Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (1/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (1/37) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma 216-218 Khall 11.5.215 Kvalt 18.5.215
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (2/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (2/37) Sisällysluettelo 1 Perusteet... 3 1.1 Toivomusponsi... 3 1.2 Edellinen tasapainottamisohjelma... 3 1.3 Strategia... 3 1.4 Kriisikunnan kriteerien täyttyminen... 3 1.5 Muut perusteet... 5 1.5.1 Uusi Sairaala hanke... 5 1.5.2 Valtionosuusleikkaukset... 6 2 Prosessi... 7 3 Kaupungin taloudellinen asema... 8 3.1 Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde... 8 3.2 Toimintakate... 1 3.3 Vuosikate... 1 3.4 Tilikauden tulos... 12 3.5 Rahoitus... 14 3.5.1 Verotulot... 14 3.5.2 Valtionosuudet... 16 3.5.3 Rahoitustuotot ja kulut... 16 3.6 Investoinnit ja poistot... 17 3.7 Muita tunnuslukuja... 17 3.7.1 Lainakanta... 17 3.7.2 Suhteellinen velkaantuneisuus... 18 3.7.3 Omavaraisuusaste... 19 3.8 Toimialojen tunnuslukuja... 2 3.8.1 Perusturvan tunnuslukuja... 21 3.8.2 Kasvun ja oppimisen tunnuslukuja... 24 3.8.3 Vapaa-aikatoimen tunnuslukuja... 26 3.8.4 Yhdyskuntapalveluiden tunnuslukuja... 28 3.9 Äänekosken kaupungin talousnäkymät 216 22... 28 4 Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma 216 218... 3 4.1 Yleistä... 3 4.2 Toimenpideohjelma toimialoittain... 31 4.2.1 Keskushallinto + kaupunkikokonaisuus... 31 4.2.2 Perusturva... 31 4.2.3 Kasvu ja oppiminen... 32 1
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (3/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (3/37) 4.2.4 Tekninen ja ympäristö... 33 4.2.5 Vapaa-aika... 34 4.2.6 Rahoitus... 35 4.2.7 Yhteensä... 35 4.2.8 Muut kaupungin talouteen ja toiminnan tehokkuuteen vaikuttavat päätökset... 35 4.2.9 Kertaluonteiset erät... 36 4.3 Seuranta... 36 2
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (4/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (4/37) 1 Perusteet 1.1 Toivomusponsi Tässä luvussa on kuvattu perusteet, miksi Äänekosken kaupungille on laadittava talouden tasapainottamisen yksityiskohtainen toimenpideohjelma. Kaupunginvaltuusto esitti 1.11.214 (84 ) vuoden 215 veroprosentin käsittelyn yhteydessä toivomusponnen kaupungin talouden tasapainottamiseksi: 1. Kaupunginhallitus nimeää kaupunginjohtajan esityksestä poliittisista päättäjistä ja virkamiehistä koostuvan työryhmän työstämään tällä hetkellä tarvittavat säästöt, sekä kehittämään työllisyyden edistämistä. 2. Tämän lisäksi nimetään ulkopuolinen asiantuntija arvioimaan ja tekemään kustannustehokkuusanalyysi toimialoille ja keskushallinnolle, sekä tekemään toimenpide- ja muutosehdotukset päätöksenteon pohjaksi. 1.2 Edellinen tasapainottamisohjelma 1.3 Strategia Äänekosken kaupungille on viime vuosina laadittu useita talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmia. Vuoden 215 talousarvion yhteydessä on käyty läpi kohta kohdalta voimassa olevan toimenpideohjelman toteutumaa. Toimenpideohjelma on pääasiassa toteutettu, ja se onkin elvyttänyt kaupungin taloudellista tilannetta jonkin verran, ei kuitenkaan riittävästi, johtuen uusista kuntataloutta kiristävistä toimenpiteistä (valtionosuusleikkaukset, poistosuunnitelmien muutokset, tiukentuneet palveluvelvoitteet jne.) Tämän vuoksi kaupungille on laadittava uusi toimenpideohjelma, jotta kaupungin ja kaupunkikonsernin kertyneet alijäämät saadaan katettua uuden kuntalain edellyttämässä aikataulussa, jotta arviointimenettelyltä vältyttäisiin. Kaupungin strategia päivitettiin vuoden 213 lopussa. Kaupunkistrategian menestystekijän Terve ja elinvoiman kasvua mahdollistava talous kohdassa strategisiksi tavoitteiksi suunnitelmakaudelle 214 217 on asetettu seuraavat tavoitteet: Kaupungin talous on tasapainossa siten, että vuosikate kattaa poistojen lisäksi korvausinvestoinnit ja osan myös uusista kehittämisinvestoinneista Lainan määrän kasvu saadaan pysäytettyä Toimialat sitoutuvat annettuihin talousarviokehyksiin Henkilöstön ja tilojen sopeuttaminen käyttävissä olevaan raamiin 1.4 Kriisikunnan kriteerien täyttyminen Uudessa kuntalaissa (11, 118, 148 ) on esitetty seuraavat kriisikuntakriteerit: 1. Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. o Sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 3
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (5/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (5/37) 2. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1 euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa. o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot 3. Tai kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyvät kahtena vuonna peräkkäin: a) Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen. b) Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon. c) Kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon (5.538 euroa vuonna 213). d) Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia o Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot Taulukko 1 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen voimassa olevan kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Nykyinen kuntalaki) 28 29 21 211 212 213 214 Kunnalla negatiivinen vuosikate 5 75 791 4 112 97 5 877 612 561 259 3 468 86 8 114 297 6 768 889 Tuloveroprosentti,5 % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Kunnan laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 6,9 % -1, % 3,5 % 7,7 % 29,4 % 4,9 % 48,3 % Kunnan oma pääoma < 5 % kunnan koko varoista 61, % 59,9 % 58,3 % 54,3 % 47,4 % 44,7 % 44,7 % Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 43,8 % 45,1 % 46,6 % 51,6 % 62,1 % 67,3 % 75,2 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää -2 918 818-3 683 74-2 935 699-7 315 135-9 646 822-7 249 49-5 98 476 Kunnalla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas -144-182 -145-36 -476-361 -3 Taulukko 2 Äänekosken kaupungin kriisikuntakriteerien täyttyminen uuden kuntalain mukaan Kriisikuntakriteerit (Uusi kuntalaki) 28 29 21 211 212 213 214 Konsernilla negatiivinen vuosikate 9 885 11 1 712 236 1 573 938 7 531 587 8 936 88 16 684 228 14 35 121 Tuloveroprosentti 1, % suurempi kuin kuntien ka 1,21 1,16,78 1,52 1,75 1,62 1,26 Konsernin laina/asukas 5 % enemmän kuin kuntien ka 3,7 % -5,1 % -9,1 % -1,1 % 25, % 24,5 % #JAKO/! Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus > 5 % 7,1 % 68,2 % 66,4 % 66,4 % 88,3 % 88,2 % 93,1 % Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää -2 918 818-3 683 74-2 935 699-7 315 135-9 646 822-7 249 49-5 98 476 Konsernilla alijäämää edellisessä tilinpäätöksessä yli 5 e/asukas ja uusimmassa tp:ssä yli 1. e/asukas -1 299-1 164-1 147-1 362-1 51-1 29-1 166 Voimassa olevan (3.4.215 saakka) lainsäädännön mukaan kaupungin kriisikuntakriteerit täyttyvät neljässä kohdassa seitsemästä. Arviointimenettelyyn ei kuitenkaan jouduttaisi, koska kunnan kertynyt alijäämä vuoden 214 tilinpäätöksen taselaskelmassa ei ylitä 1. euroa. Uuden kuntalain (voimassa 1.5.215 alkaen) mukaan täyttyisi vuoden 214 tilinpäätöstietojen mukaan kriisikuntakriteerit ja kaupunki näin ollen joutuisi arviointimenettelyyn. Neljästä raja-arvokriteereistä, joiden kaikkien pitää toteutua kahtena vuonna peräkkäin, täyttyisi kaksi (tuloveroprosentti ja suhteellinen velkaantuneisuus). Kunnan taseessa on kuitenkin kertynyttä alijäämää ja konsernin alijäämä ylittää 1. euron rajan. On huomioitava, että nämä ovat vuoden 214 tilinpäätöstietoja. Mikäli peruskunnalla vuoden 215 taseessa on kertynyttä alijäämää, tulee kaupungin pystyä kattamaan alijäämänsä vuoden 22 tilinpäätöksessä ja myös taloussuunnitelman on oltava ylijäämäinen. Mikäli vuoden 216 tilinpäätöksessä konsernilla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa/asukas, joutuu kunta arviointimenettelyyn. Kaupunkikonsernilla on näin ollen vuosien 215 216 aikana saatava puristettua konsernin kertyneet alijäämät alle 1. euron asukasta kohden. Vuoden 214 tasosta tämä tarkoittaa noin 3,3 M :n alijäämien kattamista (166 x 2. asukasta). 4
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (6/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (6/37) 1.5 Muut perusteet 1.5.1 Uusi Sairaala hanke Uudessa sairaalassa erikoissairaanhoidon käyttöön tulee 86 1 brm2 ja Jyväskylän perusterveydenhuollon käyttöön 13 7 brm2. Yhteensä noin 1. brm2. Kustannusarvion mukaisesti erikoissairaanhoidon rakennuskustannukset lisättynä tietotekniikan hankintakuluilla on noin 42 M, josta Jyväskylän perusterveydenhuollon integraation rakennuskustannukset ovat noin 4, miljoonaa euroa. Keski-Suomen kuntien rahoitettava osuus on siten noin 38 M. Rakennusaikana kuntien kuluksi tulevat rahoituskustannukset ja kiinteistön käyttöönoton jälkeen 22 alkavat suunnitelman mukaiset poistot 25 vuoden poisto-ohjelman mukaisesti. o o o o Nykyisen rakennuksen tasearvo on noin 8 M, joten poistopohja kasvaa nykytilanteeseen verrattuna 3 M, eli 12 M vuodessa. 3 % korkokannalla laskettuna 38 M rahoituskustannus lisää sairaanhoitopiirin korkokuluja 11,4 M alkuvaiheessa. Korkokulut pienenevät lainan lyhennyksien mukaisesti. Äänekosken kaupungin osuus sairaanhoitopiiristä on 9,5 %, eli lisääntyvistä poistoista -1,1 miljoonaa euroa ja korkokuluista -1,1 miljoonaa euroa vuodessa. Lisälaskutus hoitopalveluiden hinnassa rakennuksen poistoista ja rahoituskuluista uuden sairaalan valmistuttua on siten Äänekosken kaupungille yhteensä -2,2 M /vuosi. Nykyisen sairaalan tasearvo on 8 M ja se täytynee uudelleen arvostaa käypään arvoon sote-kuntayhtymän perustamistilanteessa. Mikäli kiinteistön käypä arvo olisi 1 M, seuraa tasevarallisuudesta 7 M alaskirjaus, josta Äänekosken kaupungin osuus on noin -6,7 M. Tämän lisäksi sairaanhoitopiirillä on alijäämiä tilinpäätösennusteen 214 mukaan 16 M, josta Äänekosken osuus on -1,5 miljoonaa euroa. Uuden sairaalan tuoma toiminnan arvioitu 1 % tehostus tarkoittaisi Äänekoskelle noin +2,3 M euroa/vuosi vähemmän hoitopalveluiden laskutusta. Toiminnan tehostuminen tässä laajuudessa on epävarmaa, mutta nousevat poistot, korkokulut ja alijäämät toteutuvat. 5
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (7/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (7/37) 1.5.2 Valtionosuusleikkaukset Viime vuosina (212 215) on valtionosuuksiin tehty n. 1,5 miljardin euron leikkaukset, mikä on n. 259 / asukas. Äänekoskella tämä tarkoittaa n. 5,6 M :n vuosittaisia tulomenetyksiä. Tulevia valtionosuusleikkauksia ei ole tiedossa, mutta taantuman jatkuessa, tullaan leikkauksia jatkossakin varmasti tekemään. 6
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (8/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (8/37) 2 Prosessi 1. Kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen vuoden 215 veroprosenttien käsittelyn yhteydessä 1.11.214 (84 ). 2. 15.12.215 kaupunginhallitus hyväksyi menettelytavan, missä virkamiesvetoisesti (johtoryhmä) laaditaan ensimmäinen versio talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi 28.2.215 mennessä. o Tasapainottamistavoitteeksi asetettiin vuosien 216 218 aikana saavuttaa 1,4 M :n pysyvät säästöt. 3. Johtoryhmä käsitteli talouden tasapainottamista kokouksissaan 17.12.214, 12.1.215, 3.1.215, 13.2.215 ja 25.2.215. Lisäksi toimialojen omat johtoryhmät laativat toimialakohtaiset tasapainottamisehdotuksensa omissa kokouksissaan. Henkilöstön edustus oli mukana kaikissa em. johtoryhmissä. Vs. kaupunginjohtaja esitteli johtoryhmän luonnoksen talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi kaupunginhallitukselle 2.3.215. 4. Kaupunginhallitus nimesi talouden tasapainottamisen ohjausryhmän 2.3.215. Ohjausryhmä kokoontui 16.3.215, 23.3.215, 3.3.215 ja 13.4.215. 5. Ohjausryhmän työtä käsiteltiin YT-elimessä 22.4.215. 6. 4.5.215 valtuuston iltakoulussa esiteltiin ohjausryhmän esitys talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi vuosille 216-218. 7. Hallituskäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi 11.5.215. 8. Valtuustokäsittely talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmaksi 18.5.215. 7
3 Kaupungin taloudellinen asema Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (9/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (9/37) Taloudellista asemaa arvioitaessa on ollut käytettävissä Äänekosken osalta vuoden 214 tilinpäätöstiedot ja vertailukunnilta vuoden 213 tiedot. Konsernitasoisia vertailutilastoja on olemassa vain muutamista tunnusluvuista. 3.1 Ikärakenne, huoltosuhde ja taloudellinen huoltosuhde Vuoden 213 lopussa Äänekosken huoltosuhde oli 66, mikä on n. 8 prosenttiyksikköä enemmän kuin Keski-Suomessa ja koko Suomen huoltosuhteeseen verrattuna eroa on n. 1 %. 8
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (1/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (1/37) Ikärakenne 31.12.213, % Äänekoski 7,9 9,5 6,2 12,6 9,8 21-4 as. kunnat 8,2 9,5 62,9 11,1 8,2 Keski-Suomi 7,9 8,6 63,3 11,2 9, Manner-Suomi 7,8 8,6 64,2 1,9 8,5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1-6 v. 7-14 v. 15-64 v. 65-74 v. 75 v.- Manner-Suomi Keski-Suomi 1-4 as. kunna Äänekoski -6 v. 7,8 7,9 8,2 7,9 7-14 v. 8,6 8,6 9,5 9,5 15-64 v. 64,2 63,3 62,9 6,2 65-74 v. 1,9 11,2 11,1 12,6 75 v.- 8,5 9, 8,2 9,8 Väestöllinen huoltosuhde 31.12.213 (-14 v. + yli 64 v. sataa 15-64 v. kohti) Äänekoski 28,7 37,2 66, 66, 21-4 as. kunnat 28,2 3,6 58,9 Keski-Suomi 26, 31,9 57,9 Manner-Suomi 25,6 3,2 55,8 1 2 3 4 5 6 7-14 v. / (15-64 v./1) Yli 64 v. / (15-64 v./1) Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. kunnat Äänekoski -14 v. / (15-64 v./1) 25,6 26, 28,2 28,7 Yli 64 v. / (15-64 v./1) 3,2 31,9 3,6 37,2 Huoltosuhde yhteensä 55,8 57,9 58,9 66, 9
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (11/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (11/37) 3.2 Toimintakate Toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, toimintakate, ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Äänekoskella toimintakate oli vuonna 213 n. -5.294 euroa/asukas, eli reilusti heikompi kuin vertailukohteissa. Vuoden 214 toimintakate asukasta kohden oli 5.36 euroa, eli toimintakate heikkeni hiukan. 6 Toimintakate (itseisarvo), /as. 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Toimintakate, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 3 15 3 334 3 48 3 658 3 795 3 783 4 24 4 482 4 52 4 837 5 9 5 294 536 21-4 as. kunnat 2 948 3 19 3 281 3 388 3 59 3 657 3 985 4 118 4 196 4 424 4 698 4 882 Keski-Suomi 3 82 3 257 3 391 3 456 3 65 3 757 4 11 4 234 4 341 4 589 4 85 4 948 Koko maa 3 86 3 197 3 339 3 5 3 622 3 87 4 118 4 287 4 388 4 599 4 855 4 984 3.3 Vuosikate Vuosikate on keskeisiä talouden tunnuslukuja, mikä kuvaa kunnan kokonaistulorahoitusta, ja jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen. 1
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (12/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (12/37) Vuosikatteen suhteen kaupungin talous on vuoden 213 tilinpäätöstietojen mukaan kunnossa. Vuoden 214 vuosikate laski hiukan, ollen 34 euroa/asukas. 5 Vuosikate, /as. 4 3 2 1-1 -2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 294 24-84 -163-75 213 25 23 29 28 171 44 34 21-4 as. kunnat 446 173 19 18 23 299 36 3 45 355 185 343 Keski-Suomi 276 115 45 95 183 21 179 248 365 154 88 288 Koko maa 381 24 211 213 327 382 363 34 461 384 249 38 Peruskunnan negatiivinen vuosikate on yksi nykylainsäädännön kriisikuntakriteereistä ja konsernin negatiivinen vuoksikate puolestaan on yksi uuden kuntalakiluonnoksen kriisikuntakriteereistä. Kriisikuntakriteerit eivät täyty vuosikatteen osalta. Vuosikate prosenttia poistoista on tunnusluku, joka osoittaa kunnan tulorahoituksen riittävyyden investointeihin. Tunnusluvun ollessa 1 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Vuoden 213 tilinpäätöstietojen perusteella vuosikate Äänekoskella (141 %) on riittävä ja vertailukohteisiin verrattuna erittäin hyvä, mutta aikaisempina vuosina prosentti on ollut pääsääntöisesti alle 1. Vuoden 214 tilinpäätöstiedoilla tunnusluku on heikentynyt hieman, ollen 123 %. 11
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (13/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (13/37) 25 Vuosikate %:a poistoista 2 15 1 5-5 -1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Vuosikate %:a poistoista 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 118 1-37 -7-28 78 95 81 114 11 6 141 123 21-4 as. kunnat 215 81 49 47 87 127 124 19 162 125 61 15 Keski-Suomi 129 53 2 36 82 89 6 96 133 55 26 67 Koko maa 152 94 79 77 118 135 123 19 145 118 71 1 Alla olevassa taulukosta käy ilmi, että kaupungin investointimenot ovat olleet poistoja ja vuosikatetta suuremmat, mikä on johtanut kaupungin velkaantumiseen, ja poistojen kasvaminen on aiheuttanut, ja jatkossa aiheuttaa yhä enenevästi, kaupungin tuloksen heikentymisen. 1 2 Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski 1 8 6 4 2-2 -4 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Vuosikate Poistot ja arvonalennukset Investointien omahankintamenot yht. 3.4 Tilikauden tulos Vuosikate, poistot ja investoinnit, /as. Äänekoski 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Vuosikate 294 24-84 -163-75 213 25 23 29 28 171 44 34 Poistot ja arvonalennukset 248 236 226 234 266 273 262 252 254 244 287 286 277 Investointien omahankintamenot yht. 299 269 32 223 342 342 389 382 342 576 766 98 882 Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. 12
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (14/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (14/37) 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 Tilikauden tulos, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Tilikauden tulos, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 71-21 -39-398 -334-81 497-39 36-216 -116 118 64 21-4 as. kunnat 26-27 -87-14 -6 74 77 28 177 97-86 162 Keski-Suomi 7-34 -184 273-12 -18-97 14 92-126 -237-144 Koko maa 193 27-29 -9 193 14 116 57 341 79-57 68 Kuntalakiluonnoksen mukaan peruskuntaan kertynyt alijäämä, mitä kunta ei pysty kattamaan neljässä vuodessa, on kriisikuntakriteeri. Tätä sovelletaan tilikauden 215 taseeseen kertyneeseen alijäämän perusteella, jos alijäämää ei ole saatu katettua viimeistään tilivuonna 22. Kunnan taseeseen kertyneen alijäämän ollessa tilikautena 215 yli 5 euroa asukasta kohden arviointimenettely voidaan käynnistää vasta, jos alijäämää ei ole katettu vuoden 222 tilinpäätöksessä 2 Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 5 1 5-5 -1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kertynyt yli-/alijäämä, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 671 463 158-236 -567-654 -144-182 -145-36 -476-361 -3 21-4 as. kunnat 367 336 33 229 249 32 411 451 623 718 637 795 Keski-Suomi 254 251 115 421 434 431 543 69 783 725 495 388 Koko maa 49 523 57 568 677 765 937 986 1 314 1 398 1 224 1 29 Kuntalakiluonnoksen mukaan kuntakonsernilla, jolla on kertynyttä alijäämää yli 1. euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 5 euroa, täyttää kriisikuntakriteerit. Arviointimenettelyssä siirrytään kuntakonsernin tunnuslukuihin vuonna 217, jolloin käytettävissä ovat vuosien 215 ja 216 tilastotiedot. 13
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (15/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (15/37) Äänekosken kaupunki täyttää vuoden 213 tilinpäätöksen mukaan kyseisen kriisikuntakriteerin (kertynyt alijäämä 1.29 euroa/asukas) ja vuoden 214 tilinpäätöksessä luku on hiukan parempi, ollen 1.166 euroa/asukas. Suurin yksittäinen aiheuttaja konsernitilinpäätöksen kertyneelle alijäämälle (noin 11 milj. euroa) on Ääneseudun vuokratalot Oy:n aiheuttamat poistoerot. Yhtiö käyttää poistolaskennassaan asuinrakennuksille EVL:n mukaisia 4 %:n menojäännöspoistoja, kun asuinrakennusten poistoissa emoyhtiön poistosuunnitelman mukaan noudatetaan 3 vuoden tasapoistoja. Kyseinen poistoero kirjataan konsernitilinpäätöksessä kertyneeksi alijäämäksi. 1 5 Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. 1 5-5 -1-1 5-2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin kertynyt yli-/alijäämä, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski -248-54 -841-1 257-1 639-1 196-1 23-1 92-1 77-1 293-1 51-1 291-1166 21-4 as. kunnat 3-6 -99-56 4 268 331 517 598 472 51 Keski-Suomi -36-123 -251-381 -288-21 -49-26 32-29 -248-321 Koko maa 18 21 253 234 362 457 716 768 1 2 1 13 931 954 2, Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski 1,, - 1, - 2, - 3, - 4, 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kunta Konserni Kunnan ja konsernin kertynyt yli-/alijäämä, milj. Äänekoski 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kunta 13,7 9,5 3,2-4,8-11,5-13,4-2,9-3,7-2,9-7,3-9,6-7,3-6 Konserni -5,1-11,1-17,1-25,6-33,3-24,4-25, -22,1-21,8-26,3-3,6-25,9-23,2 3.5 Rahoitus 3.5.1 Verotulot Verotulojen osalta Äänekosken kokonaisverotulokertymä on hiukan suurempi kuin Keski- Suomessa keskimäärin johtuen hyvästä yhteisöverokertymästä. 14
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (16/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (16/37) Verotulot, /as. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Verotulot yhteensä, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 2 617 2 517 2 486 2 51 2 599 2 735 3 17 3 1 3 49 3 84 3 269 3 58 3569 21-4 as. kunnat 2 692 2 545 2 574 2 649 2 814 3 11 3 248 3 276 3 47 3 493 3 533 3 797 Keski-Suomi 2 421 2 33 2 352 2 422 2 561 2 682 2 894 2 97 3 32 3 65 3 127 3 383 Koko maa 2 74 2 587 2 613 2 712 2 874 3 74 3 291 3 291 3 414 3 53 3 56 3 787 4 Kunnallisvero, /as. 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Kunnallisvero, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 2 21 2 158 2 174 2 198 2 286 2 385 2 636 2 644 2 651 2 721 2 873 3 32 323 21-4 as. kunnat 2 335 2 282 2 31 2 385 2 527 2 676 2 898 2 965 3 21 3 73 3 176 3 398 Keski-Suomi 2 89 2 48 2 65 2 19 2 229 2 321 2 519 2 56 2 626 2 641 2 755 2 965 Koko maa 2 295 2 268 2 279 2 353 2 488 2 635 2 831 2 885 2 934 3 3 12 3 296 4 35 3 25 2 15 1 5 Yhteisövero, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Yhteisövero, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 316 267 212 189 196 223 241 224 234 194 219 38 346 21-4 as. kunnat 253 156 156 15 164 22 25 156 19 218 151 181 Keski-Suomi 211 154 16 176 186 29 213 17 195 24 146 179 Koko maa 286 191 22 221 236 278 288 224 263 37 223 241 15
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (17/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (17/37) 3 Kiinteistövero ym., /as. 25 2 15 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa 3.5.2 Valtionosuudet Kiinteistövero ym., /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 92 92 1 114 117 127 14 143 163 169 177 168 199 21-4 as. kunnat 14 16 18 114 124 133 145 155 195 22 26 217 Keski-Suomi 121 129 128 138 146 152 161 178 211 22 227 24 Koko maa 123 128 132 139 15 162 172 182 218 223 234 25 Valtionosuuksia Äänekosken kaupunki saa verrokkeihin verrattuna erittäin hyvin. 3.5.3 Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot ovat pysyneet n. 1,6 M :n tasossa viime vuosina, eikä niihin ole näköpiirissä muutoksia lähitulevaisuudessa. Kaupungin korkomenot ovat kuitenkin laskeneet merkittävästi viime vuosina, vaikka kaupungin lainamäärä samanaikaisesti on suurentunut. Suurin tekijä vuoden 214 korkokulujen laskuun on kalliiden koronvaihtosopimusten purku. 16
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (18/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (18/37) 1. 28 29 21 211 212 213 214 Korkotuotot, 1. 446 1 19 1 73 1 165 1 126 1 15 1 166 Muut rahoitustuotot, 1. 1 159 842 42 47 479 52 514 Korkokulut, 1. -1 574-835 -526-798 -979-977 -684 Muut rahoituskulut, 1. -37-13 -5-3 -263-1 -1 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -6 1 12 943 745 362 684 995 Vaikka kaupungin lainakanta on koko ajan kasvanut, ovat korkokustannukset kuitenkin samanaikaisesti laskeneet. 3.6 Investoinnit ja poistot Kaupungin investointitaso viime vuosina on ollut taloudellisessa mielessä liian suurta. Taloudellisesti kestävä investointitaso olisi n. 4 45 /asukas. 12 Investointien omahankintamenot, /as. = Investointimenot - investointien rahoitusosuudet 1 8 6 4 2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa 3.7 Muita tunnuslukuja 3.7.1 Lainakanta Investointien omahankintamenot, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 299 269 32 223 342 342 389 382 342 576 766 98 882 21-4 as. kunnat 366 445 467 398 447 483 553 55 45 539 571 632 Keski-Suomi 393 438 47 436 399 389 449 485 54 623 71 736 Koko maa 472 49 55 481 526 568 627 58 648 622 66 665 Lainakanta on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon ja kuntalakiluonnoksen 17
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (19/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (19/37) mukaan, mikäli kuntakonsernin lainamäärä ylittää 5 prosentilla maan keskiarvon. Tämän kriteerin osalta kaupunki ei täytä kriisikunnan kriteereitä. 4 5 Lainakanta 31.12, /as. 4 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Lainakanta 31.12., /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 465 639 814 1 75 1 896 1 617 1 741 1 82 2 25 2 195 2 927 3 583 453 21-4 as. kunnat 816 943 1 177 1 393 1 54 1 561 1 744 1 93 1 943 1 899 2 111 2 318 Keski-Suomi 1 47 1 147 1 44 1 63 1 724 1 748 1 884 1 94 1 941 2 211 2 667 2 846 Koko maa 862 1 1 176 1 351 1 464 1 548 1 631 1 839 1 957 2 37 2 261 2 54 8 7 6 5 4 3 2 1 Konsernin lainakanta 31.12., /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin lainakanta 31.12., /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 2 788 2 89 2 998 3 289 4 29 3 968 4 6 4 39 4 163 4 252 6 297 6 93 7376 21-4 as. kunnat 2 388 2 563 2 88 3 68 3 26 3 261 3 483 3 752 3 825 3 783 4 14 4 529 Keski-Suomi 3 228 3 399 3 683 3 953 4 126 4 241 4 733 5 156 5 318 5 55 6 159 6 396 Koko maa 2 755 2 972 3 198 3 433 3 59 3 738 3 913 4 257 4 578 4 729 5 38 5 544 3.7.2 Suhteellinen velkaantuneisuus Suhteellinen velkaantuneisuus on yksi kriisikuntakriteereistä. Voimassa olevan lain mukaan kriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia ja uuden kuntalain mukaan, mikäli kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 5 prosenttia. Tämän tunnusluvun osalta kriisikuntakriteeri täyttyy sekä voimassa olevan lain että esitetyn lakiehdotuksen osalta. 18
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (2/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (2/37) Suhteellinen velkaantuneisuus, % 8 7 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Suhteellinen velkaantuneisuus, % 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 25,1 25,9 3,7 37,3 53,4 43,6 43,8 45,1 46,6 51,6 62,1 67,3 75,9 21-4 as. kunnat 3,9 34,6 39,9 44,4 46, 44,3 45,3 47,6 45,6 44,8 48,2 49,2 Keski-Suomi 39,6 41,9 46,7 5,3 51, 49,8 49,9 48,2 46,4 51,1 56,9 56,3 Koko maa 33,5 36,5 39,6 42, 42,1 42,5 41,9 44,6 44,5 45,4 48,3 5,7 3.7.3 Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste (oman pääoman osuus koko pääomasta) on nykylain mukainen kriisikuntakriteeri, mutta uudesta kuntalaista se on poistettu. Kriisikuntakriteeri täyttyy, mikäli peruskunnan omavaraisuusaste on alle 5 %. Nykylain mukaan kriteeri Äänekosken osalta täyttyy. 9 Omavaraisuus-% 8 7 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Omavaraisuus-% 31.12. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Äänekoski 81,4 8,7 76,9 7,6 59, 59,4 61, 59,9 58,3 54,3 47,4 44,7 42,8 21-4 as. kunnat 72,6 71, 67,1 63,5 61,3 6,8 58,9 57,1 57,8 58, 55, 54,3 Keski-Suomi 69,9 68,8 64,7 63,9 62,3 61,4 59,1 6, 6, 56,7 51,3 49,1 Koko maa 72,9 71,9 69,7 68, 67,5 67, 66,2 64,6 64,9 64,2 62,1 6,5 19
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (21/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (21/37) 6 Konsernin omavaraisuus-% 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Koko maa Konsernin omavaraisuus 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 51,7 5,6 47,8 42,8 35,7 37,8 36,8 37,2 36,5 34,3 27, 27,3 21-4 as. kunnat 52,7 51,4 48,9 46,1 44,9 44,8 43,7 42,3 42,3 42,3 42,3 42,3 Keski-Suomi 47,9 46,7 44, 41,1 4,3 4, 38,2 35,8 35,8 35,8 35,8 35,8 Koko maa 55,3 54,3 52,7 51,1 51,1 5,8 5, 48,1 47,5 47,1 45,2 43,6 3.8 Toimialojen tunnuslukuja 4 Nettokustannukset tehtävittäin, /as. Äänekoski 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut Äänekoski 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Sosiaali- ja terveystoimi 1 899 2 68 2 136 2 239 2 39 2 552 2 775 2 942 2 925 3 53 3 193 3 343 Opetus- ja kulttuuritoimi 1 7 1 43 1 98 1 142 1 189 1 271 1 365 1 49 1 518 1 552 1 618 1 688 Yhdyskuntapalvelut 219 216 225 229 227 216 24 262 278 3 31 319 Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (22/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (22/37) 3.8.1 Perusturvan tunnuslukuja 4 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. 3 5 3 2 5 2 1 5 1 5 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 1 899 2 68 2 136 2 239 2 39 2 552 2 775 2 942 2 925 3 53 3 193 3 343 21-4 as. kunnat 1 76 1 82 1 923 2 4 2 156 2 272 2 471 2 587 2 614 2 76 2 925 3 74 Keski-Suomi 1 824 1 95 2 47 2 143 2 254 2 392 2 585 2 73 2 75 2 932 3 122 3 246 Manner-Suomi (pl. Kainuu) 1 847 1 948 2 51 2 175 2 293 2 417 2 613 2 731 2 762 2 98 3 7 3 21 Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /as.) indeksoituna, 22=1 18 16 14 12 1 8 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yht. ( /as.) indeksoituna, 22=1 2) 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 1 19 112 118 126 134 146 155 154 161 168 176 21-4 as. kunnat 1 17 113 12 126 133 145 152 153 162 171 18 Keski-Suomi 1 17 112 117 124 131 142 15 151 161 171 178 Manner-Suomi (pl. Kainu 1 15 111 118 124 131 141 148 15 157 166 173 Lasten päivähoito (pl. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) on siirretty sosiaali- ja terveystoimesta opetus- ja kulttuuritoimeen koko tarkastelujaksolla 21
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (23/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (23/37) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 213, /as. Äänekoski 1 132 796 16 89 365 21-4 as. kunnat 1 151 622 25 722 373 Keski-Suomi 1 76 738 187 838 47 Manner-Suomi 1 134 675 25 747 44 5 1 1 5 2 2 5 3 3 5 4 Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Lastensuojelu ym. 1) Vanhusten huolto ym. 2) Muu sos.- ja terv.toimi 1) Lastensuojelun laitos- ja perhehoito + muut lasten ja perheiden palv.; 2)Vanhusten laitoshuolto + kotipalvelu + muut vanhusten ja vammaisten palv. Manner-Suomi Keski-Suomi 21-4 as. käänekoski Erikoissairaanhoito 1 134 1 76 1 151 1 132 Perusterveydenhuolto 675 738 622 796 Lastensuojelu ym. 1) 25 187 25 16 Vanhusten huolto ym. 2) 747 838 722 89 Muu sos.- ja terv.toimi 44 47 373 365 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Perusterveydenhuollon nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 58 583 628 648 67 716 746 767 753 757 779 796 21-4 as. kunnat 373 397 419 441 463 482 521 536 545 576 614 622 Keski-Suomi 478 516 554 574 585 611 646 647 673 674 736 738 Manner-Suomi (pl. Kainuu) 424 446 469 497 524 549 597 62 67 633 667 675 22
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (24/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (24/37) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as. 1 4 1 2 1 8 6 4 2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 618 698 713 749 777 812 96 94 953 977 1 39 1 132 21-4 as. kunnat 644 69 737 782 826 863 941 968 99 1 37 1 77 1 151 Keski-Suomi 68 66 688 711 749 79 842 893 889 974 1 4 1 76 Manner-Suomi (pl. Kainu 656 695 739 783 814 855 925 959 978 1 31 1 72 1 134 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Vanhusten huolto ym.,nettokustannukset, /as. Vanhusten laitoshuolto+kotipalvelu+muut vanh. ja vamm. palvelut 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Vanhusten huolto yhteensä ym., nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 379 393 48 439 56 564 618 71 737 88 849 89 21-4 as. kunnat 312 337 363 391 419 46 59 553 581 629 682 722 Keski-Suomi 351 37 398 432 463 52 593 65 681 751 87 838 Manner-Suomi (pl. Kainuu) 336 359 388 415 447 485 535 586 621 661 714 747 23
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (25/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (25/37) 3.8.2 Kasvun ja oppimisen tunnuslukuja 9 8 7 6 5 4 3 2 1-6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi -6-vuotiaiden osuus väestöstä, % 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 8,1 8, 7,9 7,8 7,9 7,8 7,7 7,8 7,8 8,1 8, 7,9 21-4 as. kunnat 8,2 8,1 8,1 8,2 8,2 8,2 8,3 8,3 8,4 8,3 8,3 8,2 Keski-Suomi 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,7 7,8 7,9 7,9 8, 8, 7,9 Manner-Suomi 7,8 7,7 7,6 7,6 7,6 7,6 7,7 7,7 7,8 7,8 7,8 7,8 7 6 5 4 3 2 1 Lasten päivähoidon nettokustannukset, /-6 v. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Lasten päivähoidon nettokustannukset, /-6 v. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 2 768 2 753 2 866 3 198 3 365 3 879 3 884 4 78 4 117 4 212 4 592 4 756 21-4 as. kunnat 3 857 4 64 4 19 4 435 4 52 4 771 5 117 5 257 5 427 5 673 6 16 6 192 Keski-Suomi 3 748 3 857 3 996 4 18 4 74 4 313 4 614 4 787 4 83 5 92 5 274 5 389 Manner-Suomi 4 99 4 199 4 317 4 582 4 675 4 878 5 185 5 41 5 53 5 83 6 56 6 229 24
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (26/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (26/37) Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Lasten päivähoidon nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 223 219 226 25 264 31 31 319 32 341 369 374 21-4 as. kunnat 316 329 34 362 37 393 424 439 455 475 53 51 Keski-Suomi 285 291 3 314 39 332 358 377 38 45 422 425 Manner-Suomi 318 322 329 349 356 372 398 418 431 454 474 485 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Oman perusopetuksen nettokustannukset, /oppilas 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 4 698 4 889 5 238 5 649 5 891 6 349 7 4 7 518 7 739 7 958 8 441 8 837 21-4 as. kunnat 4 762 5 12 5 321 5 623 5 976 6 318 6 732 7 18 7 342 7 576 7 915 8 125 Keski-Suomi 5 271 5 493 5 873 6 185 6 461 6 834 7 421 7 762 8 116 8 446 8 917 9 58 Manner-Suomi 5 17 5 436 5 746 6 1 6 434 6 814 7 32 7 675 7 923 8 199 8 52 8 717 25
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (27/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (27/37) Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /opp. 14 12 1 8 6 4 2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi (pl. Kainuu) Oman lukiokoulutuksen nettokustannukset, /oppilas 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 4 638 4 866 4 92 5 39 5 268 6 233 6 789 6 373 6 863 6 93 7 65 7 21-4 as. kunnat 4 214 4 424 4 757 4 95 5 251 5 54 5 835 6 42 6 238 6 599 7 79 7 195 Keski-Suomi 4 46 4 813 4 95 5 32 5 536 6 82 6 42 6 682 12 388 8 413 8 9 8 772 Manner-Suomi (pl. Kainu 4 482 4 747 4 924 5 165 5 41 5 697 6 46 6 29 6 616 6 795 7 69 7 271 3.8.3 Vapaa-aikatoimen tunnuslukuja 12 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as. 1 8 6 4 2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 67 68 75 72 72 78 83 81 81 85 9 95 21-4 as. kunna 59 61 63 66 67 68 71 73 73 76 81 82 Keski-Suomi 64 64 66 61 69 71 78 81 87 88 91 98 Manner-Suomi 66 67 7 72 75 76 81 86 87 9 94 96 26
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (28/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (28/37) 14 Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 12 1 8 6 4 2 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Kulttuuritoimen nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 64 68 65 64 67 73 62 68 67 68 63 69 21-4 as. kunna 74 77 79 8 81 83 86 87 88 91 93 93 Keski-Suomi 91 93 93 97 95 1 16 19 112 114 117 118 Manner-Suomi 94 99 1 14 16 11 115 119 124 127 128 127 Tehtäväluokat: Kirjastotoimi, museo- ja näyttelytoiminta, teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta, musiikkitoiminta sekä muu kulttuuritoiminta. 7 Kirjaston nettokustannukset, /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Kirjaston nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 38 4 42 44 45 58 47 52 49 5 45 49 21-4 as. kunna 41 43 45 46 47 48 49 49 51 52 53 53 Keski-Suomi 46 47 48 5 51 53 55 58 58 58 59 61 Manner-Suomi 43 45 46 48 49 5 53 54 55 57 58 58 27
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (29/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (29/37) 3.8.4 Yhdyskuntapalveluiden tunnuslukuja 4 35 3 25 2 15 1 5 Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 219 216 225 229 227 216 24 262 278 3 31 319 21-4 as. kunna 23 237 256 254 262 27 287 31 296 38 32 335 Keski-Suomi 27 215 225 23 231 236 265 277 298 32 34 341 Manner-Suomi 23 235 241 248 252 265 282 292 299 311 322 32 Tehtäväluokat yhdyskuntasuunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristön huolto, liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet sekä palo- ja pelastustoimi. 18 16 14 12 1 8 6 4 2 Liikenneväylien nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 21-4 as. kunnat Keski-Suomi Manner-Suomi Liikenneväylien nettokustannukset, /as. 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Äänekoski 88 86 87 9 98 11 111 111 118 124 133 123 21-4 as. kunna 93 94 11 13 11 113 125 131 131 135 142 15 Keski-Suomi 99 12 19 111 19 115 13 14 148 154 165 165 Manner-Suomi 96 98 99 15 19 112 123 128 132 141 143 139 3.9 Äänekosken kaupungin talousnäkymät 216 22 Taloustilanteen kehityksen ennustaminen lähivuosina on erittäin haasteellista. Mahdollisen sote-ratkaisun taloudellisten vaikutusten arviointi on nykytiedoilla mahdotonta. Toisaalta metsäteollisuuden biotuotetehtaan investointi Äänekoskelle toteutuessaan muuttaisi talousennusteita positiiviseen suuntaan. Suoranaiset ja välittömät vaikutukset kaupungin talouden kannalta kohdistuisivat verotuloihin (yhteisö- ja kunnallisvero) ja työllisyystilanteeseen. 28
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (3/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (3/37) Taseessa kertynyt alijäämä oli vuoden 214 tilinpäätöksessä 6, miljoonaa euroa (konserni 23,2 M ). Kaupungin lainakanta oli vuonna 28 noin 35,4 miljoonaa euroa (1.741 /asukas) ja tuosta lainakanta on kasvanut koko ajan, ollen vuoden 214 tilinpäätöksessä jo 8,7 miljoonaa euroa (4.53 /asukas). Lainakanta nousee lähivuosina edelleen johtuen mittavista investoinneista (mm. koulujen peruskorjaukset/rakentamiset). Kaupungin vuosittainen nettoinvestointitaso on liian korkea taloussuunnitelmakaudella. Investointitason pitäisi olla vuosikatetta pienempi, jotta kaupungin velkaantuminen saataisiin katkaistua. Ylisuuret investoinnit vaikuttavat suoraan myös kaupungin tulokseen poistojen kasvaessa jyrkästi. Vuodelle 215 on suunniteltu noin 11,5 miljoonan nettoinvestoinnit. Suunnitelmavuosille 216-22 nettoinvestoinnit ovat hiukan maltillisempia, ollen 8-11 miljoonan vuositasolla. Vuosipoistojen ennustetaan olevan vuonna 215 n. 7 miljoonaa euroa ja suunnitelmakauden lopulla jo noin 8 miljoonaa euroa. Talousarviossa vuoden 215 tavoitteeksi asetettiin 7,5 miljoonaan euron vuosikate, jolloin se kattaisi poistoista n. 16 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa vuonna 215. Kaupungin lainakantaa joudutaan kasvattamaan noin 4 miljoonalla eurolla vuonna 215, joten lainaa tulee olemaan vuoden 215 lopussa n. 87 miljoonaa eli noin 4.36 euroa asukasta kohti. Vuosi 215 on talousarvion mukaan n.,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous vahvistuu hiukan ja vuosikate kattaa poistot suunnitelmavuosina (pl. 216), ja lainakanta lähtee lievään laskuun vuonna 218. Vuosien 216-218 taloussuunnitelmassa asetetut vuosikatetavoitteet on mahdollista saavuttaa sillä edellytyksellä, että toimialat sitoutuvat suunnitelmassa esitettyihin indeksikorotuksiin ja talouskuriin. Myös verotulo- ja valtionosuusennusteiden pitävyys on ratkaisevassa asemassa taloussuunnitelman onnistumisen kannalta. 29
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (31/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (31/37) 4 Talouden vakauttamisen toimenpideohjelma 216 218 4.1 Yleistä Euromääräinen lähtökohtatilanne toimenpideohjelmalle on vuoden 215 talousarvio (ilman vuoden 215 kestävää tilapäistä säästöohjelmaa). Talousarvio 215 Säästöohjelma 215 Talousarvio 215 (ennen säästöohjelmaa = lähtökohtatilanne) Tarkastus -35 5-35 5 Keskushallinto -2 844 2 22 4-3 64 6 Perusturva -61 973 4 638 5-62 611 9 Kasvu ja oppiminen -26 735 9 3 5-27 36 4 Tekninen -9 819 5 143 1-9 962 6 Ympäristö -2 31 8 12 6-2 314 4 Vapaa-aika -3 251 5 8 2-3 331 7 Toimintakate -16 961 8 1 395 3-18 357 1 Verotulot 73 459 73 459 Valtionosuudet 4 4 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 1 16 1 16 Muut rahoitustuotot 53 53 Korkokulut -7-7 Muut rahoituskulut Vuosikate 7 487 2 6 91 9 Poistot ja arvonalentumiset -7 31-7 31 Tilikauden tulos 456 2-939 1 Kaupunginhallitus asetti kokouksessaan 15.12.214 tasapainottamistavoitteeksi vuosien 216 218 aikana saavuttaa 1,4 M :n pysyvät säästöt. Toimenpideohjelman säästöt huomioidaan suoraan vuosien 216 218 määrärahakehyksissä. Periaatteena on, että ketään ei toimenpideohjelman vuoksi irtisanota tai lomauteta, vaan henkilöstösäästöt toteutetaan luonnollisen poistuman kautta. Toimenpideohjelman laatiminen siten, että suunnitelman euromääräistä ja toiminnallista toteutumista pystytään luotettavasti seuraamaan, on erittäin haastavaa. Tässä toimenpideohjelmassa päädyttiinkin ratkaisuun, missä euromääräiset tavoitteet on pyritty laatimaan siten, että niiden toteutumaa pystytään mittaamaan. Lisäksi suunnitelmaan on listattu säästökohteita, joiden toteutuman seuraaminen on vaikeaa/mahdotonta/liian työlästä, mutta toteutuessaan kohteet tuovat niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin säästöjä. 3
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (32/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (32/37) 4.2 Toimenpideohjelma toimialoittain 4.2.1 Keskushallinto + kaupunkikokonaisuus Toimiala: Yleishallinto + muut yhteiset 4.2.2 Perusturva Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö Henkilöstöjärjestelyt -165-2 -185-3,5 Ao. esimiehet Lomapalkkavelan pienentäminen (koko kaupunki) -1-1 Henkilöstöjohtaja Talkoovapaiden käyttö (koko kaupunki) -5-5 Henkilöstöjohtaja Summa -315-2 -335-3,5 Toimiala: Perusturva: Terveyspalvelut Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1.Välinehuolto -2-2 Anna-Kaisa Hyvönen 2. Mt- ja päihdepalv. Sosiaalityö -2-2 Niina Aivio 3. Logistiikka/varasto -2-2 -,5 Anna-Kaisa Hyvönen 4. Prosessien tehostaminen -6-6 -6-18 Keijo Lukkarinen -12-6 -6-24 -,5 Muut säästökohteet/-toimenpiteet: Työterveyshuollon uudelleenjärjestelyt Uuden toimintamallin vakiinnuttaminen Kuntoutuksen ensisijaisuus Sairaalahoito vain terveydenhuollollisin perustein Hoidon porrastus ja sujuvat prosessit erikoissairaanhoidon kanssa Kotiutusten kehittäminen koko hoitoketjussa Toimiala: Selite: 1. Kaikkien 9-luokkalaisten työllistäminen budjetoidaan realistiselle tasolle (75 % ikäluokasta) 2. Kela-siirron arvioidaan aiheuttavan valtakunnallisesti toimeentulotukimenojen kasvua Muut Säästökohteet/-toimenpiteet Perusturva: Sosiaalityö ja työelämään kunt. palvelut Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Nuorten kesätyöllistäminen -15-15 Auli Savolainen 2. Toimeentulotuen siirto Kelalle, etussihteeri- ja toimistohenk. -6-6 -1,8 Outi Markkanen Vähennys n. 2 htv Summa -15-6 -75-1,8 Lasten ja nuorten palveluissa painopiste peruspalveluihin. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää ehkäisevää perhetyötä, lisäresurssi kasvun ja oppimisen toimialalle, tavoitteena sijaishuollon kustannuskasvun taittuminen Aikuissosiaalityön uudelleenorganisointi. Uusi sosiaalihuoltolaki sisältää uusia velvoitteita; vastataan nykyisellä henkilöstömäärällä 31
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (33/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (33/37) Työllistämisen tuen palvelujen kokonaisarviointi. Arvioidaan sekä kaupungin tuottamat että kolmannen sektorin palvelut ja työnjako Työmarkkinatukiuudistuksen muutos aiheuttanee merkittäviä kustannusten lisäyksiä Toimiala: Selite: 1. Ympärivuorokautinen asiakasmäärä vähenee, joten myös tulot vähenevät 2. Mitoitusten korjaaminen ja kotihoidon vahvistaminen 3. ja 4. Vähennetään palveluasumisen paikkoja 5. Irtisanotaan ostopalvelusopimus seututerveyskeskuksen kanssa 6. Eläkemenoperusteisten maksujen vähentyminen 8-12 Ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen vähentää ateriamääriä ja tarvikekuluja 13. Keskitetty varahenkilöjärjestelmä vähentää ulkopuolisten sijaisten käyttöä 4.2.3 Kasvu ja oppiminen Selite: Perusturva: Arjen tuki Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Arvioidaan tulot realistisiksi 4 4 Hannele Koski 2. Henkilöstölisäykset 25 5 3 7, Hannele Koski 3. Vammaisten palveluasumisen ostopalvelut -1-1 Mirva Vesimäki 4. Psykiatrinen palveluasuminen ostopalvelut -1-5 -15 Mirva Vesimäki 5. Vanhusten laitoshoidon ostopalvelut -296-296 Saara Paananen 6. Suojarinteen maksuosuus -5-5 Mirva Vesimäki 7. Vanhusten palveluasuminen, ostopalvelut -2-2 Saara Paananen 8. Lääkkeiden annosjakelu -2-2 Hannele Koski 9. Ateriapalvelut -4-4 Hannele Koski 1. Puhdistusaineet -1-1 Hannele Koski 11. Hoitotarvikkeet -1-1 Hannele Koski 12. Kalusto -1-1 Hannele Koski 13. Keskitetty varahenkilöjärjestelmä -3-2 -5 Hannele Koski 14. Prosessien tehostaminen -6-6 -6-18 Hannele Koski Summa -96-8 -6-236 7, Toimiala: Kasvu ja oppiminen:opetuspalvelut Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Koiviston koulun oppilaiden siirtäminen Honkola/Hietama/Suolahti.* -25-25 -4,5 Ville Härsiä, Tuula Flyktman-Vertainen 2. Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien palkkaukseen saatavat valtionosuudet (tulo -4-4 -3 ville Härtsiä 3. Lukion kurssimäärän vähentäminen kymmenellä kursilla. -2-2 Jaana Tani 4. Prosessien tehostaminen -6-6 -6-18 Ville Härtsiä, Pirjo Heinonen -37-6 -6-49 -7,5 1.Kouluverkkopäätöksen toteuttaminen. Minimoimalla rakentamisen minimoidaan kustannusten nousua. Sulkemalla Koiviston koulun ja kuljettamalla oppilaat Honkola/Hietama kouluille säästetään vuosittain 25. (*=Säästökohde ehdollinen, selvitys vuoden 215 loppuun mennessä) 2. Määräaikaisten koulunkäyntiavustajien (2-4 henkilöä/vuosi) palkkakustannuksiin on haettu valtionapua 5 %. Mikäli valtionapua ei saada, ko. koulunkäyntiavustajia ei palkata (kustannusvaikutus -8. ). 32
Kaupunginhallitus 11.5.215 liite nro 1 (34/37) Kaupunginvaltuusto 18.5.215 liite nro 1 (34/37) Toimiala: 4.2.4 Tekninen ja ympäristö Kasvu ja oppiminen:nuorisopalvelut Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Nuorisotyöntekijän vakanssia ei täytetä -4-4 Mika Inkeroinen Summa -4-4, Toimiala: Tekninen Säästökohde / toimenpide 216 217 218 Yhteensä HTV Vastuuhenkilö 1. Jätehuollon esimehen ja ympäristötarkastajan tehtävien yhdistäminen -25-25 -,6 Rautjärvi 2. Turhista tiloista luopuminen -84-84 kaupungin johtoryhmä 3. Energiakustannusten pienentäminen -5-5 Rautjärvi 4. Kiinteistönhoitopalveluiden toiminnan tehostaminen -8-8 -8-24 Saarela/ Karppinen 5. Siirtyminen energiatehokkaampaan valaistukseen -7 5-7 5-7 5-22 5 Karppinen/ Pirhonen 6. Yksityisteiden kunnossapidon (mm. auraus) lopettaminen -2-2 Karppinen/ Pirhonen 7. Yksityistieluonteisten teiden yksityistäminen, valohuolto -7 5-7 5 Karppinen 8. Lämpötilan alentaminen kaupungin kiinteistöissä 1-3 asteella -5-5 Öhman/ Piilonen 9. Organisaatiomuutoksen arviointi (ympäristö, kaavoitus, maanhankinta) -25-25 Rautjärvi/ Sihvonen 1. Viranomaispäätösten maksullisuus -1-1 Rautjärvi/ Sihvonen Summa -165-188 5-171 5-525 -,6 Selite: 1. Jätehuollon esimiehen ja mahdollisen ympäristötarkastajan tehtävien yhdistäminen edellyttää tehtäväkuvien tarkastelua; jätehuollon toteutus ja valvonta ei samalla henkilöllä 2. Tavoitteena 1 m2, laskennallisesti 7 / m2x 12 kk= 84 3. Esim. energiayhtiöiden kilpailuttaminen 4. Auraus, kunnossapito, valaistus jne. (laskettu tehostamisen kautta saatava säästö 5 %) 5. Led -tutkimus menossa, katupuolen projekti vielä 5 vuotta 5 lamppua, pienenee 1 wattia X 3 h 6. 13 km, (avustus nousisi, jos määrärahoja nostettaisiin, 45 / vuosi kilometrien suhteessa, tätä ei ole huomioitu määrärahathan voisi myös pitää ennallaan) 7. Valaistuksen huolto ja energiamaksut yksityisteille 8. laskettu 1 aste/ 9. Tehostamista löytyisi organisaation muutoksilla 1. Viranomaispäätösten maksullisuus Muut säästökohteet/-toimenpiteet: Sisäisten vuokrien käyttöönotto, jonka tavoitteena on tilojen vajaakäytön vähentäminen Hulevesijärjestelmän käytön tehostaminen, tästä ei säästöjä TEVILLE, vaan säästö kohdistuisi Äänekosken Energialle Toimistoprosessien tehostaminen ja selkiinnyttäminen Käyttäjien koulutus ja tiedottaminen 33