Luontoselvitys, Parantala

PARANTALA-HONKOLA VESIOSUUSKUNTA Luontoselvitys, Parantala III-vaihe 2012 T:M I M I A R A H I N A N T T I

Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Luontoselvitysmenetelmät ja ajankohta... 4 3. Muinaismuistot... 4 4. Pohjavesialueet... 4 5. Maastokartoitus... 5 5.1. Upatonpohjantie, pohjoisosa... 5 5.2. Upatonpohjantien eteläosa... 10 5.3. Niinilahdentien varren liittymät... 12 5.4. Niinilahdentien kautta kulkeva runkojätevesiputki ja sen uudet liittymät... 13 5.5. Peltolantien alue... 14 5.6. Saviniemen alue... 16 5.7. 13-tien ja junaradan välinen linja-alue... 18 5.8. Aittoniemen alue... 20 5.9. 13-tien varren linja, voimalaitokselle ja Saarijärvelle päin... 21 6. Johtopäätelmät... 27 6.1. Teiden, vesistöjen ja junaradan alitukset... 27 6.2. Suojeltavat lajit... 27 6.2.1. Kotirinteen kalankasvatuslammikko... 28 6.3. Vieraslajit... 29 6.4. Pohjavesialue... 29 6.5. Saviniemen alue... 29 Lähteet... 30 Liitteet... 30 2

1. Johdanto Vesihuoltotyön suunnittelualue sijoittuu Äänekosken kaupungin Parantalan kylälle, joka on Äänekosken keskustasta n. 20 km Länteen, 13-tien varrella. Parantala Läntisin osa rajoittuu Saarijärven kunnan rajaan. Parantala-Honkola vesiosuuskunta on perustettu 31.10.1996 toimittamaan talousvettä Honkolan, Hietaman ja Parantalan kylien alueella Äänekosken länsireunalla. Parantala-Honkola vesiosuuskunta ostaa veden Äänekosken kaupungin runkoverkosta, joka yhdistää Äänekosken kaupungin ja Parantalan Huutoniemessä sijaitseva vedenottamon. Jätevesi johdetaan Äänekosken kaupungin jätevedenpuhdistamolle jossa se puhdistetaan (Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toimintakertomus tilikaudelta 1.1. 31.12.2011) Parantalaan jo aikaisemmin rakennetut runkoputket puhtaalle vedelle ja jätevedelle, eivät kata kuitenkaan kuin osan alueen kiinteistöistä. Tämä koskee eniten juuri jätevesiputkea. Jätevesiverkosto on suunniteltu rakennettavaksi vesiosuuskunnan toimesta kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe, johon kuuluu Honkolan alueelta Kolunpohjantie Honkolantie - Soidinsuontie- Päivärinteentie - Kankaanpääntie ja Kangashäkin alueet, on rakennettu 2011-2012. Tälle alueelle on tehty luontoselvitys 2010 ja Kangashäkin alueelle 2011. Toinen vaihe, johon kuuluu Hietaman toiminta-alue, rakennetaan kesällä 2012. Hietamalla Kiimasjärven alitukselle on haettu vesilupa, jotta voitaisiin rakentaa vesi- ja viemäriputket myös järven toisen puolen toiminta-alueeseen kuuluville alueille. Vesiluvan saamiseen menee Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston mukaan vähintään syksyyn, joten tämä viivästyttää rakentamista tällä alueella. Luontoselvitys on tehty Hietamalle kesällä 2011. Nyt tehty luontoselvitys Parantalan alueelle on suoraan jatkoa edellisille luontoselvityksille. Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toiminta-alue ja vesihuoltoverkosto tältä osin päättyy Parantalan alueelle. Kesällä 2012 tehdään rakentamissuunnitelma myös Parantalan alueelle. Tehdyn esisuunnitelman pohjalta on tehty tämä luontoselvitys, jota vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslaissa, ennen kaikkea maanrakennustoimintaa, jotta luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon ja voidaan noudattaa kestävän käytön periaatetta. Selvityksellä tulee kartoittaa alueen mahdolliset luontoarvot, joita ovat erilaiset luontokohteet, mm. arvokkaat ja uhanalaiset kasvit, liito-oravaalueet, pohjavesialueet, lähteet ja muinaismuistokohteet. Löydöt voivat osaltaan vaikuttaa rakentamisen linjaukseen. Uusi Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla tuli voimaan 15.3.2011. Se kumosi aiemman valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä. Asetus edellyttää saostuskaivokäsittelyä tehokkaampaa jätevesien puhdistusta vuoteen 2016 ulottuvan siirtymäajan kuluessa. Valtaosa nykyisistä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylaitteista on vanhentuneita, eivätkä toimi lainkaan tai ne eivät ole tarpeeksi tehokkaita ympäristönsuojelun kannalta. Uuden asetuksen 3

vaatimukset koskevat uudisrakentamista välittömästi. Ennen vuotta 2004 rakennettujen kiinteistöjen on täytettävä asetuksen puhdistusvaatimukset vuoden 2016 maaliskuuhun mennessä. (www.ymparisto.fi, ympäristöministeriö). Rakennettava keskitetty jätevesiputki auttaa alueella asuvia täyttämään nykyiset ympäristönsuojelulain (4.2.2000/86) mukaiset jätevesiensä puhdistusvaatimukset. Alueella olevilla kiinteistöillä, jolle on määritelty vesihuoltolaitoksen toiminta-alue, on oikeus ja myös velvollisuus liittyä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Poikkeustapauksissa on mahdollista hakea kunnan ympäristösuojeluviranomaiselta vapautusta liittymisvelvollisuudesta (Vesihuoltolaki (119/2001)). Muita lakeja, jotka vaikuttavat nyt rakennettavalla vesihuoltoalueella, ovat: Vesilaki (19.5.1961/264), Maankäyttö- ja rakennuslaki(5.2.1999/132), Metsälaki (12.12.1996/1093), Muinaismuistolaki (295/1963), Ympäristönsuojelulaki (4.2.2000) ja Luonnonsuojelulaki (1.1.1997). 2. Luontoselvitysmenetelmät ja ajankohta Luontoselvitys Parantalan alueelle tehtiin kesäkuun lopun ja heinäkuun puolenvälin aikaan 2012. Maasto kuljettiin kauttaaltaan läpi esiselvityskartan mukaisilta alueilta. Tehdyt havainnot kirjattiin ja kohteita valokuvattiin. Maastokäynnin tulokset on kirjoitettu tekstiin ja merkittäville kohteille on annettu maankäyttösuosituksia. Tekstin Maastokartoitusotsikon alaotsikkonumerot on myös merkitty karttaan, jotta siitä näkee mikä linjan osa on kyseessä. Samoin tärkeimmät havaitut kohteet on piirretty värimerkein kartalle. Merkityt karttakohteet ovat myös suurempina versioina alaliitteinä, jotta niistä saadaan selvää paperiversiossa, jossa karttoja ei voi suurentaa. Luettuaan selvityksen, mm. rakentamisvaiheessa pitäisi pelkkien luontoselvityskarttojen avulla olla mahdollista huomioida ympäristön kannalta oleelliset huomioitavat kohteet linja-alueilla. 3. Muinaismuistot Parantalan alueella ei ole löydetty muinaismuistokohteita. (kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/. Oiva ympäristötietopalvelu asiantuntijoille. Hertta 5.2./20.7.2012) 4. Pohjavesialueet Suunnitelma-alueella on yksi I-luokan pohjavesialue, joka on Huutoniemi, 09 992 04. Tämä alue on keskellä Parantalan kylää, Huutoniemen asutusalueen kohdalla. Valtatie 13 kulkee myös pohjavesialueen halki. Huutoniemi sijaitsee Pyhäjärven rannalla, Myllylahden ja Kaikkarlahden välissä, sekä osin Ahvenlammen ranta-alueella. Pohjavesialue sijoittuu luode-kaakkoissuuntaiselle 4

pitkittäisharjujaksolle, joka saa alkunsa sisäsuomen reunamuodostumalta ja kulkee Karstulan kunnan puolelle. Harjun maaperä on pintaosassa silttiä ja hienoa hiekkaa, syvemmissä osissa on hiekkaa ja soraa. Alueella on Huutoniemen vedenottamo 992 0100-05, joka ei tällä hetkellä ole käytössä. (Pohjavesialuekartta/Äänekoski. Keski-Suomen ympäristökeskus. 15.4.1999.) 5. Maastokartoitus 5.1. Upatonpohjantie, pohjoisosa Suunnitelmakartan mukaan ensimmäinen kiinteistö jolle linja on suunniteltu on 13-tien varressa, jonne linjaus tulee Upatonpohjantien varressa olevasta runkolinjasta. Linja kulkee tuoreen kankaan poikki, joka on OMt tyyppiä (Oravanmarja -mustikkatyyppi). Linja-alueella kasvaa alkuosassaan rohtovirmajuurta, metsäapilaa, metsätähteä, kieloa, kultapiiskua, lillukkaa, jouhivihvilää, nurmikkaa, nurminataa ja -lauhaa, aitovirnaa, metsämansikkaa, vadelmaa ja isotalvikkia, sekä tähtitalvikkia, joka on hyvin herkkä kasvupaikkojensa koskemattomuudesta ja se on taantunut Suomessa tehometsätalouden vuoksi. Loppuosa kiinteistöhaarasta kulkee Mt-tyypin metsälön läpi kiinteistölle (1:355). Metsässä kasvaa n. 50-vuotiaita mäntyjä, nuorempia kuusia ja alla nuoria lehtipuita, koivua ja pihlajaa. Kuva 1. Tähtitalvikki Kiinteistön tontille tulee kiinteistöpumppaamo ja tontin rajalta lähtee kiinteistöhaara naapuritaloon(1:459). Aikaisemmin rakennettu jäteveden runkolinja jatkuu Upatonpohjantien vartta. Seuraava kiinteistöhaara kulkee kiinteistötien vartta pitkin. Metsätyyppi on Ct, eli kanervatyyppi ja maapohja hiekkaa. Linja-alueella kasvaa kaksi, n. 40 -vuotiasta mäntyä. Uusi linja jatkuu runkolinjasta Upatonpohjantien vartta pitkin. Linja-alueella kasvaa koivua, leppää ja nuorta pajukkoa. Linja-alueella on runsaasti kiviä ja paikoin kallio lähellä. Kasvillisuudesta 5

alueella kasvaa sananjalkaa, lillukkaa, hietakastikkaa ja metsän puolella metsälauhaa, rätvänää ja mustikkaa. Lähellä tienvarren kiinteistöä, kasvaa lupiinia, vadelmaa, koiranputkea, hietakastikkaa ja nurminataa. Puustosta kasvaa pajua ja koivua. Kiinteistön (1:583) ja tien väliin tulee kiinteistöpumppaamo. Linja jatkuu parikymmentä metriä Upatonpohjantien vartta, jossa kasvaa mm. maitohorsmaa, vadelmaa ja nuorta pajua. Linja poikkeaa tienvarresta metsään, josta kulkee sähkölinjan alle. Metsä on Mt (mustikkatyyppiä), jossa kasvaa n. 40 70 -vuotiasta männikköä. Kasvillisuutena linja-alueella, joka on avointa, kasvaa hietakastikkaa, kanervaa, lillukkaa, metsätähteä, isotalvikkia, nuokkutalvikkia ja vanamoa. Lähellä sähkölinjaa maapohja on hiekkaista ja alueella on kallio lähellä maanpintaa. Kuva 2. Linja-aluetta Upatonpohjantien varresta kohti sähkölinjaa. Sähkölinjalla maaperä on hiekkaa, sekä kiviä. Kasvillisuus sähkölinjan alla on aluksi mustikkaa, kanervaa ja karhunsammalta. Linja kulkee loivaan alamäkeen, jossa kasvillisuus on rehevämpää. Lähellä peltoaluetta kasvaa sananjalkaa, nuokkuhelmikkää, kieloa, särmäkuismaa, oravanmarjaa, vanamoa, niittynätkelmää, metsämaitikkaa, aito- ja hiirenvirnaa ja metsäkurjenpolvea. Sähkölinjan alta ja pellonlaidasta lähtee kiinteistöliittymä (1:117) pellon poikki. Peltoalueella kasvaa mm. savijäkkärää, nurmilauhaa, ahosuolaheinää, päivänkakkaraa, pelto-ohdaketta ja harakankelloa, sekä nuoria koivun taimia. Pellon keskellä on pelto-oja jonka jälkeen pelto on muokattua. Oja-alueella kasvaa edellä mainittuja kasveja, sekä lisäksi mm. särmäkuismaa, nurmitädykettä, niittynätkelmää, siankärsämöä ja aitovirnaa. 6

Linja kulkee Naskalan maille, jossa linjaus on esisuunnitelman mukaan suunniteltu kulkemaan sähkölinjan alla. Tämä tulee muuttaa, koska talon isännän mukaan tällä kohtaa kulkee sähkölinjan maadoituskaapeli. Lisäksi kiinteistötienvarressa on suunnitellulla linja-alueelle vuorenkilpiistutusalue, joka halutaan säästää. Parempi linjausvaihtoehto on kulkea muutama metri lähempänä Upatonpohjantietä, pelto-ojan vartta. Ojan varressa kasvaa peurankelloa, hiirenvirnaa, niittynätkelmää, ahosuolaheinää, särmäkuismaa, niittyleinikkiä, heinätähtimöä, puna-ailakkia, hietakastikkaa ja mesiangervoa. Peltoalueen päästä lähtee suunniteltu kiinteistöliittymä Naskalan taloon, johon tulee myös kiinteistöpumppaamo. Nyt suunnitellulla linja-alueella kulkee aikaisemmin tehty vesiputki. KÄYTTÖSUOSITUS KOHTEESSA: Linjan siirto pois sähkölinjan alta, vesiputkilinjan tarkistus.(karttaliite 1.1.) Linja jatkuu sähkölinjan alla. Tällä alueella linnuista tavattiin lehtokurppa, mustarastas, pyy pariskunta, sekä peipponen. Kasvillisuutena linja-alueella kasvaa sananjalkaa, ahomansikkaa, särmäkuismaa, metsäkurjenpolvea, hietakastikkaa, nuokkuhelmikkää, huopaohdaketta ja maitohorsmaa. Tienpohjalla kasvaa nurmitatar, polkusara ja rätvänä. Tämän jälkeen linja kulkee kivisen Mt -tyypin ja n. 40-vuotiaan sekametsän läpi (lähinnä koivua ja mäntyä) Upatonpohjantien varteen, josta kulkee tien ali toiselle puolelle tienvartta. Tällä alueella kasvaa lepän ja kuusen taimia. Muina kasveina tienvarressa kasvaa mm. nuokkuhelmikkää ja vieraslajia lupiinia. Linja kulkee tienvarren kiinteistön (1:101)tontin läpi ja tästä kohti lähtee kiinteistöpisto (1:523)Upatonpohjantien ali ojan reunaa myöten. Alueella kasvaa koiranputkea, poimulehteä, metsäkurjenpolvea, nurmitädykettä ja hiirenporrasta. Tontin rajalle tulee kiinteistöpumppaamo. Päälinja jatkuu Upatonpohjantien vartta, jossa kasvaa kevätlinnunhernettä, aitovirnaa, lillukkaa, metsäkurjenpolvea ja koiranputkea. Tonttien rajalle tulee kiinteistöliittymä (1:544), jonne tulee myös kiinteistöpumppaamo. Kiinteistöliittymän kohdalla kasvaa tuoreella kankaalla Mt (mustikkatyyppi) n. 50 60 -vuotiaita koivuja, kuusen taimia, sekä n. 30 -vuotiaita kuusia. Pihamaan läheisyydessä kasvaa nuoria kuusia, mäntyjä ja pihlajaa. Alue on kivistä ja kallioista. Päälinja jatkuu edelleen tien vartta pitkin, jossa kasvaa pajua, leppää, koivua ja pihlajaa. Sähkölinjan vieressä kasvaa järeä kuusi, joka on suunnitellulla linja-alueella. Kasvillisuutena kasvaa mm. mesiangervoa, vadelmaa, maitohorsmaa, lillukkaa ja koiranputkea. Pienen kiinteistötien läheisyydessä kasvaa myös korpipaatsamaa. Tienvarren kiinteistön (1:521) ja tien varren välissä on kuusiaita, jonka juuristo vahingoittuu pahoin, jos tähän kaivetaan linja. Linjan ja kuusiaidan kohdalla on isoja kiviä. Tienvarteen ja tontinrajalle tulee pumppaamo. Tällä alueella kasvaa lupiinia, vadelmaa, paimenmataraa ja hietakastikkaa. Pumppaamolta lähtee kiinteistöhaara tien yli vastakkaisen puolen kiinteistöön (1:507). Linja-alue on puuton. Kasvillisuutena kasvaa mm. koiranputkea ja metsäkurjenpolvea. KÄYTTÖSUOSITUS: Kuusiaidan juurien suojelemiseksi, linjan tulisi kulkea pihamaan kautta.(karttamerkintä, Liite1.1.) 7

Päälinja jatkaa Upatonpohjantien vartta myötäillen. Ennen mutkaa tienvarressa kasvaa pajua ja maitohorsmaa, mutkassa kasvaa n. 20-vuotiasta mäntyä, hietakastikkaa, kanervaa, lillukkaa ja kieloa. Alue on kivistä. Loivassa alamäessä ennen peltoaluetta kasvaa leppää, muutama männyn taimi, pajua ja ruohovartisista mm. luhtalemmikkiä, nurmitädykettä, särmäkuismaa, rätvänää ja karhunputkea. Tältä kohti lähtee kiinteistöliittymä tien yli kiinteistölle (1:758). Linja-alueella ei ole puustoa. Linja kulkee edelleen tienvartta. Alue on mäen alla kosteampaa ja rehevämpää. Peltoalueelta lähtee kiinteistöliittymä pellon poikki ja pumppaamo samalle linjalle Upatonpohjantien toiselle puolelle, ratsastuskentän reunaan. Pellolla kasvaa mm. rönsyleinikkiä. Tienvarressa kasvaa koiranputkea, mesiangervoa, hiirenvirnaa, hietakastikkaa ja timoteita, sekä pumppaamon kohdalla pajua. Jätevesilinja kulkee peltoalueella virtaavan puron ali, joka on n.1 m leveä ja selvityshetkellä n. 30 cm syvä. Lähellä pellon kulmaa lähtee linja Upatonpohjantien ali ja pellon poikki. Pellolla kasvaa maitohorsmaa, mesiangervoa ja heinäkasveja. Linja kulkee osin hoidetulla nurmialueella, jonka kulmalta lähtee pumppaamon kohdalta kaksi kiinteistöhaaraa kahdelle kiinteistölle. Ensimmäinen haara kulkee kiinteistölle (1:728) n. 30 - vuotiaan koivikon läpi. Kasvillisuutena kasvaa aluksi koiranputkea, mesiangervoa, ojakellukkaa ja metsärinteessä enemmän metsäkortetta, nurmilauhaa ja nataa, sekä hiirenvirnaa. Toinen haara kulkee Kennään kiinteistölle (1:627) saman ikäisen koivikon läpi, mutta seassa kasvaa myös n. 20 - vuotiasta mäntyä ja nuorta leppää. Päälinja kulkee hoidetun nurmen kautta metsän reunaan, jossa kasvaa nuorta, n. 15 -vuotiasta kuusikkoa. Linja-alueella on myös tällä kohti pieni virtaava oja/puro. Tällä alueella kasvaa maitohorsmaa, mesiangervoa, vadelmaa, hietakastikkaa ja lillukkaa. Linja kulkee nuoressa kuusikossa, jonka metsätyyppi on lehtomaista kangasta (OMt). Linja nousee ylämäkeen, jossa kiviä ja puusto n. 40-vuotiasta kuusikkoa Mt -tyypillä. Lähellä Upatonpohjantietä, kuusikon alla ei juuri aluskasvillisuutta. Sammalista metsäpohjalla kasvaa kerros-, kynsi-, seinä- ja lehväsammalia. Kuusikossa olevasta linjan osasta erkanee kiinteistöhaara kohti kiinteistö (1:144). Linja kulkee Upatonpohjantien vartta loivaa rinnettä, josta mäen päällä alittaa tien. Upatonpohjantien varresta kiinteistölle linja kulkee pienen viljelemättömän pellon reunaa, jossa kasvaa n. 30-vuotiasta koivua ja pajupensaikkoa. Kiinteistön pihaan tulee kiinteistöpumppaamo. Päälinja jatkuu Upatonpohjantien suuntaan. Tien lähellä metsätyyppi on tuoretta lehtoa, jossa kasvaa nuorta leppää, tuomea, koivua ja kuusta. Kasveista alueella kasvaa mm. vadelmaa, nokkosta ja mesiangervoa. Linja kulkee pellonkulman kautta Upatonpohjantien ali, jossa Upatonpohjantien ja kiinteistötien varteen tulee pumppaamo. Pumppaamolta lähtee kiinteistöhaara tienvarressa olevaan kiinteistöön (1:649). Linja kulkee kiinteistötienvartta pitkin Kotirinteen kiinteistölle. Kiinteistötien varressa kasvaa koiranputkea, lupiinia, pelto-ohdaketta, hevonhierakkaa, nurmilauhaa ja karhunputkea. Esisuunnitelman mukaan haaroittuva linja kulki taimenaltaan yläpuolelta, eli altaaseen tulevan puron yli, mutta lopulliseen suunnitelmaan linjaus 8

on muutettu kulkevaksi Upatonpohjantien ali kulkevaksi kiinteistöhaaraksi. Tällöin ei saastuteta kala-altaan vedenlaatua kaivaustöissä. Kasvillisuus on kala-altaan yläpuolisella alueella lehtoa, jossa kasvaa runsaasti hiirenporrasta, metsäalvejuurta, metsäkortetta, mesiangervoa, käenkaalia, ojakellukkaa, korpikastikkaa ja mustaherukkaa ja lehväsammalia puron läheisyydessä. Alueella kasvaa järeä haapa, pari n. 100 -vuotiasta kuusta ja n. 50 -vuotiasta koivua. Kuva 3. Kalalammikon rantaa. Toinen kiinteistöhaara kulkee kiinteistötienvarresta pellon kulman kautta pihan poikki kiinteistöön (1:641) eli Kotirantaan. Tälle alueelle päättyy vahvistettu Parantala-Honkola vesiosuuskunnan toiminta-alue. Kiinteistölle 1:741 esisuunnitelmassa johtava putkilinja on jätetty pois, koska kiinteistö sijaitsee toimintaalueen ulkopuolella. Esisuunnitelmassa on suunniteltu linja Muksalan suuntaan saakka. Tämä linjahaara kulkee Sarjanlammen ranta-alueen läheisyydestä kiinteistölle (1:738), josta takaisin Upatonpohjantien varteen ja siitä tien ali kiinteistölle (1:741). Tällä linja-alueella kasvaa aluksi mm. rönsyleinikkiä, nurmilauhaa, puna-apilaa, timoteita. Pellon laidassa on koivukorpea, jossa kasvaa hietakastikkaa, mesiangervoa, maitohorsmaa, terttualpea, rentukkaa, verikurjenjalkaa, suoorvokkia, korpikastikkaa, mesimarjaa ja metsäkortetta. Keskellä aluetta on pieni puro, leveydeltään n. 0,5 m. Korvessa kasvaa n. 40 -vuotiasta koivua, sekä leppää ja nuoria kuusen taimia. Korvesta linja kulkee hakkuualueelle, jonne on istutettu mätästysalueille kuusen taimia. Linja-alue on kosteaa ja siinä kasvaa mm. polkusaraa, hietakastikkaa, suo-ohdaketta, mansikkaa ja 9

maitohorsmaa. Tässä linja kulkee lähellä Sarjanlampea ja rannassa elää mm. rantasipi. Lammelta linja kulkee ylärinteeseen hakkuualan halki. Linja kulkee tontille hoidetun nurmialueen poikki, jossa muutama n. 50-60-vuotias koivu ja mänty. Piha-alueelle tulee kiinteistöpumppaamo. Tästä linja kulkee pihan poikki kohti Muksalaa loivaan ylärinteeseen. Linja-alue kulkee metsälön rajaa, jossa on kiviä Mt-tyypin metsässä ja siinä kasvaa n. 70-80- vuotiasta koivua, kuusta ja mäntyä. Rajan toisella puolella kasvaa n. 15 -vuotiasta kuusta, jossa seassa kasvaa myös lehtipuun taimia, pihlajaa, koivua ja leppää. Tämän jälkeen linja saapuu Upatonpohjantien varteen iäkkään kuusikon läpi, alittaen Upatonpohjantien ja päättyen tienvarren liittymävaraukseen kiinteistölle (1:741). 5.2. Upatonpohjantien eteläosa Toiminta-alue jatkuu Upatonpohjantiellä Sarjanlammen eteläosan kiinteistöille. Näistä ensimmäinen on kiinteistö (1:569), jonka tontille tulee pumppaamo. Kahden tontin välissä kasvaa n. 40 -vuotiasta koivua, mäntyjä, sekä nuorempia kuusia ja koivuja. Linja kulkee toiselle tontille (1:402) Rehkala, nurmialueen läpi, josta kiinteistöliitos. Linja jatkuu pihan poikki tontin rajalle, jossa kasvaa 40 50 -vuotiasta koivua ja 20 30 -vuotiaita kuusia. Linja kulkee lähellä Sarjanlammen rantaa, jossa kasvaa särmäkuismaa, peurankelloa, kangasmaitikkaa, metsäkurjenpolvea, paimenmataraa, lehtohorsmaa ja rohtotädykettä. Linja kulkee aikaisempaa linjaa, joten linja-alue Upatonpohjantien varteen on avointa puustosta. Linja-alueella kasvaa runsaasti metsäkortetta ja leskenlehteä. Muina kasveina kasvaa maitohorsmaa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, huopaohdaketta ja nurmilauhaa. Päälinja jatkuu Upatonpohjantien vartta pitkin, jossa kiinteistöliitos (1:514) ja kiinteistöpumppaamo. Tienvarren linja-alueella kasvaa vadelmaa, metsäkurjenpolvea, koiranputkea, niittyleinikkiä, metsäkortetta, maitohorsmaa, nurmilauhaa ja hevonhierakkaa. Puustosta linjalla kasvaa koivun, lepän, pihlajan taimia, sekä pajua. Ojassa kasvaa mesiangervoa, suo-ohdaketta, hiirenporrasta ja nokkosta. Ennen Upatonpohjantien jyrkkää mutkaa on kiinteistöhaara kiinteistöille 1:513 ja 1:176. Näiden kiinteistöjen väliin tulee pumppaamo. Kiinteistöjen välissä kasvaa n. 70 80 -vuotiasta kuusta ja nuorempia koivuja pienessä rinteessä. Rinteessä on myös iso kekomuurahaispesä. Tällä kohti Upatonpohjan tienvarressa, linja-alueella on vieraslajista Kaukaasianjättiukonputkea, joita on myrkytetty Ely-keskuksen toimesta kesällä 2012. Alueella kasvaa myös pihlajaa, koivua, vadelmaa, maitohorsmaa ja nokkosta. Tien mutkassa kasvaa järeä haapa, sekä koivua. Kasvillisuus on hyvin rehevää ja ruohovartiset kasvit ovat lähes kaikki korkeakasvuisia, kuten koiranputkea, huopa-ohdaketta, nokkosta, nurmipuntarpäätä, mesiangervoa ja paimenmataraa. Sarjanlammesta laskee puro, jonka yli kulkee Upatonpohjantien silta. Suunniteltu linja kulkee tämän puron ali. Puron ympärillä kasvaa leppää, pajua, koivua, sekä muina kasveina kurjenjalkaa, lehtokortetta, mesiangervoa ja lehväsammalia. Vesistössä kasvaa vehkaa, viiltosaraa, järvikortetta 10

ja ulpukkaa. Sillan jälkeen kasvaa pajua, suo-ohdaketta, maitohorsmaa, korpikastikkaa, terttualpea, mesiangervoa ja viiltosaraa. Kuva 4. Sarjanlammen puro, Pikkutikan elinaluetta. Tällä alueella linnustosta havaittiin mm. pikkutikka ja taivaanvuohi. KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Pikkutikan elinympäristön säilymiseksi, Sarjanlammen puronvarren puuston suojelu. Tärkeää säilyttää kaikki laho tai lahoava lehtipuusto.(karttaliite 1.2.) Ennen junarataa tienvarressa ja linja-alueella kasvaa n. 15 20 -vuotiasta leppää ja n. 40 -vuotiasta koivua. Lähes tiessä kiinni kasvaa n. 30 - vuotias kuusi. Linja jatkuu uuden kiinteistötien vartta, joka kulkee junaradan suuntaisesti. Linja-alueella ei ole vielä mitään kasvillisuutta. Linja alittaa junaradan kohdassa, jossa suunnitelmakartan mukaan on merkintä: Radan alitus merkki 435:stä 96 m itään. Kuva 5. Radan alituskohta. Linja kulkee pellon poikki ja sen reunaan, josta kiinteistöliitos Oittilaan. Pellonlaidasta kiinteistölle kasvaa koiranputkea, nurmipuntarpäätä, metsäkurjenpolvea ja puustosta terijoensalavaa, mäntyä, kuusta ja pihlajaa. 11

Kuva 6. Oittilan peltoaluetta. Linja jatkuu pellon reunaa Naarakoskentienvarressa olevalle kiinteistölle (1:482), jonka jälkeen linja yhdistyy jo aikaisemmin rakennettuun jätevesilinjaan ja lähelle linjapumppaamo P137:aa. 5.3. Niinilahdentien varren liittymät Upatonpohjantiestä erkanee Parantalan päässä Niinilahdentie, jonka vartta kulkee pienen matkaa aikaisemmin rakennettu päärunkolinja. Tästä runkolinjasta lähtee kiinteistöpisto pellon poikki kohti Karppalan kiinteistöä (1:669). Peltoalueella kasvaa tannervihvilää, särmäkuismaa, timoteita, nurmilauhaa, harakankelloa, siankärsämöä, hiirenvirnaa, heinätähtimöä ja alempana pellolla pelto-ohdaketta, poimulehteä ja voikukkaa. Linja kulkee pellon laidasta Karppalan navetan takaa, jossa kasvaa runsaasti nokkosta, maitohorsmaa, pelto-ohdaketta ja koiranputkea. Linja kulkee entisen päärakennuksen pohjalle, jossa kasvaa sudenmarjaa, iso tuomi ja syreeniä, nuoria koivuja, leppää ja raitaa, sekä punaherukkaa. Alueella on myös graniittikiviä kivijalasta jäänteinä. Linja kulkee entisen pihan poikki, jossa kasvaa mm. kangasmaitikkaa, paimenmataraa, nurmitädykettä, nurmilauhaa, timoteita, nurminataa, ahosuolaheinää, ja pikkumataraa. Kiinteistön tontille tulee kiinteistöpumppaamo. 12

Kuva 7. Karppalan alue KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Entisen talon kivijalan graniittilohkareiden säästäminen. Niinilahdentienvarresta lähtee samasta kohdasta kuin edellinenkin liittymä, linja vastakkaiseen suuntaan kolmelle eri kiinteistölle. Linja-alueella kasva n. 40 -vuotiasta koivua ja mäntyä OMt - tyypillä. Alueella kasvaa harvassa myös pihlajaa puuston alla ja kasvillisuutena kieloa, nurminataa, timoteita, hietakastikkaa, kurjenpolvea, oravanmarjaa ja metsätähteä. Linjalta on kiinteistöliitos pumppaamolta kiinteistölle (1:696)ja pumppaamolta lähtee linja kahdelle kiinteistölle, joista lähin on 1:667 ja viimeisin liittymä kiinteistö 1:695. Linja kulkee kiinteistötien laitaa, jossa kasvaa n. 20 - vuotiasta mäntyä. 5.4. Niinilahdentien kautta kulkeva runkojätevesiputki ja sen uudet liittymät Runkojätevesiputki kulkee Ahvenlammen eteläisimmän lahden läheisyydestä kohti 13-tien vartta. Tähän runkolinjaan tulee kiinteistöliittymä kiinteistöltä 1:759, johon tulee myös kiinteistöpumppaamo. Linjalla on ennen tontin pihamaan kautta kulkua muutamia n. 30 -vuotiaita mäntyjä ja nuoria koivuja. 13

Seuraava kiinteistöliittymä runkolinjaan on kiinteistö 1:415. Linja lähtee läheltä pyörätietä, josta kulkee kiinteistölle n. 40 -vuotiaan haavikon läpi. Alueella kasvaa myös koivua ja leppää. Kiinteistölle tulee kiinteistöpumppaamo ulkorakennuksen ja varsinaisen kiinteistön väliin. Seuraava kiinteistöliitos tulee pyörätienvarressa kulkevasta runkolinjasta kiinteistölle 1:150. Linjaalueella kasvaa n. 20 -vuotias kuusi ja nuori koivu. Kiinteistön kiinteistöpumppaamo tulee rannan ja kiinteistön väliin. Viimeisin kiinteistöliittymä runkoputkesta ennen Kaislanrannan (entinen koulu) linjahaaraa, tulee kiinteistölle 25:0. Linja kulkee n. 40-vuotiaan koivikon poikki, jossa alkupäässä on myös samanikäisiä mäntyjä. Metsäpohja on OMt-tyyppiä. Linja kulkee pihan poikki, jossa kiinteistöpumppaamo pihamaalla, lähellä kiinteistöä, rannan puolella. 5.5. Peltolantien alue Aikaisemmin rakennettu runkoviemäri- ja vesiputki tulee Peltolantien varteen entisen koulun, nykyisen Kaislanrannan linjapumppaamolta, suoraan 13-tien ali ja Mt-tyyppisen mäntykankaan kautta, sekä rautatien ali. Peltolantien varresta lähtee uusi, nyt suunniteltu linja aluksi Peltolantien vartta Äänekosken suuntaan eli kaakkoon päin. Tienvarren linja-alueelta on kaadettu puusto. Linja poikkeaa tienvarresta metsätienpohjaa, jossa kasvaa mm. ahomansikkaa, vanamoa, nurminataa ja lillukkaa. Linja kulkee n. 30 40 -vuotiaan koivikon läpi, joka on lehtoa eli hyvin reheväkasvuista. Linja-alue on avointa puustosta. Kohta, jossa linja kulkee lähinnä Särkilampea, on vanhaa peltoaluetta ja tällä alueella kasvaa runsaasti korkeakasvuisia ruohokasveja, kuten mesiangervoa, hietakastikkaa, koiranputkea, huopaohdaketta ja ojakellukkaa. Muina kasveina alueella kasvaa mm. suokortetta, jokapaikansaraa, jouhivihvilää, kissankelloa, metsäkurjenpolvea, suo-orvokkia ja rätvänää. Kuva 8. Peltolantien lehtoalue. 14

Alueella oli äänekäs kuusitiaispoikue. Linja kulkee entisen pellon kohdalta n. 20 -vuotiaan koivikon laitaan ja sähkölinjan alle. Tällä alueella kasvaa myös rehevää kasvillisuutta. Kasveista alueella kasvaa ojakellukkaa, poimulehteä, rätvänää, niittyhumalaa, metsäkortetta, päivänkakkaraa, suo-ohdaketta, särmäkuismaa ja aitovirnaa. Linja kulkee tästä lähelle Peltolantien mutkaa ennen junaradalle tuloa. Linja-alueella kasvaa hietakastikkaa, lillukkaa, maitohorsmaa ja ojakellukkaa. Peltolantien ja kiinteistötien risteyksen läheisyydessä linja jatkaa suoraan läheisten tonttien takaa kulkevaksi. Aluksi linja kulkee kivisen kumpareen vierestä. Tällä alueella kasvaa nuorta pihlajaa, maitohorsmaa, nokkosta, metsäkurjenpolvea, vadelmaa, lillukkaa, puna-ailakkia, nurmitädykettä, paimenmataraa, hietakastikkaa, niittyleinikkiä ja niittysuolaheinää. Linja kulkee tontin läpi ja marjapensaiden vierestä kiinteistölle, josta lähtee talon taakse erillinen haara kiinteistöpumppaamolle. Tämän jälkeen linja kulkee kiinteistötienvartta pitkin, josta erkanee kulkemaan seuraavan kiinteistön (1:571)pihapellon laitaa. Pihan ja peltoalueen reunaan tulee kiinteistöpumppaamo, jonka jälkeen tulee kiinteistöliitos ja tästä haara viimeiselle tontille (1:386), jonka kulmasta on kiinteistöliitos taloon. Peltolantien vartta kohti Peltolaa jatkuu vanha runkolinja, johon on nyt suunniteltu liitokset kiinteistöille, jotka eivät vielä aikaisemmin ole linjaan liittyneet. Ensimmäinen kiinteistöliitos tulee kiinteistölle 3:52. Tänne on jo aikaisemmin vedetty linja tontille saakka, joten rakennettavaksi tulee kiinteistöpumppaamo ja itse kiinteistöliitos. Seuraava kiinteistöliittymä on Harjutaipale (3:233), jolle tulisi Peltolantien varresta liittymä tontille, jonka reunaan tulee kiinteistöpumppaamo ja kiinteistöliitos. Linja kulkee pensasaidan kautta tontille. Seuraava kiinteistöliittymä tulee pellon laitaa pitkin kiinteistölle (3:155). Linja-alueelle kasvaa niittynätkelmää, puna-ailakkia, koiranputkea, valkoapilaa ja nurmilauhaa. Vastakkaiselle puolelle runkolinjaa ja sähkölinjan alta, lähtee kiinteistöliittymä kiinteistölle (3:179), jonka tontin laitaan tulee myös kiinteistöpumppaamo. Linjavaraus jatkuu Peltolantien ali ja tien toisen puoleisen kiinteistön(1:448) tontin rajaavan kuusiaidan läpi. Aikaisemmin rakennettu runkolinja kulkee pellon laitaa ja loppuosan pellon poikki kohti toiseksi viimeistä kiinteistöä (3:178). Tälle tontille on uutta rakennettavaa tontin kiinteistöpumppaamo ja kiinteistöliittymä. Runkolinja päättyy Peltolantien viimeiseen mutkaan, josta haarautuu mm. kiinteistötie Peltolaan (3:220). Tämä osa Peltolan kiinteistölle on uutta suunnitelmaa. Linja kulkee kiinteistötien ja pellon laitaa myöten. Linja-alueella kasvaa koiranputkea, niittyleinikkiä, metsäkurjenpolvea, niittysuolaheinää, pelto-ohdaketta ja nurmipuntarpäätä. Ennen kiinteistöä talon vieressä kasvaa n. 40 -vuotias mänty ja koivu, sekä nuorempia koivun taimia. Kiinteistön pihaan tulee kiinteistöpumppaamo. 15

5.6. Saviniemen alue Esisuunnitelman mukaisesti Peltolantien päästä, Pirttiniemestä lähtee vesistöalitus Kiimasjärven ali Saviniemelle (Karttaliite 1.). Saviniemen puoleisella ranta-alueella, josta putkilinja tulisi, kasvaa n. 70-vuotiaita järeitä haapoja, sekä myös nuorempia haapoja. Rannassa kasvaa myös korpipaatsaman taimi ja metsäruusua. Putkilokasveista ranta-alueella kasvaa sudenmarjaa, paimenmataraa ja korpikastikkaa. Sammalista runsaimmin kasvaa korpiliekosammal ja haapojen juurilla lehväsammalet. Kuva 9. Vesistöalituskohta Kiimasjärvessä. Linja kulkee mökkitontin rajaa ja viljellyn pellon piennarta, jossa kasvaa mesiangervoa, hiirenvirnaa, maitohorsmaa, niittynätkelmää, karhunputkea, metsäkurjenpolvea, ojakärsämöä, timoteita ja nurmilauhaa. Kiinteistöhaara alittaa Saviniementien ja kulkee tien ja pellon piennarta pitkin rannassa oleville kiinteistöille. Kiinteistötien varressa kasvaa edellisten kasvien lisäksi vähän nuorta pajua. Vakituisesti asutun kiinteistön piha-alueella kasvaa linjan kohdalla n. 50-vuotias koivu. Päälinja kulkee Saviniementien ja pellon piennarta pitkin rannasta katsoen tien oikealla puolella. Linja-alueella kasvaa edellä mainittujen kasvien lisäksi metsäkortetta, niittysuolaheinää, poimulehteä, alsikeapilaa, koiranputkea, lehtohorsmaa, piharatamoa, harakankelloa, niittyhumalaa, niittyleinikkiä, heinätähtimöä, nurmirölliä, nurminataa, päivänkakkaraa ja peltopähkämöä. Tienvarressa kasvaa myös muutama n. 10 15 -vuotias koivu ja raita. 16

Kuva 10. Saviniemen linja-alue. Peltoalueelta lähtee Saviniementien ali kiinteistöhaara pellon ja tontin rajaa kiinteistölle. Linja-alue muuten avoin puustosta, mutta pihassa kasvaa omenapuita suunnitellulla linja-alueella. Päälinja jatkuu tienristeykseen, jossa Saviniementiestä haarautuu Saviniemenpolku, sekä kiinteistötie. Linja alittaa Saviniementien ja jatkaa suoraa linjaa Saviniemenpolun ja pellon laitaa. Linja-alueella kasvaa voikukkaa, leskenlehteä, hiirenvirnaa, niittynätkelmää, lehtohorsmaa, piharatamoa, peltoohdaketta, hevonhierakkaa, päivänkakkaraa, alsikeapilaa, timoteita, juolavehnää ja päivänkakkaraa. Tienvarressa kasvaa n. 40 50 -vuotiaita haapoja ja koivuja, muutama vähän nuorempi mänty ja pihlajaa. Pellolta linja kulkee ennen Saviniemenpolun tienmutkaa, tien ali kiinteistöpellon ja tien reunaan, jossa kasvaa edellä mainittuja kasveja ja nuorta pajua. Linjalta tulee kiinteistöliittymä tien varresta. Tästä linja jatkuu kiinteistön pihan poikki pellon laitaan, johon tulee kiinteistöpumppaamo. Tästä kiinteistöhaara kulkee pellon poikki ja nuoren koivikon, n. 20 -vuotiaan, poikki viimeiselle tämän haaran kiinteistölle. Päälinja jatkuu Saviniementien ja pellon laitaa. Pellon pientareella kasvaa runsaasti niittykasveja, kuten hiirenvirnaa, ojakärsämöä, paimenmataraa, koiranputkea, niittynätkelmää, timoteita, nurminataa, juolavehnää, peurankelloa, ojakellukkaa, mesiangervoa, karhunputkea, niittyleinikkiä, isolaukkua, pikkumataraa, päivänkakkaraa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, poimulehteä, alsikeapilaa, sarjakeltanoa, maitohorsmaa ja hopeahanhikkia. 17

Kuva 11. Isolaukku. Linja kulkee pellonlaidassa olevan kiinteistön tontin laitaan, josta on Saviniementien alitus tien toiselle puolelle tontin laitaan. Linja-alueella kasvaa mesiangervoa, karhunputkea, lupiinia, suoohdaketta ja niittynätkelmää. Tien ja tontin välissä on nuori kuusiaita, jonka vierestä linja kulkisi. Kuusiaidan kesiosasta lähtee kiinteistöhaara tien toisen puolen kiinteistöön. Välissä on puuaita, n. 40 vuotias koivu, sekä iso kataja pihassa. Päälinja jatkuu tontin poikki ja puuvajan ohi nuoren koivikon reunaan ja siitä takaisin Saviniementien varteen, ja sähkölinjan viereen. Linjalla kasvaa nuorta pajua ja raitaa. Muita kasveja alueella ovat maitohorsma, mesiangervo, koiranputki, karhunputki, metsäkurjenpolvi, isolaukku, leskenlehti, metsäkorte, heinätähtimö, päivänkakkara, suo-ohdake, peurankello, särmäkuisma, hietakastikka, rätvänä ja syyläjuuri. Lähempänä viimeistä kiinteistöä, linja-alueella kasvaa maitohorsmaa, vadelmaa ja hiirenporrasta. Kiinteistöhaara alittaa Saviniementien ja kulkee kiinteistön tontille, jossa kasvaa n.40-vuotias mänty, männyn taimia ja n. 15-vuotias koivu OMt tyypin metsäpohjalla. 5.7. 13-tien ja junaradan välinen linja-alue Uusi suunniteltu linja lähtee aikaisemmin rakennetun runkolinjan puolesta välistä, joka kulkee Kaislanrannan (entisen koulun) tontin kautta Peltolantien varteen. Linja lähtee Mt-tyypin metsässä, jossa n.40-vuotiasta mäntyä, seassa myös koivua. Metsätyyppi muuttuu pian OMt-tyypiksi eli tuoreeksi lehdoksi, jossa kasvaa paikoin runsaasti valkolehdokkia. Muita kasveja alueella on sudenmarja, koiranheisi, isotalvikki, metsäalvejuuri, metsätähti, kangasmaitikka, kieloa, lillukkaa, nuokkuhelmikkää, vuohenputkea, metsäkurjenpolvea, oravanmarjaa, käenrieskaa sekä punaherukkaa. Puusto linja alueelle on leppää koivua ja tuomea. 18

Kuva 12. Valkolehdokkeja. KÄYTTÖSUOSITUS KOHTEELLE: Tälle kohdalle linjan siirto n.10 m 13-tien suuntaan säästäisi valkolehdokkiesiintymän ja alue olisi muutoinkin avoimempi ja helpompi rakentaa.(karttaliite 1.3.) Tontin reunaan tulee kiinteistöpumppaamo. Linja kulkee tontin(3:81)ulkorakennusten takaa, jossa kasvaa järeä mänty ja koivu. Linja-alueella kasvaa pihlajaa, kieloa, kurjenpolvea, lillukkaa, nurmilauhaa ja-nataa, sekä riidenliekoa. Tästä linja kulkee kiinteistötien varteen, josta seuraava kiinteistöliitos (3:38) kiinteistölle. Tällä linjalla kasvaa haapaa mäntyä, sekä eri ikäistä mäntyä, n. 15 50 - vuotiaaseen ja lisäksi nuorta haapaa. Kiinteistön jälkeen linja kulkee kiinteistötienvartta, jonka metsätyyppi on OMt. Puustosta linja-alueella kasvaa yksi, n. 30 -vuotias haapa, pari nuorempaa kuusta, ja näiden alla pihlajan ja koivun taimia. Muita kasvaja alueella ovat lillukka, mustikka, kultapiisku, metsätähti, ahomansikka ja kangasmaitikka, sekä kielo. Kiinteistötieltä linja erkanee kohti kiinteistöä (3:228) nuorehkon sekametsän läpi. Linja-alueella kasvaa nuorta mäntyä ja koivua n. 30-vuotiasta, jonka seassa kasvaa myös iäkkäämpiä n. 50- vuotiaista koivuja ja mäntyjä. Kasvillisuutena kasvaa mm. hietakastikkaa, lillukkaa, ja kultapiiskua. Linja kulkee edellisen kiinteistön jälkeen Rautatien ali toisen puolen kiinteistöön (3:136). Linjalla kasvaa n. 20-vuotiasta haapaa ja nuorempaa leppää. Muita kasveja tontin alueella on leskenlehti, puna-apila, timotei, pelto-ohdake, harakankello ja koiranputki. Seuraavan tontin (3:131)ja edellisen tontin välissä kasvaa pajua ja n. 40 50 -vuotiasta koivua ja hietakastikkaa, koiranputkea, sekä sudenmarjaa. Linja kulkee tontin nurmen läpi, jossa kasvaa mm. niittyleinikkiä, voikukkaa ja nurmirölliä. Seuraavan tontin (3:198) ja edellisen tontin välissä on nuori kuusiaita (n. 8-vuotias), sekä koivukujanne, joka on n. 40 50 -vuotias juuri linja-alueella. 19

Kuva 13. Kuusiaita linja-alueella. Tähän on suunniteltu kiinteistöpumppaamo. Linja tontilla kulkee muokatun pikkupellon poikki. Linja kulkee tästä pellon laitaan, josta kulkee kahdelle viimeiselle kiinteistölle. Peltoalueella kasvaa mm. lupiinia, metsälauhaa, koiranputkea, suo-ohdaketta, niittysuolaheinää, nurmipuntarpäätä, rohtovirmajuurta, syyläjuurta, voikukkaa, ahomansikkaa, peltolemmikkiä ja ojakellukkaa. Pellon viereinen metsä on rehevää lehtokorpea, missä vesialue, jossa tavattiin heinäsorsapoikue. Metsä koostuu lähinnä tuomesta, lepästä, pajuista ja koivusta. Toiseksi viimeiselle tämän linjahaaran kiinteistölle (3:165), linja kulkee pellon ja kiinteistötien vartta, josta liitos tien ali tontille. Viimeiselle kiinteistölle (3:148) pellon puolelle tulee kiinteistöpumppaamo ja siitä kiinteistötien ali liittymä kiinteistöön. Peltoalueella kasvaa näillä kohti runsaasti mm. lupiinia. 5.8. Aittoniemen alue Aittoniemen alueelle on jo aikaisemmin rakennettu runkojätevesiputki, joka lähtee entisen koulun linjapumppaamolta. Tämä linja on rakennettu yksityisesti ja liitetty aikaisemmin Ääneseudun Energian ylläpitämään ja omistamaan runkolinjaan. Tässä vaiheessa ei vielä ole tietoa voiko tähän linjaan liittyä uusia kiinteistöjä. Siihen vaikuttaa omistussuhteet, sekä rakennetun viemäriputken 20

koko, josta ei tässä vaiheessa ole varmuutta. Nyt tehty esisuunnitelma olettaa, että tähän voisi liittyä, joten kolmelle kiinteistölle on suunniteltu liittymät ko. linjaan. Ensimmäinen liittymä on kesäasunnolle (1:457), joka on aivan Aittoniementien varressa. Tällä kiinteistöliittymälinjalla kasvaa n. 50-vuotias mänty, sekä hietakastikkaa ja nurmilauhaa. Seuraava linjahaara lähtee Aittoniementien varren runkoputkesta pienen puron reunaa, jossa kasvaa metsäkortetta, metsäkurjenpolvea, maitohorsmaa, särmäkuismaa ja mesiangervoa. Purossa kasvaa pikkumataraa, lehväsammalia, lehtohorsmaa. Puro ei ole luonnontilainen. Puron ja suunnitellun linjan kohdalla kasvaa n. 25-vuotiasta koivua, leppää ja nuorta pajua. Kiinteistön (1:548) tontille tulee kiinteistöpumppaamo lähelle kesäasuntoa. Linja jatkaa OMt-tyypin metsäpohjaa kohti Rantalaa (1:409). Puusto lähinnä n. 30 40 -vuotiasta koivua. Tontin rajalla niittyä, jossa kasvaa niityn ja metsän reunassa mm. pelto-ohdaketta, maitohorsmaa, karhunputkea, nokkosta, kiropillikettä, nurmilauhaa ja nataa. Linja kulkee Rantalan kiinteistön pihamaan läpi ja lähelle kiinteistöä tulee kiinteistöpumppaamo. 5.9. 13-tien varren linja, voimalaitokselle ja Saarijärvelle päin Uusi linja lähtee Huutoniemen asutusalueella sijaitsevasta runkojätevesiputkilinjasta, joka kulkee asutusalueen kiinteistötien laitaa. Linja lähtee pyörätienlaitaa, kohti 13-tietä. Linja-alueella kasvaa n. 15 -vuotiasta leppää, sekä hietakastikkaa, lillukkaa, ahomansikkaa ja paimenmataraa. Linjan kohdalla on myös pyörätien katuvalolinja. Linjan läheisyydessä, pyörätien varressa kasvaa myös muutamia järeitä mäntyjä n. 80 -vuotiaita. Keskivaiheilla kasvaa myös valkolehdokkia, rätvänä ja metsäkurjenpolvea. Kuva 14. Pyörätien linjaaluetta, Huutoniemi. 21

Linja erkanee pyörätienreunasta OMt-tyypin sekametsään, jossa suunnitellulla linja-alueella kasvaa n.50-vuotiaita koivuja. Kasvillisuutena alueella kasvaa metsäkurjenpolvea, maitohorsmaa, ojakellukkaa, sudenmarjaa, ahomansikkaa, metsäkortetta, aitovirnaa, punaherukkaa, niittynurmikkaa, nuokkuhelmikkää, särmäkuismaa, isotalvikkia ja pikkumataraa. Tästä linja jatkaa 13-tien vartta kohti voimalaitosta. Linja-alueella kasvaa n. 20 40 -vuotiasta mäntyä ja koivua, sekä näiden n. 10 25 -vuotiaita, nuorempia yksilöitä. Tienpenkalla, jossa vastakkaisella puolella lähtee Hammarenintie, kasvaa arvokas ketokasvillisuus, joka kannattaa huomioida myös rakennustoiminnassa. Penkalla kasvaa päivänkakkaraa, särmäkuismaa, kissankelloa, huopakeltanoa, puna-apilaa, ahomansikkaa, puistolemmikkiä, paimenmataraa, tahmavillakkoa, sekä runsaasti ketoneilikkaa. Ketoneilikka (Dianthus deltoides)on suhteellisen harvinainen nykyään myös Keski-Suomessa (Kasviatlas, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsingin yliopisto). Kuva 15. Ketoneilikka. KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Ketoalue 13-tienvarressa jätetään kaiken rakentamistoiminnan ulkopuolelle. Koneet ja tarvikkeet alueelle tuodaan jo rakennetun linjan kohdalta.(karttaliite 1.4.) Linja jatkuu 13-tien vartta kohti voimalaitokselle menevää uomaa. Tällä alueella kasvaa n. 50-70 - vuotiaita koivuja ja mäntyjä. Kasveista suunnitellulla linjalla kasvaa mm. pikkumataraa, hietakastikkaa, metsälauhaa, kangasmaitikkaa, nurmitädykettä, lillukkaa ja kultapiiskua. Laskua uomaan on noin kaksi metriä ja rannassa kasvaa muutama, n. 40 -vuotias koivu, sekä suoputkea ja kurjenjalkaa. 22

Kuva 16. Voimalaitoksen uoman vesistöalituskohta. Vesistöylitys on n. 20 metriä, jonka jälkeen rannassa kasvaa myös 40 50 -vuotiaita koivuja. Metsäalueella ennen peltoa on koivikkoa ja pellon laidassa linja-alueella on muutama järeä, n. 70 - vuotias koivu, sekä kekomuurahaispesä. Kasvillisuutena metsäalueella kasvaa syyläjuurta, lillukkaa, hietakastikkaa, metsälauhaa ja kangasmaitikkaa. Linja jatkuu 13-tien ja pellon laitaa, jossa kasvaa niittynätkelmää, nurmipuntarpäätä, metsäkurjenpolvea, ojakärsämöä, suo-ohdaketta, niittysuolaheinää, puna-apilaa, nurmilauhaa, niittyhumalaa, poimulehteä, paimenmataraa, harakankelloa, voikukkaa ja särmäkuismaa. Peltoalueella oli runsaasti tesmaperhosia (Aphantopus hyperantus) Pellolta on linjahaara 13-tien ja pyörätien ali Myllylään ja voimalaitoksen läheiselle kiinteistölle (30:1). Linja kulkee pellon laitaa, jossa kasvaa nuorta koivua ja raitaa. Linja-alueella on kaivonkansi n. 20 m pyörätiestä. Linja-alueella kasvaa nuoria mäntyjä ja pari järeämpää, n. 50 70 -vuotiasta koivua. Kasvillisuutena kasvaa päivänkakkaraa, maitohorsmaa, metsäkurjenpolvea, metsäapilaa, metsälauhaa, kissankelloa ja sarjakeltanoa. Ennen linjahaaraa kiinteistöille, kasvaa pari 30 40 - vuotiasta haapaa. Linjahaara, joka kulkee Myllylään kasvaa n. 60 -vuotiaita koivuja ja mäntyjä, sekä kuusen taimia ja pihlajaa OMt -pohjalla. Toinen haara voimalaitoksen suuntaan kiinteistötien läheisyydessä. Tällä alueella kasvaa nuoria mäntyjä ja linjan reunamilla järeitä mäntyjä ja koivuja. Kasvillisuus alueella on mm. lillukka, kielo, hietakastikka, kangasmaitikka ja metsälauha. Pihaalueella kasvaa kaksi n. 60 -vuotiasta koivua. 23

Kuva 17. Myllylän alue. Päälinja jatkuu 13-tien ja pellon laitaa samanlaisella kasvillisuudella, kun alkuosa. Rantaan kulkevan tienpohjan jälkeen pellon kasvillisuus muuttuu heinäpitoisemmaksi, jossa kasvaa mm. nurmi- ja metsälauhaa, hietakastikkaa, juolavehnää, kosteammissa kohdissa jouhivihvilää. Linjan metsän ja pellon laita on kuivempaa, jonka kasvillisuus on metsälauhaa, kanervaa, puolukkaa, päivänkakkaraa, kultapiiskua, rohtotädykettä, ketunliekoa, isotalvikkia, valkoapilaa, ahomansikkaa, peltolemmikkiä ja tuoksusimaketta. Ensimmäisen kiinteistön (1:127)kohdalla kasvaa runsaasti lupiinia. Kuva 18. Linja-aluetta. Linjahaara, joka kulkee 13-tien ali ja siitä toisen puolen kiinteistöille, kasvaa haaroittumiskohdaltaan runsaasti ruttojuurta. Tämä haara kulkee kiinteistön (1:308) kuusiaidan viertä ja linjaalueella on yksi n.50-vuotias koivu. Linjalta on kiinteistöliittymä 13-tien varren kiinteistöön ennen tien alitusta. 24

Linja alittaa 13-tien ja pyörätien, jonka jälkeen kulkee kiinteistötien varteen, jossa on pumppaamo. Linja-alueella kasvaa n. 15 -vuotiaita männyn, koivun ja lepän taimia. Pumppaamolta linja kulkee metsäalueen läpi, joka on suunnitellulta osin avointa. Kasvillisuutena on lupiinia ja tontin rajalla yksi raita. Kiinteistöliittymät tulevat kahdelle kiinteistölle (1:132 ja 1:743). Pyörätienvarren pumppaamolta linja kulkee pyörätien suuntaisesti, jossa kasvaa nuorta leppää, pajua ja vaahteraa, sekä lupiinia, vadelmaa, loimukukkaa, lehtoakileijaa, pietaryrttiä, ja karhunputkea. Tällä kohti on aikaisemmin ollut asutusta, josta jäänteinä perennakasveja. Seuraavan kiinteistön (1:147) kohdalla kasvaa kurjenkelloa, keijuangervoa, lupiinia, sekä puustosta pihlajaa ja koivua. Viimeiselle tämän haaran kiinteistölle (1:618) kulkevalla linja-alueella kasvaa pihlaja-angervoa, lupiinia, kurttulehtiruusua, pajua ja lepän taimia. Kiinteistölle menevän linjan kohdalla kasvaa terijoensalavaa ja kuusiaitaa. 13-tien alittavan linjahaaran jälkeen jatkava päälinja kulkee hoidetun nurmialueen poikki kohti kiinteistötien vartta. Linja alittaa kiinteistötien ja kulkee rehevään lehtoon. Aluksi linja-alue on avointa puustosta. Kasvillisuutena alueella kasvaa mm. lillukkaa, maitohorsmaa, päivänkakkaraa, metsäkortetta, mesiangervoa, rikkapalsamia, nokkosta, koiranputkea, metsäkurjenpolvea, leskenlehteä ja ojakellukkaa. Viimeisen tämän alueen kiinteistön (1:158)kohdalla on pumppaamo. Kasvillisuutena on rikkapalsamia, mesiangervoa, hiirenporrasta, metsäkortetta ja ojakellukkaa. Kiinteistön tontilla on runsaasti roskaa. Metsä on lehtoa, jossa kasvaa runsaasti lehväsammalia ja korpiliekosammalta, sekä hiirenporrasta, metsäalvejuurta ja metsäkortetta. Puustosta alueella kasvaa tuomea, haapaa, pihlajaa, raitaa ja n. 60 -vuotiaita koivuja ja mäntyjä, joista männyt lähempänä 13- tietä. KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Alueen asukkaat puhdistavat rojun maastosta.(karttaliite 1.4.) Linjan tullessa lähemmäksi 13- tietä, linja on raivattu ja alueella kasvaa nuorta kuusta ja raitaa. Kasvupaikka on edelleen rehevää ja siinä kasvaa hiirenporrasta, huopaohdaketta, sarjakeltanoa, mesiangervoa, leskenlehteä, korpikastikkaa ja karhunputkea. Linjan läheisyydessä on lähde, josta otetaan vesi lähikiinteistöön. Lähde rakennettu, ei luonnontilainen. KÄYTTÖSUOSITUS ALUEELLE: Linjaa rakennettaessa huomioitava lähteen vedentuotto myös jatkossa. Vesiputkilinjan tarkistus.(karttaliite 1.4.) Pellon läheisyydessä ja sen reunassa kasvaa niittyhumalaa, huopaohdaketta, päivänkakkaraa, maitohorsmaa, isotalvikkia, metsäkurjenpolvea ja särmäkuismaa. Pellon laita kasvaa lähes samoja kasveja, lisänä harakankello, niittynätkelmä, pietaryrtti ja peltokorte. Pellolta lähtee kiinteistöliittymä 13-tien ali Lähteelä kiinteistöön (1:182). Linja kulkee kiinteistöön tienpohjan kautta, jonka varrella kasvaa muutamia n. 40 -vuotiaita koivuja. Muuten alueella kasvaa hoidettu nurmi. Päälinja jatkuu pellonlaitaa, jonka loppuosassa pellon reunassa kasvaa runsaasti lehtipuiden taimia, leppää, pajua, koivua ja pihlajaa. Linja kulkee pelto-ojan kautta seuraavan kiinteistön 25

tontille (1:158). Linjalla kasvaa n. 50-vuotias koivu ja järeä kuusi, sekä pihlajaa. Pihaan tulee kiinteistöpumppaamo. Tämän hetken saostuskaivojen ympärillä kasvaa vuorenkilpeä. Linja kulkee kahden, n. 60 -vuotiaan koivun välistä Kaunistontien ali, Mt -tyypin metsään, jossa kasvaa muutama nuori koivu, sekä pari n. 60 -vuotiasta koivua, sekä mänty. Tästä lähtee kiinteistöliittymä kiinteistötien ali (1:473) kiinteistölle. Pihassa kasvaa runsaasti istutuksia mm. vuorenkilpeä ja nuori vaahtera. Linja kulkee seuraavaan kiinteistöön (1:155) Penttilä, jossa kasvaa n. 60-vuotias koivu ja nuorempia kuusia. Kasvillisuus koostuu lähinnä valkoapilasta, kangasmaitikasta, puolukasta ja mustikasta. Kiinteistön pihaan tulee kiinteistöpumppaamo. Tästä linja jatkaa polunpohjaa pitkin, joten tältä osin linja-alue on avointa puustosta. Polulta linja erkanee korpimetsään, jossa kasvaa isotalvikkia, rohtotädykettä, korpi- ja metsäimarretta, oravanmarjaa, metsäkortetta, käenkaalia ja tähtisaraa. Aluksi linja-alueella kasvaa lepän ja koivun taimia, myöhemmin myös pari n. 50 -vuotiasta mäntyä. Linja jatkaa lähellä 13-tien vartta, jossa iso oja. Tienvarsialueella kasvaa suo-ohdaketta, mesiangervoa, huopaohdaketta, nurmipuntarpäätä, karhun- ja koiranputkea, ojakellukkaa, korpija hietakastikkaa, särmäkuismaa, niittynätkelmää, aitovirnaa, rätvänää, paimen- ja pikkumataraa. Viimeinen linjahaara alittaa 13-tien ja kulkee avohakkuualueen kautta kahdelle viimeiselle kiinteistölle, joita ennen on pumppaamo. Toiseksi viimeiselle kiinteistölle Mikkola, linja kulkee tontille kohdasta, jossa kasvaa koivua, pihlajaa ja lepän taimia. Pihassa on runsaasti istutuksia ja mm. verikoivu. Viimeiselle kiinteistölle(1:538) linja kulkee Summakosken tien ali. Linja-alueella kasvaa n.15-vuotiasta mäntyä ja metsälauhaa, huopaohdaketta, koiranputkea ja maitohorsmaa. Kuva 19. Viimeiset liittymät, Summakoskentie. 26

6. Johtopäätelmät Tehty luontoselvitys 3.vaiheen osalta oli kiitollista tehdä siinä mielessä, että nyt oltiin yhteydessä esisuunnitelman tekijöihin Matura Korhonen Oy:n jatkuvasti ja muutosehdotuksia pystyi ilmoittamaan heille sitä mukaa kun niitä havaittiin. Täten jo varsinaiseen suunnitelmaan saadaan muutokset, jotka auttavat rakennustyön tekijöitä. Muutosehdotuksia ja muutoksia tuli Upatonpohjantienvarressa Naskalan alueelle ja Kotirinteelle, sekä Saviniemen alueelle. 6.1. Teiden, vesistöjen ja junaradan alitukset Tehty luontoselvitys on hajanaisen oloinen, koska alueella on jo osin aikaisemmin rakennettu runkovesi- ja jätevesiputki, johon on nyt tehty uudet linjahaarat ja kiinteistöliittymät. Parantalan alueelle tulee monta suuremman tien alitusta, jotka vaativat luvan hakemista Keski-Suomen Elykeskukselta. 13-tien alituksia tulee nyt tehdyn esisuunnitelman mukaan kolme, jotka kaikki ovat Parantalan voimalaitoksen sillan jälkeisiä alituksia. Muita isompien teiden alituksia tulee yksi Summakosken tielle, yksi Kaunistontielle, yksi Rautatielle, yksi Niinilahdentielle, sekä 9 Upatonpohjantielle. Lisäksi tulee yksi rautatien alitus Upatonpohjantien Hietaman päähän (Liite 1.1.). Radan alitukseen tarvitaan lupa Ratahallintokeskukselta. Vesistöalitus tulee Parantalan voimalaitoksen uoman kohdalla(liite 1.3), sekä Peltolantien päästä lähtevä linja Kiimasjärven ali Saviniemelle(Liite 1.). Näille kohteille tulee tehdä vesilupahakemus Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastoon. Vesilupahakemuksessa tutkitaan viemäriputken mahdollisia vaikutuksia vesistöön, vesiluontoon, virkistyskalastukseen ja putken vaikutusalueen kiinteistöihin. Luvan saamisessa kestää 4-10 kk, koska lupahakemus käsitellään ns. kuulemismenettelyllä. 6.2. Suojeltavat lajit Nyt tehdyssä luontoselvityksessä ei löytynyt yhtään EU:n luontodirektiivin II, IV ja V lajia. Näihin kuuluu mm. liito-orava tai viitasammakko. Selvityksessä löytyi yksi Lintudirektiivin I-liitteen laji, joka on Pyy. Lintu- ja luontodirektiivin lajiliitteet on laadittu lähinnä keskieurooppalaisten suojelutarpeiden pohjalta. Liitteistä puuttuu valtaosa Suomen uhanalaisista lajeista. Suomen uhanalaisuusluokituksessa Pikkutikka, Dendrocopos minor (Linnaeus)on valtakunnallisesti ja alueellisesti vaarantunut laji (VU), uhanalaisuusluokituksen mukaan. Pikkutikka löytyi Upatonpohjantien Hietaman päästä, Sarjanlammelta tulevan puron varrelta (Liite 1.1). (www.ymparisto.fi/lajien suojelu EU:n lintu- ja luontodirektiiveissä). Eli pikkutikan elinympäristön 27