Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli

Transkriptio

1 Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille Yksittäinen kustannuserä, joka vaatii kohdentamista Esim. lisämatkakorttien hankinta kolmelle viranomaiselle Lähtökohtaisesti kustannukset kohdennetaan lippu- ja maksujärjestelmälle, jollei ole perusteltua syytä toimia toisin Kohdistaminen jollekin palvelulle tulee kyseeseen, jos palvelu (tai ominaisuus) ei ole lippu- ja maksujärjestelmän kiinteä osa ja sitä käyttää vain osa käyttäjistä Yleis- ja palkkakustannukset kohdistetaan lähtökohtaisesti lippu- ja maksujärjestelmän kustannuksiksi Voidaanko kustannus kohdentaa suoraan yhdelle tai useammalle käyttäjätaholle? Ei Voidaanko kustannus kohdentaa jollekin lisäpalvelulle tai -moduulille? Ei Kustannus kohdennetaan lippuja maksujärjestelmälle ja veloitetaan käyttäjiltä tehtyjen nousujen suhteissa Kyllä Kyllä Kohdennetaan kustannus vain ko. käyttäjille Kohdennetaan kustannus ko. palvelun/lisämoduulin käyttäjille palvelun jakoavaimen mukaisesti Esim. NFC-maksutavan rakentamisen suorat kustannukset Lähde: NAG Oy: Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän hallinta- ja organisoitumissuunnitelma, 12/2012 1

2 Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (2/2) Havainnollistava esimerkki Järjestelmän käyttökustannusten kohdistamisesta Perusosa: Lippu- ja maksujärjestelmän suorat kustannukset ja yleiskustannukset, yhteensä esim. 800 keur/vuosi Nousujen määrä (milj. kpl) Osuus kuluista (keur) Osuus Käyttäjä Käyttäjä 1 35,0 35,0 % 280,0 Käyttäjä 2 25,0 25,0 % 200,0 Käyttäjä 3 10,0 10,0 % 80,0 Käyttäjä 4 10,0 10,0 % 80,0 Käyttäjä 5 7,5 7,5 % 60,0 Käyttäjä 6 5,0 5,0 % 40,0 Käyttäjä 7 5,0 5,0 % 40,0 Käyttäjä 8 2,5 2,5 % 20,0 100,0 100,0 % 800,0 Lisäpalvelu: NFC-maksutavan vuosikustannukset, käytössä vain kolmella käyttäjällä, yhteensä esim. 90 keur/vuosi Käyttövolyymi (keur) (1) Osuus Osuus kuluista (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 600,0 50,0 % 45,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 400,0 33,3 % 30,0 Käyttäjä 5 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 200,0 16,7 % 15,0 Käyttäjä ,0 100,0 % 90,0 Jos kustannusjakoon tarvittavan jakoavaimen lukuja ei ole jonkun käyttäjän osalta saatavilla, ne arvioidaan esim. omistusosuuksien suhteessa 1. NFC-maksutavan käyttövolyymit (tehtyjen NFC-maksujen volyymit) eri käyttäjien vastuualueisiin kuuluvilla linjoilla tuhansina euroina 2

3 Liite 2: Yhtiön Investointiperiaatteet ja rahoitusmalli Havainnollistava esimerkki Järjestelmän lisäominaisuuden kehittämisestä syntyvän investoinnin kaltaisen kertaluonteisen kustannuksen kohdistamisesta käyttäjille NFC-maksutavan alkuperäinen investointi, yhteensä 200 keur, jaettu omistusosuuksien suhteessa osuus Maksuosuus Maksuosuus (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 10,0 % 50,0 % 100,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 6,0 % 30,0 % 60,0 Käyttäjä 5 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 4,0 % 20,0 % 40,0 Käyttäjä 8 20,0 % 100,0 % 200,0 Käyttäjä 5 ottaa NFC-maksutavan jälkikäteen käyttöönsä osuus Maksuosuus Maksuosuus (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 10,0 % 40,0 % 80,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 6,0 % 24,0 % 48,0 Käyttäjä 5 5,0 % 20,0 % 40,0 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 4,0 % 16,0 % 32,0 Käyttäjä 8 25,0 % 100,0 % 200,0 Käyttäjä 5 maksaa alkuinvestoinnin tehneille käyttäjille hyvitysmaksuna 40 keur 3

4 Liite 3: Yhtiön omistus (1/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta, jos kaikki joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset (paitsi HSL) ovat osakkaina Perustamispääoma Valtio / ELYt (1) ,12 10,00 % Hyvinkää ,52 1,70 % Hämeenlinna ,64 3,51 % Imatra ,04 1,05 % Joensuu ,52 3,75 % Jyväskylä ,88 6,01 % Kajaani ,88 1,41 % Kemi ,96 0,83 % Kokkola ,32 1,74 % Kotka ,16 2,04 % Kouvola ,84 3,25 % Kuopio ,76 4,47 % Lahti ,84 7,54 % Jos toimivaltaisia viranomaisia jättäytyy pois PILETTI-yhteistyöstä, se nostaa ainoastaan valtion/elyjen omistusosuutta ja perustamispääoman tarvetta muiden osakkaiden perustamispääoma on kiinteä 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku Perustamispääoma Lappeenranta ,60 2,70 % Mikkeli ,60 1,82 % Oulu ,92 7,43 % Pori ,00 4,39 % Rauma ,60 1,48 % Riihimäki ,52 1,09 % Rovaniemi ,04 2,27 % Salo ,84 2,04 % Savonlinna ,60 1,02 % Seinäjoki ,56 2,22 % Tampere ,48 13,59 % Turku ,88 10,35 % Vaasa ,68 2,27 % Yhteensä ,80 100,00 % 4

5 Liite 3: Yhtiön omistus (2/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta ilman hankkeesta vetäytyneitä Hyvinkäätä, Raumaa ja Riihimäkeä Perustamispääoma Valtio / ELYt (1) ,76 14,27 % Hyvinkää Hämeenlinna ,64 3,51 % Imatra ,04 1,05 % Joensuu ,52 3,75 % Jyväskylä ,88 6,01 % Kajaani ,88 1,41 % Kemi ,96 0,83 % Kokkola ,32 1,74 % Kotka ,16 2,04 % Kouvola ,84 3,25 % Kuopio ,76 4,47 % Lahti ,84 7,54 % Perustamispääoma Lappeenranta ,60 2,70 % Mikkeli ,60 1,82 % Oulu ,92 7,43 % Pori ,00 4,39 % Rauma Riihimäki Rovaniemi ,04 2,27 % Salo ,84 2,04 % Savonlinna ,60 1,02 % Seinäjoki ,56 2,22 % Tampere ,48 13,59 % Turku ,88 10,35 % Vaasa ,68 2,27 % Yhteensä ,80 100,00 % 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku 5

6 Liite 3: Yhtiön omistus (3/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta, jos kaikki toimivaltaiset viranomaiset ovat osakkaina myös HSL Pääomapanos Valtio / ELYt (1) ,12 6,97 % HSL ,84 30,28 % Hyvinkää ,52 1,18 % Hämeenlinna ,64 2,44 % Imatra ,04 0,73 % Joensuu ,52 2,62 % Jyväskylä ,88 4,19 % Kajaani ,88 0,99 % Kemi ,96 0,58 % Kokkola ,32 1,21 % Kotka ,16 1,42 % Kouvola ,84 2,27 % Kuopio ,76 3,12 % Lahti ,84 5,26 % Pääomapanos Lappeenranta ,60 1,88 % Mikkeli ,60 1,27 % Oulu ,92 5,18 % Pori ,00 3,06 % Rauma ,60 1,04 % Riihimäki ,52 0,76 % Rovaniemi ,04 1,58 % Salo ,84 1,42 % Savonlinna ,60 0,71 % Seinäjoki ,56 1,55 % Tampere ,48 9,48 % Turku ,88 7,22 % Vaasa ,68 1,58 % Yhteensä ,64 100,00 % 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku 6

7 Liite 4: Yhtiön hallitus (1/2) Havainnollistava esimerkki hallituspaikkojen jakautumisesta perustamisvaiheessa, jos kaikki toimivaltaiset viranomaiset (pois lukien HSL) ovat osakkaina Suorat hallituspaikat (omistus väh. 8,0% + valtio) Kuusi seuraavaksi suurinta osakasta (1) Muut osakkaat Valtio/ELY-keskukset 10,00% Tampere 13,59% Turku 10,35% Lahti 7,54% Oulu 7,43% Jyväskylä 6,01% Kuopio 4,47% Pori 4,39% Joensuu 3,75% Hämeenlinna 3,51% Kouvola 3,25% Lappeenranta 2,7% Vaasa 2,27% Rovaniemi 2,27% Seinäjoki 2,22% Kotka 2,04% Salo 2,04% Mikkeli 1,82% Kokkola 1,74% Hyvinkää 1,70% Rauma 1,48% Kajaani 1,41% Riihimäki 1,09% Imatra 1,05% Savonlinna 1,02% Kemi 0,83% yht. 33,94% yht. 33,61% yht. 32,45% 3 hallituspaikkaa 2 tai 3 hallituspaikkaa 2 tai 3 hallituspaikkaa 1. Suorat hallituspaikat saaneiden Osakkaiden jälkeen 7

8 Liite 4: Yhtiön hallitus (2/2) Hallituksen jäsenten kiertoperiaatteet Tasapuolisen hallitusedustuksen varmistamiseksi sovitaan etukäteen hallituspaikkojen kiertoperiaatteista (1) Kiertomalli perustuu yhdeksän hengen hallitukseen, kahden vuoden hallitusedustukseen ja siihen, että koko hallitus ei vaihdu kerralla Kuusi seuraavaksi suurinta osakasta (2) Lahti > 2015 Oulu > 2015 Jyväskylä > 2014 Kuopio > 2016 Pori > 2017 Joensuu 2015-> 2017 Muut osakkaat suuruusjärjestyksessä Hämeenlinna > 2015 Kouvola > 2015 Lappeenranta > 2014 Vaasa > 2016 Rovaniemi > 2017 Seinäjoki > 2017 Kotka > 2018 Salo > 2019 Mikkeli > 2019 jne. 1. Malli saattaa mennä sekaisin, jos osakkaiden määrä muuttuu lähivuosina 2. Suorat hallituspaikat saaneiden Osakkaiden jälkeen 8