S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

Samankaltaiset tiedostot
S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

EPOP Kevät

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Laplace-muunnos: määritelmä

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

Sinin muotoinen signaali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

2 1017/2013. Liitteet 1 2 MUUTOS LASKUPERUSTEISIIN TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Sähkötekniikka ja elektroniikka

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Tfy Fysiikka IIB Mallivastaukset

Laplace-muunnos. 8. marraskuuta Laplace-muunnoksen määritelmä, olemassaolo ja perusominaisuudet Differentiaaliyhtälöt Integraaliyhtälöt

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Sähkötekniikka ja elektroniikka

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

järjestelmät Luento 8

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Kompleksianalyysi, viikko 4

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /8 Laskuharjoitus 7: Vaihtovirta-analyysin perusteet

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Sähkötekniikka ja elektroniikka

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset

Kvanttifysiikan perusteet 2017

järjestelmät Luku 2 Diskreettiaikaiset järjestelmät - aikataso DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

URN: NBN:fi-fe

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Värähdysliikkeet. q + f (q, q, t) = 0. q + f (q, q) = F (t) missä nopeusriippuvuus kuvaa vaimenemista ja F (t) on ulkoinen pakkovoima.

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

Tehtävä 1. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 4/2011

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

järjestelmät Diskreettiaikaiset järjestelmät aikatason analyysi DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

4. Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

BM30A0240, Fysiikka L osa 4

DEE Sähkötekniikan perusteet

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

FYSI1162 Sähkö / Piirianalyysi syksy kevät /7 Laskuharjoitus 6: Vaihtovirta-analyysin perusteet

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

± r = 1e 2 2 ±

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Ch4 NMR Spectrometer

Transkriptio:

S-55.0 Piirianalyyi. Välioe 9.3.007 ae tehtävät eri paperille uin tehtävät 3 5. Muita irjoittaa joaieen paperiin elväti nimi, opielijanumero, urin nimi ja oodi. Tehtävät laetaan oaton oepaperille. Muita papereita ei tarateta.. J i(t) Kuvan piirin on jatuvuutilaa ennen heteä t = 0,jolloin ytin avataan. ae vatuen läpi uleva virta i(t).. u Muodota oheien uvan muaien funtion aplacemuunno. 0 T T t 3. i Kuvan muainen piiri on jatuvuutilaa ennen heteä t = 0, jolloin ytin avataan. ae virta i(t) ytimen avaamien jäleen. =V =4Ω =mh = 00 µf. 4. i (t) Oheiea piiriä ytin avataan hetellä t =0.ae reitanin virta i (t) ytimen avaamien jäleen, un = ê co ωt. Piiri on jatuvuutilaa ennen ytimen avaamita. ê =V ω = 000 rad/ =Ω =,6mF =mh. 5. u(t) ae oheien uvan apaitanijännitteen hetelliarvo u (t) ja teholliarvo jatuvaa tilaa. =ê [ in(ωt + φ)] ê =V f = 5 Hz φ =45 =50Ω =4µF. Tutintoääntö antaa mahdolliuuden järjetää liäharjoituta niille opielijoille, jota ovat aaneet olmeti hylätyn arvoanan välioeita tai tentitä. Tämä taroittaaitä, että aatuaan olme nollaa, opielijan on palautettava laettuna 0 aitentin määräämää liätehtävää ennen euraavaan tenttiin tai välioeeeen oallitumita. Välioeet ja välioeen uuinta tai uuintatilaiuudea tehty tentti laetaan yhdei yrityei. Yittäinen välioe laetaan puoliaai uorituerrai. änäolo oetilaiuudea laetaan yrityei, amoin tenttiin ilmoittautuminen.

aplace-muunnotauluo Määritelmä. f(t) F () ={f(t)} = f(t) aplace-muunnoen ominaiuuia. A f (t)+a f (t) A F ()+A F () 3. 4. t d dt f(t) d n dt n f(t) F () f(0) n F () 5. f(τ)dτ 0 F () 6. ( t) n f(t) d n d n F () 7. f(t a)ε(t a) e a F () 8. f(t + a) e a (F () 0 f(t)e t dt F () ={f(t)} n n i f (i ) (0) i= a 0 e t f(t)dt) 9. e at f(t) F ( + a) 0. f(at) ( ) a F a. jaollinen funtio f(t) =f(t + T ) F () e T, F () = yhden jaon muunno.. f (t) f (t) = t 0 f (τ)f (t τ)dτ F ()F () 3. f(0 + ) = lim F () 4. f( ) = lim 0 F (), jo loppuarvo on olemaa f(t) Muunnopareja 5. δ(t) F () ={f(t)} 6. aε(t) a 7. t 8. t n n! n+ 9. e at + a 0. e at e bt b a ( + a)( + b) ω. in(ωt) + ω. co(ωt) + ω a 3. inh(at) a 4. coh(at) a 5. e at ω in(ωt) ( + a) + ω 6. e at co(ωt) + a ( + a) + ω 7. 8. e at t n n! t ω in(ωt) 9. [ε(t) ε(t π/ω)] in(ωt) ( + a) n+ ( + ω ) ( +e π/ω) ω + ω

0. J i(t) Kuvan piirin on jatuvuutilaa ennen heteä t = 0,jolloin ytin avataan. ae vatuen läpi uleva virta i(t). ataitaan enin alutila eli ondenaattorin jännite. J 0 0 = J t 0 i Kytin avattu äännetään ytin u i TAPA : Differentiaaliyhtälön avulla i = i u = du dt Sijoitetaan yrite u (t) =A + Be t differentiaaliyhtälöön: (A + Bet )= Bet Tätä aadaan A =0ja =. Jatuvuuehdota rataitaan puuttuva vaio B: u(0) = B = 0 = J. Vatuen läpi uleva virta on i(t) = u c = t Je. TAPA : aplace-muunnoen avulla 0 I() I() = I tot = Virran äänteimuunno: i(t) = 0 t e 0 + J t = e = 0 0 + = +

0. u Muodota oheien uvan muaien funtion aplacemuunno. 0 T T t u(t) = ( ) T t [ε(t T ) ε(t T )] Todetaan, että T t = T (t T )+ = (t T )+, T joten voidaan irjoittaa lauee muodoa ( ) u(t) = T (t T ) ε(t T ) ( (t T )+ T Kerrotaan ulut aui ja järjetellään termit opivati: ) ε(t T ). u(t) = T (t T )ε(t T ) (t T )ε(t T ) ε(t T ) T auee on nyt oieaa muotoa ja ille voidaan etiä aplace-muunno. Muunnettavana on funtio f(t) = t eli f(t T )=t T ja liäi vaiotermejä. () = ( T e T T + ) e T Tehtävän voi rataita myö irjoittamalla yhtälön origon autta ulevalle uoralle ja viivätämällä aatua rataiua T :n verran.

0.3 i Kuvan muainen piiri on jatuvuutilaa ennen heteä t = 0, jolloin ytin avataan. ae virta i(t) ytimen avaamien jäleen. =V =4Ω =mh = 00 µf. Aluarvojen laeminen: 0 I 0 I 0 = 0 = aplace-muunnettu piiri, un t 0: I() I 0 0 I() = + I 0 0 + + + Sijoitetaan aluarvolähteiden arvot ja luuarvot: I() = Käänteimuunno: + + = = I 0 + ( 0 ) + + + 4000 +5 0 6 = i(t) = e 000t [co(000t) in(000t)], un t 0. [ = I 0 + ( 0) + + ] + 000 ( + 000) +0 6 + 000 ( + 000) +0 6

0.4 i (t) Oheiea piiriä ytin avataan hetellä t =0.ae reitanin virta i (t) ytimen avaamien jäleen, un = ê co ωt. Piiri on jatuvuutilaa ennen ytimen avaamita. ê =V ω = 000 rad/ =Ω =,6mF =mh. aetaan aluarvot ennen ytimen avaamita: I =ê co ωt =ê in(ωt + π ) = = ê /90 = /90 u (t) = =in(ωt + π ) 0 = u (0) = in π =V. I = +jω = /90 +j = /90 5/63,43 = 0 /6,57 i (t) = 5 in(ωt +6,57 ) I 0 = i (0) = 5 in(6,57 )=0,A aplace-muunnetaan piiri: I 0 I() 0 I() = 0 Sijoitetaan luuarvot: + I 0 + + = 0 + I 0 + + = I 0 + 0 + + 0, + 500 I() = + 500 + 3500 = 5 + 500 ( + 50) + (500) = [ + 50 5 ( + 50) + (500) + 9 ] 500 ( + 50) + (500) Tehdään äänteimuunno: i(t) = 5 e 50t [co(500t)+ 9 in(500t)]ε(t)

0.5 u(t) ae oheien uvan apaitanijännitteen hetelliarvo u (t) ja teholliarvo jatuvaa tilaa. =ê [ in(ωt + φ)] ê =V f = 5 Hz φ =45 =50Ω =4µF. Taajännitteellä: =ê =V. Taajuudella ω: u(t) = ê /45 = /45 jω /45 /45 = + = +jω = +jπ = 6,36/ 80,96 jω =0,/44,04 V Siirrytään hetelliarvoihin: u(t) = ) ) 0, in (ωt + π 44,04 80 V=0,34 in (ωt + π 44,04 80 V Koonaijännitteen hetelliarvo: u(t) =u (t)+u (t) =[+0,34 in(ωt + 44,04 )] Koonaijännitteen teholliarvo: = + = +(0,) V=,0 V