Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista

Transkriptio

1 Reittipohjainen käyttöoikeussopimus Yhteenveto ELY-keskusten käyttöön tulevista hankinta-asiakirjamalleista Laura Langer

2 Yhteenvedon tarkoitus Yhteenveto on tarkoitettu liikenteenharjoittajien tiedottamiseen Yhteenveto koskee ELY-keskusten kilpailuttamaa liikennettä alkaen Muut joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset voivat kilpailuttaa reittipohjaisia käyttöoikeussopimuksia erisisältöisillä asiakirjoilla ELY-keskusten julkaisemat hankintailmoitukset ja tarjouspyynnöt ovat aina ensisijaisia asiakirjoja, vaikka ne eroaisivat tässä yhteenvedossa esitetystä. ELY-keskukset ovat itsenäisiä yksiköitä, jotka voivat perustellusti poiketa laadituista malliasiakirjoista Yhteenveto ei ole kattava esitys, vaan käsittää vain keskeisimmät asiat. Osa malliasiakirjojen sisällöstä vaatii vielä täsmentämistä.

3 Yhteenvedon sisältö 1. Malliasiakirjakokonaisuus 2. Reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen mukainen liikenne 3. Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaminen 4. Liikenteenharjoittajan tulonmuodostus 5. Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen tarkistus 6. Kalustovaatimusten periaatteet 7. Eräitä keskeisiä kalustovaatimuksia, maaseutuliikenne 8. Tietojen toimittamisen periaatteet

4 Malliasiakirjakokonaisuus (1) Valmistellut malliasiakirjat muodostavat seuraavan kokonaisuuden: Ohje HILMA-ilmoituksesta Tarjouspyyntökirje Käyttöoikeussopimusluonnos Reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen yleiset ehdot, kaksi mallia: 1. Viiveajan malli 2. Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Kohdetta kuvaavat tiedot: Aikataulu, Reittikartta, Matkustajaprofiilit Vuoromerkintätaulukko Kalustovaatimukset Tarjouksen laatimiseen tarkoitetut lomakkeet: Tarjouslomake, Hintalomake, Kalustoluettelo Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5 Malliasiakirjakokonaisuus (2) Malliasiakirjoja on valmisteltu samanaikaisesti sekä viiveajalle että liikenteeseen, jossa otetaan viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä käyttöön Käytännössä aluksi otetaan käyttöön vain viiveajalle tarkoitetut asiakirjat ja viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmää koskevia asiakirjoja tarkennetaan käyttöönottoprojektin myötä

6 Reittimäisen käyttöoikeussopimuksen mukainen liikenne Käyttöoikeussopimus on PSA:n ja joukkoliikennelain mukainen sopimusmuoto, jossa: liikenteenharjoittaja saa lipputulot liikenteenharjoittajalle jää riski eli hän altistuu markkinoiden epävarmuustekijöille ainoastaan joukkoliikennelain mukaiset toimivaltaiset viranomaiset, ei tavalliset kunnat, voivat olla tilaajana Reittipohjaisessa käyttöoikeussopimuksessa (reitti-kos) tilaaja suunnittelee etukäteen kohteiden aikataulut ja reitit ja kilpailu koskee näitä yksittäisiä reittejä, alueellisessa käyttöoikeussopimuksessa suunnittelusta vastaa liikenteenharjoittaja ja kohteet ovat suuria. Laki ei kuitenkaan tunne ko. luokitusta. Reitti-KOS asiakirjat on laadittu siirtymäajan jälkeiseen tilanteeseen pääosa ELYjen kilpailuttamasta liikenteestä tullaan järjestämään reittipohjaisin käyttöoikeussopimuksin

7 Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaminen Pääosassa ELY-keskusten kilpailuttamaa liikennettä siirrytään ennen pitkää viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmään (työnimi PILETTI) Liikenteenharjoittajien tarjouslaskennan helpottamiseksi viranomaisjärjestelmään ei siirrytä kuitenkaan kesken sopimuskauden, vaan PILETTIin siirtyvä liikenne kilpailutetaan erikseen/uudelleen Ns. viiveajalla (aika ennen kuin siirrytään viranomaisjärjestelmään) liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho (selvittäjä) toteuttaa lippu- ja maksujärjestelmän tilaajan vaatimusten mukaisesti Loppusyksynä 2013 ELY-keskukset julkaisevat viiveajan mallin mukaisia tarjouspyyntöjä Viiveajaksi suositellaan noin vuotta, mutta ELYn tulee huomioida mm. keskuskaupungin viranomaisjärjestelmään siirtyminen ja toiminnallisten kilpailukokonaisuuksien muodostaminen sopimuskautta määritellessään

8 Liikenteenharjoittajan tulonmuodostus käyttöoikeussopimuksessa Liikenteenharjoittajan tulot muodostuvat reitti-kos:ssa kolmesta osiosta: 1) Lipputulot 2) Liikennöintikorvaus l. käyttöoikeuskorvaus 3) Muut tulot: rahti-, mainos- tm. tulot

9 Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen muodostus, YLEISTÄ ELY päättää matkalippujen asiakashinnat, ei liikenteenharjoittajat Poikkeus viiveajalla: seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput hinnoitellaan nykykäytännön mukaan eli kunnat osallistuvat hinnoitteluun Asiakashinnat liitetään tarjouspyynnön liitteeksi Asiakashinnat indeksitarkastetaan kerran vuodessa Poikkeus viiveajalla: seutu-, kaupunki- ja työmatkalippujen hinnat tarkastetaan nykykäytännön mukaan Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmässä mahdollisia lippuja ovat vain lipputuoterekisterin mukaiset tuotteet. Päätuotteita ovat kerta-, arvo- ja kausilippu. Alustavasti suunniteltu, että: ELYt ottavat alkuvaiheessa kerta- ja arvolipun sekä 30 päivän kausilipun käyttöönsä Lippuvalikoimaa voidaan laajentaa myöhemmin, mutta ei kesken sopimuskauden

10 Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen muodostus, VIIVEAIKA Tuetut seutu-, kaupunki- ja työmatkaliput säilyvät reitti-kos liikenteessä MUUTOS: liikenteenharjoittaja saa ainoastaan asiakastulojen osuuden, ei lippusubventiota lipuilla tehdyistä nousuista Käytännössä liikenteenharjoittajalle maksetaan siirtymäajan sopimusten mukaisen taksataulukon mukaan, mutta tämän tulee palauttaa lippusubvention osuus tilaajalle Reitti-KOS liikenteen erottelu muusta liikenteestä tapahtuu erillisen kuljettajakortin ja bussiyhtiötunnuksen avulla Tilaaja määrittelee kerta- ja sarjalippujen asiakashinnat, jotka indeksitarkastetaan kerran vuodessa Liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho laskuttaa peruskoululaisten lipuista ja KELA-lipuista suoraan kuntaa/kelaa kuten nykyisin Liikenteenharjoittaja voi tarjouksessaan esittää myös muiden lippujen käyttöönottoa ja tilaaja päättää asiasta

11 Rahavirrat reitti-kos liikenteessä viiveajalla ASIAKAS VIIVEAJAN KOS-VUOROT MH Matkamäärätiedot 25 matkaa * X km 25 * x (LVM taksa) Sis. lippusubventio Eroteltu kuljettajakortilla muista vuoroista Eroteltu kuljettajakortilla muista vuoroista SIIRTYMÄ- AJAN VUOROT Kunta-MH -sopimus KUNTA Kunta-ELY -sopimus ELY

12 Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen muodostus, VIRANOMAISTEN LMJ Hinnoittelussa pyritään yhtenäisyyteen: lipputuotteiden hinnat johdetaan kertalippujen hinnoista kertoimilla Alennukset lasketaan prosentuaalisina alennuksina Mikäli mahdollista, samat kertoimet kaikilla ELY-alueilla käyttöön. Mahdolliset alueelliset erot perustuisivat kertalippujen erilaisiin hintoihin Hinnoittelussa lähtökohtana on nykyiset hinnat PILETTI-liikenteen KELA-laskutus alkaa tavoitteen mukaan 8/2015

13 Lipputyypit, hinnoittelu ja asiakashintojen muodostus, VIRANOMAISTEN LMJ Arvolipun asiakashinta on n % halvempi kuin kertamatkan hinta Kausilippuja on kahdenlaisia: Yleiskausilippuun sisältyy n % alennus verrattuna kertalippumatkaan. Kuntakohtaiset kausilipuissa on lisäalennus (n %) edellisen päälle. Otetaan käyttöön vain, jos kunta osallistuu kustannuksiin. Korvaa nykyiset seutu- ja työmatkalipputuotteet. Korvaus liikenteenharjoittajalle maksetaan yleiskausilipun hinnan mukaan Liikenteenharjoittaja saa lipputulot nousukohtaisina korvauksina, jotka ELY ilmoittaa tarjouspyynnössä. Nousukohtainen korvaus kausilippumatkoista lasketaan etukäteen tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettavan matkustajamääräarvion (kiinteä luku) perusteella, jossa huomioidaan myös vaihtojen määrä Nousukohtaiset lipputulokorvaukset indeksitarkastetaan kerran vuodessa Kertamatkoissa ei vaihto-oiketta, arvo- ja kausilipun vaihdoissa sama nousukorvaus liikenteenharjoittajalle kuin arvo- tai kausilipulla muutenkin

14 Kalustovaatimusten periaatteet ELYjen maaseutuliikenteen kalustovaatimukset noudattavat pitkälti syksyllä 2012 valmisteltuja vaatimuksia Liikennevirasto, ELYt ja keskisuuret kaupunkiviranomaiset ovat laatineet yhteistyössä lisäksi seutuliikenteen kalustovaatimukset, joita ELYtkin voivat tarvittaessa hyödyntää kalustovaatimuksissa huomioitu myös MOTIVAn kalustomäärittelyt sekä liikennöitsijäpalaute kalustovaatimuksia ei ole haluttu äkkinäisesti kiristää nykyisestä, mutta tulevina vuosina ympäristö-, esteettömyysja turvallisuustekijöihin panostetaan enemmän

15 Eräitä keskeisiä kalustovaatimuksia, maaseutuliikenne Alkolukko vaaditaan kaikissa ajoneuvoissa Paloturvallisuuteen kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota, esim. vaaditaan palonsammutusaukot moottori- ja lisälämmitintilaan Päästöt otetaan aiempaa enemmän huomioon, vaatimukset nousevat pääsääntöisesti EURO 2 tai 3 -luokkiin Enimmäisiät: henkilöautot 5 vuotta, paikkaiset tai sitä pienemmät 7 vuotta, yli paikkaiset 15 vuotta

16 Tietojen toimittamisen periaatteet (1) Lippu- ja maksujärjestelmä Liikenteenharjoittajan lippu- ja maksujärjestelmä viiveajalla Viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmä Reitti- ja aikataulutiedot Hintatiedot Pysäkkitiedot Liikenteenharjoittaja tallentaa omaan järjestelmäänsä hyvissä ajoin ennen liikenteen alkamista tai muutosta sekä toimittaa tiedot tilaajan osoittamaan järjestelmään (JL-laki 57 ) Liikenteenharjoittaja tallentaa PILETTIkäyttöliittymän avulla tai rajapinnan kautta PILETTIjärjestelmään Liikenteenharjoittaja tallentaa omaan järjestelmäänsä Tilaaja tallentaa PILETTIjärjestelmään Liikenteenharjoittaja ylläpitää omia pysäkkitietojaan, joissa tulee olla viranomaisen pysäkkitunniste (STOP_ID) tai voi ottaa käyttöön viranomaisten pysäkkirekisterin Tilaaja tallentaa ja ylläpitää rekistereissään, joista siirtyy PILETTI-järjestelmään

17 Tietojen toimittamisen periaatteet (2) Liikenteen toteumatiedot saadaan kattavasti viranomaisten lippu- ja maksujärjestelmästä kun se otetaan käyttöön. Viiveajalla sitä ennen: Liikenteenharjoittajan tulee toimittaa kuukausittain yhteenveto tuettujen lippujen matkakorttikäytöstä lipputuotteittain (lipputuoteraportti). Raportista tulee ilmetä subvention osuus. Lipputuoteraportin toimittaminen on edellytys käyttöoikeuskorvauksen maksamiselle Lisäksi toimitetaan tarkempaa yhteenvetotietoa kahdesti vuodessa Liikennevirasto kehittää kevääseen 2015 mennessä uuden matkustustietojen keruujärjestelmän PILETTIin kuulumattomalle liikenteelle, johon liikenteenharjoittajan tulee toimittaa tiedot. Tavoite on, että siihen voi toimittaa tietoa suorina tiedonsiirtoina rajapinnan kautta Lisäksi noudatetaan joukkoliikennelain 57 sekä sitä tarkentavaa, valmisteilla olevaa asetusta