LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 JA 7:23 Luonnos 1.6.2015
Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi ja yleistavoite... 1 1.2 Alueen sijainti... 1 2 SUUNNITTELUALUE JA MAANOMISTUS... 2 3 KAAVASUUNNITTELUN TAVOITE... 2 4 SUUNNITTELUTILANNE... 3 5 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 4 6 SELVITYKSET... 4 7 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 4 7.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 4 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 4 7.2.1 Osalliset... 4 7.2.2 Vireille tulo... 5 7.2.3 Viranomaisyhteistyö... 5 7.2.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 5 7.2.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset... 5 8 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 8.1 Kaavan rakenne... 6 8.2 Rantarakentamisen mitoitus... 7 8.3 Aluevaraukset... 7 8.4 Kaavan vaikutukset... 7 8.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 7 8.4.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan... 7 8.4.3 Vaikutukset talouteen... 7 8.4.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun... 8 8.4.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen... 8 8.5 Ympäristön häiriötekijät... 8 9 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Viranomaisneuvottelun muistio 3. Ranta-asemakaava 1:5000 4. Asemakaavan seurantalomake (lisätään lopulliseen aineistoon)
LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja yleistavoite 1.2 Alueen sijainti Niemilomat Oy ranta-asemakaava koskee Unnukan Tetriniemeen ja Tetrisaariin sijoittuvia Sahkarlahden kylän 430 tiloja 7:22 ja 7:23 Aloite ranta-asemakaavan laadinnalle on tullut alueen maanomistajilta. Tavoitteena on osoittaa tilalle mahdollisuus täydennysrakentaa matkailua palvelevaa rakentamista nykyinen rakennuskanta huomioon ottaen. Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Leppävirran kunnassa Unnukan eteläisellä ranta-alueella. KUVA 1: Kaava-alueen sijainti Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx Sivu 1 / 8
Maankäytönsuunnittelu LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava 2 Suunnittelualue ja maanomistus Suunnittelualue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. ASEMAKAAVAAN SISÄLLYTETTÄVÄT ALUEET KUVA 2: Peruskarttaote suunnittelualueelta 3 Kaavasuunnittelun tavoite Kaavan laatimisaloite on tullut alueen maanomistajilta. Voimassa olevassa Unnukan rantaosayleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikka (RM) Tetrisaareen. Asemakaavalla kohdennetaan rantaosayleiskaavassa osoitettu Tetrisaaren rakennuspaikka mantereelle. Ranta-alueelle jo muodostettu ja osin rakennettu lohkottu erillistila 7:23 (osin royk:n RMalueella) osoitetaan AO-rakennuspaikaksi. Tämän mahdollistaa em. rakennusoikeuden siirto pois Tetrisaaresta. Ranta-alueen rakennuspaikkojen määrää ei lisätä suhteessa nykyiseen rantaosayleiskaavaan. Ranta-asemakaavalla tarkennetaan yleiskaavan mukaisen RM-alueen rajausta ja lisätään yleiskaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrää ja määritellään matkailu- ja asuintilojen enimmäismäärät. Yksityiskohdat määritellään ranta-asemakaavasuunnittelun yhteydessä. Sivu 2 / 8 Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx
LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 7.12.2011 vahvistama Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. KUVA 3: Ote Pohjois-Savon maakuntakaavojen yhdistelmästä Maakuntakaavassa Niemilomien alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue rm 1- ja venevalkama lv 958- merkinnällä. Yleiskaava Ranta-asemakaava-alue sisältyy Unnukan rantaosayleiskaavaan (hyväksytty 1.2.2006). KUVA 4: Ote rantaosayleiskaavasta Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx Sivu 3 / 8
Maankäytönsuunnittelu LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Asemakaava Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotieto- ja kiinteistöraja-aineistoa. Rakennusjärjestys Leppävirralla on 2.1.2009 alkaen ympäristökuntien kanssa yhdenmukainen rakennusjärjestys, jonka valtuusto hyväksyi 15.11.2008. 5 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 6 Selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Kaavalla rakentamiseen osoitettavat alueet ovat pääosin rakennettua ympäristöä eikä varsinaisia selvityksiä (kuten luonto) siten ole tässä yhteydessä tarvetta laatia. Tarvittavat selvitykset on tehty Unnukan rantaosayleiskaavan yhteydessä. 7 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 7.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa tilalle mahdollisuus täydennysrakentaa matkailua palvelevaa rakentamista nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta huomioon ottaen. Katso kohta 3 Kaavasuunnittelun tavoite. 7.2 Osallistuminen ja yhteistyö 7.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Sivu 4 / 8 Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx
LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Leppävirran kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat Alueen asukkaat ja rajanaapurit 7.2.2 Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajan esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 7.2.3 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.12.2014. Viranomaisneuvottelussa todettiin mm. seuraavaa: Rakennusoikeuden siirtoa Tetrisaaresta mantereelle pidettiin hyvänä ratkaisuna. Erillistä luontoselvitystä ei ole tarpeen tehdä. Päärakennuksen (v. 1915) osalta harkitaan mahdollista suojelumerkintää. Rakennussuojelukohteiden kunnostamiseen on mahdollista saada tukirahoitusta. Ranta-asemakaavalla tarkennetaan yleiskaavan mukaisen RM-alueen rajausta ja lisätään yleiskaavassa osoitetun rakennusoikeuden määrää ja määritellään matkailu- ja asuintilojen enimmäismäärät. Todettiin, että RM -alueen sisälle voidaan osoittaa enintään yksi asuinrakennus. Asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa numeerisella raja-aineistolla täydennettynä. 7.2.4 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Täydennetään prosessin edetessä. 7.2.5 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.12.2014 Täydennetään prosessin edetessä. Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx Sivu 5 / 8
Maankäytönsuunnittelu LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava 8 Ranta-asemakaavan kuvaus 8.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaava-alueelle on osoitettu matkailupalvelujen alue (RM), erillispientalojen alue (AO). Tetrisaaret on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kaava mahdollistaa tavoitteiden mukaisesti RM-alueeseen liittyvän täydennysrakentamisen ja toisaalta Tetrisaaret säilyvät rakentamiselta vapaina. Nykytilanne RM-alueella A majoitushuoneisto noin 230 m2 B autotalli + jätekatos noin 35 m2 C kesähuone noin 144 m2 D päärakennus (v. 1915) noin 200 m2 + sauna rannassa noin 10 m2 E savusauna noin 110 m2 F varasto noin 60 m2 yhteensä noin 790 m2 Asemakaava mahdollistaa RM-alueelle täydennysrakentamista ja erillisen asuinrakennuksen rakentamisen esim. nykyisten rakennusten koillispuolelle. Sivu 6 / 8 Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx
LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava Maankäytönsuunnittelu 8.2 Rantarakentamisen mitoitus 8.3 Aluevaraukset 8.4 Kaavan vaikutukset Ranta-asemakaavalla ei määrällisesti muodosteta uusia rakennuspaikkoja suhteessa alueella voimassa olevaan rantaosayleiskaavaan. Erillispientalojen korttelialue (AO) Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden perheen asuinrakennuksen, enintään 30 k-m2 ja harjakorkeudeltaan enintään 4.5 m olevan rantasaunan ja tarvittavia varasto-, huolto- ymv. rakennuksia. Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 200 m2. Matkailupalvelujen korttelialue (RM) Alue varataan, matkailua ja majoitusta palvelevan rakentamisen tarpeeseen. Alueelle saa sijoittaa enintään yhden asunnon talon, jonka kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Sallitusta rakentamisen määrästä on varattava vähintään 30 % erillisten talousrakennusten rakentamista varten. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Alue on kasvillisuudeltaan, maisemaltaan tai eläimistöltään arvokas. Metsänhakkuu on suoritettava siten, että maisemalliset arvot, kasvillisuus, eläimistö ja monikäyttömahdollisuudet säilyvät. 8.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaava mahdollistaa nykytilannetta mukaillen matkailualueelle liittyvää täydennysrakentamista. Uusi rakentaminen tukee olevaa rakennuskantaa. Vesihuolto ja jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisesti kunnan rakennusjärjestyksen ja vesihuoltomääräysten mukaisesti. Rakentamisalueet tukeutuvat olevaan tieverkostoon. Liikennemäärissä ei tapahdu merkityksellistä lisääntymistä. 8.4.2 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Rakennusoikeuksien keskittämisellä nykyisen rakennetun alueen yhteyteen mahdollistaa Tetrisaarten säilyttämisen rakentamiselta vapaina. Tämä on luonnon ja maiseman säilyttämisen kannalta myönteistä. 8.4.3 Vaikutukset talouteen Maanomistajat voivat toteuttaa matkailualueeseen liittyvät rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Mahdollisen lisämatkailun ja majoituksen myötä alueeseen ja laajemminkin lähiympäristöön liittyvät matkailu- ja elinkeinotulot lisääntyvät. Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx Sivu 7 / 8
Maankäytönsuunnittelu LEPPÄVIRTA Niemilomat Oy ranta-asemakaava 8.4.4 Vaikutukset elinkeinoelämään ja matkailuun Matkailualueeseen liittyvä täydennysrakentaminen mahdollistaa elinkeinotoiminnan kehittämisen ja osaltaan turvaa toiminnan jatkuvuutta sekä edistää alueellisten matkailualueiden käyttöä. 8.4.5 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Matkailun ja muun elinkeinon tukeminen osaltaan turvaa kylämäisten alueiden sosiaalista elämää, vaikutuksien ollessa kuitenkin varsin vähäisiä ja kausiluonteisia. Laajemmassa määrin lisärakentaminen kuitenkin voi luoda myös uusia elinkeinollisia mahdollisuuksia paikallisille asukkaille ja siten olla turvaamassa alueiden säilymistä ainakin osittain asuttuina. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. 8.5 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavalla ei osoiteta alueille uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 9 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaava tullaan hyväksymään Leppävirran kunnanvaltuustossa. Ranta-asemakaavan saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Lisärakentamisen toteuttaminen ja ajankohta on maanomistajien päätettävissä. Kuopiossa 1.6.2015 Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sivu 8 / 8 Niemilomat_rak_selostus_01062015.docx