Luonnonvara- ja ympäristöalan virtuaalikouluverkoston tapaaminen



Samankaltaiset tiedostot
tutkinnon perusteiden uudistus

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen tulevaisuuden näkymiä. Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen

Luonnonvara- ja ympäristöalan valtakunnalliset kehittämispäivät Ajankohtaista koulutuksesta Susanna Tauriainen

Ajankohtaista luonnonvara-alan näyttötutkinnoista. Tutkintotoimikuntien infotilaisuus Anne Liimatainen

TAMPEREEN YLIOPISTO. Susanna Tauriainen OPETUSMAATILAT KESTÄVÄN KEHITYKSEN MALLITILOJA? Ammattikasvatuksen pro gradu -tutkielma

Luonnonvara- ja ympäristöalan tulevaisuus ja koulutuksen muutostarpeet

Reformin mukaiset tutkintojen perusteet. Anne Liimatainen Marjatta Säisä Jaana Villikka-Storm

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ Mustiala

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

AHLMAN. yksityinen koulutus- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta. Maaseutu keskellä kaupunkia

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso

perustutkinnon uudistaminen

Luonnonvara- ja ympäristöalan ammattiosaajaksi

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Näyttötutkintojen ja tutkintotoimikuntien tilannekatsaus

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Virtuaalikylän kehittämispäivät. Virtuaalikylä oppimisympäristönä Tampere

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

YLEISSIVISTÄVÄ JA AMMATILLINEN KOULUTUS UUDISTUVAT

Luonnonvara- ja ympäristöalan päivät

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA

Ammatillinen koulutus ja yritysyhteistyö

AMMATTIKOULUTUKSEN PERUSTETYÖ Sirkka-Liisa Kärki Tutkinnot - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

OKM Ohjausryhmän kokous Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus

TYÖSSÄOPPIMISEN TOTEUTTAMIS- SUUNNITELMA LUKUVUOSI

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

LÄÄKEALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTUMINEN, VALINNAISUUS. Aira Rajamäki Opetusneuvos

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Ajankohtaista ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta sekä luonnonvara- ja ympäristöalan tutkinnoista

HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN VALMISTELU

Ammatillinen peruskoulutus nyt

POP Ajankohtaista yleissivistävässä koulutuksessa Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ritva Järvinen

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Savon koulutuskuntayhtymän Strategia 2022

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä

AIKUISKOULUTUS Koulutus Kilpailut Elämykset Täyttä hevoselämää.

Valmentavien ja valmistavien opetussuunnitelmien perusteiden yhteiset. Opetusneuvos Ulla Aunola

Ammattiosaamisen näytöt

Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä: TUTKINTOJEN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO

KANSAINVÄLISYYS OPETUSSUUNNITELMISSA

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Tilannekatsaus

Ammatillisten perustutkintojen perusteiden tarkistamistyöhön osallistuvat yhteensä n henkeä prosessin eri vaiheissa:

Arviointien kertomaa. Johtaja-forum, Kauko Hämäläinen Koulutuksen arviointineuvoston pj.

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

OSA I: NPDL ja 21. askeleen ohjelma

Ennen kokousta koulutuspäällikkö Esa Majava esitteli Ahlmanin Ammatti-Instituutin maatalousalan aikuiskoulutusta ja sen kehittämistavoitteita

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ja tutkinnoista

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Kansalliset toimet oppijan parhaaksi ja jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Digioppimisen Areena

Tehtävä 4 Oppimisteoriat, oppimisympäristöt ja opetusmallit Jorma Enkenberg

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat Tiina Tähkä, Opetushallitus

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän kehittyvä yhteistyö (ryhmä 2)

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Näyttötutkintojen järjestäminen ja tutkintotoimikuntien tehtävät

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Tutkintorakenteen kehittäminen osana ammatillisen koulutuksen reformia - Tutkintojen uudistaminen

Iisalmen lyseo. Strategia ja laatukäsikirja

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Perehdyttämisopas työpaikkaohjaajalle

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Ammatillinen reformi ja opettaja

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Ajankohtaista opetushallinnosta

Työvälineitä tiedolla johtamiseen; CASE 1 Miten varmistetaan päivittämisen ajantasaisuus ja oikeellisuus

Maaseutuelinkeinojen ja puutarhatalouden koulutusohjelmat otsikoista sisällöiksi

Pedagogisen johtamisen katselmus

Transkriptio:

Luonnonvara- ja ympäristöalan virtuaalikouluverkoston tapaaminen opetusneuvos Susanna Tauriainen 22.3.2007 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Strategioista koulutuksen haasteisiin Uusien teknologioiden ja viljelymenetelmien käyttöönotto Uusien energialähteiden ja -kasvien käyttöönotto. Kotieläinten ruokinnan tarkistaminen ja tarkentaminen Elintarvikkeiden laatuun ja turvallisuuteen panostaminen Kotieläinten hyvinvointi ja terveyskysymykset Elintarvikkeiden jatkojalostus => lähiruoka Ympäristöinnovaatiot Uusien agroympäristöammattien luominen 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Opetussuunnitelmapäivityksen valmistelutyö tietoa kerätty ammattiosaamisen näyttöaineistoprojekteilta koulutustoimikunnalta koulutuksenjärjestäjiltä selvityksistä neuvottelupäiviltä kokeiluohjelmista virkamiestyönä valmisteltu uuden opsin rakennetta linjauksia koskien lukio- ja aikuiskoulutusyhteistyötä yhteiset opinnot, avaintaidot 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Aikataulu luonnonvara- ja ympäristöalalla ensimmäisessä aallossa OPM:öön menee esitykset koskien tutkintojen rakenteellisia muutoksia lokakuun loppuun mennessä maatalous luonto- ja ympäristöala (puutarha-alaan ei tule rakenteellisia muutoksia) keväällä -07 nimitetään ops-työryhmät maatalouden, hevostalouden ja luonto- ja ympäristöalan opetussuunnitelmatyöhön keväällä -08 nimitetään puutarhatalouden ops-työryhmä 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla

OPM:n linjaukset OPS-työhön päivitystarve jatkossa jatkuva => nopea reagointivalmius työelämän muutoksiin säilytetään laaja-alainen osaaminen erikoistuneempi osaaminen tutkintojen suorittamisen joustavoittaminen => ajalla variointi 2-4 v => yksilöllisyyden huomioiminen osatutkintojen suorittaminen työnjohto-osaamiselle jatkotutkintokokeilu tulossa lähtökohtana suunnittelussa työelämän toimintakokonaisuudet 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Luonto- ja ympäristöalan pt 1.vuosi yhteinen 30 ov Ympäristönhoitaja Ympäristöhuollon AT Luonnonvaratuottaja Keruutuoteneuvojan AT Keruutuotetarkastajan EAT Luonto- ja ympäristökasvattaja Luonto-ohjaaja Erä- ja luonto-oppaan AT Riistamestarin EAT Porotalousyrittäjä 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla

AMMATILLINEN TOINEN ASTE Perustutkinto maaseutuyrittäjä hevostenhoitaja, ratsastuksenohjaaja turkistarhaaja eläintenhoitaja 20 ov:n mukainen luopumistuki- ja nuorten viljelijöiden tukikelpoinen koulutus Ammattitutkinto Viljelijä Karjatalouden at Maatalouskoneasentaja Eläintenhoitaja Seminologi Luonnonmukaisen tuotannon at Hevostenvalmentaja Ratsastuksenopettaja Maaseutumatkailun at Kengityssepän at Mehiläistarhaajan at 20 ov:n mukainen luopumistuki- ja nuorten viljelijöiden tukikelpoinen koulutus Erikoisammattitutkinto Maaseudun vesitalouden eat Tarhaajamestari Koe-eläintenhoitaja Maaseudun kehittäjä Tallimestari Ratsastuksen opettajan eat

Maatalousalan kouluissa opiskelijat saavat laadukasta ympäröivän elinkeinoelämän tarpeisiin vastaavaa opetusta. Koulutusohjelmat palvelevat todellista muuttunutta tarvetta, jossa keskeistä on kyky suuntautua uusien mahdollisuuksien löytämiseen. Maatalousalan koulutus on kustannustehokasta sekä integroitunut muiden toimijoiden resurssien kanssa (AMK, muu toinen aste kuin luonnonvara-ala). Työnjako opetusyksiköiden välillä on kehittynyttä ja opetusyksiköt ovat erikoistuneet. Opetusyksiköitä/toimipisteitä on huomattavasti vähemmän. Opetusyksiköt/toimipisteet ovat verkottuneet eri kouluasteittain sekä tutkimukseen ja neuvontaan muodostaen ympäristöä palvelevia oppimis- /monipalvelukeskuksia.

Maatilatalouden koulutuksen tavoitetila toteutuu, kun koulutuksen järjestäjillä on käytössään laatukriteerit täyttääkö koulutuksen järjestäjä monipuolisesti koulutustehtävänsä onko koulutuksen järjestäjällä olemassa elinkeinoelämän kehittämistarpeita hyödynnetäänkö maatalousalan koulutuksessa kasvukausi tehokkaasti onko maatalousalan ensisijaisten hakijoiden määrä oppilaitoksessa vuosittain riittävä onko oppilaitoksia maakunnassa sopiva määrä suhteessa koulutuksen kysyntään poikkeaako maatalousalan koulutuksen keskeyttämis-% yleisestä tasosta onko opetusmaatilan toiminnalliset tavoitteet määritelty onko ympäristökysymykset otettu huomioon laatutyössä ja tavoitellaanko ympäristösertifikaattia 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maatilatalouden koulutuksen tavoitetila toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat verkostoissa työssäoppiminen virtuaalikoulu alakohtaiset henkilöstöryhmät kansainväliset verkostot 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maatilatalouden koulutuksen tavoitetila toteutuu, kun lisätään alueellista yhteistyötä ja luodaan osaamiskeskittymiä jokaisella koulutuksen järjestäjällä tulee olla strategia, miten maatalousalan opetuspiste / oppilaitos on mukana alueellisen osaamiskeskittymän luomisessa jokaisen oppilaitoksen rooli alueensa koulutuksen kehittäjänä tulee näkyä alueellisissa strategioissa (esim TE-keskusten alueelliset maaseutuohjelmat) tai muissa vastaavissa strategioissa. 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maatilatalouden koulutuksen tavoitetila toteutuu, kun opetuspisteiden mahdollisuudet erikoisosaamiseen selvitetään ja tehdään suunnitelmallinen työnjako koulutuksen järjestäjät yhteistyössä neuvottelevat opetusmaatilojen rooli keskeinen tuotantosuunta omistuspohja kasvukauden hyödyntäminen opetuksessa 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maatilatalouden koulutuksen tavoitetila toteutuu, kun oppimisympäristö on ajanmukaisesti varustettu, toimiva ja opetusta palveleva tietotekninen varustetaso kirjastopalvelut oppimateriaalin kehittäminen 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Oppimateriaalituotanto Tuotantoeläinten hyvinvointi - 2006 Lypsylehmien terveydenhoito - 2006 Lypsylehmien jalostus Lypsylehmien hoito ja ruokinta Naudanlihantuotanto Kasvituotannon ekologia Floristiikka Vihersisustus Maaseutuyrittäminen Eläintenhoito 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Opetusmaatilojen /-puutarhojen rooli strategian toimeenpanossa opetusmaatila on mallioppimisympäristö, jossa opitaan oikeat asenteet, työtavat ja menetelmät opetusmaatilan toiminnot tehdään näkyviksi => prosessit kuvataan opetusmaatiloille www-sivut ja linkit virtuaalikylään, jossa ne toimivat opetuksen havaintovälineenä kaikille ympäristötoiminnot korostuvat => tavoitteena ympäristösertifikaatti kaikkiin luonnonvara- ja ympäristöalan opetusyksiköihin henkilökunta koulutukseen mukaan 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla

16 Osaamisen ja sivistyksen asialla

17 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Luonnonvara- ja ympäristöalan virtuaaliverkoston tulevaisuus Virtuaalikoulun kehittyminen jatkuu OPM:ltä tukimääräraha hakuun syksyllä OPH:n organisaatiomuutos 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Uudet innovatiiviset oppimisen tavat ja menetelmät miten oppimiskulttuurin muutos mahdollistuu? opettajuus täydennyskoulutus tutkimus johtajuus infrastruktuuri ohjausjärjestelmät heikot signaalit reagointi rohkeus ja nopeus Tahto uudistaa AM Leinonen 17.1.2007 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla

Koulusysteemi on kuin lukittu palapeli. Yhden palan muuttaminen onnistuu vain, jos ympärillä olevat palaset ovat muuttumassa samaan aikaan. Kun teknologian opetuskäyttöä pyritään viemään koulusysteemiin erilaisesta opetuksellisesta lähestymistavasta, se onnistuu vain, jos opettajien täydennyskoulutus, opetussuunnitelmat, arviointi ja koulun uudistumiskapasiteetti uudistuvat ja ovat muuttumassa samaan aikaan. (Roschelle ym. 2000,90.) Lähde: Roschelle, J., Pea, R., Hoadley, C. Gordin, D. & Means, B. 2000. Changing How and What Children Learn in School with Computer-Based Technologies. The Future of Children. Children and Computer technology. 10(2), 76-101. 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla