LIESVEDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 KONNEVESI LIESVEDEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS Ranta-asemakaavan muutos koskettaa tiloja 4:106, 4:127, 4:134, 4:135, 4:136, 4:137, 4:138, 4:139, 4:140, 4:141, 4:142, 4:143, 4:145, 4:146, 4:147, 4:148, 4:149, 4:151 Ranta-asemakaavan laajennus koskettaa tilaa 4:127 Näkymä kaava-alueelle Ehdotus

2

3 Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Alueen sijainti KAAVA-ALUE, MAANOMISTUS JA TAVOITTEET SUUNNITTELUTILANNE VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) SELVITYKSET RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET Ranta-asemakaavamuutoksen tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Viranomaisyhteistyö Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset talouteen Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Ympäristön häiriötekijät RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 8 Liitteet 1. Maanomistajaluettelo tiloittain 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Viranomaisneuvottelun muistio 4. Ranta-asemakaava 1: Asemakaavan seurantalomake (lisätään lopulliseen aineistoon)

4

5 KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi 1.2 Alueen sijainti Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Ranta-asemakaavan muutos koskettaa tiloja 4.106, 4:127, 4:134, 4:135, 4:136, 4:137, 4:138, 4:139, 4:140, 4:141, 4:142, 4:143, 4:145, 4:146, 4:147, 4:148, 4:149, 4:151. Ranta-asemakaavan laajennus koskettaa tilaa 4:127. Aloite ranta-asemakaavan muuttamiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Ranta-asemakaava-alue sijaitsee Konneveden kunnassa Liesveden läntisellä ranta-alueella. KUVA 1: Kaava-alueen sijainti (sininen ympyrä) Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx Sivu 1 / 8

6 Maankäytönsuunnittelu KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja leejennus 2 Kaava-alue, maanomistus ja tavoitteet Ranta-asemakaava-alue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Tavoitteet ovat alustavasti seuraavat: muuttaa rantakaava (nyk. ranta-asemakaava) vastaamaan nykytilannetta; tiettyjen tonttien käyttötarkoitukset on jo poikkeusluvin mahdollistettu ympärivuotiseen asumiseen (AO) määritellä tonttikohtaiset rakennusoikeudet (sekä asuin-, että loma-asuntojen osalta) tämän päivän tarpeita vastaaviksi; voimassa olevan kaavan tonttikohtaiset rakennusoikeudet ovat varsin pieniä tonttimäärään ei ole tarkoitus tehdä muutoksia yksityiskohdat määritellään kaavasuunnittelun yhteydessä KUVA 2: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus Sivu 2 / 8 Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx

7 KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Maankäytönsuunnittelu 3 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomessa on neljä lainvoimaista maakuntakaavaa. Kokonaismaakuntakaava sai lainvoiman vuonna 2009 (KHO:n päätös ). Lain voiman on saanut myös ensimmäinen vaihemaakuntakaava (1. VMK), joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös ). Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan (2. VMK) maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa Kaava koskee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Se sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä sekä osoittaa malmipotentiaalisia vyöhykkeitä. Kaava sai lainvoiman KHO:n hylättyä kaavasta tehdyn valituksen. Kolmas vaihemaakuntakaava (3. VMK) koskee turvetuotantoalueita ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Neljäs vaihemaakuntakaava (4. VMK) päivittää kaupan palveluverkon ja taajamat. Kaavassa osoitetaan myös puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita sekä varalaskupaikkojen suoja-alueet. Virkistystoimintojen osalta tehdään tarkistuksia. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen Maakuntakaavoissa ei ole merkintöjä Liesveden ranta-asemakaava-alueen osalta, lukuun ottamatta Soukkionniemen vedenottamoa / pohjavesialuetta (Konneveden kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo). Yleiskaava Liesveden alue sisältyy Koskireitin rantaosayleiskaavaan ( , kuva 4). Asemakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen lääninhallituksessa vahvistettu Liesveden ranta-asemakaava (kuvassa 3 ote kaavasta). Pohjakartta Alueelle on valmistunut kaavan 1:5000 mittakaavainen pohjakartta. Pohjakartassa on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokantaa maastomittauksin täydennettynä. Ranta-asemakaava laaditaan 1:5000 mittakaavassa. Rakennusjärjestys Konneveden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys tuli voimaan Rakennusjärjestystä ollaan juuri uudistamassa; rakennusjärjestysehdotus on pidetty nähtävillä Kunnanvaltuusto on hyväksynyt uuden rakennusjärjestyksen Uusi rakennusjärjestys tulee voimaan Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx Sivu 3 / 8

8 Maankäytönsuunnittelu KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja leejennus KUVA 3: Ote voimassa olevasta Liesveden ranta-asemakaavasta. Konneveden kunnanvaltuusto on jättänyt hyväksymättä ranta-asemakaavan tontin 5 korttelissa 4 ja tontin 3 korttelissa 6. KUVA 4: Ote Koskireitin rantaosayleiskaavasta Rantaosayleiskaavassa on todettu laadittu ranta-asemakaava. Keski-Suomen lääninhallitus on vahvistanut Liesveden ranta-asemakaavan. Nyt laadittava kaavamuutos kohdentuu kuvassa näkyviin kortteleihin 1-6 Sivu 4 / 8 Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx

9 KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Maankäytönsuunnittelu 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 5 Selvitykset Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Nyt laadittavassa ranta-asemakaavamuutoksessa tarkastellaan lähinnä jo muodostettujen tonttien käyttötarkoituksia ja rakennusoikeuksia. Varsinaisia selvityksiä (kuten luontoselvitys) ei siten ole tässä yhteydessä tarvetta laatia. 6 Ranta-asemakaavan suunnitteluvaiheet 6.1 Ranta-asemakaavamuutoksen tarve Kaavamuutoksella muutetaan rantakaava (nyk. ranta-asemakaava) vastaamaan nykytilannetta; tiettyjen tonttien käyttötarkoitukset on jo poikkeusluvin mahdollistettu ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi määritellään tonttikohtaiset rakennusoikeudet (sekä asuin-, että loma-asuntojen osalta) tämän päivän tarpeita vastaaviksi; voimassa olevan kaavan tonttikohtaiset rakennusoikeudet ovat varsin pieniä. 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain ( ) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Suomen museo Konneveden kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx Sivu 5 / 8

10 Maankäytönsuunnittelu KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja leejennus Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat Alueen asukkaat ja rajanaapurit Vireille tulo Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajien esityksestä. Tässä yhteydessä laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa todettiin, että kaavan valmistelussa tulee ottaa huomioon Soukkionniemen vedenottamon mahdollinen vaikutus (esim. vedenottamon suojavyöhyke). Lähtökohtana on, ettei alueella ole tarvetta tehdä erityistä luontoselvitystä. Ranta-asemakaavan määräyksissä (mm. etäisyysehdot) voidaan noudattaa soveltuvin osin rantaosayleiskaavan ja rakennusjärjestyksen periaatteita. Keski-Suomen museolta varmistetaan, onko alueella heitä koskettavia intressejä. Valmisteluvaiheen aineistosta (kaavaluonnos) annettiin kaksi lausuntoa. Keski-Suomen ELY:n lausunnossa pyydettiin lisäämään kaava-alueen maanomistajaluettelo kaava-aineistoon. Samoin pohjakartan hyväksyminen tulee näkyä. Varsinaiseen kaavaratkaisuun liittyen lausunnoissa ei ollut huomautettavaa Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Valmisteluvaiheen aineiston (kaavaluonnos) nähtävillä oloaikana ei jätetty yhtään mielipidettä Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Konneveden kunnanhallitus päätti asettaa valmisteluvaiheen aineiston (kaavaluonnos) yleisesti nähtäville Valmisteluvaiheen aineisto (kaavaluonnos) pidettiin yleisesti nähtävillä Alueelle laadittiin kaavan pohjakartta; ranta-asemakaavaehdotus on laadittu uudelle pohjakartalle Täydennetään prosessin edetessä 7 Ranta-asemakaavan kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavamuutoksella muodostuu kaksi loma-asuntojen (RA) korttelia, kaksi erillispientalojen (AO) korttelia ja yksi kortteli, jossa on sekä loma-asuntoja että yksi erillispientalojen tontti. Ratkaisussa on otettu huomioon poikkeusluvin jo aikaisemmin rakentuneet asuintontit (AO). Sivu 6 / 8 Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx

11 KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Maankäytönsuunnittelu Kaavaratkaisulla on pyritty yhtenäisiin korttelialueisiin. Lähtökohtana on myös ollut, että alue kokonaisuudessaan säilyy loma-asuntovaltaisena. Kaava-alueelle sisältyy yhteensä 17 rakennuspaikkaa, joista 10 on osoitettu loma-asuntojen (RA) rakennuspaikoiksi. Ranta-asemakaavaan sisältyy pieniä ns. teknisluonteisia muutoksia; korttelialueet on kokonaisuudessaan rajattu siten, että ne rajautuvat alueen pääsytiehen. Lisäksi aikaisemmassa kaavaprosessissa vahvistumattomiksi jääneet alueen osat on tässä kaavassa osoitettu nykytilanteen mukaisesti metsätalousalueiksi. Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue (AO) Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 35 k-m2 suuruisen saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Asuinrakennuksen tulee sijoittua vähintään 35 m ja saunan vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Loma-asuntojen korttelialue (RA) Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa lomaasunnon, enintään 35 k-m2 suuruisen saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 k-m². Loma-asunnon tulee sijoittua vähintään 35 m ja saunan vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Metsätalousalue (M) Ranta-alueella ei tule tehdä aukkohakkuita. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv) Merkinnällä on osoitettu Soukkionniemen vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Yleismääräykset 7.2 Kaavan vaikutukset Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa. Ympärivuotiset asuinrakennukset tulee liittää alueen kautta kulkeviin jätevesi- ja vesijohtoverkostoihin. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Tässä määrittelemättömien asioiden osalta noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ranta-asemakaava osin todentaa jo alueelle muodostuneen rakennetun tilanteen. Kaavallisesti asuinrakennuspaikkojen määrä lisääntyy. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa vastaavan kaltaiset tonttikohtaiset rakennusoikeudet kuin alueella voimassa oleva rantaosayleiskaava ja toisaalta kunnan uusi rakennusjärjestys. Muutoin nyt laadittu ranta-asemakaavamuutos ei juurikaan vaikuta alueen yleisilmeeseen tai laajemminkaan rakennettuun ympäristöön. Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx Sivu 7 / 8

12 Maankäytönsuunnittelu KONNEVESI Liesveden ranta-asemakaavan muutos ja leejennus Vaikutukset luontoon Ranta-asemakaavamuutoksella ja vähäisellä laajennuksella ei ole merkityksellisiä muutoksia alueen luonnonympäristöön. Soukkionniemen pohjavesialueelle ei myöskään kohdennu haitallisia vaikutuksia. Jätevedet tulee käsitellä lain edellyttämällä tavalla ja kiinteistöt tarvittaessa liittää alueen halki kulkeviin vesihuoltoverkostoihin Vaikutukset talouteen Maanomistajat voivat toteuttaa rakentamishankkeensa kaavan mukaisilla reunaehdoilla. Rakennusoikeuksien yhtenäistyminen suhteessa muihin rantarakentamisalueisiin parantaa kaava-alueen maanomistajien taloudellisia edellytyksiä Vaikutukset sosiaalisiin oloihin, terveyteen ja turvallisuuteen Tonttikohtaisten rakennusoikeuksien yhtenäistäminen (suhteessa laajempaa ympäristöön) edistää maanomistajien tasapuolista kohtelua. Terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat lähinnä rakentamiseen liittyviä ja ne ratkaistaan rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. 7.3 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueella ei ole ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Kaavamuutoksella ei osoiteta alueille uutta, ympäristöä häiritseviä toimintoja. 8 Ranta-asemakaavan toteutus Ranta-asemakaavamuutos tullaan hyväksymään Konneveden kunnanvaltuustossa. Ranta-asemakaavamuutoksen saatua lainvoimaisuuden rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamisalueille, kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen ja ajankohta on maanomistajien päätettävissä. Kuopiossa Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Sivu 8 / 8 Liesveden_rak_muutos_selostus_ docx