Asumisoikeusjärjestelmä riskit - kyselyaineiston jatkoanalyysi

Samankaltaiset tiedostot
Hyvä kauniaislainen! Tällä kyselyllä haluamme selvittää mielipiteesi kaupungin palveluista. Kiitämme Sinua arvokkaasta tutkimusavustasi!

ASUNTOPOLITIIKAN KEHITTÄMISKOHTEET

FISKARSIN RUUKIN KYSELYN ANALYYSI 2015

Lohjan Vuokra-asunnot Oy Asukastyytyväisyys

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2019

Kysely taloyhtiöasumisesta ja taloyhtiön kehittämisestä

Kerro näkemyksesi asumisoikeusasumisesta!

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ja markkinatilanne

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Hämeenlinnan Asunnot Oy Asukastyytyväisyys

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?

Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset

Ikääntyneiden asuntoseminaari Kampin palvelukeskus. Jaana Lahtinen Asokodit

vuotiaiden kokemuksellinen hyvinvointi

asiakastyytyväisyystutkimus

Kyselyn perusteella voidaan todeta Aurinkoisen asiakkaiden oleva pääosin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja kohteluun Aurinkoisessa.

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Asukastyytyväisyyskysely tammikuu Tulokset

Sukupuoli ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

2016 Orimattilan Vuokratalot Oy - Asukastyytyväisyyskysely

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

2017 Kiinteistö Oy Jämsänmäki - Asukastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2011

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Rovaniemen senioribarometri 2010 Tulokset graafisesti. Simo Pokki Vertikal Oy

IKÄÄNTYVIEN SENIORIASUKKAIDEN ASUMISTOIVEET TSA-seminaari Kati Mikkola

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

OVOn harrasteryhmien asi s aka k sty s ytyvä v isy s ys y tutki s mus 2013

Koulutilastoja Kevät 2014

Asoselvitys ja käynnistyvä lainsäädäntöhanke. Anu Gentz VASO-kokous

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Asumisoikeusyhdistys CAPELLA. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: Helsingin kaupunki / Voima Graphics

Kuva: Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Laukkukuja 6 ALPPIKYLÄ

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Asukastyytyväisyyskysely helmikuu Tulokset

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia

Ylivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018

Yhteenveto Jätekukon asiakaskyselyjen tuloksista (2017)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset

BAFF -SEMINAARI. Asuinkiinteistön toimivuuden mittarit ja rakennusautomaatio

Asukastyytyväisyyskysely Tulokset

Loimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-

Asumisoikeusasunnot 2/2018

Säästöpankin Säästämisbarometri HUOM. Ei julkisuuteen ennen klo 9.00

Asukaskysely Tulokset

Tekn.ltk ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Kuluttajakysely 2009

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2012

KUNTO Muutoksen seurantakysely

ProCountor-asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2008

Miten ja missä kaupunkilaiset haluavat asua?

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

Kansalaisjärjestöjen vaalikysely. Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry & Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry Luottamuksellinen

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asukaspalautekysely Tulosraportti

KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

On parempi korottaa kunnallisveroa kuin karsia kunnallisia palveluja

Asukastyytyväisyyskysely

Porvoolaisten käsityksiä matkailusta. Sakari Nurmela

Hyvinkääläisten asumistoiveiden kartoitus 2018 Yleinen kysely

Päihdetilannekysely Espoossa

Kivitalo luo asumistyytyväisyyttä

Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake

Esityksen rakenne: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto pähkinänkuoressa. Tutkimustulokset. Yhteenveto

Asumisoikeusasuntojen markkinatilanne ja käyttövastikkeet

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2012

Transkriptio:

Asumisoikeusjärjestelmä riskit - kyselyaineiston jatkoanalyysi

Sisällys 1. Taustaa 2. Aineiston kuvailu 3. Väittämien analyysi 3.1 Asumisaikeet 3.2 Kustannukset 3.3 Tiedonsaanti 3.4 Vaikuttaminen 3.5 Kiinteistön kunto 3.6 Valvonta 3.7 Järjestelmän muutos 4. Avoimet vastaukset 4.1 Kehitysideat 4.2 Palaute kyselystä 5. Yhteenveto 18.10.2016

Taustaa Asumisoikeusjärjestelmän riskit -hankkeessa asukkaiden näkemyksiä selvitettiin verkkolomakkeella kootulla kyselyllä. Kyselyyn vastasi yhteensä 4561 henkilöä. Tutkimusraportissa valintakoeosion tulokset on analysoitu ja väittämistä on esitetty vastausten jakaumat. Kyselyssä saatiin kokoon myös laaja tekstiaineisto avoimista vastauksista. 18.10.2016 1. Taustaa

Taustaa Jatkoselvityksessä analysoidaan asukaskyselyn vastauksia perusteellisemmin ja kuvataan henkilön näkemysten yhteyttä hänen taustatekijöihinsä. Aineiston analyysissa käytetään kuvailevia tilastollisia menetelmiä, esimerkiksi keskilukutarkasteluja ja ristiintaulukointia. Kyselyssä oli yhteensä 43 väittämää sekä mahdollisuus antaa avoin vastaus. 18.10.2016 1. Taustaa

AINEISTON KUVAILU

Kyselyn väittämät Kyselyn väittämät ovat Likert-asteikollisia: 0: EOS 1: Täysin eri mieltä 2: Jokseenkin eri mieltä 3: Ei samaa eikä eri mieltä 4: Jokseenkin samaa mieltä 5: Täysin samaa mieltä. Kyselyvastausten analyysissä hyödynnetään summamuuttujia, joihin on yhdistetty samankaltaisten asenneväittämien vastauksia. Lisäksi analyysissä tarkastellaan joitakin yksittäisiä väittämiä Kyselyssä kysyttiin myös vastaajien taustatietoja, joiden antaminen oli vapaaehtoista. 18.10.2016 2. Aineiston kuvailu

Muuttujat Summamuuttujat Tiedonsaanti Asukkaan vaikutusvalta Asumismuodon turvallisuus Asukasdemokratia Kiinteistön kunto Kustannukset Vaikutusmahdollisuuksien arvostus Asunto-oy muotoon siirtyminen Asunnon hakeminen Lisäksi yksittäisiä väittämiä Taustamuuttujat Asumisaika Asumisaikeet Asuinkunta Ikä Kotitaloudessa asuvat alle 18- vuotiaat Kotitaloudessa asuvat yli 18- vuotiaat Onko asunut useammassa ASO-kohteessa Sukupuoli 18.10.2016 2. Aineiston kuvailu

Vastaajien ryhmittely Demografiset ryhmät 1. Lapsiperheet (32,8 %) 2. Yli 55-vuotiaat yksin asuvat (14,7 %) 3. Yli 55-vuotiaat yli yhden aikuisien kotitaloudet (16,8 %) 4. Alle 55-vuotiaat yksin asuvat (17,4 %) 5. Alle 55-vuotiaat yli yhden aikuiset kotitaloudet (18,4 %) Muut ryhmittelyt Asumisaika 1. ASO-asukas 1990-luvulta lähtien 2. ASO-asukas 2000-luvulta lähtien 3. ASO-asukas 2010-luvulta lähtien Asuinkunta 1. Pääkaupunkiseutu 2. Muut iso kaupungit (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio) 3. Muut kaupungit 18.10.2016 2. Aineiston kuvailu

Asukasryhmien alueelliset jakaumat 70% 60% 64% 59% 62% 50% 52% 48% 40% 30% 20% 20% 16% 23% 27% 25% 25% 23% 18% 17% 21% 10% 0% lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut muut kaupungit isot kaupungit PKS 18.10.2016

Vastaajien taustatietoja Vastaajan sukupuoli Kotitaloudessa asuvat alle 18-vuotiaat Asuinkunta Mies 37,1 % Ei lapsia 69,3 % PKS 57,7 % Muut isot Nainen 62,9 % Lapsia 30,7 % kaupungit 21,1 % Muut kaupungit 21,2 % Vastaajan ikä ASO-asukas vuodesta Kotitalouden vuositulot ennen veroja 18-25 2,3 % 1990-luvulta 10,8 % 0-14.999 5,8 % 26-35 16,3 % 2000-luvulta 24,8 % 15.000-29.999 20,7 % 36-45 20,7 % 2010-luvulta 64,4 % 30.000-44.999 28,5 % 46-55 25,2 % 45.000-59.999 19,8 % yli 55 35,4 % 60.000-74.999 13,0 % 75.000-12,2 % Taustatietokysymyksiin saatiin 3838-4455 vastausta kysymyksestä riippuen. 18.10.2016 2. Aineiston kuvailu

Vastaajien taustatietoja Vastaajista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla, ja on muuttanut ASO-asuntoon 2010-luvulla. Asuinkunta ja asumisaika 1990-luvulta 2000-luvulta 2010-luvulta isot kaupungit 51 149 638 muut kaupungit 70 200 678 PKS 337 702 1413 Vastaajista neljäsosa ilmoittaa asuvansa varmasti ja puolet asuvansa ehkä ASO-talossa vielä viiden vuoden kuluttua. Vastaajista 30 prosenttia on asunut useammassa kuin yhdessä ASOyhtiössä. Yleisimmät ASO-yhtiöt ovat TA-Asumisoikeus Oy, Suomen Asumisoikeus Oy / ASOKODIT ja AVAIN Asumisoikeus Oy. 2. Aineiston kuvailu

VÄITTÄMIEN ANALYYSI

Yli 55-vuotiaat aikovat varmimmin jatkaa asumista ASO-asunnossa Asumisaikeet lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut EOS 13 % 19 % 17 % 15 % 13 % Muutan pois 17 % 6 % 6 % 12 % 15 % Asun ehkä 52 % 40 % 44 % 51 % 51 % Asun varmasti 19 % 35 % 33 % 22 % 22 % N 1402 627 792 744 719 18.10.2016 3.1 Asumisaikeet

Asumisaikeet Yli 55-vuotiaat yksinasuvat sekä muut yli 55-vuotiaat aikovat muita ryhmiä varmemmin jatkaa asumista ASOasunnossa. Vastaajien asumisaikeet eivät eroa asumisajan mukaan. Asumisaikeissa ei ole juuri eroa pääkaupunkiseudun, muiden isojen kaupunkien ja pienten kaupunkien välillä. Suurituloiset pitävät ASO-asunnosta pois muuttamista hieman todennäköisempänä kuin pienituloiset. 18.10.2016 3.1 Asumisaikeet

Kustannustasoon tyytyväiset todennäköisemmin jatkavat ASO-talossa asumista Asumisoikeusasumisen kustannukset ovat sopivat Asumisaikeet osin eri ei eri eikä osin samaa Eri mieltä mieltä samaa mieltä mieltä samaa mieltä EOS 25 % 19 % 14 % 7 % 10 % Muutan pois 40 % 20 % 7 % 4 % 0 % Asun ehkä 29 % 46 % 54 % 39 % 37 % Asun varmasti 6 % 15 % 26 % 51 % 53 % N 191 1016 1262 476 30 18.10.2016 3.2 Kustannukset

Lapsiperheet tyytymättömimpiä kustannuksiin Asumisen kustannukset ovat sopivat alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.2 Kustannukset

Kauemmin asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita tyytymättömämpiä Asumisen kustannukset ovat sopivat 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.2 Kustannukset

lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut Isoissa kaupungeissa eniten tyytyväisiä Kustannukset ovat sopivat PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

Asumisen kustannukset Vastaajat jotka pitävät ASO-asumista edullisena, aikovat todennäköisimmin jatkaa ASO-talossa asumista. Asukkaat pitävät ASO-asumisen kustannuksia liian korkeina. Vain murto-osa vastaajista on samaa mieltä summamuuttujan Asumisen kustannukset ovat sopivat kanssa. Uudet asukkaat mieltävät asumiskustannukset sopivimmiksi kuin pitkään asuneet. Erityisesti lapsiperheet ja pääkaupunkiseudulla asuvat ovat tyytymättömiä kustannustasoon. 18.10.2016 3.2 Kustannukset

Vastaajat kokevat tiedonsaannin riittämättömäksi Tiedonsaanti on riittävää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.3 Tiedonsaanti

Enemmistö pitkäaikaisista asukkaista tyytymättömiä tiedonsaantiin Tiedonsaanti on riittävää 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.3 Tiedonsaanti

alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut Asukasryhmien mielipiteet vaihtelevat alueellisesti lapsiperheet Tiedonsaanti on riittävää PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

Tiedonsaanti Tiedonsaantiin ollaan yleisesti melko tyytymättömiä. 1990- ja 2000-luvulla ASO-taloon muuttaneista yli 50 % on vähintään osin eri mieltä summamuuttujan Tiedonsaanti on riittävää kanssa. Myös pääkaupunkiseudulla yli puolet vastaajista kokee tiedonsaannin riittämättömäksi. Eri ryhmien tyytyväisyys tiedonsaantiin vaihtelee alueen mukaan. Isoissa kaupungeissa yli 55-vuotiaista yksinasuvista ja alle 55- vuotiaista yksinasuvista suurempi osa oli tyytyväisiä kuin tyytymättömiä tiedonsaantiin. Kaikissa ryhmissä tyytymättömyys oli suurinta pääkaupunkiseudulla. Tiedonsaannin ongelmat näkyivät myös avoimissa vastauksissa. 18.10.2016 3.3 Tiedonsaanti

Noin 40 prosenttia vastaajista kokee asukasdemokratian toteutuvan Asukasdemokratia toteutuu alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.4 Vaikuttaminen

Vaikutusmahdollisuuksia pidetään tärkeinä kaikissa ryhmissä Vaikutusmahdollisuuksien arvostus lapsiperheet yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat alle 55 v. muut Eri mieltä 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % osin eri mieltä 3 % 2 % 1 % 4 % 4 % ei eri eikä samaa mieltä 13 % 10 % 9 % 17 % 16 % osin samaa mieltä 37 % 35 % 37 % 43 % 43 % samaa mieltä 46 % 52 % 51 % 35 % 36 % N 1344 601 706 699 746 18.10.2016 3.4 Vaikuttaminen

Kaikki ryhmät tyytymättömiä vaikutusvaltaan Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.4 Vaikuttaminen

Kauan asuneet tyytymättömimpiä vaikutusvaltaan Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat Pääkaupunkiseudulla asuvat muita tyytymättömämpiä lapsiperheet Asukkaalla on riittävästi vaikutusvaltaa PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

Vaikutusvalta Noin 40 prosenttia asukkaista kokee asukasdemokratian toteutuvan. Kuitenkin vain noin 10 prosenttia vastaajista kokee, että asukkailla on tarpeeksi vaikutusvaltaa. Noin 80 prosenttia vastaajista pitää vaikutusmahdollisuuksia tärkeinä. Erityisesti yli 55-vuotiaat arvostavat vaikutusmahdollisuuksia. Tyytymättömyys vaikutusvaltaan korostuu etenkin 1990- ja 2000-luvuilla ASO-taloon muuttaneiden vastauksissa. Myös pääkaupunkiseudulla asuvat ovat muita tyytymättömämpiä. 18.10.2016 3.4 Vaikuttaminen

Yksinasuvat ovat muita tyytyväisempiä asuntojen kunnossapitoon Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.5 Kiinteistön kunto

Suurella osalla ei mielipidettä kunnosta Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut Mielipiteen kunnossapidosta vaihtelevat asukasryhmien sisällä lapsiperheet Kiinteistöjen kunnosta pidetään riittävästi huolta PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

Hankintoihin kaivataan lisää läpinäkyvyyttä Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.5 Kiinteistön kunto

Erityisesti kauan asuneet kaipaavat lisää läpinäkyvyyttä Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016

Kiinteistön kunto Noin kolmasosa vastaajista oli tyytymätön kiinteistön kunnossapitoon. Kiinteistön kunto -summamuuttujaan sisältyy kiinteistöjen kunnosta huolehtimisen lisäksi kannustaminen asunnon kunnosta huolehtimiseen, asunnon muutostöiden korvaaminen ja vapaus muutostöiden tekemiseen. Yksinasuvista, isoissa kaupungeissa asuvista ja uusista asukkaista suurempi osa oli tyytyväisiä kuin tyytymättömiä kiinteistön kuntoon. Kiinteistöjen kunnon suhteen ei eri eikä samaa mieltä olevien osuus huomattavan suuri. Noin puolet vastaajista kaipasi lisää läpinäkyvyyttä isännöintipalvelujen ja kiinteistöhuollon hankintaan. Erityisesti pitkään ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat pitivät läpinäkyvyyttä puutteellisena Ongelmat läpinäkyvyydessä ilmenivät myös avoimissa vastauksissa. 18.10.2016 3.5 Kiinteistön kunto

Asukkaat yhtä mieltä asumisen turvasta Asumisoikeus on turvallinen asumismuoto alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.6 Valvonta

Vastaajat kaipaavat lisää valvontaa Väittämä: Isännöintipalvelujen, kiinteistöhuollon ja saneerauspalvelujen hankinta on läpinäkyvää alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.6 Valvonta

Kauemmin asuneet kaipaavat enemmän valvontaa Väittämä: Valtio ja kunta valvovat järjestelmää riittävästi 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.6 Valvonta

Asumisen turva ja valvonta Vastaajat pitävät asumisoikeutta turvallisena asumismuotona. Turvallisuus kuvaa asumisen vakautta ja taloudellista riskiä, ei turvallisuuden tunnetta. Vain noin prosentti vastaajista on eri mieltä tai osin eri mieltä summamuuttujan Asumisoikeus on turvallinen asumismuoto kanssa. Noin 50 prosenttia vastaajista kuitenkin kokee, että järjestelmää ei valvota tarpeeksi. Erityisesti kauan ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat kokevat valvonnan riittämättömäksi. Yli 55-vuotiaat yksinasuvat ja isoissa kaupungeissa asuvat ovat muita tyytyväisempiä valvontaan. 18.10.2016 3.6 Valvonta

Enemmistö vastaajista on tyytyväisiä asunnon hakujärjestelmään Hakujärjestelmä on toimiva 2010-luvulta 2000-luvulta 1990-luvulta PKS isot kaupungit muut kaupungit 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.7 Järjestelmän muutos

Asumisoikeuden myyminen ja osakeyhtiömalli saavat sekä kannatusta että vastustusta Mahdollistettava kiinteistön muuttaminen As Oy:ksi ja asumisoikeuden myyminen alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.7 Järjestelmän muutos

Yli 55-vuotiaat kannattavat muita enemmän mahdollisuutta jättää asumisoikeus perinnöksi Väittämä: Koen tärkeäksi asukkaan oikeuden asumisoikeuden perinnöksijättämiseen alle 55 v. muut alle 55 v. yksinasuvat yli 55 v. muut yli 55 v. yksinasuvat lapsiperheet 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä osin eri mieltä ei eri eikä samaa mieltä osin samaa mieltä samaa mieltä 18.10.2016 3.7 Järjestelmän muutos

Asumisoikeus halutaan jättää perinnöksi Vastaajat mieltävät asunnon hakujärjestelmän toimivaksi. Erot asukasryhmien välillä pieniä. Yli 55-vuotiaat hieman muita tyytyväisempiä. Enemmistö asukkaista kannattaa oikeutta jättää asumisoikeus perinnöksi. Erityisesti yli 55-vuotiaat ovat väittämän kanssa samaa mieltä. Mahdollisuus muuttaa kiinteistö asunto-osakeyhtiöksi ja asumisoikeuden myyminen saavat kannatusta ja vastustusta lähes yhtä paljon. Vastauksissa ei ole huomattavaa vaihtelua asumisajan tai alueen mukaan. 18.10.2016 3.7 Järjestelmän muutos

Yhteenveto väittämien analyysistä Noin 90 prosenttia vastaajista pitää asumisoikeutta turvallisena asumismuotona. Asukkaat ovat tyytymättömiä erityisesti kustannustasoon, tiedonsaantiin ja asukkaiden vaikutusvaltaan. Kriittisimmät näkökannat olivat pitkään ASO-talossa asuneilla, pääkaupunkiseudulla asuvilla ja lapsiperheillä. Tyytyväisimpiä olivat isoissa kaupungeissa (pl. PKS) asuvat, vähän aikaa ASO-talossa asuneet ja yli 55-vuotiaat yksinasuvat. 18.10.2016

AVOIMIEN VASTAUSTEN ANALYYSI

Kehitysideat Kyselyssä vastaajilla oli mahdollisuus sanallisesti kertoa näkemyksistään. Vastauksia annettiin 1332. Lopuksi voit halutessasi kertoa mielipiteesi, miten asumisoikeusjärjestelmää tulisi asukkaiden kannalta kehittää. Moni vastauksista oli pitkiä, joten vastaukset jaettiin osiin. Näin muodostui yhteensä 2546 kehitysideaa. Osa kehitysideoista on poimittu myös kyselypalautteesta. Tässä osiossa esitellään kehitysideoita, joita nousi esiin avoimista vastauksista. 18.10.2016 4. Avoimet vastaukset

Kehitysideat Kustannustaso kohtuulliseksi Läpinäkyvyyttä päätöksentekoon Parempaa isännöintiä ja kunnossapitoa Hankinta ja vaihto sujuvammaksi Lisää valvontaa Lunastusoikeus Viihtyisämpää asumista 0 100 200 300 400 500 600 700 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Kustannukset Vastikkeiden vuosikorotukset pitäisi olla matalampia ja sidottu johonkin elinkustannus- tai rakennuskustannusindeksiin tai muuhun vastaavaan indeksiin, jolloin korotuksista saataisiin läpinäkyvämpiä ja kohtuullisempia. Nykyinen yli 5,5% vuotuinen korotus on vastikkeeseen liian suuri ja perusteltu täysin olemattomasti paikkaansa pitämättömillä asioilla. Tasausjärjestelmä pois. Kulut kiinteistökohtaiseksi, yhteispihat pois jotta voidaan valvoa kiinteistön hoitokuluja ja voidaan myös niihin vaikuttaa. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Kustannukset Paljon mainintoja, joissa todetaan, että vastikkeiden taso on liian korkea ja nousu liian nopeaa. Vastikkeiden nousuperusteista tulisi viestiä asukkaille paremmin, jotta läpinäkyvyys paranisi. Asukkaan oikeutta lunastaa asunto toivottiin osassa vastauksista. Korkeasta kustannustasosta ja päätöksenteon läpinäkyvyyden puutteesta annettiin runsaasti palautetta, joka ei sisältänyt konkreettisia kehittämisehdotuksia. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Kustannukset Kulujen pitäisi olla kiinteistökohtaisia. Tasausjärjestelmästä luopumista ehdotettiin, sillä se koetaan epäoikeudenmukaisena. Lisäksi ehdotettiin, että vastikkeita tulisi voida pienentää kasvattamalla asumisoikeusmaksun suuruutta esimerkiksi ajan myötä. Asunnon hankintaan ja vaihtamiseen liittyen kolmen kuukauden irtisanomisaikaa pidettiin liian pitkänä. Lyhentäminen helpottaisi asunnon vaihtoa. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Kunnossapito Nykyisessä asumisoikeusyhteisössä asukasdemokratia toimii kohtuullisesti. Kuitenkin on mukana välinpitämättömyyttä yhteisien tilojen ja kustannusta aiheuttavien jätehuoltoon liittyvien asioiden hoidossa. Asumisoikeusyhtiö voisi puuttua ja ohjeistaa asukkaita ponnekkaammin kustannusten säätöihin liittyvissä asioissa. Nykyisiä asumisoikeusyhtiölle koituvia kustannuksia ja niihin liittyviä toimia kiinteistön ylläpidosta hoitaa yhtiö omavaltaisesti. Säädellään vedenpainetta ja kosteiden tilojen lattialämmitystä asukkailta näkemystä kysymättä. Reklamaatio kuitataan olankohautuksin. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Päätöksenteko Läpinäkyvyys oman asuntoyhtiön taloudellisesta tilanteesta olisi toivottavaa. Vastike nousee vuosittain ja korotuksen yhteydessä tuleva saatekirje on identtinen edellisien vuosien saatekirjeeseen. Vedotaan yleiseen kustannustasoon ja koko asumisoikeusyhtiön kustannusrakenteeseen. Yksilöidyimmin oman asuntoyhtiön tilanteesta ei tiedoteta mitään. Asukasdemokratia -> ennen oli alueelliset ja valtakunnalliset asukaskokoukset, jossa valittiin edustajat yhtiön hallitukseen. Nyt yhtiö voi valita mieleisensä asukkaan hallitukseensa. Meiltä on viety yhteiset kokoukset, jossa voimme keskustella asumisen kustannuksista, yhtiön meiltä keräämisistä vastikkeista. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Päätöksenteko ja kunnossapito Kaikkein eniten toivottiin parempaa tiedonkulkua yhtiön ja asukkaiden välillä. Asukkaille enemmän päätäntävaltaa talojen yhteisiin asioihin asukasdemokratiaa ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä laajentamalla. Isännöintiä ja korjaushankkeita tulisi kilpailuttaa, jotta kommunikaatio paranisi ja hinnoittelu olisi avointa. Yhtiöiden tulisi pitää parempaa huolta asuntojen kunnosta myös silloin, kun asukas ei vaihdu. Myös asukkailla tulisi olla jokin kannustin remontoida asuntojaan itse, jotta ne eivät pääse rapistumaan. Kustannusten nousun ja asuntojen kunnon heikkenemisen välillä nähtiin ristiriita. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Valvonta ja viihtyvyys Epäilyttävää, kun omistajataho on mukana isännöinnissä sekä remonttipalveluja tuottavassa yhtiössä. Valtion ja kuntien valvontaa on lisättävä ja tiukennettava. Aso-asumismuoto ei voi olla joillekin tahoille voittoa tuottava järjestelmä vaan sen tarkoituksena tulee olla kohtuuhintaisten asuntojen tuottaminen markkinoille. Nykyisin tuntuu, että asumisoikeusasumista ei pidetä vuokra-asumista kummempana, vaihtuvuus on suuri, eivätkä asukkaat sitoudu tai välitä "yhteisestä hyvästä". Tähän pitäisi saada muutos. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Kehitysideat: Valvonta ja viihtyvyys Paljon mainintoja siitä, että järjestelmän valvontaa tulisi lisätä muun muassa kustannusten nousun suhteen. Asukkaat ovat huolissaan siitä, että isännöinti ja korjaushankkeet menevät usein saman konsernin sisälle. Viihtyvyyttä tulisi lisätä nykyaikaistamalla asuntojen varustetasoa ja kehittämällä asukastoimintaa. Yhteisten alueiden kuten pihojen laatua ja kunnossapitoa tulisi kehittää. Vesimittareita toivottiin laajemmin käyttöön. 18.10.2016 4.1 Kehitysideat

Palaute kyselystä Kiitos kyselystä, vihdoinkin joku kysyy meidän mielipidettämme asumisoikeusasumisesta. Olen todella tyytyväinen, että tällainen kysely tehdään. Toivon, että tämän avulla pystytään vaikuttamaan asioihin. Kyselypalautteesta muodostui yhteensä 659 mainintaa, joista noin 38 prosenttia oli kielteistä. Kysely sai runsaasti myös myönteistä palautetta. 37 prosenttia palautteesta kiitteli kyselyä. Kritiikkiä tuli erityisesti siitä, että asumisoikeusyhtiöt eivät olleet tiedottaneet kyselystä kunnolla. Moni vastaaja kyseli tulosten tiedottamisesta. 18.10.2016 4.2 Palaute kyselystä

Yhteenveto Sekä kyselyn väittämissä että avoimissa vastauksissa ilmenivät selvästi tyytymättömyys kustannustasoon sekä tiedonsaannin ongelmat. Kiinteistöjen kunnosta annettiin paljon negatiivista palautetta avoimissa vastauksissa, mutta väittämien analyysin perusteella mielipiteet vaihtelivat asukastyypin mukaan. Yksinasuvat ja isoissa kaupungeissa asuvat (pl. PKS) olivat muita tyytyväisempiä kiinteistöjen kuntoon. Kauan ASO-talossa asuneet ja pääkaupunkiseudulla asuvat kokivat järjestelmän valvonnan riittämättömäksi. Vaikka kolmen kuukauden irtisanomisaikaa kritisoitiin, niin enemmistö vastaajista kuitenkin pitää asunnon hakujärjestelmää toimivana. 18.10.2016 5. Yhteenveto