Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1
1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin. Ennusteessa on käytetty Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavaehdotusten maankäyttötietoja. Liikenne ennusteet on laadittu Tampereen seudun liikennemallilla (TALLI 2005). Liikennemalli kuvaa yli 14 vuotiaan väestön matkustuskäyttäytymistä keskimääräisenä talviarkivuorokautena. Malli sisältää seudun sisäisen liikenteen neliporrasmallin, henkilöautoliikenteen ulkoisen liikenteen mallin sekä kuorma ja pakettiautoliikenteen sisäiset ja ulkoiset matkat. Mallin ennustevuosi on 2030. Sisäisen liikenteen neliporrasmalli koostuu matkatuotosmallista, portaittaisesta kulkutavan ja määränpään valintamallista ja sijoittelusta liikenneverkolle. Kulkutavan valinnan ja suuntautumisen kannalta tärkeimpiä muuttujia ovat henkilö ja joukkoliikenteen matka ajat ja osa alueiden välisiä etäisyyksiä kuvaavat etäisyystiedot. Matkat on Tampereen seudun liikennemallissa jaettu kotiperäisiin työmatkoihin, koulu ja opiskelu matkoihin, ostos ja asiointimatkoihin, vapaaajanmatkoihin sekä ei kotiperäisiin matkoihin. Tämän selvityksen liikennemallitarkastelut on tehty TTY:n tiedonhallinnan ja logistiikan laitoksella, jossa niistä on vastannut tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja. 2. Maankäyttö ja liikenneverkkovaihtoehdot 2.1 Osa aluejako ja maankäyttö Liikenne ennusteiden tarkasteluvuosi on 2030. Ojalan ja Lamminrahkan maankäyttö on ennusteessa oletettu kokonaisuudessaan toteutuneeksi, vaikka Lamminrahka saattaakin olla kokonaisuudessaan toteutunut vasta 2040 luvulla. Ojalan ja Lamminrahkan alueella on tehty osa aluejakotarkennuksia, joiden avulla alue on jaettu neljään osa alueeseen. Lisäksi alueen länsipuolella sijaitseva Risson alue ja alueen pohjoispuolella oleva Aitovuoren alue on irrotettu omiksi osa alueikseen, jotta liikenteen suuntautumisesta verkolla saataisiin tarkempi kuva. Kuvassa 1 on esitetty osa aluejako ja uuden kaavassa osoitetun maankäytön sijoittuminen eri osa alueille ja kuvassa 2 osa alueiden keskipisteitä kuvaavien sentroidien sijainti ja kytkeytyminen liikenneverkkoon. Ojalan ja Lamminrahkan alueen asukkaiden ja työpaikkojen määrää on kuvattu taulukossa 1. Taulukko 1. Asukkaiden ja työpaikkojen määrä eri osaalueilla vuonna 2030. Alueen numero Alueen nimi asukkaita työpaikkoja 318 Aitovuori 545 1247 322 Ojala eteläinen 2347 210 337 Ojala pohjoinen 3209 80 343 Risso 626 151 708 Lamminrahka itäinen 2767 1574 723 Lamminrahka läntinen 5287 191 2 Muilta osin mallin maankäyttötiedot noudattavat liikennemallin ns. perusennusteen kuvausta. Perusennuste pohjautuu vuonna 2010 laaditun Tampereen seudun rakennesuunnitelman pohjalle, jossa seudun väestön määrän on arvioitu kasvavan vuoden 2007 noin 330 000 asukkaasta noin 419 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Ojalan ja Lamminrahkan alueen kasvu on hieman suurempi kuin rakennemallin mukaisessa maankäyttökuvauksessa. Asukkaiden määrää ei kuitenkaan ole vähennetty muilta alueilta, vaan se on hieman suurempi kuin perusennusteessa. Muita uusia vuoden 2030 perusennusteessa toteutuneita uusia alueita ovat muun muassa Nurmi Sorilan alue (noin 13 000 asukasta) ja Vuores (noin 14 000 asukasta). 2.2 Liikennejärjestelmävaihtoehdot Liikenne ennusteessa on tarkastelu kahta erilaista joukkoliikennejärjestelmävaihtoehtoa. Toisessa vaihtoehdossa Ojalaan kulkee linja autolinja keskustasta Linnainmaan, Risson ja Lamminrahkan kautta. Toisessa vaihtoehdossa alueelle kulkee TAYSin ja Linnainmaan kautta raitiotielinja, joka ulottuu Ojalan pohjoisosiin asti. Kummassakin joukkoliikennevaihtoehdossa on toteutettu Hervannan ja Lielahden välinen raitiotielinja. Kuvassa 3 on esitetty joukkoliikenteen vuorotiheys tarkastelluissa vaihtoehdoissa.
Perusennusteen tie ja katuverkolle on vuoteen 2030 mennessä oletettu toteutuneen seuraavat hankkeet: Rantaväylän tunneli vt 9 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi Suinula vt 12 moottoritietasoisena yhteytenä välillä Alasjärvi Huutijärvi Vt12:lle on Lamminrahkan kohdalle kuvattu eritasoliittymä. Lisäksi on tarkasteltu liikenneverkkoa, jossa Tasanteen eritasoliittymä vt 9:llä ei ole toteutunut. Kuva 1. Osa-aluejako Ojala-Lamminrahkan alueella. 3
Kuva 2. Osa-alueiden sentroidien sijainti ja kytkeytyminen tie- ja katuverkkoon Ojala-Lamminrahkan alueella. 4
Kuva 3. Joukkoliikenteen vuorotiheys talviarkena Ojala-Lamminrahkan alueella bussivaihtoehdossa (vasen kuva) ja raitiotievaihtoehdossa (oikea kuva). Luvut kuvaavat päivittäistä joukkoliikennevuorojen määrää. Raitiotielinjat näkyvät kartalla vihreällä värillä ja bussilinjat punaisella ja vaaleansinisellä. Punaisilla linkeillä kulkee useita linjoja ja vaaleansinisillä linkeillä yksi linja. Kokoojakatuverkon kuvaus joukkoliikenteen verkkomallissa on Ojalan ja Lamminrahkan alueella hyvin yleispiirteinen, mutta se ei vaikuta joukkoliikenteen palvelutason kuvautumiseen, sillä alueilta on kuvattu joukkoliikenteen verkkomallissa erilliset kävelylinkit pysäkeille. Myös Lahdentielle (vt12) on suunniteltu bussiliikennettä, mutta sitä ei ole kuvattu tähän liikenne ennusteeseen. Koska kävelymatka Lahdentien varren pysäkeille ylittää Lamminrahkan eteläisimmissäkin osissa 250 metrin rajan, on oletettavaa, että vain pieni osa Lamminrahkan alueella asuvista käyttäisi vt 12:lla kulkevia bussilinjoja. 5
2. Matkojen määrä ja kulkutapajakauma Alueelta lähtevien matkojen määrää kulkutavoittain on kuvattu taulukoissa 2 ja 3. Alueelle suuntautuvien matkojen määrä on lähes samansuuruinen. Koko alueelle suuntautuu raitiotievaihtoehdossa noin 900 joukkoliikennematkaa enemmän kuin bussivaihtoehdossa. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on bussivaihtoehdossa Ojalan eteläisemmässä osassa 21 % ja pohjoisosassa 17 %. Lamminrahkan länsiosassa joukkoliikenteen kulkutapaosuus on 18 % ja itäosassa 11 %. Raitiotievaihtoehdossa joukkoliikenteen kulkutapaosuudet ovat keskimäärin 4 prosenttiyksikköä suuremmat kuin bussivaihtoehdossa. Vastaavasti jalankulun ja pyöräilyn osuus matkoista on keskimäärin 2 prosenttiyksikköä ja henkilöauton osuus matkoista 2 prosenttiyksikköä pienempi. Alueelle suuntautuvien henkilöautomatkojen määrä on suurin Lamminrahkan läntisellä alueella, jolla asuu noin 5 300 asukasta. Henkilöauton kulkutapaosuus on suurin Lamminrahkan itäosissa ja Ojalan pohjoisosassa. Kokonaismatkojen määrä on raitiotievaihtoehdossa hieman suurempi kuin bussiliikenteen varaan rakentuvassa joukkoliikennevaihtoehdossa. Samalla raitiotie vähentää hieman matkoja sekä henkilöautosta että jalankulusta ja pyöräilystä. Raitiotievaihtoehdossa reitti kulkee Linnainmaan, Teiskontien ja TAYSin kautta keskustaan, jonka on aiemmissa selvityksissä havaittu tuovan tälle alueelle lyhyemmän matka ajan ja paremman yhdistävyyden kuin Leinolan ja Hankkion kautta kulkeva reittivaihtoehto. Taulukko 2. Alueelta lähtevien matkojen määrä osa alueittain, jos alueelle kulkee bussiliikenteen runkolinja. kulkutapajakauma matkojen määrä kulkutapaosuudet Aluenumero Aluenimi jalan tai pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä yhteensä jalan tai pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä 343 Risso 532 1 256 78 1 867 29 % 67 % 4 % 322 Ojala eteläinen 672 2 122 725 3 519 19 % 60 % 21 % 337 Ojala pohjoinen 793 2 435 675 3 903 20 % 62 % 17 % 318 Aitovuori 203 1 558 91 1 852 11 % 84 % 5 % 723 Lamminrahka läntinen 1 741 3 927 1 217 6 885 25 % 57 % 18 % 708 Lamminrahka itäinen 1 106 3 125 546 4 777 23 % 65 % 11 % Taulukko 3. Alueelta lähtevien matkojen määrä osa alueittain, jos alueelle kulkee raitiotie Teiskontien kautta. kulkutapajakauma matkojen määrä kulkutapaosuudet Aluenumero Aluenimi jalan tai pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä yhteensä jalan tai pyörällä henkilöautolla joukkoliikenteellä 343 Risso 530 1 253 78 1 862 28 % 67 % 4 % 322 Ojala eteläinen 612 2 083 906 3 601 17 % 58 % 25 % 337 Ojala pohjoinen 694 2 378 913 3 985 17 % 60 % 23 % 318 Aitovuori 203 1 556 91 1 850 11 % 84 % 5 % 723 Lamminrahka läntinen 1 572 3 880 1 560 7 013 22 % 55 % 22 % 708 Lamminrahka itäinen 1 003 3 072 707 4 783 21 % 64 % 15 % 6
4. Vaikutukset tie ja katuverkon kuormittumiseen Henkilöauto ja pakettiautoliikenteen määrä liikenneverkolla on esitetty kuvissa 4 7. Liikennemäärä kuvaavat talviarkivuorokauden liikennettä, joka on laajennettu iltahuipputunnin liikennemääristä (klo 16 17). Iltahuipputunnin aikana alkaa keskimäärin 10,5 % koko vuorokauden henkilö ja pakettiautoliikenteen matkoista ja 6,0 % kuorma autoliikenteen matkoista. Liikennemäärät ovat kuvissa molempiin ajosuuntiin samat, sillä koko vuorokauden liikennemäärä on laajennettu huipputunnin poikkileikkausliikennemäärän perusteella. Kuvissa 4 ja 5 on esitetty liikennemäärä tilanteessa, jossa joukkoliikenneyhteys on järjestetty bussiyhteytenä. Kuvassa 4 Tasanteen eritasoliittymä vt 9:llä yhdistää Tasanteen alueen valtatieverkkoon ja kuvassa 5 esitetyllä verkolla Tasanteen eritasoliittymää ei ole toteutettu. Kuvissa 6 ja 7 on esitetty liikennemäärät tilanteessa, jossa alueelle kulkee raitiotieyhteys. Kuvan 6 tilanteessa Lamminrahkan läpi kulkeva katu toimii kokoojakatuna ja kuvan 7 tilanteessa se on kuvattu joukkoliikennekatuna, jossa ei sallita alueen läpiajoa. Kuvassa 8 on esitetty kuorma autoliikenteen määrä Ojalan ja Lamminrahkan alueella. Kuorma autoliikenteen määrä on eri vaihtoehdoissa lähes sama. 7
Kuva 4. Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä Ojala-Lamminrahkan alueella vuonna 2030 (talviarkivuorokausi), ei raitiotietä. 8
Kuva 5. Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä Ojala-Lamminrahkan alueella vuonna 2030 (talviarkivuorokausi), ei raitiotietä. 9
Kuva 6. Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä Ojala-Lamminrahkan alueella vuonna 2030 (talviarkivuorokausi), raitiotie. 10
Kuva 7. Henkilö- ja pakettiautojen liikennemäärä Ojala-Lamminrahkan alueella vuonna 2030 (talviarkivuorokausi), ei raitiotietä, Lamminrahkan läpi kulkeva katu on toteutettu joukkoliikennekatuna. 11
Kuva 8. Kuorma-autojen liikennemäärä Ojala-Lamminrahkan alueella vuonna 2030 (talviarkivuorokausi). 12