Suomen joukkoliikenteen kilpailutilanne alueittain ja yritysten tuloskunto Suomen Paikallisliikenneliiton 45. vuosikokousseminaari 12.3.2013 HMV Service Economy Oy Jukka Kallio 0
Hyvät joukkoliikennepalvelut kohtuullisin kustannuksin 1 Toimivat joukkoliikennemarkkinat - Joukkoliikennemarkkinat ovat toimivia silloin, kun tarjouskilpailuissa syntyy aitoa kilpailua. Tämä edellyttää, että erikokoisilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin sekä tulla ja poistua markkinoilta kohtuullisin kustannuksin. Hyvät palvelut asiakkaille - Hyvät palvelut asiakkaille tarkoittaa, että liikenteenharjoittaja tuottaa hyvää palvelua tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Kohtuullinen kustannustaso - Kohtuullisella kustannustasolla tarkoitetaan, että liikennepalveluiden kustannustaso on ennakoitavissa ja kustannustaso kehittyy linjassa mm. linja-autoliikenteen kustannusindeksin kanssa. Liikennepalveluiden kehittämisen mahdollistaminen - Liikennepalveluita on tärkeää kehittää asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Muutoksia on tarpeen tehdä aika ajoin myös sopimuskauden aikana. NJconsulting
Esityksen teema-alueet Liikenteenharjoittajat 1. Miten liikenteenharjoittajan koko, sijainti ja/tai hallintamalli ovat vaikuttaneet sen liiketaloudelliseen menestymiseen? 2. Miten liikenteenharjoittajan koko, sijainti, hallintamalli ja taloudellinen kunto vaikutti sen osallistumiseen ja menestymiseen kilpailutuksissa? Joukkoliikenteen kilpailutilanne Suomessa 1. Onko Suomessa yksi yhtenäinen vai monta pientä markkinaa? 2. Miten kilpailu toimi eri alueilla Suomessa? 3. Minkälaiset markkinat syntyivät kilpailutuksen tuloksena? Suosituksia toimivaltaisille viranomaisille 1. Mitä suosituksia voimme antaa toimivaltaisille viranomaisille liikenteenharjoittajien taloustarkastelun perusteella? 2
Liikenteenharjoittajat talouslukujen valossa 3
Liikenteenharjoittajat Linja-autoliiton jäsenyrityksiä 308 Toimialaluokituksen mukaisia lukuja: Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne (TOL 49391) Paikallisliikenne (TOL 49310) Muita toimialoja Taksiliikenne (TOL 49320) Linja-autojen tilausliikenne (TOL 49392) Moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaus (TOL 45201) 116 yritystä 130 yritystä Tutkimuksen kohteena oleviin kilpailutuksiin osallistui 106 yritystä Näistä tilinpäätöstietoja vuodelta 2013 oli saatavissa 88 yrityksestä 4
Yritysten kokojakauma Linja-autoliiton jäsenyritykset (308): Automäärä Määrä Osuus Liikevaihto (arvio) 1-5 bussia 123 39 % alle 1 milj. 6-10 bussia 66 22 % 1-2 milj. 11-20 bussia 66 22 % 2-4 milj. 21-50 bussia 27 9 % 4-10 milj. Yli 50 bussia 24 8 % yli 10 milj. Kilpailutuksiin tarjonneet yritykset (88): Kokoluokka Määrä Osuus Liikevaihto Mikroyritykset 27 31 % alle 1 milj. Pienet yritykset 34 39 % 1-5 milj. Keskisuuret yritykset 20 23 % 5 25 milj. Suuret yritykset 7 8 % yli 25 milj. 5
Yritysten talousluvut (2013) ryhmittäin Yritysryhmä Kokonaisliikevaihto Keskikoko Lv/hlö Liikevoitto Liikevoitto % Kaikki yritykset (88) 656 m 7,5 m 83 k 20,7 m 3,15 % Mikrot (27) 14 m 0,5 m 101 k 1,3 m 9,25 % Pienet (34) 82 m 2,4 m 82,9 k 3,5 m 4,24 % Keskisuuret (20) 212 m 10,6 m 83,5 k 10,9 m 5,15 % Suuret (7) 348 m 49,8 m 83,5 k 4,9 m 1,43 % Konsernit (7) 469 m 66,7 m 87 k 15,1 m 3,29 % 6
Mikroyritykset (liikevaihto alle 1 M ) 0,5 m 101 k 9,25 % Mikroluokan liikenteenharjoittajat ovat pieniä paikallisia yrityksiä, joilla säännöllinen linjaliikenne on vain yksi, usein pieni osa, niiden liiketoimintaa Kohtuullisen kilpailtu ja vähäkatteinen sopimusliikenne ei houkutellut yrittäjiä laajentamaan tätä osaa liiketoiminnastaan Yritykset osallistuvat kilpailutuksiin vain, jos kilpailutettava kohde on yrityksen kotikonnuilla Tästä joukosta kasvua kilpailutusten kautta haki selkeästi vain pari yritystä tarjosivat liikevaihtoaan suurempiin kohteisiin Tarkasteltavana olevissa kilpailutuksissa vain muutama tämän kokoluokan yritys lisäsi liikennettään 7
Pienet yritykset (liikevaihto 1 5 M ) 2,4 m 82,9 k 4,24 % Pienet liikenteenharjoittajat ovat paikallisia yrityksiä, joilla säännöllinen linjaliikenne on merkittävä toimiala, toisena tukijalkana tilausliikenne Liikenne koostuu pääasiassa maaseutu- ja seutuliikenteestä Yritykset ovat myös monilla kaupunkiseuduilla pieniä sopimustoimittajia Suuret ja keskisuuret liikenteenharjoittajat jättivät pienille vain rippeet, mutta eivät pienetkään juuri haastaneet suurempiaan poikkeuksena Onnibus Poikkeuksellisia alueita olivat pienet kaupungit, Hämeenlinna ja Kouvola. niissä pienet yritykset ovat pääasiallisia sopimuskumppaneita toimivaltaiselle viranomaiselle. Oletettavaa on, että tämän kokoluokan yritysten pääasiallinen tavoite on säilyttää tulevaisuudessa asemansa maaseutumaisessa liikenteessä, kun siirtymäajan sopimukset päättyvät ja viranomaiset hankkivat liikennettä alueille. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kilpailutukset ovat esimerkkinä tästä: useisiin kohteisiin saatiin monia tarjouksia mikro- ja pieniltä liikenteenharjoittajilta. 8
Keskisuuret yritykset (liikevaihto 5 25 M ) Tässä tarkastelussa keskikokoiset yritykset jakautuvat kahteen ryhmään, 1) itsenäisiin liikenteenharjoittajiin 2) konsernin osana toimiviin yrityksiin Keskisuuret liikenteenharjoittajat ovat pääasiassa yrityksiä, joilla säännöllinen linjaliikenne on merkittävä toimiala, ja sopimusliikenteestä on muodostumassa pääosa niiden liiketoimintaa Yritykset ovat kuitenkin vahvasti mukana myös kaukoliikenteessä tämä luo yrityksille hieman liikkumavaraa, mutta kaukoliikenteen kova hintakilpailu voi myös haastaa yritysten talouden Sopimusliikenne on kaikille keskisuurille liikenteenharjoittajille uusi liiketoimintamuoto 10,6 m 83,5 k 5,15 % taloudellinen menestyminen tulevaisuudessa on riippuvainen tehtyjen sopimusten kannattavuudesta. 9
Suuret yritykset (liikevaihto yli 25 M ) 49,8 m 83,5 k 1,43 % Suurten pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten talous on ehkä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta joko huonossa tai erittäin huonossa talouskunnossa. Nämä yritykset ovat olleet jo useita vuosia täysin riippuvaisia sopimusliikenteen tuottamista tuloista. Muualla maassa liikennöivät suuret yritykset sen sijaan selviävät taloudellisesti kohtuullisen hyvin. Suurista yrityksistä kaksi oli aktiivisia useilla kilpailutusalueilla Muut tyytyivät osallistumaan pääsiassa omilla liikennealueillaan eli pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella, voittaen niillä Muilla alueilla suurten liikenteenharjoittajien menestys kilpailutuksissa oli varsin vaatimatonta 10
Liikennekonsernit 66,7 m 87 k 3,29 % Konsernit olivat hyvin erilaisissa taloudellisissa tilanteissa, kun kilpailutukset vuoden 2013 syksyllä aloitettiin Pääkaupunkiseudulla pääasiassa liikennöivät konsernit ovat tehneet pääasiassa huonoa liiketulosta ja taseetkin natisevat Valtakunnallisissa konserneissa liiketoiminnan kannattavuus vaihteli yllättävän paljon, kaikilla on kuitenkin vielä vahva rahoitusasema Talouden tila heijastui kilpailutusten tuloksissa Konsernit, jotka olivat tehneet kohtuullista liiketulosta, olivat tarjouksissaan aggressiivisia ja säilyttivät vahvan markkinaaseman haluamillaan kaupunkiseuduilla ja ELY-alueilla Konsernit, joiden liiketoiminta on ollut huonosti kannattavaa, eivät joko lähteneet tarjoamaan oman alueensa ulkopuolelle, tai tekivät selkeästi voittaneita tarjouksia hinnaltaan korkeampia tarjouksia 11
Suomalaiset joukkoliikennemarkkinat 12
Linja-autoalan liikevaihdon jakauma liikennemuodoittain Liikennemuoto Liikevaihto Osuus Suuret kaupungit 347 m 29% Kaukoliikenne 85 m 7% Muu linjaliikenne 571 m 48% Tilausliikenne 192 m 16% Yhteensä 1196 m 100% Lähde: Liikennevirasto, 2011 13
Yksi yhteinen vai monta pientä markkinaa? Tarkastelun kohteena olevat markkinat Pienet kaupunkiseudut (4), arvo yhteensä n. 14 milj. kokojakauma 2-6 milj. Keskisuuret kaupunkiseudut (4), arvo yhteensä n. 72 milj. kokojakauma 13-25 milj. Suuret kaupunkiseudut (3), arvo yhteensä n. 25 milj. seutukohteita ELY-keskus alueet (3), arvo n. 14 milj. Pohjois-Pohjanmaa kokonaisuudessa sekä kahdesta muusta erillisiä kohteita Kaikki markkinat yhteensä (14), arvo yhteensä n. 135 milj. 14
Onko Suomessa yksi yhtenäinen vai monta pientä joukkoliikennemarkkinaa? Vain kolme yritystä tarjosi neljälle tai useammalle alueelle, pari yritystä teki tarjouksia kolmelle alueelle ja muutama tarjosi kahdelle alueelle Valtaosa yrityksistä osallistui vain yhden alueen tarjouskilpailuihin Vain keskisuuret ja suuret yritykset tavoittelivat useimpia kohteita samalla alueella Suomen joukkoliikennemarkkinat ovat sirpaloituneet useiksi pieniksi alueellisiksi markkinoiksi, joissa palvelutuottajina eri liikenteenharjoittajat Liike markkina-alueiden välillä oli ainakin tarkastelun kohteena olleella kilpailutuskierroksella vähäistä Mikroyritykset ja suuri osa pienistä yrityksistä ovat hyvin paikallisia Keskisuuret konsernien tytäryritykset keskittyivät suojelemaan omia reviirejään Suuret pääkaupunkiseudun yritykset eivät juurikaan vaivautuneet tekemään tarjouksia uusille alueille Mitä tapahtuu jatkossa, syntyykö alueiden välistä siirtymää vai säilyykö nyt syntynyt tilanne seuraavilla kierroksilla? 15
Suomi täynnä pieniä joukkoliikennemarkkinoita? Toimivaltainen viranomainen Sopimusten arvo liikenteenharjoittajille (M ) Hämeenlinna 2,9 Joensuu 6,4 Jyväskylä 14,3 Kouvola 2,1 Kuopio 13,2 Lahti 19,2 Lappeenranta 2,7 Oulu 25,2 Tampere 9,7 Turku 10,7 HSL-alue 15,1 Kaakkois-Suomen ELY 1,9 Uudenmaan ELY 3,4 Pohjois-Pohjanmaan ELY 4,2 (ilman lipputuloja) Yhteensä 131,2 16
Miten kilpailu toimi eri markkinoilla? Keskisuuret konserniyritykset jyräsivät pienet yritykset useilla markkinoilla Muutamissa kohteissa tiukkaa hintakilpailua Monissa kohteissa vain yksi tarjoaja tai voittaneen ja seuraavan tarjouksen hintaero yli 15% Kilpailun uhka piti hintatason useimmilla alueilla odotettuna tai jopa odotettua alhaisempana Muutama selkeästi alihinnoiteltu tarjous Aluetasolla tarjouskilpailuihin osallistujia oli kohtuullisesti, mutta kohdetasolla tarjoajia usein aivan liian vähän 17
Minkälaiset markkinat syntyivät kilpailutuksista? Suurilla kaupunkialueilla ei merkittäviä muutoksia, oligopoli vahvistui Isossa osassa keskikokoisia kaupunkialueita on jatkossa joko yksi tai kaksi merkittävää joukkoliikennepalvelujen tuottajaa Pienissä kaupungeissa on syntynyt erilaisia tilanteita, useita pieniä toimittajia tai yksi/kaksi määräävässä asemassa olevaa toimittajaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella useita kymmeniä pääosin paikallisia pieniä/mikroyrityksiä toimittajina Muilla ELY-alueilla tarkasteltavat kilpailutukset eivät muuttaneet alueen olemassa olevaa tilannetta Tulevien kilpailutusten haasteena on useimmilla markkinoilla miten houkutella uusia liikenteenharjoittajia tarjoamaan palvelujaan? Miten nyt hävinneet yritykset pysyvät markkinoilla? 18
Suosituksia toimivaltaisille viranomaisille 19
TALOUDELLISET SELVITYKSET KILPAILUTUSTEN YHTEYDESSÄ Toimivaltaisen viranomaisen on syytä selvittää kaikkien tarjouskilpailussa voittaneiden yritysten taloudellinen tilanne ja kehitys viimeisten vuosien aikana Toimivaltaisen viranomaisen on suositeltavaa tarkistaa tarjouksen oikeellisuus ja realistisuus tarjouksen tekijältä, jos tarjous herättää perusteltua epäilystä tilaajassa Tarkistus on hyvä tehdä muun muassa jos: tarjous koskee yrityksen kokoon nähden suurta kohdetta tai kohteita yrityksen liiketoiminnan tila tai kannattavuus on huono tarjouksen hintataso alittaa olennaisesti seuraavaksi edullisimman tarjouksen. Yritykseltä voidaan pyytää ennen tarjouskilpailun ratkaisemista rahoitussuunnitelma kasvun ja investointien rahoittamiseksi Yritykseltä on aina pyydettävä selvitys ja perustelut, jos tehty tarjous on poikkeuksellisen alhainen 20
TALOUDEN LÄPINÄKYVYYS JA YHTEISTYÖ SOPIMUSKAUDELLA Toimivaltaisen viranomaisen on syytä seurata vuosittain niiden kanssa sopimussuhteessa olevien liikenteenharjoittajien taloudellista tilannetta yritysten tilinpäätöstiedoista saatavien tunnuslukujen avulla. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan tuloksen ja sen omavaraisuusasteen kehityksen seuraamista. Mikäli tunnusluvut heikentyvät merkittävästi, on aloitettava viranomaisen ja toimittajan välinen vuoropuhelu tehtävä tarvittavat lisäselvitykset sen varmistamiseksi, että liikennepalveluiden tuotanto voi jatkua häiriöttä Vastavuoroisesti viranomaisen on syytä kertoa riittävän aikaisin tilaajan taloudessa tapahtuvasta kehityksestä ja siitä mahdollisesti aiheutuvista muutoksista alueen liikenteeseen. riittävän ajoissa tapahtuvalla yhteistyöllä löydetään useimmiten kumpaakin osapuolta tyydyttävä ratkaisu. 21
MITÄ TUNNUSLUKUJA? Liiketoiminnan menestyksellisyyden arviointiin käytettäviä tunnuslukuja: liikevaihto liikevaihdon muutos (kasvu/lasku) liiketoiminnan tulos eli liikevoitto liikevoittoprosentti Yritysten vakavaraisuuden arvioimiseen käytettävä tunnusluku: omavaraisuusaste 22
Tunnusluku esimerkki (Lähde:asiakastieto.fi) 26,8% 13.3.2015 23
Kiitos Jukka Kallio HMV Service Economy Oy 24