TUKEMINEN - Tukemisen tavat monipuolistuvat ja Vahva VEOn tarkentuvat perus- palvelut - Tuen tarve on säännöllistä PEDAGOGIIKKA - Rakenteelliset tukitoimet YLEINEN TUKEMINEN - Henkilöstö tarjoaa tukea lapselle ja perheille heti, kun tuen tarve ilmenee - Oppimisympäristöä muokataan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen turvaamiseksi - Tuen tarve on lyhytaikaista ja tilapäistä Kasvatuskumppanuus, vanhemmat Mukaellen Seppo Sarras 2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma korvaa nykyisen toiminta- ja kuntoutussuunnitelman. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet. Siinä tulee myös ilmetä kehityksen ja oppimisen tavoitteet, sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi, tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen. Havainnointi on jatkuvaa, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Koko henkilöstö koulutetaan pedagogisiin tuen menetelmiin, jolla koulutuksella vahvistamme pedagogista perusosaamista. Arvioinnin painopiste on siirtynyt varhaiskasvatuksen arviointiin ja pedagogiseen dokumentointiin. 8

3. Varhaiskasvatuksen seudullinen yhteistyö 3.1 Orivesi osana Tampereen kaupunkiseutua Orivesi on ollut osana Tampereen seutukuntaa 1.1.2009 alkaen. Varhaiskasvatuksen työryhmässä annetaan lausuntoja myös muiden seuturyhmien hankkeista, joihin otetaan kantaa tarpeen mukaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Seutuyhteistyö on tuonut Oriveden varhaiskasvatukselle myös kollegiaalista esimiestyön tukea ja mahdollisuutta vaikuttaa laaja-alaisesti seutuasioihin osana koko seutuorganisaatiota. Siksi Oriveden tulee edistää seudullisen yhteistyön mahdollisuuksia, kuten varhaiskasvatuksen yhteneväisiä sisältöjä, perustyön välistä yhteistyötä, koulutuksia, rajojen yli tapahtuvaa päivähoitopaikkojen hakemista. Tulevaisuus tulee myös varhaiskasvatuksen osalta, niin lähipalvelua kuin onkin, suuntautumaan laajempaan avautumiseen monilta perusosiltaan. Varhaiskasvatus on paljon muutakin kuin hoitopaikkojen järjestämistä. Seututyöryhmän lisäksi myös kehyskunnat kokoontuvat ajoittain pohtimaan varhaiskasvatuksen asioiden samansuuntaista järjestämistä pienemmän mittakaavan mukaisesti, jolla on merkitystä seudun pienemmille kunnille. Kehyskuntien yhteistyössä on mukana tarvittaessa varhaiskasvatuksen johtajien lisäksi alueen muita päivähoidon esimiehiä. Linjaukset asioissa ovat seutukokouksissa sovitun mukaisia. Varhaiskasvatuksen seututyöryhmä nimeää myös erillisiä työryhmiä selvittelemään ja ohjaamaan yhdessä sovittuja aloitteita, hankkeita ja prosesseja. 3.2 Yhteiset, seudullisesti sovitut periaatteet ja sopimukset varhaiskasvatuksessa ja päivähoidossa Sopimus päivähoidon seudullisesta yhteistoiminnasta on hyväksytty seutukokouksessa 29.5.2008. Kustannustehokkuus, uusien ja innovatiivisten tuotannollisten ratkaisujen kehittäminen ja palvelutuotannon sisällöllinen monipuolistaminen vastaamaan asiakkaiden tarpeita ovat haasteita, joihin pyritään hakemaan ratkaisua markkinaehtoista palvelutuotantoa kehittämällä. Yksityisen hoidon työryhmä on kehittänyt koko seudulle yhteiset lomakkeet, joilla yksityisen palvelun tuottaja selvittää oman tuotantonsa sisältöä ja kirjaa toimintansa tavoitteet ja periaatteet. Kunnat ovat velvollisia valvomaan omalla alueellaan toimivaa yksityistä varhaiskasvatusta. Seudullinen kustannuslaskenta päivähoitopalvelujen tuottamisesta on toiminut vuodesta 2009 lähtien. Eri vuosina on tarkistettu kriteerejä joiden mukaan keskimääräiset hinnat on laskettu. Edelleenkin kuntien palvelurakenteissa ja talousarviokirjaamisessa on poikkeamia toisistaan, joten täysin yhteneväisiksi kunnat eivät ole keskihintoja kokeneet. Tätä kehitetään edelleen vuosittain. Pidemmän aikavälin tavoitteeksi on seudun palveluverkkoselvityksessä kirjattu varhaiskasvatuksen seudullisen yhteisen organisaation perustaminen. Organisaation perustamista edeltäisi seudullinen tuotteistus ja hinnoittelu toimintatapojen yhtenäistämiseksi. Seudullinen päivähoitopaikkojen haku toteutetaan kuntien vuosittaisen päivähoitohaun yhteydessä. Tämän järjestelmän avulla perheet voivat hakea päivähoitopaikkaa mistä tahansa Tampereen seutukunnan kunnasta. Ostopalveluhinnat määritellään yhteisesti seudullisen kustannuslaskennan perusteella. LIITTEET 9